Lausunto 6836-1c 1(13) TILAAJA: TEKIJÄT: YIT Rakennus Oy Esko Seppänen Panuntie 11 00620, Helsinki p. 050 66163 esko.seppanen@yit.fi Työnumero 70218 Petteri Laine DI 020 7118 698 petteri.laine@helimaki.fi Pekka Taina DI, Fise A akustiikka, Fise A tärinä 020 7118 691 pekka.taina@helimaki.fi Erno Huttunen DI, Fise A akustiikka 020 7118 694 erno.huttunen@helimaki.fi Meluselvitys Espoon Jokisilta, Espoo Lausunnon muutokset Numero Päiväys Muutokset 6836-1a 12.12.2016 Ensimmäinen versio 6836-1b 2.1.2017 Liite 4 lisätty 6836-1c Laskennat uudella massoittelulla (5.2.2018) ja julkisivujen melutasot 3Dkuvassa (liite3). 3.3.1 Liitekuvat ilman Espoonväylän meluntorjuntaa poistettu. YM 796/2017 huomioitu (2.2). 3.4.2 Äänitasoerovaatimus pienentynyt meluaidan vuoksi ja parvekkeiden edellytyksiä tarkennettu.
Lausunto 6836-1c 2(13) Tiivistelmä Tässä lausunnossa on tutkittu, millaisin meluntorjuntatoimenpiteiden tontille suunniteltavat rakennukset voidaan toteuttaa. Kohteen meluntorjunnan tarpeen määrää tieliikenne. Espoon suunnitelma Espoonväylän meluntorjunnasta toteutetaan ennen asuinrakennusten valmistumista, mikä mahdollistaa ohjearvojen toteutumisen suunnitelluilla ulko-oleskelualueilla. Rakennusten eteläpuolisten julkisivujen äänitasoerovaatimus on mallinnuksen mukaan enimmillään 31 db. Asemakaavavaatimuksena on osalle rakennusten julkisivuista osoitettu 32 db äänitasoerovaatimus, mikä on riittävä. Valtaosa rakennusten etelä- ja länsipuolien parvekkeista tulee lasittaa. Parvekkeiden meluntorjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota vaativan melutilanteen vuoksi.
Lausunto 6836-1c 3(13) Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 1 Taustatiedot... 5 RAKENNUSKOHDE... 5 SELTYKSEN TARKOITUS... 5 2 Vaatimukset ja ohjearvot... 5 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS 993/1992... 5 ASETUS RAKENNUKSEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ 796/2017... 5 MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA... 5 TÄRINÄ... 6 2.4.1 Ympäristönsuojelulaki... 6 2.4.2 Asuinolosuhteet... 6 RUNKOMELU... 7 3 Liikennemelu... 7 LÄHTÖTIEDOT... 7 3.1.1 Tieliikenne... 7 3.1.2 Raideliikenne... 8 LASKENTAMENETELMÄ... 8 3.2.1 Melumallinnus... 8 3.2.2 Epävarmuudet... 9 LASKENNAN TULOKSET... 9 3.3.1 Yleistä... 9 3.3.2 Äänitasot pihan oleskelualueilla... 10 3.3.3 Äänitasot rakennuksen julkisivuilla... 10 ALUEEN MELUNTORJUNTATOIMENPITEET... 10 3.4.1 Pihan oleskelualueen suojaus melulta... 10 3.4.2 Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys... 10 3.4.3 Parvekkeiden melusuojaus... 11 4 Tärinä ja runkomelu... 11 AROINTIPERUSTEET... 11 ARO TÄRINÄRISKISTÄ... 12
Lausunto 6836-1c 4(13) ARO RUNKOMELURISKISTÄ... 12 SUOSITUKSET... 12 JAKELU... 12 LTTEET... 12 LÄHTEET... 13
Lausunto 6836-1c 5(13) 1 Taustatiedot Rakennuskohde Espoon Jokisilla asemakaava-alue, 613900. Selvityksen tarkoitus Projektipäällikkö Esko Seppänen (YIT Oy) on tilannut meluselvityksen kohteeseen Espoon Jokisilta. Alueella on muutamia pientaloja, ja tilalle on tarkoitus kaavoittaa 2-5 kerroksisia asuinkerrostaloja. Tämän selvityksen tarkoituksena on tutkia, millaisin melutorjuntatoimenpitein kortteliin suunniteltava rakennus voidaan toteuttaa. Lausunto perustuu arkkitehtitoimisto Ark idea Oy:n asemapiirroksiin (5.2.2018), Maanmittauslaitoksen avoimeen dataan (maastotietokanta 01/2016 ja 2 m korkeusmalli 08/2015) sekä Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosaston toimittamiin liikennetietoihin. Junatietoina on käytetty VR:n Espoon aseman junatietoja (5/2014). 