Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Samankaltaiset tiedostot
Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Monikäyttömetsätalous valtion mailla

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija

Uusi Metsähallituslaki, millainen siitä tuli?

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Metsähallitus jatkuvassa muutoksessa. Lapin 55. Metsätalouspäivät Jussi Kumpula

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Visioita ja näkemyksiä puistometsien virkistyskäytöstä

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. ylijohtaja Juha Ojala Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

PALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä

Metsähallitus Metsätalous Oy Metsänkäsittelyn hyväksyttävyys. Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Metsähallituksen. luonnonvarasuunnittelu Lapissa *) Lappi, pois lukien saamelaisten kotiseutualue Kuva Timo Tahvonen

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Kainuun metsäohjelma

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa Saariselkä, LME-tilaisuus Jyrki Tolonen ja Pirjo Seurujärvi

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Onnistumme #yhdessä Metsähallitus tänään. Tuomas Hallenberg

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Etelä-Suomessa

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä Jouni Taivainen

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Metsähallituksen uudelleenorganisointi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

TOKAT-aineistojen hyödyntäminen Metsähallituksen luonnonvarojen suunnittelussa. Lauri Karvonen Rovaniemi

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa

Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Ajankohtaista Metsähallituksesta

Maankäytön yhteensovittaminen valtion mailla. Kirsi-Marja Korhonen MMT, aluejohtaja Metsätalous Lappi

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous ja Metsähallitus sopivat tällä asiakirjalla seuraavaa:

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion metsänomistus yhteiskunnan kannalta. Levi Jussi Kumpula

Metsäohjelman seuranta

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Metsäohjelman seuranta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Kokkonen

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Pohjois-Savon metsäbiotalous


Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Metsäohjelman seuranta

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäohjelmien seuranta

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson

Etelä-Savon metsäbiotalous

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

METSO-ohjelma :

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Metsäohjelman seuranta

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

MELAn käyttö Metsähallituksessa

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Transkriptio:

Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1

Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden hallinnassa 1,5 milj. ha (Lappi 1,0) Suojelualueita, erämaita ja muita alueita 4,0 milj. ha (Lappi 3,3) Yhteensä maita 9 milj. ha (Lappi 6 milj.ha) Vesialueita 3,4 milj. ha Metsämaan omistus Suomessa Valtio (Metsähallitus), Lappi 62% Yhtiöt Muut Yksityiset metsänomistajat 2

Metsätalous Metsähallituksen pääliiketoimintana Valtion metsäomaisuuden kokonaisvaltainen hoito ja monikäyttömetsätalous Puuntuotanto sekä puun toimitukset kokonaispalveluna Yli sata puutuoteteollisuuden, paperi- ja kartonkiteollisuuden sekä energiateollisuuden asiakasta Liikevaihto n. 320 milj., 86 % konsernin kokonaisliikevaihdosta Metsätalouskäytössä 39 % valtion maa-alueista. hakkuumäärä n. 6,1 milj. m 3 /v. Erityisvahvuuksiamme: Joustavat ja täsmälliset toimitukset asiakkaille Sidosryhmäyhteistyö ja ympäristöosaaminen Tehokas ja taloudellinen puuntuotanto Modernit tietojärjestelmät tehokkaassa käytössä 3

Metsätalouden tulot, kulut ja liikevoitto 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 Tulot Kulut Liikevoitto 100 000 50 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 ENN 8 2012 4

5

Km Kaukokuljetusmatka kehitys 2006-2010 220 200 Kemijärven lopetus Kajaanin lopetus 180 160 MH Kaikki 140 120 100 2006 2007 2008 2009 2010 6

Mistä 20 milj lisätuloutus? 7

Laserinventoinnit Metsähallituksessa Operatiivisia keilauksia tehty >1milj.ha Panostettu > 2 milj. Uusi tietojärjestelmä 2012 Laserhilan teemoitus: ppa > 20 m2 8

Tieverkkosuunnittelu ja tieinvestointien hankekohtainen suunnittelu Kohdennetaan niukat rahat oikein

Vesiensuojelun uudet menetelmät paikkatietoanalyysit ja kehittyneet vesienselkeytystavat 10

Metsähallitus Lapissa v. 2011 LAPISSA ON: % koko MH Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha 69 Suojelu- ja erämaa-alueita 3,3 milj.ha 83 Valtion maiden tuottavia metsämaita 2,7 milj.ha 57 Niistä metsätaloustoiminnan piirissä 1,7 milj.ha (65%) 53 Valtion metsämaan metsien puustoa 192 milj.m3 45 Siitä metsätaloustoiminnan piirissä 109 milj.m3 42 Metsätalouden henkilöstöä 366 hlöä 35 Metsätalouden yrittäjien henkilöstöä yli 300 Metsähallituksen puun myyntiä 1,9 milj. M3 32 11

