Jakokosken tähtitornin ja kaukoputken käyttöohjeet

Jakokosken tähtitornin ja kaukoputken käyttöohjeet Pertti Pääkkönen, Itä-Suomen yliopisto, fysiikan ja matematiikan laitos 24.11.1999, 22.9.2012 Yleistä Jakokosken tähtitorni on Itä-Suomen yliopiston (ent. Joensuun yliopisto) fysiikan ja matematiikan laitoksen, Kontiolahden kunnan, Seulaset ry:n sekä Jakokosken kylätoimikunnan vuonna 1998 aloitettu yhteishanke. Tähtitorni sekä Terttulanvaaran laella oleva tontti ovat Kontiolahden kunnan, kaukoputki Itä-Suomen yliopiston ja CCD-kamera Seulaset ry:n omaisuutta. Tähtitornin ensisijaisena käyttötarkoituksena on tähtitieteen ja -harrastuksen edistäminen mm. tähtinäytäntöjä järjestämällä. Seulaset ry:n jäsenillä on oikeus käyttää tähtitornin laitteita henkilökohtaisessa havainnoinnissaan. Aloitustoimet 1. Kytke kaukoputkeen virta kääntämällä toimiston seinällä olevan sähkökaapin kyljessä oleva kääntökytkin asentoon I. Kaappiin syttyy vihreitä merkkivaloja ja yläkerrasta kuuluu Star Trackerin merkkiääni. Jos näin ei tapahdu, niin syynä voi olla: - Hätäseis-painike on painettuna - Kaukoputki on käännettynä ääriasentoonsa rajakytkimien ohi. Menettelyohjeet ovat tämän luvun lopussa. - Sähkökeskuksen suojakytkimet 5 ja 6 ovat lauenneet. Käännä kytkin asentoon O. Mene etelänpuoleiseen varastoon ja etsi sähkökaapista lauenneet suojakytkimet, käännä ne ja yritä uudelleen. - Tekninen vika Ota yhteyttä fysiikan ja matematiikan laitokselle. 2. Havaintotilan valojen säätö löytyy rappusten yläpäästä. Avaa kansi ja säädä valaistus kiertonappulasta. Portaikon valon saa kytkettyä sekä ylhäältä että alhaalta, alakäytävän valaistuksen vain alhaalta. 3. Avaa katon eteläpäädyn ovet. Käännä ensin oven keskimmäinen osa täysin auki ja käännä

sitten koko ovinippu auki niin pitkälle, että ovisalpa lukittuu. Tuulisella säällä ole erityisen varovainen ovia aukaistessasi! Toista sama molemmille ovenpuoliskolle. 4. Avaa portaikon puoleisen pohjoispäädyn ovien keskisalpa sekä molempien sivujen lukkosalvat, jotka pitävät kattoa paikoillaan. 5. Veivaa katto toimiston päälle käyttäen seinustalla olevia vinssejä. Kierrä vinssiä, jonka kelalla on vähemmän vaijeria, mutta muista ensin vapauttaa täydemmän vinssin lukitus! Tarkista, että eteläpäädyn puoleinen lukkosalpa on yläasennossa. Lukitse katto lopuksi tällä salvalla. Huom! Jos katolla on paljon lunta, älä yritä työntää lunta katon avulla pois tieltä. Hae lumilapio ja kapua hieman aukaistun katon pohjoisreunan ali toimiston katolle ja tyhjennä katto lumesta. 6. Jos havaittava kohde on kaukana luoteessa tai koillisessa, voi katon ovet sulkea pois tieltä ja lukita paikoilleen seinällä olevalla hakasella. Vapauta vinssin lukitus ja löysää vaijeria, jotta katon saa suljettua. Katon lukko-orsi aukeaa vetämällä kädensijasta alaspäin. 7. Poista optiikan suojukset, kuten apupeilin suojus ja mahdolliset okulaarien suojukset. Tarkista, että Okulaaripään valotien valitsimen merkkiura osoittaa siihen okulaariin päin, jolla aiot katsella. Irto-okulaareja sekä kameroita säilytetään toimistotilan varustekaapissa. 