JOHDANTO IHMISOIKEUDET ja YHTEISKUNTAETIIKKA SUOMESSA - Näkökulmana paperittomat siirtolaiset Tämä oppimateriaali tarjoaa lähestymistavan käsitellä yhteiskuntaetiikkaa ja ihmisoikeuksia sekä niiden luonnetta ja toteutumista Suomessa. Teemaa lähestytään paperittomien siirtolaisten esimerkin avulla. Näin ollen paketti tarjoaa materiaalia oppitunnille, jossa voidaan konkreettisen esimerkin ja yhteiskunnallisen debatin avulla syventää oppilaiden ymmärrystä ihmisoikeuksista, yhteiskuntaetiikasta, argumentoinnista sekä harjoittaa medialukutaitoa. Materiaalia voi käyttää hyväksi oppitunneilla, joiden tavoitteena on 1) syventää oppilaiden ymmärrystä ihmisoikeuksista ja niiden toteutumisesta eri ihmisryhmien kohdalla Suomessa 2) tarjota tietoa paperittomista siirtolaisista, paperittomuuden syistä, sekä paperittomien haavoittuvuudesta yhteiskunnassa 3) syventää medialukutaitoa tutustumalla yhteiskunnalliseen debattiin lehtileikkeiden avulla 4) oppia argumentoimaan ihmisoikeuskysymyksistä eri näkökulmista ja hyödyntäen taustamateriaalia Materiaali on suunniteltu tukemaan lukion opetussuunnitelman mukaisia sisältöjä seuraavissa kokonaisuuksissa: Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) Filosofinen etiikka (FI2) Yhteiskuntafilosofia (FI4) Yhteiskuntatieto (YH1) Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) 1
OSA 1) TIETOA PAPERITTOMUUDESTA Henkilökuva: Artikkeli Ihmisiä muuttoliikkeessä sivustolta: Tourad Kane: Ilman papereita olet muiden armoilla http://www.muuttoliikkeessa.fi/index_html?cid=114&lang=suo Johdattele oppilaat aiheeseen henkilökuvan avulla: Tourad Kane: Ilman papereita olet muiden armoilla tuli Belgiaan rahtilaivan mukana haki turvapaikkaa, syynä muun muassa poliisin käyttämä väkivalta kotimaassa sai Belgiassa kielteisen turvapaikkapäätöksen jäi oleskelemaan Gentin kaupunkiin missä toimi aktiivisesti paperittomien asialla sai oleskeluluvan seitsemän vuoden Belgiassa asumisen ja aktiivisen toiminnan jälkeen Taustatietoa Paperittomuudesta tiiviisti (oppilaalle) Paperittomalla siirtolaisella tarkoitetaan henkilöä, joka oleskelee valtion alueella ilman oleskelulupaa Paperittomaksi voi päätyä monista syistä: Esimerkiksi kielteisen turvapaikka-, työlupa- tai perheenyhdistämispäätöksen seurauksena. Paperittomuus koetaan usein vähemmän huonoksi vaihtoehdoksi kuin paluu aiempaan kotimaahan Paperittoman tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeusjärjestelmästä ja palveluista ovat usein puutteelliset, ja luottamus viranomaisiin voi myös olla vähäistä Paperittomilla on kuitenkin oikeuksia: keskeiset ihmisoikeudet, kuten oikeus terveyteen kuuluvat kaikille taustasta ja statuksesta riippumatta Paperittomien toimintamahdollisuudet yhteiskunnassa ovat rajatut ja he ovat siksi alttiita hyväksikäytölle esimerkiksi työpaikalla. Lapset ja raskaana olevat naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Paperittomien määrää on vaikeaa arvioida: Suomessa paperittomia arvioidaan olevan eurooppalaisella tasolla vähän: Arviot vaihtelevat sadoista muutamaan tuhanteen TEHTÄVÄ: Keskustele parisi kanssa: Tulisiko paperittomia kutsua laittomiksi maahanmuuttajiksi? Miksi, miksi ei? 2
