Valaisukurssi TT-Kamerat, kevät 2010 Jari Huilla Lisenssi: Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva 1.0 Suomi
Aikataulusta 12.4.: Salamavalaisun perusasiat ja yhden salaman käyttö potrettivalaisussa 19.4.: Monen valon käyttö potrettivalaisussa 26.4.: Tuotekuvausta ja enemmän valon 26.4.: Tuotekuvausta ja enemmän valon fysiikkaa
Mistä lisää tietoa Strobist.com Aluksi erityisesti Lighting 101 ja Lighting 102 Välähdyksiä parhaat vinkit salamakuvaukseen (Mikko Niemelä) Jossain määrin vaihtoehtoinen Strobistinkanssa, perusasiat selkeästi ja suomeksi Light: Science & Magic (Hunter, Fuqua) Tarkemmin valon fysiikkaa
Salama irti kamerasta Valmistajan oma järjestelmä NikonillaCLS/i-TTL, Canonilla E-TTL, myös Sonyllä, Olympuksella ja Pentaxilla omansa Saattaa olla jo valmiiksi käytettävissä Joko rungon sisäinen salamaohjain, irtosalama ohjaimena tai erillinen salamaohjain Mahdollistaa TTL-mittauksenja tehonsäädön kameralta käsin Vaatii näköyhteyden
Salama irti kamerasta Radiolaukaisimet Eivät vaadi näköyhteyttä, kantavuus kymmeniä tai satoja metrejä Täytyy hankkia erikseen, lähettimen ja yhden Täytyy hankkia erikseen, lähettimen ja yhden vastaanottimen setti 40-500
Salama irti kamerasta Optinen orja Väläyttää salaman kun näkee itse välähdyksen Halpa, ja monissa salamalaitteissa (etenkin studiosalamoissa) sisäänrakennettu Vaatii näköyhteyden Synkkajohto Idioottivarma kunhan johto on ehjä Ei tietenkään langaton
Tarvikkeet Salamajalustat Eri kokoisia ja hintaisia, sopivien valinta riippuu tarpeesta Sateenvarjopidikkeet & coldshoe Valonmuokkaimet (light modifiers) Tällä viikolla sateenvarjot, ensi viikolla enemmän Muut Esitellään pitkin kurssia
Valon määrä Salama välähtää nopeasti Riippuu salamasta ja tehoasetuksesta, esim. Nikon SB-800:ssa välähdysaika 1/1050s-1/41600s Valotusaika ei vaikuta salamavalon Valotusaika ei vaikuta salamavalon määrään kuvassa!
Valon määrä Suljinajalla säädetään vain jatkuvan valon määrää Aukolla ja herkkyydellä säädetään kaiken valon määrää (jatkuva + salama) Monesti sanotaan suljinaika säätelee jatkuvaa valoa ja aukko säätelee salamavaloa Ei tarkalleen ottaen pidä paikkaansa, sillä aukko säätelee myös jatkuvan valon määrää
Valon määrä Mielenkiintoinen/sekoittava yksityiskohta: salaman käyttö rajoittaa käytössä olevia suljinaikoja useimmissa kameroissa Johtuu suljintekniikasta Nopeat suljinajat ei käytettävissä Useimmissa kameroissa maksimisynkkanopeus (nopein suljinaika, jota voi käyttää salaman kanssa kuvatessa) on luokkaa 1/200s-1/250s Synkkanopeudenylitys näkyy mustana raitana kuvan alareunassa
Valon määrä -yhteenveto Jatkuvan valon määrään vaikuttaa suljinaika, mutta kaikkein nopeimpia (<1/250s) aikoja ei voi salamakuvauksessa käyttää Aukko ja herkkyys vaikuttavat sekä jatkuvan että salamavalon määrään Salamavalon määrään vaikuttaa salaman tehoasetus ja salaman etäisyys kohteesta
Stopin/EV:nkäsite Stopin/EV:n(exposurevalue) muutos pykälällä tarkoittaa aina kuvaan päätyvän valon määrän tuplaantumista tai puolittumista Aukkosarja (f/1.4->f/2->f/2.8->f/4->f/5.6->f/8- >f/11->f/16 jne.) Jos kuvassa pelkästään jatkuvaa valoa niin esim. 1/250s @ f/5.6 @ ISO 200, 1/500 @ f/4 @ ISO 200 ja 1/125 @ f/5.6 @ ISO 100 tuottavat saman valotuksen