8. Käynnistä kaukoputken ohjauslaitteisto painamalla ohjaimen Start-painonappia. 9. Käynnistä perusseuranta ohjaimen vasemmanpuoleisesta vipukytkimestä ja ohjain oikeanpuoleisesta vipukytkimestä. Oikeanpuoleinen vipukytkin kannattaa aina pitää OFFasennossa kun kaukoputkea ei haluta suunnata vahingossa. Laitteisto on nyt valmis visuaalikäyttöön. Ohjaimella voi kääntää kaukoputkea kaikkiin suuntiin. Kääntönopeus riippuu suuntakytkimen asennosta. Lähellä keskiasentoa suuntausliikke on hyvin hidas ja ääriasennossa nopeimmillaan. Käytä aina pehmeitä korjausliikkeitä! Kaukoputken nytkyttäminen tai edestakaisin rynkyttäminen kovalla nopeudella voi rikkoa laitteiston. Jalustahaarukassa on hätätapausten varalla hätäseis-nappi, jonka painaminen katkaisee koko laittesitosta virrat. Laitteiston saa käyttöön vapauttamalla hätäseis-nappula ja painamalla ohjaimen Start-painonappia. Jalustassa on rajakytkimet, jotka suojaavat sähköjohdotuksia estämällä putken kiertämisen liian pitkälle. Deklinaatiota voi säätää -50 :sta aina 20 ekvatoriaalisen pohjoisnavan yli. Tuntiakselia voi kiertää 220 eteläsuunnan molemmin puolin, eli suunnilleen koilliseen ja luoteeseen pohjoissuunnan yli. Jos rajat ylittyvät, katkeaa laitteistosta virta. Kaukoputken uudelleenkäynnistys onnistuu aukaisemalla tunti- ja/tai deklinaatioakselin lukitus ja kääntämällä kaukoputkea käsin kohti eteläsuuntaa ja ekvaattoria siten, että mahdollisesti akseleiden ympäri kiertyneet sähköjohdot vapautuvat. Muista lukita akselit aina käsisäädön jälkeen! Käynnistä laite uudestaan ohjaimen Startpainonapista.

Lopetustoimet 1. Käännä putki kohti etelää ja vaakatasoon. Sammuta perusseuranta sekä ohjain kääntämällä ohjaimen molemmat vipukytkimet OFF-asentoihin. 2. Aseta optiikan suojat paikoilleen. 3. Avaa katon ovet (jos ne olivat suljettuna) ja veivaa katto takaisin paikoilleen. Paina vinssien puoleinen lukkosalpa paikoilleen. 4. Vapauta lukko-orsi, käännä ovinippu sisäänpäin ja kiinnitä lukkosalvat. Toista sama toiselle ovelle, käännä molempien ovien sisäpuoliskot kiinni ja lukitse lukkosalvat sekä keskisalpa. 5. Sulje laitteistosta virta kääntämällä toimiston sähkökaapin kiertokytkin asentoon O. 6. Laita irto-okulaarit yms. varusteet niille varatuille paikoilleen. Tarkista taskut, ettei varusteita jää vahingossa mukaan. 7. Kirjaa käyntisi tornin vieraskirjaan. 8. Siivoa jälkesi ja tarkista lähtiessäsi että radio, kahvinkeitin yms. on kytketty pois päältä, valot sammutettu ja että ovet jäävät lukittu-asentoon. Muutoinkin tähtitorni tulee jättää asianmukaiseen ja siistiin kuntoon. Keväällä ennen ukkoskauden alkamista on syytä varmistaa, että kaikki sähkölaitteet on kytketty irti sähköverkosta ja että varaston sähkökaapin kaukoputken suojakytkimet 5 ja 6 on vapautettu. Näin estämme pahimmat salamaniskun aiheuttamien jännitepiikkien aiheuttamat laiteviat.