2 Vaatimukset ja ohjearvot Valtioneuvoston päätös 993/1992 Rakennuksen ja oleskelualueiden melusuojaus on toteutettava niin, että valtioneuvoston päätöksessä nro 993/1992 [1] esitetyt melutason ohjearvot täyttyvät. Päätöksen mukaan rakennuksen ulkopuolisen melulähteen aiheuttama melun keskiäänitaso LA,eq saa olla - sisällä asuin-, majoitus- ja potilashuoneissa päivällä klo 7-22 enintään 35 db ja yöllä klo 22-7 enintään 30 db. - piha-alueilla ja muilla oleskelualueilla, kuten parvekkeilla, päivällä klo 7-22 enintään db ja yöllä klo 22-7 enintään 50 db. Uusilla alueilla oleskelualueiden yöohjearvo on 45 db. Alue on tulkittu vanhaksi alueeksi. Asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017 Vuonna 2018 annetussa Ympäristöministeriön asetuksessa on annettu vaatimukset uuden rakennuksen melun- ja tärinäntorjunnalle. Rakennuksen, jossa on asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita, ulkovaipan ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääneneristys on vähintään 30 desibeliä. Virkistykseen käytettävät rakennuksen piha- ja oleskelualueet sekä oleskeluun käytettävät parvekkeet on suunniteltava ja toteutettava siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä kello 7 22 desibeliä ja viherhuoneet vastaavasti siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä 45 desibeliä. Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa Uudenmaan ELY-keskuksen vuonna 2013 julkaisemassa oppaassa Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa [2] annetaan lisäohjeistuksia liittyen uuden alueen käsitteeseen, parvekkeiden melutasoihin ja viherhuoneisiin seuraavasti.
Lausunto 6836-1c 6(13) Uudella alueella tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään korttelin kokoista aluetta, jolla on ennestään hyvin vähän tai ei lainkaan asuinrakennuksia, jolle luodaan uutta infrastruktuuria ja jolla laajennetaan kaavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulkintaan vaikuttaa lisäksi alueen sijainti muihin alueisiin nähden. Oleskeluparvekkeet rinnastetaan asuntojen pihoihin ja niihin sovelletaan samoja ohjearvoja. Kaikki oleskeluparvekkeet ovat samanarvoisia melun ohjearvojen kannalta. Mikäli parveke halutaan sijoittaa talon julkisivulle, missä meluohjearvo ylittyy, se tulee määrätä lasitettavaksi (tai muilla keinoin taata melun tarvittava vaimentaminen). Jos päiväajan keskiäänitaso julkisivulla on kuitenkin yli 65 db, ei parvekkeita tulisi rakentaa, koska lasitus ei välttämättä takaa riittävän alhaista melutasoa. Tällaisessa tapauksessa parveke voidaan korvata viherhuoneella ja antaa siitä oma kaavamääräys. Parvekelasituksella tarkoitetaan lähtökohtaisesti rakennetta, jossa lasit aukeavat ja niiden väliin jää rako (tuulettuminen). Viherhuoneen lasitus on parvekkeesta poiketen ulkoseinän kaltainen, joko kiinteä tai avattava. Viherhuone on puolilämmin tai lämmin huoneiston osa, mutta ei asuinhuone. Siellä sovelletaan oleskelu- ja leikkipihan meluohjearvoja. Sen takana ei voi olla huonetiloja, joihin raitis ilma otettaisiin vain viherhuoneen kautta. Viherhuone luetaan yleensä kerrosalaan. Ensisijainen oleskelualue on löydyttävä kiinteistön piha-alueelta, ja sen on oltava riittävä. Tärinä 2.4.1 Ympäristönsuojelulaki Ympäristösuojelulaki [5] ja ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista [6] edellyttävät liikennetärinästä aiheutuvat ympäristöhaitat otettaviksi huomioon. Edellä mainitun asetuksen mukaan liikennetärinä ei saa aiheuttaa vaurioita rakennukselle, eikä kohtuutonta häiriötä rakennuksessa oleville ihmisille. 2.4.2 Asuinolosuhteet Taulukossa 1 on esitetty VTT:n tiedotteessa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa [7] annetut eri tärinäluokkien ylärajat nopeustasoille sekä kuvaus luokkaan kuuluvan värähtelyn häiritsevyydestä. Yläraja on taajuuspainotetuista nopeussignaaleista laskettu tilastollinen tunnusluku rakennuksessa vw,95. Luokka C edustaa minimitasoa, johon tulee pyrkiä uusien rakennusten suunnittelussa. Tilastollinen tunnusluku on määritelty siten, että satunnaisesti ohiajava juna ei 95 prosentin todennäköisyydellä ylitä kyseistä arvoa. Taulukko 1. Suositus rakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka Kuvaus värähtelyolosuhteista Vw,95 [mm/s] A Hyvät asuinolosuhteet. 