TYÖSKENTELYN HALLINTA, ESITTÄMINEN, ARVIOINTI

Transkriptio

1 TYÖSKENTELYN HALLINTA, ESITTÄMINEN, ARVIOINTI Muotoilun kandiseminaari ke MENETELMÄT. Kerro, mitä teit aineistolle, jotta aineisto oli käsiteltävissä. Esim. litterointi, tematisointi ja taulukointi. Vältä akateemista erityissanastoa. Jos käytät mitä tahansa erikoissanastoa, selitä sanan merkitys. TUTKIMUSKYSYMYKSET. Kirjoita kysymys johon voit antaa vastauksen vasta tekemäsi tutkimuksen perusteella. Esim. Mitkä ominaisuudet tekevät sidoksesta ympäristöystävällisen? Hahmota aiheen ja tutkimuskysymyksen välinen ero. Aihe on se, mitä olet tekemässä ( Ekotekstiili ). Mikä tahansa suunnitteluprosessi sisältää lukuisia kysymyksiä, mutta suurimpaan osaan tiedät vastaukset tai vastaaminen ei edellytä tutkimusta. Valitse kaikista kysymyksistä se, jonka vastaamiseksi joudut eniten opiskelemaan uutta asiaa. Lisäys: Tunnilla tuli kysymys, voiko esim kirjallisuuden vaikutus prosessiin olla tutkimuskysymys. Jälkeenpäin tuli mieleen ns. tiedonintressi-ajatus (kts seuraava kalvo). Tuossa prosessikysymyksessä voi ajatella, että tehdään jotain asiaa näkyväksi, jolloin kyse olisi emansipatorisesta tiedonintressistä taikka itseymmärryksen mahdollisuuksista (praktinen tiedonintressi). Kysymyksen muotoilu on siltikin (ainakin minulle) vaikeaa enkä vieläkään ihan hyväksy Miten x vaikuttaa -kysymystä sellaisenaan.

2 TIEDONINTRESSIT Tiedonintressit ovat yleisiä kognitiivisia strategioita, jotka ohjaavat tutkimuksen suorittamista, näkökulmia, joiden rajaamina tietoa etsitään ja tulkitaan. Tiedonintressejä on 3: 1) Tekninen tiedonintressi ohjaa tiedonhankintaa, joka tuottaa teknologian perustaksi soveltuvaa tietoa. Intressi liittyy elämisen aineellisen perustan turvaamiseen: tarvitaan tuotantoa, joka edellyttää luonnon prosesseihin puuttumista ja niiden hyödyntämistä. Tekninen tiedonintressi ohjaa ennen kaikkea luonnontieteellistä tutkimusta (ml. biotieteet). Se ohjaa myös yhteiskuntatieteitä etsimään yhteisöllisistä ilmiöistä lainalaisuuksia ja rakentamaan ilmiöille kausaalisia selityksiä. 2) Praktinen tiedonintressi koskee yhteisölliseen elämäntapaan oleellisesti kuuluvaa viestintää. Se liittyy keskinäisen ymmärtämisen ja kunkin itseymmärryksen mahdollisuuksien turvaamiseen ja edistämiseen. Viestintään liittyvät häiriöt uhkaavat yhteiskunnallista elämää yhtä paljon kuin luonnon hallinnan epäonnistuminenkin. Praktista tiedonintressiä vastaavaa tietoa tuottavat ns. hermeneuttiset tieteet: esim. teologia, historia ja ymmärtävä yhteiskuntatiede. 3) Emansipatorinen tiedonintressi ilmentää pyrkimystä vapautumiseen toimintaa kahlitsevien pakotteiden vallasta. Yhteiskunnalliset valtarakenteet muodostavat usein esteitä yhteisön jäsenten omaehtoiselle toiminnalle, ja tiedostamattomat voimat saattavat pakonomaisella tavalla hallita yksilöiden elämää. Emansipatorinen tiedonintressi ohjaa kriittistä, vapautumista edistävää, tapojen ja uskomusten vuoksi piiloon jääneitä ilmiöitä näkyväksi tekevää tietoa. Vähäisin muokkauksin lähteestä HY tieteenfilosofia, Ilpo Halonen TYÖSKENTELYN HALLINTA

3 TIEDOSTOJEN ORGANISOINTI Ihan aluksi kannattaa kirjoittaa tekstit ja huomiot yhteen tiedostoon. Kun tekstimassaa alkaa olla, se kannattaa jaotella teemoittain omiin tiedostoihinsa. Tiedostoille kuvaavat, järjestystä ylläpitävät nimet. Järjestä kirjallisuusmuistiinpanot opinnäytteesi teemojen, ei alkuperäisen lähteen mukaan. Muista lähdeviite jokaiseen muistiinpanoon! Teemoittelu voi alussa olla hyvin karkea. Hienosäätö tarpeen mukaan prosessin edetessä. 7 VIIKON OPINNÄYTE Aamupäivisin klo 8-12 Aiheen valinta 1 vko Kirjallisuuskatsaus 2 vkoa Kenttätutkimus 1 vko Kirjoitus 1 vko Editointi 1 vko Taitto, printtaus 1 vko Iltapäivisin klo Produktio 5 vkoa

