TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Mikko Ojala 7.11.2018 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ALUEELLISESTA KULJETUS- TUESTA VUOSINA 2018 JA 2019 1 Yleisperustelut Yhteenveto Valtionavustuslain nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2014 2017 annetun valtioneuvoston asetuksen (1248/2014) voimassaolo on päättynyt 31.12.2017. Asetuksen nojalla voidaan kuitenkin myöntää vuoden 2017 loppuun mennessä alkaneita kuljetuksia koskeva kuljetustuki vielä vuonna 2018. Vuoden 2018 valtion talousarviossa on alueellisen kuljetustuen myöntämiseen varattu 5 000 000 euron määräraha momentille 32.50.44. Lisäksi hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 on esitetty momentille 32.50.44 alueellisen kuljetustuen määrärahan korottamista 6 000 000 euroon. Määrärahan korotuksen vuoksi esitetään korotettavaksi kuljetustuen tukitasoja vuoden 2019 kuljetuskustannusten osalta. Arvion mukaan esitettäviä tukitasoja olisi mahdollista soveltaa käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa myös vuoden 2018 kuljetuskustannusten osalta. Ehdotettavalla valtioneuvoston asetuksella kuljetustukijärjestelmää jatkettaisiin vuoden 2019 loppuun saakka ja asetusta sovellettaisiin kuljetuksiin, jotka alkavat vuosina 2018 tai 2019. Kuljetustukijärjestelmän kuvaus Kuljetustukea myönnetään harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritysten jalostamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten parantaa yritystoiminnan edellytyksiä ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Kun tuote on valmistettu edellä mainituilla alueilla, kuljetustukea on voitu myöntää myös satamatoimintojen tukena, jos tuotteen laivaus on tapahtunut Merikarvian kunnassa tai sen pohjoispuolella sijaitsevista Pohjanlahden satamista tai Saimaan vesistöalueen satamista. Satamatoimintojen tuen tarkoitus on
kohdentaa kuljetustukea myös niille kuljetuksille, joiden Suomen sisäinen osuus toteutuu osittain vesikuljetuksena maakuljetuksen sijasta. Satamatoimintojen tuen perusteena ovat myös esimerkiksi jääolosuhteista aiheutuvat korkeammat kustannukset käytettäessä pohjoisempana sijaitsevia satamia. Kuljetustuen suuruus on ollut kuljetusmatkan pituudesta riippuen 7 17 % auto- tai rautatiekuljetuksen kuljetusmaksusta. Lyhin tukeen oikeuttava kuljetusmatka on 266 km, tai 101 km, jos kuljetuksesta myönnetään myös satamatoimintojen tukea. Satamatoimintojen tuki puolestaan määräytyy lähetyksen painon perusteella, ja sen suuruus on sataman sijainnista riippuen ollut 1,60 euroa tai 0,80 euroa tonnilta. Kuljetustuki on harkinnanvarainen valtionavustus. Tuki voidaan jättää myöntämättä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa kyseessä ei katsota olevan varsinainen jalostettu tuote tai jalostusasteen ei katsota olevan riittävä, taikka jos tuen myöntämisellä katsottaisiin olevan muita kuin vähäisiä kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Seuraavassa taulukossa on esitetty myönnetty kuljetustuki vuonna 2016 aiheutuneiden kuljetuskustannusten osalta ELY-keskusalueittain: ELY-keskus kpl euroa Etelä-Savo 18 99 303 Kainuu 10 831 788 Keski-Pohjanmaa 15 142 211 Keski-Suomi 8 111 124 Lappi 29 338 848 Pohjois-Karjala 46 852 789 Pohjois-Pohjanmaa 73 1 432 685 Pohjois-Savo 29 606 019 Yhteensä 228 4 414 767 Tukityypeittäin vuodelta 2016 myönnetty kuljetustuki jakautui seuraavasti: - Autokuljetusten tuki 3 948 870 euroa - Rautatiekuljetusten tuki 120 926 euroa - Satamatoimintojen tuki 344 971 euroa Kuljetustukea saavien yritysten lukumäärä on ollut vuosittain noin 250 kpl. 2