0,10 Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä. B Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet. 0,15 Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. 0,30 Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin 25 % asukkaista voi pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. 0,60
Lausunto 6836-1c 7(13) Runkomelu Taulukossa 1 esitetyt luokan C arvot koskevat normaaleja asuinrakennuksia. Mikäli halutaan suunnitella korkeampi tasoinen rakennus (esim. häiriöttömämpi lepokoti, sairaala), tulee pyrkiä yhtä luokkaa parempaan tasoon. Taulukkoa 1 ei sovelleta rakennuksille, joissa ihmiset ovat pääasiassa liikkeessä tai muuten kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä (esim. toimistot, kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat). Taulukossa 2 on esitetty VTT:n esiselvityksessä Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi [2] annetut suositukset runkomelutasojen raja-arvoiksi. Suositukset on annettu tilastollisena runkomelutasona Lprm, jonka määritelmä on, että satunnaisesti mitatun ohituksen enimmäisäänitaso LpA,S,max ei 95% todennäköisyydellä ylitä kyseistä arvoa. Taulukko 2. Runkomelun raja-arvot. Rakennustyyppi Runkomelutaso Lprm [db] Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit 25-30 Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut * huoneet Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä 35 muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja-arvoa. 3 Liikennemelu Lähtötiedot 3.1.1 Tieliikenne Merkittävinä tieliikenteen äänilähteinä alueella ovat Espoonväylä, Kirkkojärventie ja Pappilantie. Teiden liikennemäärätiedot on saatu Espoon kaupungin liikennesuunnitteluosastolta (liikenneinsinöörit Aulis Palola ja Reijo Simola) syyskuussa 2016. Koska ennustetut liikennemäärät ovat suuremmat kuin nykyiset, ennustetilanne on mitoittava. Laskennassa käytetyt liikennemäärät on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tieliikennemäärätiedot Espoon keskuksessa. Melulaskennassa käytettiin ennusteen tietoja. Väylä Espoonväylä (Kirkkojärventien pohjoispuoli) KAVL 2015 [ajon./vrk] KAVL 2030 [ajon./vrk] Raskaan liikenteen osuus [%] Yöliikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] 19000 26500 4 7 60
Lausunto 6836-1c 8(13) Espoonväylä (Kirkkojärventien eteläpuoli) 19000 26500 4 7 50 Kirkkojärventie 7300 8000 15 7 50 Pappilantie 1000 1600 1 6 50 3.1.2 Raideliikenne Kohteen ohi kulkee Rantarata lähimmillään noin 50 m etäisyydellä. Rantaradat raideliikennemäärät ja ajonopeudet korttelin kohdalla on saatu VR Track Oy:n suunnittelija Maija Pitkäseltä 12.5.2014. Kaikki paikallisliikenteen junat pysähtyvät Espoossa. Tätä ei melua mallinnettaessa ole voitu ottaa huomioon, koska junien jarrutuksista ja kiihdytyksistä rataosalla ei ollut tarkkaa tietoa. Tämän vuoksi nopeutena käytettiin VR:n ilmoittamia rataosuuden nopeusrajoituksia. Melumallinnus siten yliarvioi jonkin verran todellista tilannetta, joskin paikallisliikenteessä käytettävä kalusto ylipäänsä on hiljaisempaa kuin kaukoliikenteen kalusto Pendolinoja lukuun ottamatta. Säännöllistä tavaraliikennettä radalla ei ole. Raideliikenteen lähtömelutasot on esitetty Ympäristöministeriön Ympäristöoppaassa 97 [4] Sm5-junaa lukuun ottamatta. Sm5-junan lähtöarvoina on VTT:n vuonna 2010 mittauksissa määrittämiä lähtömelutasoja [5]. Liikennemäärät ovat ennustevuonna 2030 suuremmat kuin nykytilanteessa. Melulaskennassa