LUKEMINEN, KIRJOITTAMINEN JA OHJAUS Muotoilun kandiseminaari ke 15.11.2017 13-15 heidi.paavilainen@aalto.fi LUKEMINEN
LUE TAVOITTEELLISESTI Tarkoituksena ei ole oppia tekstin sisältö: nyt ei lueta kirjatenttiin. Tarkoituksena on tukea ja haastaa omaa argumentaatiota. Tämä tavoite mahdollistaa nopean lukemisen, sillä tekstistä keskitytään vain siihen, mikä on oman työn kannalta tärkeää. 20 KIRJAA PÄIVÄSSÄ 1. Katso sisällysluettelo (1min) 2. Katso tiivistelmä (3min) 3. Katso lähdeluettelo (5min) Jos kiinnostava, jatka: 4. Lue otsikot ja johtopäätökset (20min). Jos ok, 5. Lue silmäilemällä koko teksti. Merkkaa kiinnostavat kohdat (30-60min) 6. Lue merkityt kohdat huolellisesti (30+ min) Joka vaiheessa: tee muistiinpanoja. Kirjoita koko viite talteen kaikista, joihin tutustut.
KIRJALLISUUDEN KUORMITTAVUUS Helpohko äidinkielinen teksti: max 400 sivua = 1 op Vaativa äidinkielinen tai helpohko vieraskielinen teksti: max 200 sivua = 1 op Vieraskielinen vaativa teksti: max 100 sivua = 1 op Max = ei yli mutta ei hirveästi alikaan. Esim 3 op kirjallisuus + 5 op produktio + 2 op muu työskentely (esim haastattelut, valokuvaus, taitto) = 10 op. KIRJOITTAMINEN
ASIATEKSTIN PERUSRAKENNE Kirjoitusjärjestys on yleensä toinen ja noudattelee työskentelyjärjestystä. Esim: 1. Työskentelyä ja valintoja ohjaava tutkimuskysymys 2. Kysymyksen kirjallisuus 3. Kenttätyö 4. Tulokset 5. Tutkimuskysymys 6. Johdanto, johtopäätökset JOHDANTO. Kerro aihe lyhyesti ja tiiviisti. Kerro työn tavoitteet ja tutkimuskysymys. Kerro työn rajaukset. Kerro taustoja: miksi tämä aihe, miten liittyy muihin tekemisiisi, henkilökohtaiset tavoitteet. KIRJALLISUUS. Esittele tutkimusta ja projekteja, joissa on käsitelty samoja kysymyksiä. Kerro, mitä uutta tuot tähän keskusteluun tai ammattikentälle. AINEISTOT. Kuvaa käyttämäsi aineisto lyhyesti sekä miten sen hankit/valmistit/sait käsiisi. Vaihtoehtoja: Etnografiset aineistot: haastattelut, havainnointi, luotaimet Dokumentit: arkistot, elokuvat, päiväkirjat, kirjeet, esitteet Tuotokset: tuotteet, taideteokset, tavarat, artefaktit Tulokset: mittaukset testeistä ja koestuksista
MENETELMÄT. Kerro, mitä teit aineistolle, jotta aineisto oli käsiteltävissä. Esim. litterointi, tematisointi ja taulukointi. Vältä akateemista erityissanastoa. Jos käytät mitä tahansa erikoissanastoa, selitä sanan merkitys. TUTKIMUSKYSYMYKSET. Kirjoita kysymys johon voit antaa vastauksen vasta tekemäsi tutkimuksen perusteella. Esim. Mitkä ominaisuudet tekevät sidoksesta ympäristöystävällisen? Hahmota aiheen ja tutkimuskysymyksen välinen ero. Aihe on se, mitä olet tekemässä ( Ekotekstiili ). Mikä tahansa suunnitteluprosessi sisältää lukuisia kysymyksiä, mutta suurimpaan osaan tiedät vastaukset tai vastaaminen ei edellytä tutkimusta. Valitse kaikista kysymyksistä se, jonka vastaamiseksi joudut eniten opiskelemaan uutta asiaa. Lisäys: Tunnilla tuli kysymys, voiko esim kirjallisuuden vaikutus prosessiin olla tutkimuskysymys. Jälkeenpäin tuli mieleen ns. tiedonintressi-ajatus (kts seuraava kalvo). Tuossa prosessikysymyksessä voi ajatella, että tehdään jotain asiaa näkyväksi, jolloin kyse olisi emansipatorisesta tiedonintressistä taikka itseymmärryksen mahdollisuuksista (praktinen tiedonintressi). Kysymyksen muotoilu on siltikin (ainakin minulle) vaikeaa enkä vieläkään ihan hyväksy Miten x vaikuttaa -kysymystä