Kaukoputken tekniset tiedot Kaukoputki on venäläisvalmisteinen LOMO cassegrain-kaukoputki, joka on hankittu silloiseen Joensuun yliopistoon tutkimuskäyttöön 1980-luvun lopulla. Okulaaripää sekä jalusta ohjausjärjestelmineen on suunniteltu ja valmistettu pääosin yliopiston fysiikan laitoksella. Ohjausmoottorit ovat vaihtovirtaservomoottoreita, joita ohjataan NANO-B ohjainyksiköllä, ja ohjelmisto on suunniteltu ja tehty yliopiston fysiikan laitoksella. Kaukoputken tekniset tiedot: Pääpeilin halkaisija 500 mm Valonkeräyskyky 5600 x silmän valonkeräyskyky Visuaalinen rajamagnitudi 15,4 (Pluto n. 14,2) Erotyskyky 0,28 (n. 430 x silmän erotuskyky) Tehollinen polttoväli 4220 mm Aukkosuhde F: 8,4 Suurennukset 40 mm 105 x 20 mm 210 x 10 mm 420 x 5600 kertainen valonkeräyskyky tarkoittaa mm. sitä, että kynttilän liekki olisi havaittavissa noin 800 km:n täisyydeltä. 0,28 erotuskyky tarkoittaa 500 m väliä Kuun pinnalla tai noin 3 cm lounaassa näkyvän Pohjois-Karjalan keskussairaalan katolla. 105 kertaisella suurennuksella ei täyttä erotuskykyä voida vielä hyödyntää, vaan tällä suurennuksella erotuskyky on noin 1,2, mikä vastaa noin 2 km Kuun pinnalla tai 12 cm keskussairaalan katon reunalla. Kaukoputken okulaaripää on varustettu kiinteältä, polttoväliltään 40 mm:n kahden tuuman Erfletyyppisellä laajakenttäokulaarilla. Okulaaripäässä on 1,25 tuuman okulaariputki, johon voi liittää mm. 20 tai 10 mm Clave okulaarit. Okulaaripäähän on myös kiinteä sovite Seulasten ST1001E CCDkameralle. Okulaaripäässä on myös 42x0,75 mm T-kierre, sekä 1 x1/32 C-sovite. T-kierteeseen voi liittää mm. kamerasovitteen. Laitteiston vastuuhenkilöt: Pertti Pääkkönen, Itä-Suomen yliopisto, fysiikan ja matematiikan laitos Tommi Itkonen, Itä-Suomen yliopisto, fysiikan ja matematiikan laitos

Star Tracker ja seurantakaukoputki Star Tracker on kaukoputken aktiiviseen seurantaan tarkoitettu kaupallinen laite. Se perustuu jäähdytettyyn CCD-kameraan, jossa on 192x164 pikselin jäähdytetty CCD-kenno 13.75 x 16 µm pikselikoolla. Kennon kuvakenttä on noin 7 x 7 kaariminuuttia ja pikseliresoluutio on noin 2,2 x 2,6 kaarisekuntia. Seuranta perustuu siihen, kameran kennolle haetaan jokin sopiva seurantatähti. Kamera ottaa peräjälkeen kuvia ja määrittää seurantatähden, eli kirkkaimman kennolla olevan pisteen paikan. Mikäli seurantatähden paikka muuttuu peräkkäisissä kuvissa, antaa se ohjauskomentoja kaukoputken jalustalle ja pyrkii pitämään seurantatähden paikoillaan. Star Trackerin ohjauspaneeli Star Trackerin ohjauspaneeli. Star Trackerin ohjauspaneeli on esitetty yllä olevassa kuvassa. Siinä on seuraavat toimintonäppäimet: TAKE DARK FRAME ottaa ns. Pimeävirtakuvan. Tämä pimeävirtakuva (darkki) sisältää taustatason, joka vähennetään jokaisesta CCD-kuvasta. Pimeävirtakuva otetaan peittämällä ohjauskaukoputken objektiivi, ja se on tehtävä aina kuvausten alussa tai kun muutetaan kameran valotusaikaa, sisäistä vahvistusta tai käyttötilaa. FIND AND FOCUS on etsi- ja tarkenna- tila, jossa Star Tracker ottaa peräjälkeen kuvia ja näyttää CCD-kennon kirkkaimman pikselin valoarvon (VALUE) sekä sen paikan X- ja Y-koordinaatit kennolla.