Ehdotettava kuljetustukijärjestelmä Tarkoitus on, että sisällöltään ja periaatteiltaan kuljetustuki säilyisi ennallaan. Esityksessä on siis käytännössä kyse kuljetustukijärjestelmän voimassaolon jatkamisesta vuosien 2018 ja 2019 kuljetusten osalta. Kuljetustuki on valtiontukea, jonka myöntämisessä on noudatettava Euroopan unionin valtiontukisääntöjä. Kuljetustuen osalta sovellettava valtiontukien yleinen ryhmäpoikkeusasetus tuli voimaan 1.7.2014. Tässä valtioneuvoston asetuksessa valtiontukien yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella tarkoitetaan tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettua komission asetusta (EU) N:o 651/2014, jota on muutettu asetuksen (EU) N:o 651/2014 muuttamisesta satama- ja lentoasemainfrastruktuurille myönnettävän tuen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen ja urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille myönnettävään tukeen sovellettavien ilmoituskynnysarvojen sekä syrjäisimmillä alueilla sovellettavien alueellisten toimintatukiohjelmien osalta ja asetuksen (EU) N:o 702/2014 muuttamisesta tukikelpoisten kustannusten laskennan osalta annetulla komission asetuksella (EU) 2017/1084. Kuljetustukeen sovelletaan valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 15 artiklan alueellista toimintatukea koskevia säännöksiä. Artiklan mukaan voidaan harvaan asutuilla alueilla korvata toimintatukikelpoisilla alueilla tuotettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannukset sekä näillä alueilla jatkojalostettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannukset. Noudatetun käytännön mukaisesti tukea voidaan myöntää toimintatukikelpoisilla alueilla jatkojalostettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannuksiin silloin, kun tuensaaja myös itse harjoittaa tuotantotoimintaa kyseisillä alueilla. Kuljetustukea voitaisiin myöntää myös lähetyksen vastaanottajalle, jos vastaanottaja on maksanut kuljetusmaksun, koska komission asetuksesta (EU) 2017/1084) on poistettu aiempi ehto siitä, että tuen saajan tulisi myös itse harjoittaa tuotantotoimintaa tukikelpoisella alueella. Lähetyksen vastaanottajalle on ollut mahdollista myöntää kuljetustukea jo aiemmin vuosina 2007 2013. Tuolloin kuljetustukea myönnettiin lähetyksen vastaanottajalle varsin harvoin, joten sen merkitys jäi vähäiseksi kuljetustuen vaikuttavuuden näkökulmasta. Soveltamisalan laajennusta ei ole tarkoitus ottaa käyttöön aiemmin saatujen kokemusten perusteella. Valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista alueellista toimintatukea voi asetuksen (EU) 2017/1084 mukaisesti myöntää myös ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan kohdassa 18 määritellyille niin sanotuille vaikeuksissa oleville yrityksille. Tämä mahdollisuus on jo aiemmin otettu käyttöön, koska se yksinkertaistaa ja nopeuttaa hakemuskäsittelyä. Kuljetustukea ei voi kuitenkaan 3
myöntää esimerkiksi konkurssipesälle yrityksen toiminnan lakattua, koska tällöin ei toteutuisi kuljetustukijärjestelmän tavoite parantaa pk-yritysten toimintaedellytyksiä alentamalla yritysten pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia. Valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista tukea ei voida myöntää yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi (ns. Deggendorf-ehto, yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan kohta 4 a). Kuljetustuen piiriin esitettävistä alueista Saarijärven-Viitasaaren seutukunta (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari) ei sisälly toimintatukikelpoisiin alueisiin. Tämän johdosta kuljetustuki myönnettäisiin näiden kuntien alueella niin sanottuna de minimis tukena, eli komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 mukaisena vähämerkityksisenä tukena. De minimis tukea voidaan yhdelle yritykselle myöntää enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden muodostaman jakson aikana. Saarijärven- Viitasaaren seutukunnassa kuljetustuki on myös tähän saakka myönnetty de minimis tukena. Valtiontukisääntöihin perustuen kuljetustuen piirissä eivät edelleenkään olisi tietyt toimialat, kuten maatalous ja muu alkutuotanto, terästeollisuus, hiiliala, synteettikuituteollisuus ja laivanrakennus. Komission asetuksen (EU) 2017/1084 mukaan maataloustuotteiden jalostamisen alalle on mahdollista myöntää alueellista toimintatukea, joten tukea ei tarvitse enää myöntää de minimis tukena, kuten aiemmin on tehty. Kuljetustukitukipäätösten tekeminen on keskitetty elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtäväksi. Lisäksi kuljetustukea haetaan nykyään kalenterivuosittain jälkikäteen, kun aiemmin tukea haettiin puolen vuoden jaksoissa jälkikäteen. Saatujen kokemusten perusteella voidaan arvioida kuljetustukikäsittelyn keskittämisen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen tehostaneen merkittävästi käsittelyprosessia ja parantanut käsittelyn laatua ja tasapuolisuutta. Samoin hakemuskauden pidentämisen kalenterivuoden mittaiseksi voidaan arvioida tehostaneen käsittelyä ja vähentäneen oleellisesti tukipäätösten valmisteluun sitoutuvia resursseja. Tarkoitus on jatkaa kumpaakin toimintatapaa myös vuosien 2018 ja 2019 kuljetustukikäsittelyn osalta. 4
2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 Luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Pykälässä säädettäisiin asetuksen soveltamisalasta. Kuljetustukea koskee valtion talousarvion momentti 32.50.44, Alueellinen kuljetustuki. Ehdotettavan asetuksen lisäksi kuljetustuen osalta olisi voimassa, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. 2 Määritelmät Pykälässä määriteltäisiin asetuksessa käytettävät tärkeimmät käsitteet. 3 Tuen myöntämisen yleiset edellytykset Pykälässä säädettäisiin kuljetustuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Säännös vastaisi aikaisempaa kuljetustukiasetusta. Tukea voitaisiin myöntää vain pienten ja keskisuurten yritysten jalostamien tuotteiden Suomen alueella tapahtuvasta kuljetuksesta. Lisäksi kuljetettavalta tuotteelta edellytettäisiin, että kyseessä on jalostettu tuote, jonka arvo on suoritetun jalostusprosessin tuloksena kasvanut. Tukeen oikeuttavaa jalostusta ei olisi pelkkä tavaran purkaminen, lastaaminen, pakkaaminen, varastoiminen tai muu sellainen käsittely, jota ei voida pitää varsinaisena jalostuksena. 4 Tuen saaja Pykälässä säädettäisiin siitä, kenelle kuljetustuki voidaan myöntää. Lähtökohta olisi, että kuljetustuki myönnetään kuljetettavat tuotteet jalostaneelle pienelle tai keskisuurelle yritykselle, joka tavaran lähettäjänä on maksanut kuljetusmaksun. Tuen vaikuttavuuden ja tuen käytön tarkoituksenmukaisuuden kannalta on perusteltua, että tuen saajana on tukeen oikeuttavalla alueella toimiva tuotteen valmistaja. Pykälä vastaisi aikaisempaa vastaavaa pykälää. 5 Kuljetustuen myöntämisen yleiset esteet Pykälässä säädettäisiin kuljetustuen myöntämisen yleisistä esteistä. Tuen ulkopuolelle rajattaisiin käytetyt tavarat, raaka-aineet sekä sellaiset lähinnä ainestyyppiset ja vastaavat tuotteet, joiden jalostusaste on verrattain alhainen ja joiden kuljetuksesta ei sen vuoksi katsota olevan perusteltua myöntää kuljetustukea. Pykälä vastaisi aikaisempaa vastaavaa pykälää. 5