käytetyt liikennemäärätiedot on esitetty taulukossa 4. Ennusteen mukaan raideliikenteen liikennemäärät kasvavat Rantaradalla. Taulukko 4. Raideliikennemäärätiedot Rantaradalla Espoon kohdalla. Melulaskennassa käytettiin ennusteen tietoja. Nykytilanne arkivuorokausi Ennustetilanne 2030 arkivuorokausi Junatyyppi Päivällä klo 7-22 [kpl] Yöllä klo 22-7 [kpl] Pituus [m] Nopeusrajoitus [km/h] Sm 1/2 63 11 106 120 120 Sm5 68 17 75 120 120 IC2 31 3 152 120 120 Sm 1/2 95 16 106 120 120 Sm5 103 26 75 120 120 IC2 31 3 152 120 120 Todellinen nopeus [km/h] Laskentamenetelmä 3.2.1 Melumallinnus Liikenteen aiheuttamat äänitasot korttelialueella on mallinnettu melulaskentaohjelmistolla CadnaA 2018, johon sisältyvät tie- ja raideliikennemelun sekä teollisuusmelun pohjoismaiset laskentamallit. CadnaA ohjelmisto laskee melukartat sille syötetyn kolmiulotteisen maastomallin perusteella. Laskennassa otetaan huomioon mm. liikenneväylien liikennemäärät, ajonopeuden, maastomuodot, rakennusten sijainnin ja korkeuden sekä heijastukset rakenteista ja maasta niille määriteltyjen absorptio-ominaisuuksien perusteella. Laskennassa rakennusten julkisivut on oletettu täysin heijastaviksi. Maasto on oletettu täysin absorboivaksi erikseen määrättyjä alueita lukuun ottamatta. Laskentaparametrit on esitetty taulukossa 5.
Lausunto 6836-1c 9(13) Äänitasojen laskemiseksi laskenta-alue on jaettu ruutuihin, joiden koko on 2 x 2 m 2. Lisäksi melukartoissa on esitetty rakennuksien eri julkisivuille kohdistuvat melutasot kriittisimmillä korkeustasoilla. Valkoisella alueella keskiäänitaso on melukartoissa alle 45 db. Meluvyöhykkeet on viivoitettu 1 db välein melun leviämisen havainnollistamiseksi. Taulukko 5. Melumallissa käytetyt tärkeimmät laskentaparametrit Laskentaparametrit Laskentasäde 1500 m Heijastusten kertaluku 2 Laskentasäde heijastuksissa (lähde vastaanotto) Heijastuspinnan laskentasäde (lähde/vastaanotto pinta) 1000 m 100 m Maaston absorptio 1 Rakennusten absorptio 0 Teiden absorptio 0 Meluesteiden absorptio 0 Laskentahilan koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus maanpinnasta/lattiasta 2 m 3.2.2 Epävarmuudet Tieliikennemelun pohjoismaisen laskentamallin epätarkkuutta on käsitelty julkaisussa Tieliikennemelun laskentamalli [8]. Julkaisussa sanotaan seuraavaa: Yleisesti tämän laskentamallin antamat tulokset vastaavat mittausten keskimääräisiä vapaan kentän äänitason arvoja, so. tulokset sijoittuvat vaihtelualueen puoliväliin (vuosikeskiarvot). Tarkkuus kuitenkin heikkenee, kun etäisyys melulähteestä kasvaa ja tuuliolosuhteet eroavat mallin oletusarvoista. Malli olettaa tuulen suunnan olevan aina lähteeltä vastaanottajalle, joten malli mallintaa aina huonointa tilannetta. Raideliikenteen pohjoismaisen laskentamallin epätarkkuutta on käsitelty julkaisussa Raideliikennemelun laskentamalli [4]. Julkaisun mukaan mallin tarkkuus on lähellä raidetta lähes aina ± 3 db, kun molemmat raiteet ovat näkyvissä. Raitioliikennettä mallinettaan tieliikenne- ja teollisuusmelumalleilla, joiden epätarkkuuksia on käsitelty viitteessä [8]. Tämän lisäksi mallinnuksen tarkkuuteen vaikuttaa merkittävästi lähtötietojen, kuten liikennetietojen ja maastomallin tarkkuus. Esimerkiksi liikennemäärän kaksinkertaistuminen kasvattaa väylän melua 3 db. Laskennan tulokset 3.3.1 Yleistä Koska tulevaisuuden liikennemäärät ovat suuremmat kuin nykyiset, tulevaisuuden melutilanne ratkaisee alueen melunsuojaustarpeen. Tästä syystä tässä lausunnossa esitetään vain ennustetilanteen melukartat. Melumallinnuksen tulokset on esitetty liitteissä 1-4. Liitteet sisältävät: - Liitteessä 1 on esitetty päivä- ja yöajan melukartat +2 m korkeudessa maanpinnasta Espoon suunnitellulla meluntorjunnalla ennustetilanteessa 2030.