Kirkkausarvot ovat välillä 0 99. X- ja Y-koordinaattien arvot ilmaistaan prosentteina kennon koosta, eikä siis pikseleinä. Mikäli CCD-kamera on kierretty kaukoputken akseleiden mukaisesti, vastaavat X-koordinaatit rektaskensiota sekä Y-koordinaatit deklinaatiota. Käytön kannalta tämä on suotavaa, mutta itse Star Trackerin toiminnan kannalta kiertovirheellä ei ole merkitystä. Tarvittaessa kiertovirheen voi korjata vapauttamalla CCD-kamera seurantaputken okulaariputkesta ja kiertämällä kameraa siten, että sen spesifikaatiotarra on yhdensuuntainen kaukoputken deklinaatioakselin kanssa. KALIBRATE DRIVE kalibroi Star Trackerin toimimaan käytössä olevan kaukoputken ohjainyksikön kanssa. Tällä toiminnolla Start Tracker selvittää kaukoputken korjausliikkeet sekä rotaatiovirheen. Kalibrointi on tehtävä aina ennen havaintojen aloittamista ja se on suositeltava tehdä mikäli kaukoputken suuntausta muutetaan paljon deklinaatiosuunnassa. TRACK siirtyy seurantatilaan, jossa Star Tracker pyrkii pitämään seurantatähden paikoillaan. INTERRUPT keskeyttää meneillään olevan toiminnon tai palauttaa pois asetusvalikosta. MENU- ja ADJUST-näppäimiä käytetään Star Trackerin kuvaus- ja seuranta-asetusten muuttamiseen. NUOLINÄPPÄIMILLÄ voidaan muuttaa kaukoputken suuntausta seurantanopeudella. MODE- ja SELECT-näppäimillä ei ole toimintoja Star Trackerin tässä versiossa. Perustilassa ollessaan näytössä näkyy teksti HELLO. FIND AND FOCUS-tilassa näytössä näkyy kennon kirkkaimman pikselin kirkkausarvo sekä sijainti kennolla. Seurantatilassa näytössä näkyy tietoja seurannan onnistumisesta ja tehdyistä korjausliikkeistä. Star Trackerin valikot Star Trackerin valikkoon pääsee MENU-näppäimellä ja asetuksia säädetään ADJUST-näppäimellä. Valikosta poistutaan INTERRUPT-näppäimellä. Tässä useimmin tarvittavat asetukset. EA (Exposure Adjust) eli valotusaika. Tätä voi säätää välillä 0,1 s 20 s, oletusarvo on 1 s. Sopiva valotusaika seurannan kannalta on 1 2 sekuntia. Valotusajan muuttaminen vaatii uuden pimeävirtakuvan. CA1 ja CA 2 (Calibration Adjust) eli kalibraatioaika. Tämä on aika, jonka verran Star Tracker siirtää kalibrointiajon aikana kaukoputkea ja selvittää kuinka paljon seurantatähti liikkuu ja mihin suuntaan. Aikaa voi säätää X- (CA 1) ja Y-suunnille (CA 2)välillä 1 s 20 s, oletusarvo on 5 s. Jakokosken putkelle sopiva kalibraatioaika on 20 s. SA (Scintillation adjust) eli skintillaatiosäätö. Tämä on se poikkeaman minimimäärä pikseleinä, joka aiheuttaa korjausliikkeen. Huonolla säällä voi Star Tracker yrittää korjata ilmakehän

