Maakunnan puuraaka-aineesta korkean arvonlisän tuotteita Stora Enso Oulun Tehdas

Samankaltaiset tiedostot
Metsäteollisuuden näkökulma raskaiden ajoneuvojen uudistukseen Suomessa

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Metsäteollisuuden sivuvirrat

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

UUMA2 Vuosiseminaari Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMIA MAAKUNTAUUDISTUKSEEN JA TIENPITOON

POHJOINEN KILPAILUKYKY JA LIIKENNEYHTEYDET

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Äänekosken biotuotetehdas

METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT MAARAKENTAMISESSA. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Katja Viitikko UPM

Äänekosken biotuotetehdas

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

Biotalouden edelläkävijä

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Keski-Suomen metsäbiotalous

Äänekosken biotuotetehdas Jari Voutilainen, logistiikkajohtaja, Metsä Group Kymenlaakson kauppakamari,

Äänekosken biotuotetehdas

Metsä Groupin biotuotetehdas

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

MITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ?

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Vientiteollisuuden näkymiä metsäyhtiössä

Metsäteollisuuden tarpeet

Uuden sukupolven biotuotetehdas Äänekoskella. Tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen, Metsä Fibre

Kymenlaakson metsäbiotalous

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA Pentti Ilmasti

The forest means the future for us

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy

Uudenmaan metsäbiotalous

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Teollisuuden tulevaisuus ja toimintaympäristön asettamat haasteet

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Satakunnan metsäbiotalous

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

METSÄTEOLLISUUDEN MERKITYS SUOMELLE. Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry Toimitusjohtaja Timo Jaatinen

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Puun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT

Metsäteollisuus vahvassa nousussa Martti Asunta, hallituksen pj, Metsä Group

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Pirkanmaan metsäbiotalous

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

PUUMARKKINATYÖRYHMÄN KOKOUS ESITYS PÖYRYN PUUMARKKINAMALLISTA. Petteri Pihlajamäki, toimialajohtaja Pöyry Management Consulting Oy

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Lapin metsäbiotalous

Stora Enso - Logistiikan painopisteet

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Transkriptio:

Maakunnan puuraaka-aineesta korkean arvonlisän tuotteita Stora Enso Oulun Tehdas

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Demand [kt/a] Paperin kysynnän kehittymisestä on useita eri ennusteita, tässä yksi niistä 50000 45000 Forecast 40000 35000 30000 WE NA 25000 20000 15000 10000 5000 European paper consumption projection for 2018: - 6.5 million tons less than 2013 - Remaining business still ~26 million tons* 0 Paper 2012 demand [Mt/a] 2030 demand [Mt/a] Decrease 12-30 [Mt/a] Decrease 12-30 [%] CAGR: West Europe 28.1 12.9-15.2-54% -4.2% North America 25.5 10.1-15.4-60% -5.0%

Stora Enson suunta Kasvumarkkinat Uusiutuvat pakkaukset Biomateriaalit Kilpailukykyiset paperilaadut

Tuotanto keskitetään kilpailukykyisimpiin tehtaisiin Suomalaisten yhtiöiden tehtaita Euroopassa Päätöksiin tuotannon ja investointien sijoittumisesta vaikuttavat ennen kaikkea: - Raaka-aineen saatavuus ja hinta - Energian saatavuus ja hinta - Logistiikkakustannukset - Työvoimakustannukset - Toiminnan joustavuus - Toimitusvarmuus Myös poliittisen päätöksenteon ennustettavuudella merkitystä erityisesti investointeihin

Softwood supply

Puuhuollon ydinkysymyksiä Puumarkkinoiden toiminta ja puuhuollon Ennustettavuus Kustannuskilpailukyky Vakaus Logistinen järjestelmä ja puuhuollon logistiikan kustannustehokkuus Rautateillä Maanteillä Metsien käytön kestävyys, hyväksyttävyys sekä edistyksellinen ympäristöasioiden hallinta

14 Tiekuljetuksilla merkittävä rooli metsäteollisuuden raakaaine- ja tuotekuljetuksissa Metsäteollisuuden kuljetukset päätieverkolla. Lähde: Liikennevirasto Keskimääräiset vuosittaiset kuljetusmäärät 60 miljoonaa tonnia, josta raakapuuta 2/3 Suomen rajojen sisäpuolella tiekuljetukset 75 % kaikista kuljetuksista Suomen tiekuljetustonneista 17 % ja suoritteesta 25 % metsäteollisuuden raakaaineita ja tuotteita Koko tieverkko käytössä Alempiasteisten yleisten ja yksityisteiden riittävä kunto toimivan puuhuollon edellytys Tiekuljetuskustannuksia lisänneet muun muassa teknisten vaatimusten lisääminen, dieselveron nosto ja kuljettajien ajo- ja lepoaikojen sääntely Kokonaispainojen nosto tehostaa kuljetuksia

Turve on tärkeä edellytys biopolttoaineiden käytölle August 28, 2013

Oulun tehtaan logistiset päävirrat Mäntykuitupuu ~ 2 000 000 m 3 Eucalyptus sellu 330 000 t Pigmentit 450 000 t Paperi 1 100 000 t Markkinasellu (soft wood) 200 000 t