TAUSTATIETOA PAPERITTOMUUDESTA PIDEMMIN (opettajalle tai oppilaalle väittelyn taustamateriaaliksi) Kuka on paperiton? Paperittomalla siirtolaisella tarkoitetaan henkilöä, joka oleskelee valtion alueella ilman oleskelulupaa. Suomessa paperittomat ovat pääsääntöisesti EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. Heidän oleskelunsa ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Paperittomalla saattaa kuitenkin olla esimerkiksi passi, verokortti ja muita virallisia asiakirjoja. Paperittomia kutsutaan joissain yhteyksissä laittomiksi maahanmuuttajiksi, mutta esimerkiksi useat kansalaisjärjestöt, Euroopan parlamentti, Euroopan neuvosto ja YK suosivat termejä kuten undocumented migrants tai migrants in an irregular situation. Miten paperittomaksi päädytään? Paperittomaksi voi päätyä kielteisen turvapaikka- tai muun oleskelulupapäätöksen seurauksena tai olemassa olevan luvan mentyä umpeen. Jotkut ovat voineet saada saatavuusharkinnan vuoksi kielteisen oleskelulupapäätöksen, vaikka heillä on työpaikka Suomessa, ja työskentelevät näin ollen ilman työlupaa. Osa on jäänyt opintojen jälkeen etsimään töitä Suomeen. Osa on saanut kielteisen päätöksen perheen yhdistämiseen. Joskus oleskelulupaa ei ole haettu lainkaan, vaikka siihen voisi olla perusteita. Paperittomuuteen on monenlaisia syitä ja joukkoon mahtuu myös ihmisiä, jotka eivät välttämättä tiedä olevansa paperittomia. On siis monia syitä siihen, miksi ihmiset ovat joutuneet paperittomiksi tai he ovat päätyneet valitsemaan paperittomuuden. Usein paperittomuuden taustalla on pelko omasta turvallisuudesta lähtö- tai kotimaassa. Paperittomilla saattaa olla Suomessa laillisesti oleskelevia perheenjäseniä, mutta viranomaiset eivät ole antaneet lupaa perheenyhdistämiselle. Joillekin laiton oleskelu ja työskentely Suomessa tuntuu paremmalta ratkaisulta kuin sota, konfliktit, vaino tai väkivalta kotimaassa. Laiton oleskelu Suomessa koetaan paremmaksi ratkaisuksi kuin täältä lähteminen, vaikka omat oikeudet ja toimintamahdollisuudet ovat paperittomuuden vuoksi lähes olemattomat. Paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevat ihmiset Jotkin ihmisryhmät voivat oleskella Suomessa laillisesti, mutta heillä ei ole silti pääsyä esimerkiksi terveydenhuoltoon. Näihin ryhmiin kuuluvat muun muassa Itä-Euroopan romanit. He eivät saa 3
eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska heillä ei ole julkista sairausvakuutusta kotimaassaan. Tämän vuoksi he eivät pääse julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa. Myös henkilöillä, jotka odottavat laillisesti oleskelulupapäätöstä Suomessa tai joilla on tilapäiseen oleskeluun tarkoitettu oleskelulupa, on hyvin rajoitettu oikeus terveydenhuoltoon. Paperittoman oikeudellinen asema Paperittoman tieto suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja oikeusjärjestelmästä on usein hyvin puutteellista. Paperittoman aiemmat kokemukset voivat aiheuttaa pelkoja ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Oman oikeudellisen aseman ymmärtäminen voi olla vaikeaa, vaikka henkilö olisi oleskellut jo pidempään Suomessa ja käynyt oleskelulupaprosessin läpi. Monimutkaisen lupaja oikeusjärjestelmän hallitseminen on haastavaa. Jos ihmisellä on esimerkiksi mielenterveysongelmia tai traumakokemuksia, tilanteen käsittäminen on entistä vaikeampaa. Paperittomalla saattaa joskus olla perusteet oleskelulupaan (ihmiskauppa, työ, kansainvälinen suojelu), mutta hän ei uskalla tai ymmärrä hakea lupaa. Miksi paperittomien oikeuksia tulee edistää? Paperittomalla on oikeuksia. Keskeisimmät ihmisoikeudet kuuluvat kaikille taustasta tai kansalaisuudesta riippumatta. Yksi näistä oikeuksista on oikeus terveyteen. Paperittoman toimintamahdollisuudet yhteiskunnassa ovat kuitenkin rajatut ja hänen on vaikea puolustaa ihmisoikeuksiaan. Paperiton on altis monenlaiselle kaltoin kohtelulle. Paperittomien joukossa on myös erityisen haavoittuvia yksilöitä, kuten lapsia ja raskaana olevia naisia. Vaikka paperittomalla ei ole oleskelulupaa, paperittomuus ei saisi johtaa yksilön ihmisoikeuksien ohittamiseen. Paperittomien määrä Suomessa Tarkkaa paperittomien lukumäärää on mahdotonta tietää. Suomessa paperittomia on kuitenkin muihin Euroopan maihin verrattuna vähän. