Pyhäjärven kalataloudelliset velvoitetarkkailut + muita selvityksiä

Samankaltaiset tiedostot
Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

TARKENTAVIA TIETOJA PYHÄJÄRVEN KUHIEN SUKUKYPSYYSIÄSTÄ JA KOOSTA PIRKKALAN KALASTUSALUEELLE. Näytevuodet erikseen. Ari Westermark 2017

Koukuttaako Loimijoki kalastajan? - tietoa kalakannoista ja virtavesistä

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä

Kuhan lisääntyminen ja kasvu Pirkanmaan järvillä

KUHAKANNAT & Niiden kalastus ja kalastuksensäätely Hämeessä

Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä Tampere

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan lisääntymisikä ja -koko Pirkanmaan järvillä. Ismo Kolari ja Ari Westermark 2017

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Kuhajärvien kalastusselvitys ja Pyhäjärven täplärapuselvitys

Pälkäneveden Jouttesselän

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kuhan lisääntymisikä ja -koko Pirkanmaan järvillä

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Vanajanselän kuha- ja siikaselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Karhijärven kalaston nykytila

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Heinolan kalastusalue. Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala

Kalastustiedustelu 2016

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

Puulan kalastustiedustelu 2015

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA Ari Westermark Kirjenumero 972/13

Jätevesilainsäädäntö ja -järjestelmät

Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Loimijoen alueen veden laatu

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta

Kalataloudellisten arvojen huomioiminen teknisessä rakentamisessa tapaus Hanhijoki

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

1. Kuinka paljon saitte saaliiksi vuonna 2015 seuraavia kalalajeja? Antakaa saalismäärät kilogrammoina.

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

TAUSTAMUISTIO 1 lausuntoon kuhan alamitan muutosten vaikutuksista

Kuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Drno --/---/2002

Liesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU

Suonteen siioista 2016

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Hauhon- ja Ilmoilanselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Rutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Pienten järvien siikaseuranta

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Etelä- ja Keski-Päijänteen ja Pohjois-Päijänteen kalastusalueet. Päijänteen kalaston- ja kalastuksenseuranta

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENEN KUTUHAVAINNOINTIVERKOSTO

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

Isojärven kalastustiedustelu 2017 & vuosien kirjanpitokalastukset

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

kalakannan kehittäminen

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Transkriptio:

3.4.2018 Pyhäjärven kalataloudelliset velvoitetarkkailut + muita selvityksiä Ari Westermark 27.3.2018 KVVY Tutkimus Oy Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Pyhäjärven kalataloudellinen yhteistarkkailu Pyhäjärven pohjoisosa : Tammerkoski Rajasalmen sillat Saviselkä : Rajasalmen sillat Luodonsaari Kirjanpitokalastus (vuosittain), kalastustiedustelu (joka 2. vuosi), verkkokoekalastukset (3 v.), ikä- ja kasvuanalyysit (kuha ja siika 3 v.), aistinvaraiset arvioinnit (kuha ja siika 3 v.)

Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellinen yhteistarkkailu

Veden laadun merkittävä parantuminen 1975 2016

Ongelmia ja kalastushaittoja toki on! Rehevyyttä ja levähaittoja Alusveden happiongelmia Lääkkeet ja hormonivalmisteet? Säännöstely jne. jne. HAJAKUORMITUS - ei merkittävää positiivista muutosta Tampereen pohjoispuolella pääosin suoperäisiä valumaalueita, ojitukset voimistaneet vesistövaikutuksia Tampereen eteläpuolen valuma-alueilla korostuvat savimaat, ojitukset voimistaneet vesistövaikutuksia

Pyhäjärvi on monin tavoin poikkeuksellinen reittivesi Ortoilmakuvat: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi

g / verkkovrk (41 60 mm) g / verkkovrk (41 60 mm) Pyhäjärven pohjoisosa / Saviselkä (Kirjanpitokalastuksen saaliskeskiarvot) Kuha ylivoimainen ykkönen, etenkin pohjoisosan verkkosaaliissa (mutta vuosien väliset saaliserot suuria..) 200 Pyhäjärven pohjoisosa 200 Saviselkä 150 150 100 50 Kuha 100 50 0 1990-luku 2000-luku 2010-luku Kuha Siika Hauki Made Lahna Sulkava Taimen Kirjolohi 0 1990-luku 2000-luku 2010-luku Kuha Siika Hauki Made Lahna Sulkava Taimen Kirjolohi

Pohjoisosa / Saviselkä (Kalastustiedustelu saalisosuudet %) Kuhan osuus pohjoisosassa 10 % 30 % Kuhan osuus Saviselällä 15 % 45 % Kuha Mm. särkikalojen ja siian saalisosuudet vähentyneet (kalakannan muutokset / kalastustapojen muutokset?)