Metsähallituksen monikäyttömetsätalous Lapissa Metsähallitus hallinnoi 6 miljoonaa hehtaaria valtion maita Lapissa. Metsätalouden vastuulla on 3 milj. ha maita, monikäyttömetsätaloutta harjoitetaan 1,7 miljoonalla hehtaarilla. Nämä metsät tuottavat monenlaisia ekosysteemipalveluja: - Puuta raaka-aineena, marjoja, sieniä, riistaa, porotaloutta, bioenergiaa - Hiilen sidontaa: valtion talousmetsien puusto kasvaa 4 milj.m3/v, hakkuut <2milj.m3/v - Puhdasta vettä ja ilmaa, maaperän tuottokyvyn ylläpitoa - Maisemia, taidetta, oppimista, virkistystä, hyvinvointia Ekosysteemipalvelujen tuotannon perustana on monimuotoinen luonto.

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Hoitaa, käyttää ja suojelee uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi, kasvavat puunmyyntimahdollisuudet Toimittaa 35 % Lapin teollisuuden käyttämästä puusta, paikallisten sahojen puutoimituksissa avainasemassa Toimittaa puut asiakkaan tilauksen mukaan yli 20 tehtaalle tai sahalle, 1,9, milj. m3/v optimoiden parhaan mahdollisen tuoton Toimittaa metsäbioenergiaa Liikevaihtoa Lapissa 100 miljoonaa euroa, valtion käyttöön tuloutetaan 30 miljoonaa euroa vuodessa Hoitaa metsät tehokkaasti ja taloudellisesti tuottavasti, taimikonhoitoa Lapissa noin 10 000 ha/v, kasvatushakkuita 18 000 ha/v, uudistushakkuita 14 000 ha/v Ylläpitää 13 500 km metsäautoteitä, lisäksi osakkuusteitä 5 500 km Henkilöstöä Lapissa noin 350, yhteistyöyrittäjiä ja heidän henkilöstöään saman verran, 500 nuorta kesätöissä 13

Asiakkaan tilaus hakkuukoneen jakaumamatriisina

Puunhankinnan tietojärjestelmäarkkitehtuuri Matkapuhelin -verkko Tietoliikennepalvelin GPS Puntariasema Tietoverkko metsa.fi DB ekirje Merit Tehdas Toimisto Sampo sovellus ja tietokanta Urakoitsija Paluu

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Ylläpitää luonnon monimuotoisuutta Vastaa liiketoiminnan maista, jotka ovat monien elinkeinojen käytössä: matkailu ja porotalous kaikilla mailla, metsätalous neljäsosalla maista Ylläpitää osaltaan ja hyödyntää maailman suurinta paikkatietokantaa, jossa on puusto- ja kasvupaikkatietojen lisäksi valtavasti tietoa luontokohteista, uhanalaisten lajien esiintymistä, riistakohteista, maisemakohteista jne. Porotalouden ja saamelaiskulttuurin merkittävä yhteistyökumppani ja toimintaympäristön hoitaja Tarjoaa virkistystä ja luontoharrastusmahdollisuuksia paikallisille asukkaille ja matkailijoille, ylläpitää riistan elinympäristöjä Metsäntutkimuslaitoksen, Puolustusvoimien ja rajavartioston käyttö On vahvasti paikallinen toimija, joka tekee yhteistyötä monien eri tahojen kanssa

Luontotiedot hakkuukoneen tietojärjestelmässä

Metson soidinalueet Rovaniemellä (207 kpl) Soidinalueet on piirretty käyttäen kilometrin vaikutussädettä

Kulttuuriperintökohteet

Metsähallitus päätöksenteon osana Omistaja eduskunta ja ministeriöt Tulosohjaus - lainsäädäntö - valtion budjetti - MMM, YM Sidosryhmät ja paikalliset metsien käyttäjät Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Asiakkaat puunkäyttäjät ja muut asiakkaat Metsähallituksen ja asiakkaiden neuvottelut Tulostavoite - euroja ja laadullisia tavoitteita Metsähallituksen toiminnan linjaukset Kauppasopimus - määrä, hinta, laatu ja toimitusvarmuus Yhteiskunnallinen päätöksenteko Vuorovaikutteinen toimintapa Liiketoimintaneuvottelu 20

Maankäytön suunnittelu Ympäristöministeriö vastaa suojeluohjelmista ja niiden suunnittelusta. Metsähallitus osallistuu aktiivisesti eri suojeluohjelmien laadintaan tiiviissä metsätalouden ja luontopalvelujen yhteistyössä. Maankäytön ja elinkeinojen kehittäminen tehdään maakuntakaavoituksessa ja kuntien yleiskaavoissa. Metsähallitus edistää toiminnassaan kaavojen toteutumista. Kaavojen puitteissa metsätalousalueilla yhteensovittamisesta vastaa metsätalous, luonnonsuojelualueilla ja vastaavilla luontopalvelut. Metsähallituksen alueellinen luonnonvarasuunnittelu on väline, jolla maakunnalliset ja paikalliset tavoitteet ja sidosryhmien tarpeet sovitetaan yhteen luonnonvarojen tarjoamien mahdollisuuksien, eduskunnan ja valtioneuvoston linjaamien tavoitteiden sekä asiakastarpeiden kanssa. Paikallisissa kysymyksissä etusijalla paikallinen yhteistyö toimijoiden kanssa 21