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa paperittomia arvellaan olevan joitakin kymmeniä tuhansia. Eri tahojen ehdottamat arviot paperittomien määrästä Suomessa vaihtelevat sadoista muutamaan tuhanteen henkilöön. Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2011 Suomessa tavattiin noin 3300 laittomasti maassa oleskelevaa henkilöä. Poliisin tilastoima luku sisältää myös henkilöt, jotka ovat myöhemmin hakeneet turvapaikkaa tai muuta oleskelulupaa ja näin ollen laillistaneet oleskelunsa. Tämä luku ei siis vastaa paperittomien todellista määrää Suomessa. Määrää oleellisempi kysymys on se, toteutuvatko paperittomien perustason ihmisoikeudet. 4
Paperittomat alttiita hyväksikäytölle Paperittoman arki on hyvin epävarmaa. Arkea leimaa jatkuva muutos ja huoli omasta tulevaisuudesta. Paperittomat ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle. He ovat usein riippuvaisia työnantajistaan tai puolisoistaan. Työnantajat saattavat vaatia paperittomalta esimerkiksi jatkuvaa työntekoa ilman taukoja ja lomia, heille ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja joskus palkkaa ei makseta ollenkaan. Tällaista toimintaa kutsutaan kiskonnantapaiseksi työsyrjinnäksi. Tutkimustieto paperittomuudesta Luotettavan tiedon saaminen paperittomuudesta on vaikeaa. Paperittomuutta on alettu tutkia vasta hiljattain ja keskustelu paperittomien tilanteesta on Suomessa vasta aluillaan. Paperittomuudesta on haastavaa saada tietoa, koska paperittomia ei rekisteröidä tilastoihin tai tunnisteta yhteiskunnan rakenteissa. Moni paperiton pelkää kiinnijäämistä ja elää sen vuoksi maan alla. Katkelma: Paperittomat-opas s.7-11. Paperittomat-hanke. Pakolaisneuvonta ry. Lähteet: Undocumented Migrants Have Rights! An Overview of the International Human Rights Framework, PICUM (2007) Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma 2012-2015 http://www.intermin.fi/download/38506_372012_lama_toimenpideohjelma_web.pdf Life in the Shadows. Migrant Rights Centre Ireland (2007) FRA (European Union Agency for Fundamental Rights): Migrants in an irregular situation: Access to Health Care in 10 European Union Member States (2011) PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants) Children First and Foremost A guide to realising the rights of children and families in an irregular migration situation (2013) PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants) Strategies to End Double Violence Against Undocumented Women (2012) PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants) Ten Ways to Protect Undocumented Migrant Workers (2005) 5
OSA 2) PAPERITTOMAT JA OIKEUS TERVEYDENHOITOON Ihmisoikeussopimukset ja käytännöt Suomessa TIIVIISTI (oppilaalle) Oikeus terveyteen on perustavanlaatuinen ihmisoikeus Suomi on oikeudellisesti sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa turvaamaan tämän oikeuden Oikeus ei riipu esimerkiksi henkilön oleskeluluvasta Tällä hetkellä Suomessa tarjotaan paperittomille vain kiireellistä hoitoa Kiireellistä hoitoa on muun muassa synnytys Paperittomat joutuvat kuitenkin maksamaan hoidon todelliset kustannukset itse, esimerkiksi synnytys voi maksaa 2000-5000 Tällä hetkellä paperittomien terveydenhuolto on vapaaehtoisten lääkäreiden ja hoitajien kontolla, Helsingissä, Turussa ja Oulussa toimii Global Clinic nimisiä terveysklinikoita, joista saa maksutonta terveydenhuoltoa TAUSTATIETOA TERVEYDENHOIDON TARJOAMISESTA PAPERITTOMILLE PIDEMMIN (opettajalle tai oppilaalle väittelyn taustamateriaaliksi) Ihmisoikeusnäkökulma ja kansainväliset sopimukset Oikeus terveyteen on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, johon Suomi on oikeudellisesti