6 Kuljetustuen myöntämisen toimialakohtaiset esteet Pykälässä säädettäisiin kuljetustuen myöntämisen toimialakohtaisista esteistä. Kyseiset toimialat rajautuisivat 6 :n perusteella kuljetustuen ulkopuolelle silloinkin, kun kuljetustuki 7 :n 2 momentin perusteella myönnetään vähämerkityksisenä tukena. Kuljetustuen ulkopuolelle rajatulla maataloudella tarkoitetaan peltoviljelyä, karjataloutta tai muuta tuotantoeläinten pitoa, kasvihuonetuotantoa, puutarhaja taimitarhaviljelyä, turkistarhausta, hevosten kasvatusta, porotaloutta, mehiläistaloutta, ammattimaista metsästystä, marjastusta ja sienestystä sekä muuta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitettujen tuotteiden alkutuotantotoimintaa. 7 Kuljetustukeen sovellettavat Euroopan unionin valtiontukisäännöt Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että kuljetustukeen sovelletaan valtiontukien yleistä ryhmäpoikkeusasetusta. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä tilanteista, joissa 1 momentissa säädetystä poiketen kuljetustuki myönnettäisiin vähämerkityksisenä tukena. Tuki myönnettäisiin vähämerkityksisenä tukena silloin, kun tuote on jalostettu Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan, Saarijärven tai Viitasaaren kunnassa. Muutoksena aiempaan verrattuna on se, että komission asetuksen (EU) 2017/1084 mukaan maataloustuotteiden jalostamisen alalle on mahdollista myöntää alueellista toimintatukea, joten kuljetustukea ei tarvitse myöntää toimialan yrityksille enää vähämerkityksisenä tukena, kuten aiemmin on tehty. Maataloustuotteiden jalostamisella tarkoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä 1 lueteltujen maataloustuotteiden sellaista käsittelyä, jonka tuloksena saatava tuote on edelleen mainitun liitteen mukainen maataloustuote. Maataloustuotteiden jalostamisena ei kuitenkaan pidetä maatilalla tapahtuvia sellaisia toimia, jotka ovat tarpeen alkutuotannossa saatavan tuotteen valmistamiseksi ensimyyntiä varten. Tämä toiminta rinnastuu maatalouteen ja katsotaan osaksi maataloutta, ja on siten kuljetustuen ulkopuolella. 8 Valtionapuviranomainen Pykälässä säädettäisiin, että kuljetustukea koskeva valtionapuviranomainen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kuljetustukitukipäätösten tekeminen on nykyään keskitetty elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtäväksi. Valmisteilla on ehdotus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettavan valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi, jonka mukaan päätöksenteko olisi edelleen keskitetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtäväksi. 6
2 Luku Kuljetustuen hakeminen ja myöntäminen 9 Tukihakemus Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, että tukea haetaan sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. Vaihtoehtoisesti avustusta voitaisiin hakea myös kirjallisesti lomakkeella, joka toimitettaisiin toimivaltaiselle valtionapuviranomaiselle. Tarkoitus kuitenkin olisi, että hakemukset toimitettaisiin pääasiallisesti verkkopalvelun kautta. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hakemuksen mukana toimitettavista asiakirjoista, tiedoista ja selvityksistä. Säädös vastaisi asiasisällöltään sitä, mitä asiasta on aikaisemmassa kuljetustuesta annetussa asetuksessa säädetty. 