aiheuttamaa tähden hyppelyä. Suurentamalla SA arvoa annetaan seurannassa pikkuvrheet anteeksi. Jos seurannalla on taipumus ryömintään, voi tämän arvon kasvattaminen parantaa seurantatulosta. Arvoa voi säätää välillä 1 10, oletusarvona on 2. b (Boost) eli sisäinen vahvistus. Tällä voi vahvistaa CCD-kennon signaalia mikäli seurantatähti on hyvin himmeä eikä riittävää kirkkaustasoa saada muutaman sekunnin valotusajalla. Vahvistusta voi säätää välillä 1 4, oletusarvona on 1. Jos b:lle annetaan arvo 3 tai 4, on syytä käyttää ba:lle arvoa F. ba (Brightness Adjust) säädöllä valitaan normaali seurantatähti (A, Average) tai himmeä (F, Faint). Himmeän seurantatähden tilassa kuvaa keskiarvoistetaan kohinan poistamiseksi ennen suuntakorjauksen laskemista. Käytä tätä jos b on säädetty arvoon 3 tai 4. H1 ja H2 (Hysteresis) eli mekaaninen hystereesiaika. Tällä asetuksella voidaan huomioida seurantajärjestelmän reagointiviive Star Trackerin ohjauskomentoihin korjaussuunnan muuttuessa. Aikaa voi säätää välillä 0 s 3,0 s, oletusarvona on 0,1 s. Mikäli deklinaatioseurannassa esiintyy ongelmia voi H2 arvon suurentaminen parantaa tilannetta. Hystereesiä voi testata suuntaamalla kaukoputkea ohjaimella hyvin varovasti edestakaisin ja seuraamalla kuinka nopeasti ohjaus reagoin suunnanvaihdoksiin. Hystereesi näkyy selvänä viiveenä suunnanvaihdoksissa, mutta ei peräkkäisissä samaan suuntaan toistuvissa liikkeissä. Star Trackerin käyttö Star Tracker käynnistyy automaattisesti kaukoputken käynnistyksen yhteydessä, eikä siinä ole erillistä virtakytkintä. Star Trackerin CCD-kamera on kytketty kiinteästi seurantaputkeen, eikä sitä ole syytä irrottaa ilman syytä (mm. CCD-kameran kuivausrenkaan uudistus tai muu korjaustyö). CCD-kameran ja Star Trackerin välistä kaapelia ei saa irrotaa laitteen ollessa virrallisena, sillä se voi aiheuttaa peruuttamattoman laitevian. Star Trackerin käyttöönotto. 1. Star Trackerin käynnistyttyä se on FIND AND FOCUS-tilassa. Seuraa aluksi Star Trackerin VALUE lukemaa. Sen pitäisi parissa minuutissa asettua 10 tienoille CCD-kennon jäähtyessä toimintalämpötilaansa. Paina INTERRUPT kun valmis. 2. Ota pimeävirtakuva TAKE DARK FRAME-näppäimellä pitäen seurantaputken objektiivisuojusta paikoillaan. 3. Paina FIND AND FOCUS-näppäintä ja hae sopiva seurantatähti Star Trackerin kennolle käyttäen apuna seurantaputkeen sen alapuolelle liitettyä etsintä. Etsimen keskellä näkyvän valorenkaan kirkkautta voi säätää kaukoputken jalustahaarukassa olevaa säätönuppia käyttäen. CCD-kennon näkökenttä on hyvin pieni, noin 7 kaariminuuttia, joten suuntaus on tehtävä hyvin varovasti. Tässä vaiheessa suuntaukseen voi käyttää kaukoputken ohjainta. Seurantatähden löytyminen näkyy VALUE-arvona, joka on selvästi ykköstä isompi ja nollasta poikkeavina X- ja Y- arvoina. Suuntaa putki siten, että X- ja Y-arvot ovat välillä 30 70.