Lausunto 6836-1c 10(13) - Liitteessä 2 on esitetty julkisivuille kohdistuvat suurimmat päiväajan/yöajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta kriittisimmässä kerroksessa ennustetilanteessa 2030 Espoon suunnitellulla meluntorjunnalla - Liitteessä 3 on esitetty julkisivuille kohdistuvat päiväajan/yöajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta 3D-kuvissa ennustetilanteessa 2030 Espoon suunnitellulla meluntorjunnalla. 3.3.2 Äänitasot pihan oleskelualueilla Tontin piha-alueiden keskiäänitasot on esitetty liitteen 1 melukartoissa ennustetilanteessa päivä- ja yöaikaan 2 m korkeudella maanpinnasta. Liikenteestä johtuva keskiäänitaso on päiväaikaan 8 db korkeampi kuin yöllä. Oleskelualueiden yöajan äänitasovaatimus on 5 db päiväajan vaatimusta pienempi, joten yöajan melutasot tulevat tässä tapauksessa mitoittaviksi. Suunnitelmien mukaisella pihan oleskelualueella melutasot ovat päivällä suurimmillaan db. 3.3.3 Äänitasot rakennuksen julkisivuilla Asemakaavassa rakennuksen ulkovaippaa koskeva ääneneristysvaatimus LA,vaad annetaan rakennuksen julkisivuun kohdistuvan ja sisällä sallittavan äänitason erotuksena [9]. Julkisivuun kohdistuvassa äänessä ei oteta huomioon julkisivusta poispäin heijastuvaa ääntä. Suurimmat asuinrakennuksien julkisivuille kohdistuvat keskiäänitasot ovat päivällä 66 db (liite 2 s. 1) ja yöllä 57 db (liite 2 s. 2). Kun otetaan huomioon sisätiloissa päiväajan sallittavan melutason ohjearvo 35dB, saadaan ulkovaipan äänitasoerovaatimukseksi LA,vaad = 31 db. Päiväaikaiset melutasot ovat sisätilojen meluntorjunnan mitoituksen kannalta määräävät. Alueen meluntorjuntatoimenpiteet 3.4.1 Pihan oleskelualueen suojaus melulta Luvussa 2.1 esitetyt melun ohjearvot täyttyvät suunnitelluilla pihan oleskelualueilla, koska Espoonväylän varteen pohjoispuolelle tsv + 3m meluseiniä, joilla piha-alueiden melutilanne paranee merkittävästi (liite 2). Tämän vuoksi ennen meluntorjunnan rakentamista läntisimpien talojen ulko-oleskelualueet tulee osoittaa itäisempien rakennusten välisille alueille. Jos pihojen paikat muuttuvat, oleskelualueet voidaan vapaasti sijoittaa alueelle, joka näkyy liitteen 1 sivulla 1 valkoisena sekä vaalean ja tumman vihreänä. Jos pihojen oleskelualueet sijoitetaan alueelle, jonka melu ylittää päivällä db, ne on suojattava meluestein. Jos rakennusmassoittelu, meluesteiden sijoittelu tms. muuttuu, tilanne täytyy tarkastaa. Melueste voi olla rakenteeltaan betonielementti, tiilimuuraus tai tiivis säänkestävä rakennuslevy. Pelkkä puusäleikkö ei toimi meluesteenä. Esteen tulee olla rakenteeltaan tiivis ja sen tulee ulottua maahan saakka. Esteessä voi olla lasi- tai pleksiosia, mutta niiden tulee liittyä tiiviisti esteen muuhun rakenteeseen. 3.4.2 Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys Rakennusten julkisivun ääneneristysvaatimus on tämän selvityksen mukaan enimmillään 31 db. Siten rakennusten ulkokuoren ääneneristystä koskevan asemakaavamääräyksen tekstiksi on esimerkiksi:
Lausunto 6836-1c 11(13) Rakennusten kartassa merkityt julkisivut on suunniteltava siten, että rakennuksen julkisivuun kohdistuvan A-painotetun äänitason, ilman julkisivusta tulevia heijastuksia, ja sisällä vallitsevan A-painotetun äänitason ero LA,vaad on vähintään xx db. Kuvassa 1 on esitetty ehdotus kaavamääräysten lukuarvoille rakennuskohtaisesti. YM asetus 796/2017 vaatii joka tapauksessa kaikilta julkisivuilta vähintään 30 db ääneneristävyyden. Kuva 1: Kaavamääräysarvojen ehdotetut vähimmäisvaatimukset Rakennuksen ikkunoiden, ikkunaovien, ulkoseinärakenteiden ja mahdollisten korvausilmaventtiilien ääneneristys on mitoitettava menetelmällä, joka ottaa huomioon rakennusosien muodostaman kokonaisuuden, niiden pinta-alat sekä huonetilan pinta-alan. Tällaisia menetelmiä on esitetty ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 108 [9] sekä ohjeen RIL 243-1-2007 luvussa 8.4 [10]. 