sellaisenaan. TIEDONINTRESSIT Tiedonintressit ovat yleisiä kognitiivisia strategioita, jotka ohjaavat tutkimuksen suorittamista, näkökulmia, joiden rajaamina tietoa etsitään ja tulkitaan. Tiedonintressejä on 3: 1) Tekninen tiedonintressi ohjaa tiedonhankintaa, joka tuottaa teknologian perustaksi soveltuvaa tietoa. Intressi liittyy elämisen aineellisen perustan turvaamiseen: tarvitaan tuotantoa, joka edellyttää luonnon prosesseihin puuttumista ja niiden hyödyntämistä. Tekninen tiedonintressi ohjaa ennen kaikkea luonnontieteellistä tutkimusta (ml. biotieteet). Se ohjaa myös yhteiskuntatieteitä etsimään yhteisöllisistä ilmiöistä lainalaisuuksia ja rakentamaan ilmiöille kausaalisia selityksiä. 2) Praktinen tiedonintressi koskee yhteisölliseen elämäntapaan oleellisesti kuuluvaa viestintää. Se liittyy keskinäisen ymmärtämisen ja kunkin itseymmärryksen mahdollisuuksien turvaamiseen ja edistämiseen. Viestintään liittyvät häiriöt uhkaavat yhteiskunnallista elämää yhtä paljon kuin luonnon hallinnan epäonnistuminenkin. Praktista tiedonintressiä vastaavaa tietoa tuottavat ns. hermeneuttiset tieteet: esim. teologia, historia ja ymmärtävä yhteiskuntatiede. 3) Emansipatorinen tiedonintressi ilmentää pyrkimystä vapautumiseen toimintaa kahlitsevien pakotteiden vallasta. Yhteiskunnalliset valtarakenteet muodostavat usein esteitä yhteisön jäsenten omaehtoiselle toiminnalle, ja tiedostamattomat voimat saattavat pakonomaisella tavalla hallita yksilöiden elämää. Emansipatorinen tiedonintressi ohjaa kriittistä, vapautumista edistävää, tapojen ja uskomusten vuoksi piiloon jääneitä ilmiöitä näkyväksi tekevää tietoa. Vähäisin muokkauksin lähteestä HY tieteenfilosofia, Ilpo Halonen 2004 http://www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/luhutf10.htm
TULOKSET. Ryhmittele aineistosi teemoihin ja kuvaa teemat sisältöineen. Tämä muodostaa opinnäytteen tulos-osuuden, eli tutkimuksesi perusteella tehdyt huomiot ja löydökset. Tutkimuskysymys auttaa hahmottamaan, miten tulokset kannattaa teemoitella, sillä tulosten perusteella pitää voida vastata tutkimuskysymykseen. JOHTOPÄÄTÖKSET. Johtopäätöksissä vastaat tutkimuskysymykseesi. Muokkaa kysymystä tulosten perusteella, jotta tulosten ja kysymyksen välillä on looginen yhteys. Muokkaa myös johdantoa ja ehkä muitakin kohtia, jotta opinnäytteen teksti on johdonmukainen. KESKUSTELU. Kertaa tuloksesi ja johtopäätöksesi ja osoita, miten näin saavutit opinnäytteelle asettamasi tavoitteet. Kerro mitä opi prosessissa. Ehdota jatkotoimia, esim. laajempaa tutkimusta tai tuloksen sovelluskohteita. LÄHDELUETTELO, VIITTAAMINEN. Kaikki tekstissä mainitut lähteet on mainittava lähdeluettelossa. Kaikki lähdeluettelossa mainitut lähteet on mainittava tekstissä. ARTSissa ei ole suositusta viitejärjestelmästä. Valitse itseäsi miellyttävä ja käytä sitä. Esimerkiksi Harvard-viittausjärjestelmä sovelluksineen on suosittu, esimerkkinä monografiaan viittaaminen: Tekstissä (Tekijä vuosi, sivu). Lähdeluttelossa Tekijä (vuosi) Nimike. Julkaisijan kaupunki: Julkaisija. Sivut. Viitteet voivat olla tekstissä (sulkeina), alaviitteinä 1 tai loppuviitteinä 2 (ei suositeltava). 1 Jos käyttää alaviitettä, niin siihen voi kirjoittaa joko viitteen sulkeissa (Tekijä vuosi,.sivu) tai voi kirjoittaa koko viitteen: Tekijä (vuosi) Nimike jne.. Lähdeluettelo on silloin samojen viitteiden esitys aakkosjärjestyksessä.
