SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?



Samankaltaiset tiedostot
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Istutussuositus. Kuha

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Pienten järvien siikaseuranta

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Raportti Etelä-Kallaveden siikaselvitys hankkeesta

Suonteen siioista 2016

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

- Tavoitteet, toimintastrategiat, tulevaisuuskuvat ja kehittämisehdotukset. Hankkeen lähtökohtia sekä ajatuksia sisällöstä ja toteutuksesta

Drno --/---/2002

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Kotitarvekalastajan puheenvuoro

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Inarijärven kalataloustarkkailu ja toimenpidesuosituksia

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

INARIN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUSVELVOITTEEN ISTUTUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä


Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

INARIN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Inarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu

SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Inarijärven kalataloustarkkailujen

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2012

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Jokitalkkari hanke

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Vaellus- ja karisiika

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Isojärven kalastustiedustelu 2017 & vuosien kirjanpitokalastukset

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Kalastustiedustelu 2016

Puula-forum Kalevi Puukko

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Inarijärven kalatalouden kehittämisen monitavoitearviointi

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU

Kalakantojen hoito ja kalastus toimenpidesuositukset

Puulan kalastustiedustelu 2015

Inarijärven seurantaryhmän kokous 1/2019

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuksen muutokset Koitereella

Talvinuotalla Inarijärven Jokisuunselällä Erno Salonen RKTL / Inari Inarijärvi-seminaari 2009

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Transkriptio:

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN

Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa hallittiin jo 40 vuotta sitten. Yksityisiä poikastuotantoyrityksiä syntyi joka notkoon. Tarjonta lisää kysyntää, markkinointikin toimi.

Seuraus: parhaimmillaan Suomessa istutettiin 30 000 000 40 000 000 kesänvanhaa siianpoikasta vuosittain, viime vuonnakin 20 milj. Tulos: valtavat siikasaaliit? Sisävesien siikasaalis vuonna 1998 oli 2,5 milj.kg 2010 0,8 milj. kg.

Siikaistutusten tavoite Inarissa kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan: Tuottaa kotitarve- ja ansiokalastusta varten kookaita, hyväkuntoisia siikoja, jotka kasvavat 4-6 vuodessa tavoitekokoon 0,8-1,0 kg.

Istutusten nyrkkisäännöt (Inarin ka:n käho): Istutuksista voidaan saada hyvä tulos vesissä, joissa ei ole alkuperäistä siikakantaa Järviin, joissa on luontaisesti lisääntyvä siikakanta, ei tule istuttaa siikaa Huonosti suunnitelluilla istutuksilla saadaan aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä Istutus tuottaa tulosta vain kalastuksen kautta

Kalastuksen säätely (Inarin ka:n käho): Sivuvesillä siian kalastusta on tarpeen rajoittaa kutujoissa. Lisäksi voidaan tarvittaessa määrätä verkkojen solmuvälirajoituksia järviin, joiden kalataloudellinen käyttö perustuu istutetun siian kalastukseen. Yleisesti siian kalastuksessa käytetyillä 40-45 mm verkoilla kalat pyydetään hyvistä istutusjärvistä kesken parhaimman kasvuvaiheen.

Lapin sisävesien siikavelvoitteet Suolijärvet

Kemijoki

Inarijärvi: 1 000 000 kesänvanhaa siikaa/v

35-40 50-55 60-64 66-70 77 79 80 81 82 83 84 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Inarijärven siikasaalis 1930-luvun lopulta nykypäivään 200000 Catch kg Siika Siika 150000 100000 50000 0 Säänn. -48 istutukset alkoivat -78 voimakas isorysäkalastus alkoi -87

Inarin kalanistutusvelvoite johtuu Inarijärven säännöstelystä Säännöstelyn on katsottu vähentäneen siikasaalista Syy: pohjaeläinten määrä väheni säännöstelystä johtuen 40-60 % (Toivonen 1966, Nenonen 1972), eli pohjasiian ravintoeläimet vähenivät selvästi Säännöstely vaikeuttaa pikkunieriän ja riikasiian lisääntymistä mädin jäätymisen takia