4. Jos seurantatähti on liian kirkas, eli VALUE-arvo on yli 90, niin a) Pienennä valotusaikaa (EA), pienennä vahvistusta (b) ja varmista normaalin seurantatähden tila, eli että ba asetus on A. Muista pimeävirtakuva muutosten jälkeen. b) Valitse himmeämpi seurantatähti. Jos seurantatähti on liian himmeä, eli VALUE-arvo on alle 10, niin a) Suurenna valotusaikaa (EA), suurenna vahvistusta (b) ja varmista himmeän seurantatähden tila, eli että ba asetus on F. Muista pimeävirtakuva muutosten jälkeen! b) Valitse kirkkaampi seurantatähti. Paina INTERRUPT ja muuta asetuksia MENU- ja ADJUST- näppäimillä tarpeen mukaan. CCDkamera on hyvin herkkä, ja jo 1 s valotusajalla tulisi mag 6 tähdellä päästä lähes saturaatiorajaan eli VALUE-arvoon 99. CCD-kamera ei kuitenkaan vaurioidu vaikka se suunnattaisiin mihin tahansa kirkkaaseen tähteen Aurinkoa lukuun ottamatta. 5. Seurantaputki on valmiiksi fokusoitu, mutta fokusoinnin voi halutessaan tarkistaa seuraavasti. Vapauta fokusointi kuusiokoloavaimella ja muuta varovasti seurantaputken fokusta. Hae FIND AND FOCUS-tilassa se fokuksen paikka, jossa seurantatähdestä saadaan suurin VALUE-arvo. Lukitse fokusointi kun valmis. 6. Säädä C1 ja C2 arvot lukemiin 20 (ks. edellinen luku). 7. Kalibroi Star Tracker CALIBRATE-näppäimellä. Nyt Star Tracker ottaa kuvan seurantatähdestä, siirtää putkea X-suunnassa ja ottaa uuden kuvan. Tähden paikka X-akselilla pitäisi kasvaa noin 10 yksiköllä deklinaatiosta riippuen. Tracker palaa takaisin alkuasentoon ja ottaa kolmannen kuvan, jolloin X- ja Y-arvojen tulisi olla suunnilleen samat kuin aloittaessa. Sama toistuu Y- suunnassa, ja koko kalibrointi kestää noin puolitoista minuuttia. Kun kalibrointi onnistuu tulee näyttöön teksti HELLO. Virhetilanteesta laite ilmoittaa seuraavasti: - E1 nro, missä nro on välillä 1 4. Star Tracker ei havainnut korjausliikettä jossain sen ohjauksissa +X, -X, +Y tai -Y. - E2 nro, missä nro on välillä 1 4. Star Tracker havaitsi korjausliikkeen, mutta se oli pienempi kuin 5 CCD-pikseliä jossain sen ohjauksissa +X, -X, +Y tai -Y. Virhe E1 voi aiheutua esimerkiksi erittäin suuresta välyksestä deklinaation matopyörässä tai mikäli deklinaation matoruuvin kuormitusjousi on liian kireällä. Virhe E2 voi aiheutua siitä, että kalibrointiaika, eli C1 tai C2 on liian lyhyt. Kalibrointi on syytä tehdä jos seuranta ei toimi kunnolla silloin kun deklinaatiosuuntausta on muutettu merkittävästi.

8. Paina TRACK-näppäintä ja seuraa hetki seurannan onnistumista. Onnistuneessa seurannassa VALUE-näytössä näkyy A sekä 16 viimeisen korjausliikkeen keskimääräinen arvo. X- ja Y- näytöissä näkyvät tehdyt korjausliikkeet. Näytön lukemien mittayksikkönä on 0,2 CCD-pikseliä, eli noin 0,5. Vakavista seurantavirheistä Tracker ilmoittaa E merkinnällä X- ja Y-arvojen kohdalla. 9. Suuntaa kaukoputki haluamaasi kohteeseen. Etsi kohteesi lähistöltä sopiva seurantatähti, mutta älä suuntaa seurantaputkea käyttäen kaukoputken ohjainta, vaan tee suuntaus käyttäen seurantaputken kuutta ripustusruuvia. Säätö on työläs eikä toimi kunnolla. Kiristä putki siten, että se ei pääse liikkumaan, mutta älä kiristä ruuveja niin tiukkaan, että putki tai kierteet ovat vaarassa vaurioitua. Sormitiukkuus yleensä riittää. Säädä tarvittaessa valotusasetuksia kuten edellä on esitetty. 