10 Hakuaika Pykälässä säädettäisiin kuljetustuen hakuajasta. Pykälä vastaisi aikaisempaa vastaavaa pykälää. Kuljetustukea olisi haettava kolmen kuukauden kuluessa kunkin hakemuskauden päättymisestä. Pykälän 2 momentin mukaan tuki voitaisiin erityisestä syystä myöntää, vaikka sitä ei olisi haettu säädetyssä ajassa. Erityiseksi syyksi voitaisiin katsoa lähinnä tilanne, jossa hakemuksen ajoissa jättäminen olisi jonkin ennakoimattoman ja hakijasta riippumattoman ylivoimaisen esteen johdosta mahdotonta ja jonka seurauksia hakija ei olisi pystynyt välttämään riittävästä varovaisuudesta huolimatta. Tällaisia esteitä voisivat olla esimerkiksi tapaukset, joissa pienen yrityksen avainhenkilö olisi loukkaantunut tai sairastunut vakavasti eikä hän tai hänen sijaisensa olisi kyennyt toimittamaan hakemusta ajoissa. Lisäksi ylivoimaiseksi esteeksi voitaisiin katsoa muun muassa postinkulun keskeytyminen ja tietoliikenneverkon laaja toimimattomuus, jolloin hakemusta ei voisi toimittaa. Ylivoimaisen esteen arviointi olisi aina tapauskohtaista ja siinä tulisi ottaa huomioon muun muassa hakijayrityksen koko ja muut resurssit sekä sen mahdollisuudet muun muassa sijaisjärjestelyin varautua hakemuksen toimittamiseen myös niissä tapauksissa, joissa varsinainen avainhenkilö olisi estynyt. Harkinnassa tulisi myös huomioida se, olisiko hakija voinut toimittaa hakemuksensa ajoissa vaihtoehtoisella tavalla esimerkiksi siinä tapauksessa, että postin kulku on estynyt tai tietoliikenneverkko ei toimi. Erityiseksi syyksi ei voitaisi koskaan katsoa pelkkää unohdusta toimittaa hakemus säädetyssä määräajassa toimivaltaiselle viranomaiselle. Säännöstä sovellettaessa olisi erityisesti huomioitava se, että ylivoimaisen esteen poistuttua, hakijan olisi toimitettava hakemus ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaiselle viranomaiselle. 7
11 Tukipäätös Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että kuljetustuki myönnetään hakemuskausittain jälkikäteen. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että tuki voidaan myöntää, jos kuljetusmaksu on ollut vähintään 30 euroa lähetykseltä ja myönnettävä kuljetustuki on vähintään 1 000 euroa hakemuskaudessa. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yhdelle yritykselle myönnettävän kuljetustuen hakemuskausittaisesta enimmäismäärästä. Enimmäismäärä olisi 500 000 euroa hakemuskaudessa. Pykälä vastaisi aikaisempaa kuljetustukiasetusta. 3 Luku Rautatie- ja autokuljetusten tukeminen 12 Soveltamisalue Pykälässä säädettäisiin kuljetustuen tukikelpoisesta alueesta rautatie- ja autokuljetuksissa. Soveltamisalue olisi sama kuin aikaisemmassa kuljetustukiasetuksessa. 13 Tuen myöntämisen edellytykset Pykälässä säädettäisiin tuen myöntämisen edellytyksistä. Pykälän sisältö vastaisi aikaisempaa kuljetustukiasetusta. 14 Hyväksyttävät kustannukset Pykälässä säädettäisiin rautatie- ja autokuljetusten hyväksyttävistä kustannuksista. Pykälä vastaisi aikaisempaa kuljetustukiasetusta. Pykälän 1 momentin mukaisesti tuki voitaisiin myöntää rahasuorituksena suoritetusta kuljetusmaksusta mahdollisine rahdinlisineen tai lisämaksuineen. Rahdinlisät ja lisämaksut olisivat tukikelpoisia vain, jos ne kytkeytyvät kiinteästi kyseiseen kuljetukseen ja ovat tarpeellisia ja perusteltuja kuljetuksen asianmukaisen suorittamisen kannalta. Pykälän 2 momentin mukaisesti arvonlisävero, muut verot sekä sellaiset maksut, jotka eivät jää tuensaajan lopullisiksi kustannuksiksi, eivät olisi tukikelpoisia. Pykälän 3 momentin mukaisesti tuen piiriin voitaisiin hyväksyä menoja enintään vastaavanlaisissa kuljetuksissa yleisesti sovellettavan hintatason mukaises- 8