4 ANTI-MULTITASKING Kannattaa pitää tutkimus & toiminta ja tutkimuksesta & toiminnasta kirjoittaminen (eli opinnäytteen teksti) erillään. Älä keskeytä lukemista/ tutkimusta/toimintaa kirjoittaaksesi opinnäytettä. Älä keskeytä opinnäytteen kirjoittamista tehdäksesi tutkimusta, esim tarkistaaksesi yksityiskohtia. Sen sijaan tee lyhyt muistiinpano, jotta asia ei jää häiritsemään. MONOTASKING-APUJA ns Pomodoro-tekniikka & variaatiot: 25min työskentely, 5min tauko. Joka neljäs tauko 15min. 52min työskentely + 17min tauko. 90min työskentely + ~20 min tauko. Distraction free-pc vinkkejä. Kirjoittamisen aikana wi-fi pois käytöstä.

5 Environments, schedules, and rituals restructure the writing process and amplify performance. The lack of interruption in trains of thought may be the critical ingredient in an environment that enables creative flow. Boice and Johnson (1984) examined two aspects of the environment selected by faculty for writing. They found that 40% wrote in the same place and 60% selected different places. For amount of distraction, they found that 56% of the sample chose a quiet environment, while the remainder wrote under varying degrees of distraction. (Kellogg 1994) Kellogg, R. T. (1994). The psychology of writing. New York: Oxford University Press. Only 13% of their sample of academicians wrote on a daily basis. Sporadic, binge writing was much more common, with 56% procrastinating until the deadline loomed. the most productive writers adopted a schedule of writing at least once a week. Harley and Branthwaite (1989) reported that productive psychologists devoted 2 to 5 hours to writing on a weekly basis. (Kellogg 1994) Kellogg, R. T. (1994). The psychology of writing. New York: Oxford University Press.

6 Erskine Caldwell described a couple of unusual ritualistic behaviors (Plimpton, 1989): Another early method I used was to take a trip to write a short story. I d ride a bus, from Boston to Cleveland, maybe, and get off at night once in a while to write. Then, for a while, I took the night boats between Boston and New York. (Kellogg 1994) Kellogg, R. T. (1994). The psychology of writing. New York: Oxford University Press. When Yvette feels like stopping, instead of distracting herself, she can just make her move very slow. She can type slowly one key at a time. If she needs to gather files, she moves very slowly in getting these, smoothly, like a ballet. When she calls someone for information, she dials lazily, even making her own voice relaxed. She opens each motion up. She breathes through each little thing. She still hates it, but now her tasks become more like a game or a moving mediation. The more the resistance, the slower you move. But don t disengage. (Charnas 2016) Charnas, D. Work clean. What great chefs can teach us about organization. New York: Rodale.

7 Vasemmalla kokeneen taiteilija- kirjoittajan tutkivaa kirjoittamista käsittelevän väitöskirjan kuvaus. Alla lähdetiedot. Ei ole suositeltavaa kandi- eikä maisterinkaan opinnäytteessä, ei ehkä missään Taideyliopiston ulkopuolella, paitsi jos on suvereeni. ESITTÄMINEN

8 Kalvoilla asiaa kirjallisesta esittämisestä. Entä puhuttu esittäminen? ARVOSANA: HYVIN HYVÄ (4)

9 ARVOSANA: ERINOMAINEN (5) LÄHTEITÄ TÄSSÄ 2 SIVUA

10

11 ARVIOINTI

12 OPINNÄYTTEEN TEHTÄVÄ Opinnäyte on osoitus, että itsenäisesti pystyy hallitsemaan pienimuotoisen projektin. Sen lisäksi opinnäytteellä osoitetaan oppineisuutta. Hyväksyttävässä opinnäytteessä osoitetaan että on opittu kursseilla jotain. Hyvässä opinnäytteessä osoitetaan lisäksi kyky itsenäiseen tiedonhankintaan ja oppimiseen. TYÖN ARVOINTI Ohjeet ja neuvot tähtäävät hyvän (3) - erinomaisen (5) työn tekemiseen. Myös tyydyttävä (1)- hyvin tyydyttävä (2) ovat täysin hyväksyttäviä suorituksia, jos tavoitteena on vain valmistua ja mennä eteenpäin. Toisaalta arvosanalla on merkitystä jos hakee ulkomaille maisteriopintoihin. Minimivaatimus voi olla esim. hyvä (3), jotta voi edes hakea. Vaikka arvosanalla ei olisikaan sinänsä merkitystä, opinnäytteen sisällöllä on, esim. osana portfoliota ja osana taitojen ja tietojen karttumista.

13 Esimerkki opinnäytteen arvioinnista käytiin läpi tunnilla.

14 KIITOS! ASIAA?