Kirjallisuuskatsauksen rakentaminen: miten kysymystä on käsitelty aiemmin? näkökulma 1a näkökulma 1b yhteenveto näkökulma 1 yhteenveto näkökulma 2 näkökulma 2a näkökulma 2b näkökulma 2c näkökulma 3 Edellisen tekstin lähdeluettelo: Adorno, T. (1991). The culture industry. Selected essays on mass culture (2004 ed.). Routledge: London. Baudrillard, J. (1968). The system of objects ( J. Benedict, Trans. 2002 ed.). London: Verso. Bourdieu, P. (1979). Distinction. A social critique of the judgement of taste (R. Nice, Trans. 2004 ed.). New York: Routledge. Csikszentmihalyi, M., & Rochberg- Halton, E. (1981). The meaning of things. Domestic symbols and the self (2002 ed.). Cambridge: Cambridge University Press. Douglas, M., & Isherwood, B. (1979). The world of goods. Towards an anthropology of consumption (2002 ed.). London: Routledge. Miller, D. (1987). Material culture and mass consumption (1992 ed.). Oxford: Blackwell. Pyhtilä, M. (2005). Kansainväliset situationistit. Spektaakkelin kritiikki. Helsinki: Like. Silverstone, R., Hirsch, E., & Morley, D. (1992). Information and communication technologies and the moral economy of the household. In R. Silverstone & E. Hirsch (Eds.), Consuming technologies. Media and information in domestic spaces (2003 ed., pp. 15-31). London: Routledge. Simmel, G. (2003). Fashion (Excerpted from Simmel, G. (1904) Fashion. International Quarterly, 10, 130-155). In K. K. P. Johnson, S. J. Torntore, & J. B. Eicher (Eds.), Fashion foundations. Early writings on fashion and dress (pp. 104-107). Oxford: Berg. Winnicott, D. W. (1971). Playing and reality (1996 ed.). London: Routledge. Koska teksti on englanniksi, on lähdeluettelokin englanniksi. Seuraavalla sivulla esimerkki suomalaisesta lähdeluettelosta, kera vertaisarvioijan kommenttien:
KIRJALLISUUS Armstrong, John (2004). The Secret Power of Beauty. Why Happiness Is in the Eye of the Beholder. Lontoo: Penguin. Arvas, Paula & Kirsi Luukkanen (toim.) (2012). Miten rikoskirjani ovat syntyneet. Suomalaiset dekkaristit kertovat. Helsinki: CrimeTime. Blumer, Herbert (1969). Fashion. From Class Differentiation to Collective Selection. The Sociological Quarterly 10:3, 275 291. Bourdieu, Pierre (1979). Distinction. A Social Critique of the Judgment of Taste (2004 ed.). New York: Routledge.[KOM: Jos tekstissä on viitattu vuoden 2004 painokseen, 2004 viitteeksti tekstiin ja julkaisun alkuperäinen ilmestymisvuosi tänne. Eli Bourdieu, Pierre (2004).... Routledge (ranskankielinen alkuteos La distinction : critique sociale du jugement 1979. Kääntäjän nimi puuttuu. Richard Nice?] Currey, Mason (2013). Daily Rituals. How Artists Work. New York: Alfred A. Knopf. Gosling, Sam (2008). Snoop. What Your Stuff Says about You. New York: Basic Books. King, Stephen (2000). On Writing. A Memoir of the Craft. Lontoo: Hodder & Stoughton. Lamott, Anne (1995). Bird by Bird: Some Instructions on Writing and Life. New York: Anchor Books. McCracken, Grant (1988). Culture & Consumption. New Approaches to the Symbolic Character of Consumer Goods and Activities (1990 ed.). Bloomington: Indiana University Press.[KOM: Vuosiluvuille sama huomio kuin Bourdieun kohdalla.] Miller, Daniel (1987). Material Culture and Mass Consumption (1992 ed.). Oxford: Blackwell. [KOM: Vuosiluvuille sama huomio kuin Bourdieun kohdalla.] Miller, Daniel (1988). Appropriating the State on the Council Estate. Man 23:2, 353 372. Miller, Daniel (2008). The Comfort of Things. Cambridge: Polity. Purhonen, Semi, Jukka Gronow, Riie Heikkilä, Nina Kahma, Keijo Rahkonen & Arho Toikka (2014). Suomalainen maku. Kulttuuripääoma, kulutus ja elämäntyylien sosiaalinen eriytyminen. Helsinki: Gaudeamus. Silverstone, Roger (2006). Domestication Domestication. Reflections on the Life of a Concept. Teoksessa Thomas Berker, Maren Hartmann, Yves Punie & Katie J. Ward (toim.). Domestication of Media and Technology. Maidenhead: Open University Press, 229 248. Tharp, Twyla (2003). The Creative Habit. Learn it and Use it for Life. New York: Simon & Schuster. HTTP://WWW.JULKAISUFOORUMI.FI : JULKAISUKANAVAHAKU LISTAA VERTAISARVIOIDUT JOURNALIT JA KONFERENSSIT