Tiedustelu: kalastajamäärä vähenee kokonaissaalisarvio pienenee Tiedustelun otanta: otos osakaskunta- ja Kalapassi-lupia lunastaneista laajennuskertoimet Vuoden 2015 vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalisarvio pohjoisosassa n. 11 tonnia ja Saviselällä n. 9 tonnia

Kalastus muuttuu, miten saada kokonaiskuva kuhasaaliista? Kaupallisen kalastuksen ja yhden vavan vapaaajankalastuksen (kalastuksenhoitomaksu + yleiskalastusoikeus) saaliit? Kimurantteja kysymyksiä: Paljonko järvestä X todellisuudessa saadaan kuhaa? Paljonko sitä voidaan saada? Kalastuksen säätely? Vaikutus muihin lajeihin jne. Kalastus muuttuu. Myös kuhan pyynti muuttunut dramaattisesti 2000-luvulla (vähentynyt, tehostunut, monipuolistunut, eriytynyt, äärevöitynyt?)

Saalistyytyväisyys vaihtelee yleisesti pyyntimenetelmistä riippuen Teematiedustelu kuhasta: Kaikkien kohteiden yhdistetty aineisto Teematiedustelu toteutettu Kalastuksen edistämisvaroilla

Teematiedustelu kuhasta: Alamittaiset yleistä saalista Verkkokalastus Vetouistelu Keurusselkä Kulo-Rautavesi Kyrösjärvi Keurusselkä Kulo-Rautavesi Kyrösjärvi 41 % 13 % 21 % 13 % 39 % 30 % 59 % 87 % 79 % 87 % 61 % 70 % Loppijärvi Peränne Pälkänevesi Loppijärvi Peränne Pälkänevesi 10 % 31 % 8 % 40 % 34 % 20 % 90 % 69 % 92 % 60 % 66 % 80 % Ruovesi Siuron reitti Vanajan alaosa ja Pyhäj. Ruovesi Siuron reitti Vanajan alaosa ja Pyhäj. 16 % 16 % 16 % 23 % 45 % 40 % 55 % 60 % 84 % 84 % 84 % 77 % Teematiedustelu toteutettu Kalastuksen edistämisvaroilla

Toisaalta, tietävätkö kalastajat edes nykyistä alamittaa? Teematiedustelu toteutettu Kalastuksen edistämisvaroilla

Kuhatiedustelun kertomaa: Vanajalla/ Pyhäjärvellä kuhan rauhoitusalueet hyväksytään yleisesti Vanajanreitin alaosa ja Pyhäjärvi kaikki vastaajat kpl Hyvä Yhdentekevä Huono Yht. Verkon solmuvälirajoitukset 50 4 2 56 Verkkolupien määrän rajoittaminen 47 2 4 53 Alamitta (tiettyä kokoa pienemmät kuhat vapautettava) 46 3 6 55 Ylämitta (tiettyä kokoa suuremmat kuhat vapautettava) 30 11 13 54 Välimitta (vain tietyn kokoluokan kuhia otetaan saaliiksi) 22 10 20 52 Ylimääräisten mitan täyttävien kuhien vapauttaminen 32 4 15 51 Vapamäärän rajoitus uistelussa 24 17 13 54 Päiväkohtainen kuhan saaliskiintiö vapakalastajille 25 17 14 56 Saaliin myyntirajoitukset (vapaa-ajankalastajat) 21 22 11 54 Pyyntiaikarajoitukset, esim. kutuaika (kaikki pyyntimenetelmät) 48 4 4 56 Rauhoitusalueet, esim. kutuaikana (kaikki pyyntimenetelmät) 51 1 3 55 Teematiedustelu toteutettu Kalastuksen edistämisvaroilla