Inarijärvellä korjataan siian ravintoeläintuotannon vähenemisestä johtuvaa siikasaaliin alenemaa istuttamalla lisää jokikutuisia pohjasiikoja jakamaan vähentyneitä ravintovaroja. Siikaistutukset alkoivat vuonna 1978. Tuloksia: Verkkosiian keskikoko 1980-luvun alussa 400 g, vuonna 1987 vain 250 g Nelivuotiaiden pohjasiikojen keskipituus 1980- luvun alussa 32 cm, 80-luvun lopulla 23 cm

Siian luultiin 1980-luvun puolivälissä olevan loppumassa, kun 45 mm verkoilla ei saatu saalista. Lääkkeeksi esitettiin lisäistutuksia ja verkon solmuvälin kasvattamista. Voimakas isorysäkalastus 1987-1994 harvensi kantaa: 5-vuotias pohjasiika painoi 100 g v. 1988, vuonna 1994 hieman yli 200 g. Tutkimus (Kalervo Salojärvi, RKTL) esitti jo 1991, että siikaistutukset pitää puolittaa.

Pohjasiikojen kasvunopeus on laskenut 30 % viimeisten kymmenen vuoden aikana - vrt. 1980-luku. RKTL 2011: Pohjasiikojen istutustulokset eivät ole kovin hyviä, joten siikaa kannattaisi vaihtaa punalihaiseen istukkaaseen mahdollisimman paljon. Istutettujen siikojen osuus saaliissa on laskenut jopa alle 20 %, mikä tarkoittaa, että pohjasiika lisääntyy luontaisesti tehokkaasti. Tämä EI tarkoita sitä, että ilman istutusta siikasaalis olisi 20% pienempi. Istutussuunnitelma vuodelle 2012: 584 000 kpl

Nyrkkisäännöt (Inarin kalastusalueen käho): Siikaistutuksista voidaan saada hyvä tulos vesissä, joissa ei ole alkuperäistä siikakantaa - Inarijärvessä on monta siikakantaa: reeska, rääpys, lehtisiika, riika, karikutusiika, useissa joissa lisääntyvät pohjasiikakannat Järviin, joissa on luontaisesti lisääntyvä siikakanta, ei tule istuttaa siikaa - Kaikki Inarijärven siikakannat lisääntyvät luontaisesti kalat ovat osanneet ihan itse lisääntyä jo lähes 500 000 000 vuotta

Huonosti suunnitelluilla istutuksilla saadaan aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä - Pohjasiian kasvun heikkeneminen, karikutusiian väheneminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen koska käytetään vain Ivalojoen kantaa, velvoitteeseen käytettävä raha ei tuota parhaalla mahdollisella tavalla Istutus tuottaa tulosta vain kalastuksen kautta - Siian istutus ei automaattisesti lisää kalastusta - Suosituksia siian kalastuksen lisäämisestä

Istuttamalla onneen? Istutus ei ole ihmelääke, joka tehoaa aina ja kaikkialla, mutta oikeissa kohteissa istutukset voivat kannattaa Siikaistutuksilla voidaan lisätä kalaveden arvoa, mikäli kalavesi täyttää istutuskohteen vaatimukset Istutuksen pitää perustua tietoon kalaveden tilasta, ei epärealistisiin toiveisiin pahimmassa tapauksessa pilataan kalavesi ja vielä maksetaan siitä selvää rahaa

Parhaat mahdollisuudet onnistumiseen on pienissä järvissä, isommissa vesissä siikaa on yleensä luonnostaan. Pienten vesien kalasto myös tunnetaan paremmin kuin isojen järvien. Kun siikasaalis kasvaa, jotain yleensä menetetään: rautukanta, isot pilkkiahvenet tai sitten pienten särkien ja ahventen massa muuttuu siiaksi. Hyvin suunniteltu siikaistutus ja siihen liittyvä oikea kalastuksen säätely onnellinen kalastaja.

KIITOS!