Salaman tehoasetus Salamatehot esitetään yleensä muodossa 1/1 (täysi teho), ½ (puoliteho), ¼ (neljäsosateho), 1/8, 1/16 jne. Edellämainitutstopin portailla (valon määrä puolittuu/tuplaantuu) Monissa salamoissa voi säätää tarkemminkin
Salaman etäisyys Valo heikkenee suhteessa etäisyyden neliöön Ts. kun etäisyys tuplaantuu, valon määrä tippuu neljäsosaan (eli kaksi stoppia) Matemaattisesta puolesta ei kannata välittää (stoppienkaan miettiminen ei ole tärkeää) Digilläkuvan näkee heti, valon määrän arviointi helppoa Oleellista on tietää, millä säädöllä voi korjata mitäkin mihinkin suuntaan, ei välittää luvuista
Käytännössä Salamasta liian paljon/vähän valoa, vaihtoehdot Aukon (tai herkkyyden) muuttaminen salamaa varten ja suljinajan säätö jatkuvan valon määrän pitämiseksi samana (tässä stopin käsitteen tunteminen helpottaa) Salaman tehon säätäminen ylös/alas Salaman vieminen lähemmäs/kauemmas
Vielä etäisyydestä Myös esim. kohteen ja taustan välinen etäisyys merkityksellinen Jos kohde ja tausta lähekkäin, suunnilleen saman verran valoa molemmille Jos kohde kaukana taustasta ja valonlähde lähellä kohdetta, taustaan kantautuu hyvin vähän valoa
Valon laatu Valonlähteen (suhteellinen!) koko vaikuttaa valon kovuuteen Pienestä lähteestä kovaa valoa, suuresta pehmeää Esim. aurinko on jättimäisen suuri mutta etäisyytensä takia kova valonlähde Valonlähteen etäisyys vaikuttaa siis paitsi valon määrään, myös sen laatuun
Valon laatu Salamat itsessään pieniä Pehmentäminen valonmuokkaimilla Tänään sateenvarjot, ensi viikolla lisää Luonnossa toimii samoin; pilvinen taivas Luonnossa toimii samoin; pilvinen taivas pehmentää auringonvaloa
Potrettivalaisu Klassisessa muotokuvauksessa suositaan pehmeää valoa Kovaa voi tietysti käyttää, mutta tällä kerralla tutustutaan perusvarmoihin ja nimenomaan klassisiin valaisutapoihin yhdellä valolla
Rembrandt lighting Nenän ja posken varjo muodostaa ylösalaisen kolmion silmän alle Nimetty sen maalaajan mukaan
Short lighting Valo mallin näkymättömän korvan puolelta Valaisee vain lyhyen osan mallin päästä, siitä nimi Rembrandt lighting on short lightingia
Broad lighting Valo tulee mallin näkyvän korvan puolelta, ja valaisee kasvojen lisäksi pään sivua, joten valaisee leveän alueen Etu: ei aiheuta heijastuksia silmälaseihin
Butterflylighting Valo suoraan edestä, ja nenän varjo jää suoraan nenän alle (mutta pidetään pienenä) Oikein tehtynä nenän varjo muistuttaa perhosta, siitä nimi Glamour-tyylinen ja lähinnä naisille, miehillä saattaa korostaa korvia
Valon väri Salamavalo suunnilleen sama värilämmöltään kuin päivänvalo Eroaa esim. hehkulampun ja loisteputken väristä huomattavasti Tasapainotetaan salaman eteen laitettavilla värikalvoilla aka värigeeleillä CTO, color temperature orange hehkulampuille CTG, color temperature green loisteputkille
Valon väri CTB, colortemperatureblue, lähinnä efekteihin tai pilviselle säälle/avoimeen varjoon Efektigeelit vielä erikseen ND (neutral density) geelit tehon syömiseen Värilämpötila- ja ND-geelejä eri tehoisina Värilämpötila- ja ND-geelejä eri tehoisina Värinkorjausgeelissä ideana se, että esim. hehkulampun valossa kuvatessa laitetaan salaman eteen sopivan vahvuinen CTO ja kuvataan hehkulamppu-valkotasapainolla
Kysymyksiä?
Sitten kuvaamaan!