Kuhatiedustelun kertomaa.. Vanajanreitin alaosa ja Pyhäjärvi kaikki vastaajat En osaa kpl kpl Kyllä Ei sanoa yht. Kuhan kalastuksen lisääminen vaikuttaisi kalakantaan positiivisesti 3 36 19 58 Kuhan kalastuksen lisääminen vaikuttaisi kalakantaan negatiivisesti 37 11 12 60 Alamitan ylittävien kuhien vapauttaminen on hyväksyttävää 44 10 6 60 Suurikokoiset kuhat ovat arvokkaita emokaloja 52 0 8 60 Käytätte omaa vapaaehtoisesti korotettua alamittaa 34 22 3 59 Eniten käyttämänne verkon solmuväli on suurempi kuin pienin sallittu 29 5 15 49 Kuhan runsaus on vähentänyt jotain muuta lajia 3 25 31 59 Järven kuhat ovat verrattain hidaskasvuisia 13 18 29 60 Järven kuhat ovat verrattain nopeakasvuisia 16 11 33 60 Valtaosa 45 cm kuhista on sukukypsiä 29 1 30 60 Suuri Pieni En osaa kpl sanoa yht. Kuhaistutusten merkitys v. 2015 saaliissa oli 5 15 39 59 Luontaisen lisääntymisen merkitys v. 2015 saaliissa oli 14 4 40 58 Liian Sopiva Liian kpl halpoja hinta kalliita yht. Verkkokalastukseen tarvittavat luvat ovat 19 34 2 55 Vapakalastukseen tarvittavat luvat ovat 2 48 7 57 Teematiedustelu toteutettu Kalastuksen edistämisvaroilla

Kuha on avainlaji Pyhäjärven eteläosa Suomen kuhankalastuksen ehdotonta ydinaluetta, pohjoisosa 2000-luvun uusia kuhavesiä Supervuosiluokilla (2009, 2010, 2011..) ratkaiseva merkitys hyviin saaliisiin useiden vuosien ajan Saaliin runsaushuiput eri järvissä eri aikaan. Kasvunopeus ratkaisee milloin pyyntikoko ja saaliin runsaushuippu saavutetaan Parhaassa tapauksessa kolme vahvaa vuosiluokkaa samaan aikaan pyynnin kohteena (hitaat 2009, keskim. 2010, nopeat 2011) Osa Pirkanmaan järvistä tällä hetkellä kuhasaaliinsa huipulla (Saviselkä), osa saaliskuopassa (Pyhäjärven pohjoisosa?)

g / verkkovuorokausi Kuha yksikkösaalis 1990-2016 Saviselällä uusi ennätyslukema 2016 350 300 250 200 150 100 50 0 Kuha Pyhäjärvi Saviselkä

verkkopyynti g / pyydys vrk Kuha yksikkösaalis 2000-2016 800 700 Kirjanpitokalastus/kuhan yksikkösaalis 600 500 400 300 200 100 0 Pyhäjärvi pohjoisosa Pyhäjärvi Säijä-Sorvanselkä Saviselkä

verkkopyynti g / pyydys vrk Kuhan yksikkösaaliita 2000-2016 800 Kirjanpitokalastus/kuhan yksikkösaalis 700 600 500 400 300 200 100 0 Pyhäjärvi pohjoisosa Pyhäjärvi Säijä-Sorvanselkä Rautavesi Längelmävesi Ristinselkä Saviselkä Vanajanselkä Kernaalanjärvi

Muut lajit: Saviselän saaliit pohjoisosaa suurempia, vuosivaihtelut myös isompia

Saaliskuhat kutakuinkin saman pituisia - kasvu (ja kuntokerroin) vaihtelee Kuha kasvaa selvästi nopeammin Pyhäjärven eteläosissa suurempi perustuotanto, sopivaa ravintoa tarjolla enemmän Tarkkailuohjelman muutos: ennen suomunäytteet vuosittain, nyt vain 3. vuoden välein iso merkitys kasvumääritysten tulkintaan!

Vanajanselkä Pyhäjärvi tarkkailu: 2011 näytteet Vanajanselkä Rauttu-Makkaranselkä Toutonen Sorvanselkä Kuha kasvoi hellekesien seurauksena erittäin nopeasti Vuosina 2012 2013 kuhia voitiin pyytää yleisesti 3+ ikäisenä (poikkeustilanne) 2012 näytteet 2013 näytteet 2014 näytteet

Vuosiluokat vaihtelee, ETENKIN sulkavalla (vl. 1997!)