Toimivalla logistiikalla suuri merkitys metsäteollisuuden kilpailukyvylle Kuljetusintensiivinen, globaali toimiala, pitkät kuljetusetäisyydet Vuosittaiset kuljetusvolyymit Suomen sisällä lähes 100 miljoonaa tonnia Tiekuljetusten osuus 70-80 %, loput pääosin rautatiekuljetuksia Merivienti Suomen satamien vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia, tuonti 5 miljoonaa tonnia Metsäteollisuus riippuvainen merikuljetuksista 90 % tuotteista viedään, niistä 90 % meritse

18 Metsäteollisuus on materiaalitehokkuuden huippuosaaja Puu hyödynnetään kannosta latvaan Yhden jäte on toisen raaka-aine Vesi ja kemikaalit kiertävät tehtailla Sama vesilitra hyödynnetään jopa 15 kertaa Tuotannon sivuvirrat hyödynnetään materiaalina tai energiana Kaatopaikoille sijoitettava määrä vastaa alle 0,3 prosenttia tehtaalle tulleista raaka-aineista Tuotteet ovat käytön jälkeen kierrätettäviä ja lopuksi hyödynnettävissä energiana

19 Valtaosa massa- ja paperiteollisuudessa syntyvistä sivuaineista hyödynnetään energiana 72 % 6 % 11 % 11 % Käyttö maarakentamisessa Muu hyödyntäminen materiaalina Energiahyödyntäminen Loppusijoitus Massa- ja paperiteollisuuden prosesseissa syntyy merkittäviä sivuainevirtoja Valtaosa puusivutuotteita (n. 60 %), jotka hyödynnetään lähes kokonaan energiana Myös pääosin energiana hyödynnettäviä ovat erilaiset lietteet, joiden osuus on noin viidennes kokonaisjätemäärästä Tuhkien osuus on noin 7 %, ja ne menevät pääosin materiaalihyötykäyttöön

20 Metsäteollisuuden sivutuotteille on monenlaisia hyötykäyttökohteita Energiahyödyntäminen Maarakennus (tiet+kentät) Kaatopaikkarakenteet (pohja- ja pintarakenteiden tiivistyskerros+pintakerros) Lannoitus Maanparannusaineet Kompostointi Tiiliteollisuuden, kevytsoran ja kipsilevyteollisuuden raaka-aineet Jätevesien neutralointi Asfaltin täyteaine Saastuneen/pilaantuneen maan stabilointi ja kapselointi Viherrakentaminen, maisemointi Kartongin ja kuitulevyjen valmistus Sementin ja betonin lisäaine

21 Sivutuotteiden hyötykäytön lisäämiseen liittyy useita haasteita Puutteelliset tiedot hyötykäytön mahdollisuuksista Hankintakäytännöt eivät suosi sivutuotteiden hyödyntämistä Lupamenettelyn hitaus Ajoitusongelmat hyötykäyttötarpeiden ollessa yleensä paikallisia ja lyhytkestoisia Jätteiden varastointi Kuljetuksen, käsittelyn ja varastoinnin kustannukset Imago/jätestatus

22 Sivutuotteet ovat raaka-ainetta, ravinteita ja energiaa hyötykäytön edellytykset saatava kuntoon Sivutuotteiden hyötykäyttö on resurssitehokkuutta Uusiutuvan energian käytölle asetetut tavoitteet lisäävät tuhkien määrää tulevaisuudessa Jätelainsäädäntö kannustaa jätteiden energiahyödyntämiseen, mikä lisää myös tuhkien määrää Uusiutuva energia Puusivuvirrat Luonnonmateriaaleja korvaava rakennusaine Tuhka Ravinteikas lannoite Metsäteollisuuden jätteistä yli 90 % kierrätetään materiaalina tai hyödynnetään energiana Kaatopaikoille joudutaan edelleen viemään hyödyntämiskelpoista jätettä Jätteiden hyötykäytön edellytyksiä on parannettava, koska resursseja ei ole järkevää haudata kaatopaikoille

23 Sivutuotteiden hyötykäyttö edellyttää yhteistyötä Massa- ja paperiteollisuus on sijoittunut eri puolille Suomea Yksittäisten tehtaiden hyötykäyttöön soveltuvat sivutuotevirrat ovat suhteellisen pieniä Yleensä hyödynnettäviä materiaaleja ei kannata kuljettaa kauas Massa- ja paperitehtaiden sivutuotteiden hyödyntäminen edellyttää paikallista yhteystyötä Tiedotus suunnittelussa olevista hankkeista Viranomaisten joustava toiminta esim. lupakäytäntöjen tehokkuus Hankkeiden koordinointi esim. useiden tuotantolaitosten kanssa ja toimialojen yhteistyössä Metsäteollisuuden tuotantolaitokset Lisäksi laajemmalla yhteistyöllä voidaan kehittää uudenlaisia hyötykäyttömahdollisuuksia Uudenlaisilla tutkimuksilla voidaan parantaa esim. materiaalien hyödynnettävyyttä