sitoutunut kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Oikeuden toteutuminen on turvattava myös paperittomien kohdalla. Kansainvälisoikeudellinen tausta Oikeus terveyteen tarkoittaa, että jokaisella on oikeus korkeimpaan saavutettavissa olevaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Ihmisoikeutena oikeus terveyteen on yksilön oikeus, joka ei ole riippuvainen esimerkiksi henkilön oleskelun perusteista tietyssä maassa. Suomi on oikeudellisesti sitoutunut useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joissa on sovittu oikeudesta terveyteen. Tärkeimpänä sopimuksena tämän oikeuden kannalta pidetään YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa yleissopimusta (TSS-sopimus). 6
Oikeus terveyteen on hyvin laaja oikeus. Se sisältää paljon muutakin kuin oikeuden saada terveydenhuoltoa tai lääkkeitä. TSS-sopimusta tulkitseva YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevä komitea (TSS-komitea) on määritellyt valtioille ydinvelvoitteet koskien oikeutta terveyteen. Valtion täytyy muun muassa järjestää kaikille Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO) määrittelemät välttämättömät lääkkeet ja turvata kaikille oikeus päästä terveystilojen, -hyödykkeiden ja -palveluiden piiriin ilman syrjintää, huomioiden erityisesti haavoittuvat ja marginaalissa olevat ryhmät. Tämän oikeuden ytimeen kuuluu myös perustason suojan, majoituksen ja sanitaation turvaaminen, koska ne ovat terveydelle välttämättömiä. Paperittomallakin on oikeus terveyteen Oikeus terveyteen kuuluu kaikille. TSS-komitean mukaan TSS-sopimuksen oikeudet koskevat kaikkia riippumatta siitä, mikä heidän oikeudellinen asemansa on tai millaiset asiakirjat he omistavat. Komitea on korostanut, että valtioiden tulee noudattaa velvollisuuksiaan, jotka oikeus terveyteen asettaa, rajoittamatta yhtäläistä pääsyä ennalta ehkäiseviin, hoitaviin ja oireita lievittäviin terveyspalveluihin. Tämä koskee myös paperittomien siirtolaisten pääsyä terveyspalveluihin. Valtiot ovat sitoutuneet siihen, että oikeus terveyteen toteutuu ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa syrjintää. Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset Paperittomat siirtolaiset kuuluvat yhteiskunnan haavoittuvaisimpiin ryhmiin. Paperittomien joukossa on myös erityisen haavoittuvaisiin ryhmiin kuuluvia ihmisiä, kuten lapsia ja raskaana olevia naisia. TSS-komitean mukaan on erityisen tärkeää, että oikeus terveyteen toteutuu erityisesti haavoittuvien ja marginaalissa olevien ryhmien osalta. Ruotsia koskevassa raportissaan YK:n erikoisraportoija on huomauttanut, että paperittomat siirtolaiset kuuluvat ruotsalaisen yhteiskunnan haavoittuvimpiin yksilöihin. Paperittomien voidaan myös Suomessa katsoa kuuluvan tähän ryhmään. Erikoisraportoijan mukaan heiltä ei voida evätä terveyspalveluihin pääsyä. TSS-komitea on määritellyt mittareita, joilla voidaan tarkastella toteutuuko oikeus terveyteen. Komitean mukaan valtio on epäonnistunut velvollisuuksiensa täyttämisessä esimerkiksi, jos julkisia varoja ohjataan siten, että oikeus terveyteen ei toteudu erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai syrjäytyneiden ryhmien tai yksilöiden kohdalla. 7