ti. Säännöksen tarkoitus on varmistaa tuen piiriin hyväksyttävien kuljetusmaksujen kohtuullisuutta ja asianmukaisuutta. 15 Kuljetus yrityksen omalla kalustolla Pykälän 1 momentin mukaan kuljetustukea ei myönnettäisi yrityksen omalla kuljetuskalustolla suoritetuista kuljetuksista. Pykälä vastaisi aikaisemman kuljetustukiasetuksen sisältöä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, että sellaisessa tilanteessa, jossa kuljetuksen lähtöpaikalta ei ole rautatie- tai autokuljetusyhteyttä, hyväksytään yrityksen omalla kalustolla suoritetun kuljetuksen kuljetusmatka lähimmälle sellaiselle paikalle, josta on mainittu jatkokuljetusyhteys, kuljetustukiprosentin määräytymisessä huomioon otettavaksi matkaksi. Tällaisessakaan tapauksessa tukea ei kuitenkaan myönnettäisi oman kuljetuksen osuudesta syntyvistä kustannuksista. 16 Kuljetustuen määrä Pykälässä säädettäisiin kuljetustuen määrästä, eli kuljetusmatkan perusteella määräytyvästä tuen prosenttiosuudesta rautatie- ja autokuljetuksissa. Pykälän 1 momentissa olisi tukiprosenttitaulukko, jossa kuljetusmatkan pituus määrittää tukiprosentin, jonka mukaisesti kuljetustuki myönnetään hyväksyttävistä kustannuksista. Hallituksen valtion talousarvioon vuodelle 2019 esittämän 1 000 000 euron korotuksen vuoksi taulukon mukaisia tukitasoja esitetään vastaavasti korotettavaksi. Uudet tukiprosentit olisivat 9, 13, 17 ja 20, kun ne nyt ovat 7, 10, 14 ja 17. Arvion mukaan esitettäviä tukitasoja olisi mahdollista soveltaa kuljetustuen myöntämiseen myös vuoden 2018 kuljetuskustannusten osalta. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2017 määrärahaa arvioidaan siirtyvän käytettäväksi ensi vuonna noin 1 500 000 euroa, joten vuoden 2018 kuljetuskustannuksiin olisi myönnettävissä tukea esitettyjen tukiprosenttien mukaisesti. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niin sanotusta pohjoiskalottikuljetuksesta myönnettävän kuljetustuen vähimmäismatkan määräytymisestä. Pohjoiskalottikuljetuksella tarkoitettaisiin Suomen Pohjoiskalotilta alkavaa kuljetusta, joka suuntautuu muualle Pohjoiskalotille tai sen kautta edelleen kuljetettavaksi. Erityinen piirre vähimmäismatkan määräytymisessä pohjoiskalottikuljetuksissa olisi, että kuljetustuen edellyttämää 266 kilometrin vähimmäismatkaa laskettaessa mukaan luettaisiin myös muualla kuin Suomen Pohjoiskalotilla tapahtuva kuljetus. Jos näin laskettu kokonaiskuljetusmatka olisi 266 kilometriä tai enemmän, mutta Suomen puolella tapahtunut kuljetus olisi alle 266 kilometriä, tukiprosentti määräytyisi alimman portaan eli 266 kilometrin mukaan. Kuljetustukea voitaisiin pohjoiskalottikuljetuksissa, kuten muussakin kuljetustuessa, myöntää vain Suomen alueella tapahtuneen kuljetuksen ja siihen kohdistuvan 9
kuljetusmaksun osalta. Pykälän 2 momentin sisältö vastaisi aikaisempaa kuljetustukiasetusta. 4 Luku Satamatoimintojen tukeminen 17 Satamatoimintojen tuen soveltamisalue Pykälässä säädettäisiin satamatoimintojen tukena myönnettävän kuljetustuen soveltamisalueesta. Aikaisempaan kuljetustukiasetukseen nähden satamatoimintojen tuen soveltamisalue, eli alue, jossa tapahtuvien satamatoimintojen perusteella voidaan myöntää kuljetustukea, säilyisi ennallaan. 