3.4.3 Parvekkeiden melusuojaus Korttelin pohjoisosan neljän porrasmaisen talon parvekkeet on suunniteltu rakennusmassojen länsisivuille sekä porrastuksiin pohjoissivuilla. Kahden läntimmäisen talon parvekkeet tulee kaikki lasittaa, ja seuraavista taloista vain lounaiskulman ylimpien kerrosten parvekkeet. Korttelin eteläisen puolen talosta ainoastaan länsipäädyn parvekkeet tulee lasittaa. Pohjoissivun parvekkeita ei ole melun vuoksi välttämätöntä lasittaa. 4 Tärinä ja runkomelu Arviointiperusteet Riskiarviot perustuvat VTT:n tiedotteissa Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi
Lausunto 6836-1c 12(13) [1] ja Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi [2] esitettyihin tärinän ja runkomelun suojaetäisyyksiin sekä kokemuksiimme vastaavista kohteista. Kohteessa pääasiallisena värähtelylähteenä toimii junaliikenne. Suunnitellut rakennukset sijaitsevat noin 100-200 m etäisyydellä junaradasta. Kohteen kohdalla rautatieliikennöinti muodostuu päivittäin toistuvasta lähi- ja kaukojunaliikenteestä (matkustajajunia). Espoonväylä kulkee lähimmillään noin 20-30 m etäisyydellä suunnitteilla olevista rakennuksista. Arvio tärinäriskistä Espoon kaupungin maaperäkartan perusteella suunniteltujen rakennusten alueella maaperä on enimmäkseen kovaa. Espoonjoen varressa on hieman savisempaa maaperää. Kovalla maaperällä tärinän suojaetäisyys tavara- ja pikajunaliikenteelle on 100 m. Kohteen suunnitellut rakennukset ovat lähimmillään noin 100 m etäisyydellä radasta. Kohteeseen ei kohdistu siten merkittävää tärinäriskiä Kovalla maaperällä kumipyöräliikenteestä aiheutuva tärinän suojaetäisyys on 15 m. Espoonväylä sijaitsee kohteisiin nähden tämän etäisyyden ulkopuolella. Väylän liikenne koostuu kuitenkin lähinnä kevyistä ajoneuvoista ja nopeus on hiljainen, joten kumipyöräliikenteen osalta tärinäriski on hyvin pieni. Arvio runkomeluriskistä Runkomelu etenee parhaiten kovassa maaperässä. Raideliikenteen osalta runkomelun suojaetäisyys on maaperästä, junatyypistä ja nopeudesta riippuen 30-130 m, joten kohteen Itäisen Jokitien eteläpuoleiset rakennukset sijaitsevat runkomelun riskialueella. Arviointitason 2 laskelmien perusteella kyseisellä alueella runkomelutasot ovat laskennallisesti 47 db. Laskennallinen äänitaso on tässä vaiheessa karkea arvio, ja tasot voivat vielä muuttua esim. rakennusten perustustavasta riippuen. Kumipyöräliikenteen runkomelun riskialue on enimmillään 5 m. Suunnitellut rakennukset eivät sijaitse alle 5 metrin päässä liikenneväylistä. Epäjatkuvuuskohdat kuten esimeriksi kaivonkannet ja kuopat voivat aiheuttaa runkomelua, mutta riski on hyvin pieni, ja mahdollisia haittoja voidaan ehkäistä korjaamalla tien asfaltointia. Suositukset Kohde sijaitsee runkomelun osalta riskialueella, mutta alustavan arvion mukaan alueelle voidaan silti suunnitella asuinrakentamista. Runkomelun osalta on suositeltavaa esittää kaavamääräykseksi runkomelun hallintasuunnitelman vaatimusta ennen rakennusluvan hakemista. Jakelu Esko Seppänen, esko.seppanen@yit.fi Liitteet Liitteisiin 1-3 ei ole tullut muutoksia, joten päiväykset niissä ovat revision 1a mukaisia. 1. Päivä- ja yöajan melukartat laskettuna +2 m korkeudessa maanpinnasta ennustetilanteessa 2030.