KIRJOITTAMISEN METATAITOJA Powerful strategies [of getting writing done] include brainstorming, saying to oneself what I really mean is (WIRMI), using notations rather than sentences, and satisficing. In each case, the purpose is to reduce the demand on attention. (Kellogg 1994) Kellogg, R. T. (1994). The psychology of writing. Digital edition. New York: Oxford University Press. BRAINSTORMING frees the writer to generate ideas, without concern for their organization or how to express them. WIRMI [What I Really Mean Is ] allows the writer to focus on the thought rather than on how it is expressed in concsensual symbols. The polished prose can come later. SATISFICING [ ] means using an imperfect idea or expression in order to get on with the writing. (Kellog 1994) Kellogg, R. T. (1994). The psychology of writing. Digital edition. New York: Oxford University Press.
NOTATIONAL DEVICES are vague consensual symbols that can be inspected by others but not necessarily understood [ ] Flow charts, trees, boxes, arrows, and other notes ease the load on attention and working memory, yet allow the writer to keep moving. (Kellogg 1994) Kellogg, R. T. (1994). The psychology of writing. Digital edition. New York: Oxford University Press. Kirjoittajatyylit: Beethovenit ja Mozartit
Kirjoittajatyyppejä käsittelevän tutkimuksen tuloksia ((Kellogg 1994). Data: 8 julkaisevaa opettajaa opettelemassa tekstinkäsittelylaitteen käyttöä [Researchers] classified the writers as Beethovians or Discoverers versus Mozartians or Executors on the basis of their use of prewriting strategies. Beethovians engaged in few prewriting activities and preferred to compose rough first drafts immediately in order to discover what they had to say. The Mozartians engaged in extensive planning during prewriting, such as creating outlines, and then executed as polished a first draft as possible. Some writers were classified as combinations of these extremes. [...] Mozartians found the word processor more compatible with their approach than did the Beethovians. (Kellogg 1994) Vastaava vertaus on tehty myös käyttämällä puutarhuria ja arkkitehtia vertauskuvina.
A rough draft strategy calls for the writer to focus on collecting, planning, and translating during the first draft phase, with little or no concern for reviewing. The writer deliberately avoids criticizing the quality of the draft, saving all editing for a second or third round. Free writing is [...] an extreme version of the rough draft strategy. [...] Even planning is minimized; the writer translates whatever ideas occur at the moment. (Kellogg 1994) [Galbraith] (1992) found that low self-monitors, who express virtually all they feel in an impulsive fashion, generated their ideas best when composing a rough draft. Their idea production was poor when asked to plan by taking notes during prewriting. (Kellogg 1994) The third strategy is a polished-draft approach. The writer attends to collecting, planning, translating, and reviewing as the first draft unfolds. An attempt is made to produce polished prose. [...] the writer attempts to polish the text, worrying about word choice, spelling, and sentence structure, as well as higher-level concerns. high self-monitoring individuals, who worry [sic] about how they present themselves to others, showed the opposite pattern. For them taking notes in advance yielded more novel ideas compared to composing a rough draft directly. (Kellogg 1994) Kellogg, R. T. (1994). The psychology of writing. New York: Oxford University Press.
KIRJOITUSOHJELMAT Tekstieditorit (mac: TextEdit). Paras vaihtoehto varsinkin jos järeämmät eivät ole tuttuja. Käsikirjoitusohjelmat (Scrivener). Ammattityökalu hyvä vaihtoehto, mikäli aikoo kirjoittaa laajoja ja/tai monimutkaisia kokonaisuuksia jatkossa. Tekstinkäsittelyohjelmat (mac: Pages, MSWord). Jos osaa käyttää tyylejä, automatiikkaa niin ok. Älä kirjoita InDesignilla tai muulla taitto-ohjelmalla. OHJAUSTYÖSKENTELY
MITEN EDETÄ? Puhu. Lue. Laadi sisällysluetteloita. Kirjoita johdantoja. Kirjoita kysymyksiä.