TSS-sopimuksen lisäksi esimerkiksi paperittomien lasten ja raskaana olevien naisten oikeus terveyteen on vahvistettu myös erillisissä sopimuksissa. TSS-komitea on painottanut, että kaikilla valtion alueella olevilla lapsilla, mukaan lukien paperittomilla, tulee olla pääsy edulliseen terveydenhuoltoon. -Tilanne ei ole Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukainen (TSS-sopimus, LOS, CEDAW, UESP), etenkin lasten ja raskaana olevien kohdalla Suomi ei tarjoa tarpeeksi laajaa terveydenhuoltoa, Lapsen oikeuksien sopimuksessa ja Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa on määritelty, että lasta ei saa syrjiä eli kaikille lapsille tulee tarjota yhtäläinen pääsy terveyspalveluihin, CEDAW-> odottaville äideille on tarjottava pääsy raskauden seurantaan, synnytykseen ja synnytyksen jälkeiseen terveydenhuoltoon Käytännöt Suomessa Paperittomille tarjotaan Suomessa ainoastaan kiireellistä ei-subventoitua terveydenhuoltoa eli paperittomat joutuvat itse maksamaan hoidon todelliset kustannukset. Synnytys on esimerkiksi kiireellistä hoitoa ja Suomessa pääsee aina synnyttämään, synnytys maksaa paperittomalle 2000-3000, mutta mikäli joudutaan tekemään esimerkiksi hätäsektio, kustannukset nousevat 5000 Tällä hetkellä paperittomien terveydenhuolto on vapaaehtoisten lääkäreiden ja hoitajien kontolla, Helsingissä, Turussa ja Oulussa toimii Global Clinic nimisiä terveysklinikoita, joista saa maksutonta terveydenhuoltoa Jotkut tahot ovat olleet huolissaan siitä, että terveyspalveluiden tarjoaminen paperittomille lisäisi (luvatonta) maahanmuuttoa, tosin tätä pelkoa tukevia tutkimuksia ei ole esitetty väitteiden tueksi. Sen sijaan useat tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttoon vaikuttavat aivan toisenlaiset tekijät, kuin kohdemaassa tarjottavat terveyspalvelut (terveyspalveluista ja siitä kenelle ne kussakin maassa kuuluvat ei yleensä olla kovin tietoisia, kuten ei myöskään omasta terveydentilasta). Katkelma: Paperittomat-opas s. 13-17. Paperittomat-hanke. Pakolaisneuvonta ry. Lähteet: Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus, lapsen oikeuksien yleissopimus ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus : www.finlex.fi 8
The Right to Health, Joint fact Sheet WHO/OHCHR323, August 2007: http://www.who.int/mediacentre/factsheet/fs323_en.pdf Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän komitean yleinen kannanotto nro 14: The Right to the Highest Attainable Standard of Health, E/C.12/2000/14,8.11.2000. Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän komitean yleinen kannanotto nro 20: Non-discrimination in economic, social and cultural rights, E/C.12/GC/20, 2.7.2009. Report of the Special Rapporteur on the right of everyone to the enjoyment of the highest attainable standard of physical and mental health, Paul Hunt. Mission to Sweden. A/HRC/4/28/Add.2, 28.2.2007. Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean suositus nro 26: General recommendation No. 26 on women migrant workers, CEDAW/C/2009/WP.1/R, 5.12.2008. Yhteiskunnallinen debatti Suomessa 2013. Tutustu yhteiskunnalliseen debattiin Paperittomien terveydenhoidon tarjoamisesta lukemalla seuraavat lehtileikkeet (erillinen tiedosto): 1) Vieraskynä: Suomi rikkoo kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia, kun se ei tarjoa edes välttämätöntä sairaanhoitoa paperittomille siirtolaisille (HS 21.9.2012) 2) Jussi Halla-aho: Paperittomien terveyspalvelut Helsingissä (Scripta-blogi 7.5.2013) 3) Emma Kari: Paperittomien terveydenhuolto etenee (City.fi 28.2.2013) 9
OSA 3) TEHTÄVIÄ Vaihtoehto 1: Ryhmissä pohtiminen ja yhteinen purku Lue lehtileikkeet (erillisessä tiedostossa) ja pohdi ryhmissä: 1) Millä tavoin kirjoittajat argumentoivat terveyspalvelujen järjestämisen puolesta? 2) Millä tavoin kirjoittajat argumentoivat terveyspalvelujen järjestämistä vastaan? 3) Mikä argumenteista on mielestäsi painavin, miksi? Vaihtoehto 2: Väittely Anna oppilaiden tutustua johdantomateriaaliin sekä kolmeen lehtileikkeeseen (erillinen tiedosto). Pyydä heitä valmistautumaan väittelyyn, jossa toinen joukkue argumentoi terveyspalvelujen tarjoamista vastaan ja toinen terveyspalelujen tarjoamisen puolesta. 10