Luonnonvarasuunnittelu tehdään alue- ja paikallisyhteistyöllä Luonnonvarasuunnitelmat laaditaan yhdessä alueellisen yhteistyöryhmän kanssa. Sidosryhmät valitsevat edustajansa ryhmään. Ryhmän puheenjohtajaksi kutsutaan Metsähallituksen ulkopuolinen henkilö. Yhteistyöryhmä määrittelee painotuksiltaan eroavat suunnitelmavaihtoehdot ja tavoitemittarit niiden arviointiin eri näkökulmista. Metsähallitus tuottaa materiaalit ja laskelmat vaihtoehtoihin. Yhteistyöryhmä valitsee suunnitelman tai yhdistelmän eri vaihtoehdoista, jota se suosittelee Metsähallituksen hyväksyttäväksi. Ryhmä laatii yhdessä MH:n kanssa toimenpideohjelman, jolla suunnitelmaa toteutetaan. Tähän asti on tehty 16 suunnitelmaa tai välitarkastusta, kaikissa Metsähallitus on hyväksynyt yhteistyöryhmän suosittaman suunnitelman. 22

Ylä-Lapin LVS yhteistyöryhmä Yhteisymmärrys toiminnan linjauksista löytynyt Suunnitelma valmis syyskuussa 2012 23

Yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa esimerkkinä Ylläs Ylläksen alue on yksi merkittävimpiä luontomatkailualueita Suomessa. Alue on merkittävä myös porotaloudelle ja metsätaloudelle. Hannukaisen uusi kaivos. Matkailun erityisarvot on todettu maakuntakaavassa ja kuntien yleiskaavoissa: kaikki elinkeinot mukana. Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmassa matkailun painopistealuetta Hakkuutavoitetta alennettu, peitteisyyttä ylläpitävät erityishakkuut Hakkuualojen maisemallinen muotoilu ja maisemanvisualisointityökalut Metsähallituksen, kyläyhdistysten, matkailuyrittäjien ja paliskunnan yhteistyöryhmä 25

Yhteistyö paliskuntien kanssa Metsähallituksen metsätalouden metsämaista 71 % sijaitsee poronhoitoalueella. Poronhoitolain mukainen neuvotteluvelvoite tulkitaan laajasti Metsähallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen sopimus (v.2002 alkaen): Paliskunnalle tarjotaan etukäteen mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin hakkuu-, maanmuokkaus- ja tienrakennussuunnitelmiin sekä mm. matkailureitteihin Paliskunnittaiset sopimukset hakkuurajoituksista ja hakkuiden siirrosta Poroaita-alue ja porojen kuljetusreitit 26

Yhteistyö saamelaiskäräjien ja kolttaneuvoston kanssa Maankäyttöasiat (10 % maista metsätalouden hallinnassa) Saamelaisalueen metsänkäsittelymallit, PEFC Paliskuntasopimukset (kartta) Kotitarvepuu, käsityömateriaalit Työpaikat saamelaisalueella Saamenkielien edistäminen: tiedottaja, käännökset, opiskelu Kulttuuriperintöinventointi ja nimistönkeruu Siidan ja kolttien perinnetalon tuki ym kulttuurituki Kansainväliset vierailut, kulttuurin tunnettuuden lisääminen 27

Metsäala on biotaloutta siis tulevaisuuden ala Metsäteollisuus ja metsätalous ovat yhdessä Lapin maakunnan taloudellisesti suurin elinkeino, jonka taloudellinen arvo on suurimmillaan noussut noin 1,9 Mrd euroon vuodessa. Metsäsektori työllistää Lapissa lähes 4000 htv. Lapin metsä- ja puutuoteteollisuus käyttää yli 6 milj. m3 puuta vuodessa. Lapin hakkuista kertyy noin 4 milj.m3, josta Metsähallituksen osuus 2 milj. m3/v. Lapissa on FAO:n määritelmän mukaista metsää 6,7 milj. ha, josta puuntuotantokäytön ulkopuolella 41 %. Tuottavia metsämaita on 4,9 milj. ha, josta yli 20 % puuntuotantokäytön ulkopuolella. Metsien rakenteen ja hyvän metsänhoidon ansiosta puun käytön mahdollisuudet kasvavat koko ajan. Olemme valmiit vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, kun öljypohjaisista materiaaleista siirrytään kestävästi tuotettuihin biomateriaaleihin.