10. Paina suuntauksen jälkeen TRACK ja seuraa hetki seurannan onnistumista. Voit aloittaa havainnot, mutta varo nykimästä kaukoputkea, sillä pienikin tönäisy näkyy seurannassa. Hyvissä olosuhteissa seuranta voi toimia tuntikausia ilman ongelmia. Onnistunut seuranta on valotusajan EA, skintillatiosäädön SA, vahvistuksen b ja sopivan seurantatähden valintojen kompromissi. Käytä näitä säätöjä saadaksesi seurantatähden VALUE-arvot lukemiin 10 90. Parhaat tulokset saadaan VALUE-arvoilla 20 30. Jos seurannan aikana seurantatähden kirkkaus laskee alle 20 %:iin alkuperäisestä, antaa Star Tracker äänimerkin, eikä tee korjausliikkeitä niin kauan kunnes seurantatähden kirkkaus kasvaa. Tämä on syytä huomioida mikäli sää vaihtelee tai jos havaintojakson aikana seurantatähti laskee lähemmäs horisonttia, ja sen kirkkaus pienenee ilmakehän ekstinktion vaikutuksesta. Tähän voi varautua peittämällä seurantaputken objektiivi osittain ennen seurannan aloittamista, jolloin seurantatähden aloituskirkkaus jää alhaisemmaksi ja pelivaraa tähden himmenemiselle tulee enemmän. Tyypillisiä ongelmatilanteita 1. Kalibrointiajo ei onnistu, vaan näyttöön tulee E1- tai E2-koodeja. - Kalibrointiajat C1 ja C2 eivät ole riittävän pitkiä (esim. 20 s), säädä ja kokeile uudestaan. - Tunti- tai deklinaatioakselin lukitus voi olla auki. Kiristä lukitukset ja kokeile uudestaan. - Matopyörässä tai -ruuvissa voi olla liikaa väljyyttä. Kiristä deklinaation matoruuvin kuormaa ja tarkista hystereesin esiintyminen. 2. Star Tracker piippaa ja lopettaa seurannan. - Seurantatähden kirkkaus on laskenut alle 20 %:iin alkuperäisestä. Jos syynä on kelin huononeminen tai tähden laskeminen lähelle horisonttia ja havaintoja pitää jatkaa, aloita seuranta uudestaan.

- Aamu alkaa valjeta. Kerää kamppeet, sulje torni ja mene nukkumaan. 3. Seurantatähdestä ei saa mitään VALUE-arvoja. - Objektiivin suojus on jäänyt paikoilleen. - CCD-kamera on pois fokuksesta. Fokusoi CCD-kamera kuten kuvattu aikaisemmin. 4. Seurantatähden löytäminen on vaikeaa tai seurantatähden kirkkaus ei pysy vakiona, vaan vaihtelee suuresti riippuen sen paikasta CCD-kennolla aiheuttaen seurantaongelmia. - Tyypillinen syy on jäähdytetyn CCD-kameran kuivatusrenkaan kostuminen ja CCD-kennon jäätyminen. Korjaus vaatii CCD-kameran irrottamisen, osittaisen purkamisen sekä kuivatusrenkaan irrottamisen ja lämpökäsittelyn. Älä yritä tehdä tätä itse ilman asianmukaisia ohjeita! 5. Seuranta toimii, mutta ison kaukoputken suuntaus vaeltaa silti. - Seurantaputken kiristys voi olla heikko, jolloin putki pääsee kääntymään ekvatoriaalisesti pystytetyn laitteiston aiheuttamien vääntömomenttien muuttuessa putken kääntyessä seurannassa kohti länttä. Kiristä seurantaputken ripustusruuvit. - Syynä voi olla myös vika seurantaputken ripustuksissa. Tämä vaatii jo vakavampia korjaustoimenpiteitä. - Jos seurantatähti on kaukana havaittavasta kohteesta, ja ongelma esiintyy kohteen ollessa matalalla voi ilmiö johtua siitä, että ilmakehän kohdetta korottava vaikutus (horisonttirefraktio) on erilainen seurantatähdellä sekä tutkittavalla kohteella. Tämä johtaa seurantavirheeseen. Valitse ensi kerralla seurantatähti, joka on lähempänä havaintokohdetta.