Lausunto 6836-1c 13(13) 2. Päivä- ja yöajan melukartat ehdotetulla meluntorjunnalla laskettuna +2 m korkeudessa maanpinnasta ennustetilanteessa 2030. 3. Julkisivuille kohdistuvat suurimmat päiväajan/yöajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta kriittisimmässä kerroksessa ennustetilanteessa 2030 ilman meluntorjuntaa. 4. Julkisivuille kohdistuvat suurimmat päiväajan/yöajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta kriittisimmässä kerroksessa ennustetilanteessa 2030 suunnitellulla meluntorjunnalla. Lähteet 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma, nro 993/1992. 2. Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, opas 02/2013. 3. Rakentamisohje, Rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimukset http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/67808_tie_lentomeluohje.pdf Vantaan rakennusvalvonta 30.10.2007 4. Raideliikennemelun laskentamalli, Ympäristöministeriön ohje 97, 2002 5. Raideliikennemelun laskentamallin lähtöarvot Sm5-junille, Tutkimusraportti VTT-R- 07621-10, 9/2010. Raimo Eurasto. 6. Helsingin kaupungin meluselvitys 2007, Taustatietoja, 11/2007. Tapio Lahti, Benoît Gouatarbès, Timo Markula. 7. Helsingin raitiovaunut, Risteys- ja vaihdemelun mittaukset, 5/2012. Tapio Lahti. 8. Tieliikennemelun laskentamalli, Ympäristöministeriön ohje 6, 1993 9. Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen. 2003. Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöopas 108. 10. Rakennusten akustinen suunnittelu: akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, RIL 243-1-2007. Mikko Kylliäinen, Valtteri Hongisto.
Liite 1 s.1(2) KAVL 26500 ajon./vrk Yöllä 7 % Raskaita ajon. 4 % Nopeusrajoitus 60 km/h V V KAVL 1600 ajon./vrk Yöllä 6 % Raskaita ajon. 1 % Nopeusrajoitus 30 km/h KAVL 8000 ajon./vrk Yöllä 7 % Raskaita ajon. 15 % Nopeusrajoitus 50 km/h Päiväajan keskiäänitaso L A. eq. 7-22 45.0 db 50.0 db.0 db 60.0 db 65.0 db 70.0 db 75.0 db Työ: Liitteen sisältö: 6836-1c, Espoon Jokisilta Melukartta, meluntorjunta Espoon suunnitelman mukaan aidat tsv + 3m Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta Liikenne: Vuoden 2030 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) päivällä klo 07-22 Laatinut: Tämä Petteri on Laine, piilossa DI Variantin Memo-kentässä (i) Pvm: 13.2.2019 Mittakaava: 1:2000 (A4) Jokisilta 5 meluesteet kaupungilta uusi massoittelu 02-2018.cna HELIMÄKI AKUSTIKOT www.helimaki.fi
Liite 1 s.2(2) KAVL 26500 ajon./vrk Yöllä 7 % Raskaita ajon. 4 % Nopeusrajoitus 60 km/h V V KAVL 1600 ajon./vrk Yöllä 6 % Raskaita ajon. 1 % Nopeusrajoitus 30 km/h KAVL 8000 ajon./vrk Yöllä 7 % Raskaita ajon. 15 % Nopeusrajoitus 50 km/h Yöajan keskiäänitaso L A. eq. 22-7 45.0 db 50.0 db.0 db 60.0 db 65.0 db 70.0 db 75.0 db Työ: Liitteen sisältö: 6836-1c, Espoon Jokisilta Melukartta, meluntorjunta Espoon suunnitelman mukaan aidat tsv + 3m Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta Liikenne: Vuoden 2030 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) yöllä klo 22-07 Laatinut: Tämä Petteri on Laine, piilossa DI Variantin Memo-kentässä (i) Pvm: 13.2.2019 Mittakaava: 1:2000 (A4) Jokisilta 5 meluesteet kaupungilta uusi massoittelu 02-2018.cna HELIMÄKI AKUSTIKOT www.helimaki.fi