18 Kuljetustuen määrä satamatoimintoihin Pykälässä säädettäisiin satamatoimintojen tuen määrästä. Hallituksen valtion talousarvioon vuodelle 2019 esittämän 1 000 000 euron korotuksen vuoksi myös satatoimintojen tuen määrää esitetään korotettavaksi. Uudet tuen määrät olisivat pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaisilla alueilla kaksi euroa tonnilta ja 2 kohdan mukaisilla alueilla euron tonnilta, kun ne nyt ovat 1,60 euroa ja 0,80 euroa tonnilta. Esitettäviä tuen määriä olisi mahdollista soveltaa kuljetustuen myöntämiseen myös vuonna 2018. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2017 määrärahaa arvioidaan siirtyvän käytettäväksi ensi vuonna noin 1 500 000 euroa, joten vuoden 2018 kuljetuskustannuksiin olisi myönnettävissä tukea esitettyjen määrien mukaisesti. Pykälän sisältö säilyisi muutoin aikaisemman kuljetustukiasetuksen mukaisena. 19 Satamatoimintoihin liittyvä kuljetus Pykälän ensimmäisessä momentissa säädettäisiin rautatie- ja autokuljetuksesta myönnettävän kuljetustuen määrästä niissä tapauksissa, joissa rautatie- ja autokuljetukseen liittyy 17 :ssä tarkoitettuja satamatoimintoja, joista myönnetään satamatoimintojen tukea. Satamatoimintoihin liittyvän rautatie- ja autokuljetuksen kuljetustuki ei siis määräytyisi 16 :n 1 momentin mukaisen prosenttitaulukon perusteella, vaan se määräytyisi 19 :n 1 momentin mukaisen prosenttitaulukon perusteella, johon tehtäisiin vastaavat korotukset kuin 16 :n 1 momenttiin. Taulukot poikkeaisivat toisistaan vähimmäismatkan pituuden osalta. Pykälä olisi muutoin vastaava kuin aikaisemmassa kuljetustukiasetuksessa. 10
5 Luku Voimaantulo 20 Voimaantulo Pykälässä säädettäisiin asetuksen voimaantulosta. Asetus tulisi voimaan 1 päivänä joulukuuta 2018 ja sitä sovellettaisiin kuljetuksiin, jotka alkaisivat vuosien 2018 tai 2019 aikana. 3 Esityksen vaikutukset Vaikutukset viranomaisten toimintaan Tarkoituksena on jatkaa kuljetustukihakemusten keskitettyä käsittelyä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Tästä on tarkoitus säätää erikseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettavassa valtioneuvoston asetuksessa. Saatujen kokemusten perusteella voidaan arvioida kuljetustukikäsittelyn keskittämisen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen tehostaneen merkittävästi käsittelyprosessia ja parantaneen käsittelyn laatua ja tasapuolisuutta. Vaikutukset yritysten toimintaedellytyksiin Kuljetustukea on viime vuosien aikana vuosittain myönnetty noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle. Tuen saajien määrän arvioidaan lähivuosina pysyvän suunnilleen ennallaan. Kuljetustuki parantaa omalta osaltaan sellaisten harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, jotka myyvät tuotteitaan lähialuetta laajemmille markkinoille ja joiden tuotteiden kuljetuksista siten aiheutuu enemmän kustannuksia kuin lähempänä markkinoita toimiville yrityksille. Taloudelliset vaikutukset Kuljetustuen myöntämiseen käytetään valtion talousarvion momentin 32.50.44 mukaista määrärahaa. Vuoden 2018 talousarviossa momentille on myönnetty 5 000 000 euron määräraha. Vuoden 2019 talousarvioehdotuksessaan hallitus on esittänyt momentin määrärahaksi 6 000 000 euroa. 4 Asian valmistelu Asetusehdotus on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä. Ehdotuksesta on pyydetty vain valtiovarainministeriön lausunto, koska asetusehdotus vastaa sisällöltään aikaisempaa kuljetustukiasetusta. Ainoa muutos tukitasojen korotusten lisäksi aiempaan verrattuna on se, että komission asetuksen (EU) 2017/1084 mukaisesti maataloustuotteiden jalostamisen alan yrityksille 11
5 Voimaantulo kuljetustukea ei tarvitse enää myöntää vähämerkityksisenä tukena, kuten aiemmin on tehty. Asetusehdotus on ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 2018. 12