Keskipituus (mm) Kuhan kasvu kasvaako kuha 50 cm pituiseksi? -suuria järvien välisiä eroja -suuria vuosien välisiä eroja -suuria yksilöiden välisiä eroja 550 500 Esimerkki! Nopea kasvu voi olla n. 10 cm vuodessa 50 cm pituuteen saakka 450 400 350 Usein 50 cm keskipituus saavutetaan 6 7 kasvukaudessa Selvästi hidastuneen kasvun tilanteessa keskimääräiset lisäkasvut voivat olla vain 1 3 cm 300 250 200 150 100 50 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Kasvukausi

Vuosiluokkien keskimääräiset kasvunopeudet: Sorvanselkä

Keskipituus (mm) Vuosiluokkien keskimääräiset kasvunopeudet: Saviselkä 600 Saviselkä, kuhavuosiluokkien kasvu 550 500 450 400?! vl.1999 vl.2000 vl.2001 vl.2002 vl.2003 350 vl.2004 300 vl.2005 vl.2006 250 vl.2007 200 150 vl.2008 vl.2009 vl.2010 100 50 vl.2011 vl.2012

Vuosiluokka 2009 Saviselän saaliissa/näytekaloissa: Saviselän näytekuhien ikäjakauma 2011-2016 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2011 (n=158) 2012 (n=71) 2013 (n=99) 2014 (n=0) 2015 (n=0) 2016 (n=60) 10 + > 9 + 8 + 7 + 6 + 5 + 4 + 3 + 2 + 1 +

Keskipituus (mm) 2009 vuosiluokan nopeiden ja hitaiden keskimääräiset kasvunopeudet 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Saviselkä, kuhavuosiluokkien kasvu Ero 4. kasvukauden jälk. keskipituudessa 7 cm! vl.1999 vl.2000 vl.2001 vl.2002 vl.2003 vl.2004 vl.2005 vl.2006 vl.2007 vl.2008 vl.2009(-12,-13) vl.2009(2016) vl.2010 vl.2011 vl.2012

Näyteaineiston koostumus vaikuttaa kasvukäyriin Nopeat pyyntikokoon ensimmäisinä kalastus lajittelee saaliskuhat Kolmen vuoden sykli vaikeuttaa jatkossa aineiston tulkintaa (vuosiluokan nopea- tai hidaskasvuiset voivat ylikorostua) Suurimmiksi kasvaneet kuhayksilöt ovat yleensä nopeakasvuisia. Jos kaikki näytekalat <1,5 kg, mukana ei voi olla vanhoja nopeakasvuisia yksilöitä Näytteissä vanhoissa ikäryhmissä vain hidaskasvuisia

Kuhan sukukypsyysselvitys Pirkanmaalla (Kolari & Westermark 2017) 100 % Raakojen osuus 40,0-44,9 cm pituusluokassa 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % naaras koiras raaka 10 % 0 % Kolari & Westermark 2017

Pyhäjärven pohjoisosa selvä poikkeus isojen kutemattomuus: 100 % Längelmävesi Pyhäjärvi (Tammerkoski-Rajasalmi) (Ristinselkä Pappilanselkä) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % naaras koiras raaka 20 % 10 % 0 %

SIIKA saaliissa positiivisia merkkejä Myös siiat ovat kasvaneet Saviselällä nopeammin kuin karussa pohjoisosassa Vuoden 2016 näytesiiat kuitenkin selvästi aiempaa nuorempia (ja nopeakasvuisempia)

Siivilähampaiden määrässä vaihtelua, harvahampaisia kuitenkin vähän Siikamuodot ja -kannat? (vaellussiika, planktonsiika...)

Siikavuosiluokkien kasvu Pyhäjärven pohjoisosassa (ei peledsiika)

Siikavuosiluokkien kasvu Pyhäjärven pohjoisosassa (ei peledsiika)

Nelivuotinen VIRTA-hanke alkoi 2018 Virtavesien ja taimenkantojen hoitotyötä yhdessä vesialueen omistajien ja kalastusalueiden kanssa Potentiaalisia kohteita Pirkkalan ka:n alueella: - Pärrinkoski - Sikojoki - Lanajoki - Moisionjoki - Paljon virtavesiasiaa YouTubessa: Heikki Holsti / KVVY ry

Aistinvaraiset arvioinnit (hauki 1993-2014)

Työtä puhtaan ympäristön puolesta Puolueettomasti Asiantuntevasti Luotettavasti Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! KVVY-Tampere Patamäenkatu 24 PL 265 33101 Tampere puh. 03 2461 111 KVVY-Porilab Tiedepuisto 4 A-rakennus, 3. kerros 28600 Pori puh. 03 2461 277 KVVY-Sastalab Tampereentie 7 A, 38200 Sastamala puh. 03 2461 275 Ari Westermark ari.westermark@kvvy.fi 03 246 1218 KVVY-Tavastlab Visamäentie 33 Visatalo 13100 Hämeenlinna puh. 03 2461 233 KVVY-Raumalab Lensunkatu 9 26100 Rauma puh. 03 2461 276 Asiakaspalvelun ollessa suljettuna, päivystys puh. 03 246 1299.