Liite 2 s.1(2) ajon./vrk n. 4 % us 60 km/h 60 61 6152 60 61 60 56 61 61 56 62 6260 62 6261 6161 64 64 65 6657 65 66 66 57 56 64 65 66 52 5748 57 56 57 50 57 57 57 57 60 57 60 57 60 62 60 61 62 61 62 62 52 56 52 56 564756 57 5656 57 52 51 51 50 50 40 50 56 50 56 51 56 51 5647 51 52 52 60 56 5252 61 57 62 64 V 60 66 62 64 64 64 62 63 63 65 65 65 65 52 52 52 51 48 5152 51 52 V 52 52 52 52 52 62 62 62 52 60 62 63 63 63 64 60 62 60 62 61 62 KAVL 1600 ajon./vrk Yöllä 6 % Raskaita ajon. 1 % Nopeusrajoitus 30 km/h KAVL 8000 Yöllä 7 % Raskaita a Nopeusraj Päiväajan keskiäänitaso L A. eq. 7-22 45.0 db 50.0 db.0 db 60.0 db 65.0 db 70.0 db 75.0 db Työ: 6836-1c, Espoon Jokisilta Liikenne: Vuoden 2030 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) päivällä klo 07-22 Julkisivuilla Tämä Pieniin on ympyröihin piilossa Variantin on laskettu Memo-kentässä julkisivun pystylinjalla (i) vallitseva suurin vallitseva melutastot: keskiäänitaso päivällä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin ko- ko rakennuksen julkisivuilla vallitseva keskiäänitaso päivällä ja yöllä. Laatinut: Petteri Laine, DI Pvm: Mittakaava: 1:1500 (A4) Jokisilta 5 meluesteet kaupungilta uusi massoittelu 02-2018 fac.cna HELIMÄKI AKUSTIKOT www.helimaki.fi
Liite 2 s.2(2) ajon./vrk n. 4 % us 60 km/h 50 50 51 52 6152 51 52 51 47 52 52 47 6251 52 5252 50 56 6657 56 57 57 48 47 50 50 56 57 43 44 5748 45 48 47 48 45 50 45 50 48 48 48 48 51 48 51 48 51 62 51 52 52 44 43 45 44 4745 44 45 43 44 47 564747 48 4747 45 45 44 48 43 42 42 40 45 40 45 40 45 45 44 44 40 45 45 41 47 41 47 40 40 41 47 41 45 5647 41 45 43 43 45 45 45 44 44 44 43 51 47 4343 52 48 64 V 51 66 56 56 56 56 42 42 43 47 48 43 48 43 48 42 48 4243 42 42 48 48 44 V 44 43 43 44 43 43 45 44 43 50 44 62 50 43 50 51 50 51 51 52 KAVL 1600 ajon./vrk Yöllä 6 % Raskaita ajon. 1 % Nopeusrajoitus 30 km/h KAVL 8000 Yöllä 7 % Raskaita a Nopeusraj Yöajan keskiäänitaso L A. eq. 22-7 45.0 db 50.0 db.0 db 60.0 db 65.0 db 70.0 db 75.0 db Työ: 6836-1c, Espoon Jokisilta Liikenne: Vuoden 2030 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) yöllä klo 22-07 Julkisivuilla Tämä Pieniin on ympyröihin piilossa Variantin on laskettu Memo-kentässä julkisivun pystylinjalla (i) vallitseva suurin vallitseva melutastot: keskiäänitaso yöllä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin ko- ko rakennuksen julkisivuilla vallitseva keskiäänitaso päivällä ja yöllä. Laatinut: Petteri Laine, DI Pvm: Mittakaava: 1:1500 (A4) Jokisilta 5 meluesteet kaupungilta uusi massoittelu 02-2018 fac.cna HELIMÄKI AKUSTIKOT www.helimaki.fi
Liite 3 s.1(2) Päiväajan keskiäänitaso LA. eq. 7-22 45.0 db 50.0 db.0 db 60.0 db 65.0 db 70.0 db 75.0 db Mittakaava: 1:0 (A4) Työ: Liikenne: 6836-1c, Espoon Jokisilta Vuoden 2030 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) päivällä klo 07-22 Tämä on piilossa Variantin Memo-kentässä (i) Julkisivuihin Pieniin ympyröihin on laskettu julkisivuun kohdistuva kohdistuvat keskiäänitaso päivällä. melutasot: Laatinut: Petteri Laine, DI Pvm: Jokisilta 5 meluesteet kaupungilta uusi massoittelu 02-2018 fac3d.cna HELIMÄKI AKUSTIKOT www.helimaki.fi
Liite 3 s.2(2) Päiväajan keskiäänitaso LA. eq. 7-22 45.0 db 50.0 db.0 db 60.0 db 65.0 db 70.0 db 75.0 db Mittakaava: 1:0 (A4) Työ: Liikenne: 6836-1c, Espoon Jokisilta Vuoden 2030 ennustettu keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) päivällä klo 07-22 Tämä on piilossa Variantin Memo-kentässä (i) Julkisivuihin Pieniin ympyröihin on laskettu julkisivuun kohdistuva kohdistuvat keskiäänitaso yöllä. melutasot: Laatinut: Petteri Laine, DI Pvm: Jokisilta 5 meluesteet kaupungilta uusi massoittelu 02-2018 fac3d.cna HELIMÄKI AKUSTIKOT www.helimaki.fi