Metsikkötalous metsäalan normina Taru Peltola Suomen ympäristökeskus taru.peltola@ymparisto.fi
Normilla voidaan viitata: 1. Standardeihin eli määritelmiin siitä, miten asiat tulisi tehdä 2. Sitoviin toimintaohjeisiin, sääntöihin ja rutiineihin sekä 3. Yhteisön moraalikäsityksiin ja yhdessä sovittuihin velvollisuuksiin.
Normeilla on historia: Normalisoituvat/luonnollistuvat yhteiskunnan tavoitteenasettelun ja sopimusten kautta Vaikuttavat yhteiskuntakehitykseen ohjaavat ja yhdenmukaistavat toimintaa
Näkökulma metsikkötalouteen: Hallinnan teknologia: Taustalla yhteiskunnalliset tavoitteet Mahdollistaa metsävarojen seurannan Yhdenmukaistaa metsänkasvatuksen muutoin moninaisia käytäntöjä Suuntaa metsän ja puuraaka-aineen käytön tapoja Yhteiskunnan kannalta ei ole yhdentekevää, miten metsiä kasvatetaan
Metsikkötalous luonnon hallintana Tavoitteena hallita metsän tuottokykyä Metsänkasvun rationalisointi; mm. maksimaalinen tuotto Normaalimetsän rakenne on tilastollinen ideaali, joka mahdollistaa hallinnan Metsäinventoinnit, metsävaratilastointi James C. Scott (1998): Seeing like a state David Demeritt (2001): Scientific forest conservation
Luonnonvarojen hallinta on myös yhteiskunnan toimijoiden hallintaa: Suomi: metsänomistajien toimien yhdenmukaistaminen; raakaaineen saannin turvaaminen suurtuotannolle (Jokinen 2004) USA: teollisuuden rationalisointi, julkisten ja yksityisten maiden yhteishallinnointi (Demeritt 2001) BC/Can: Hakkuuoikeuksien hallinta valtion mailla (Prudham 2007)
Metsikkötalouden normalisoituminen Fyysinen Uudistusohjelmilla luotiin metsikkötalouden perusta Metsänrakenteen homogenisoiminen Jokinen (2004): Metsikkökuvio hallinnan artefaktina Institutionaalinen Metsäsuunnittelu ja neuvonta; hyvän metsänhoidon suositukset Metsäammattilaiset Metsäpolitiikka: julkinen tuki tilatason kannattavuuden parantamiseksi
Metsikkötalouden yhteiskunnallinen merkitys: - Metsäteollisuuden menestyksen vuosisata Tuki yhteiskunnan pyrkimyksiä: vaurastuminen, teollistuminen Mahdollisti suuren mittakaavan metsäteollisen tuotannon syntymisen Vuosisadan loppupuolella asenteiden muutos ja tavoitteiden moninaistuminen: luonnonsuojelu
Entäpä jos metsäteollisuus näyttääkin tulevaisuudessa toisenlaiselta? Lauri Hetemäki HS 3.4.2010: Suomen metsäalan tuleva luovuus ja kukoistus perustuvat ennen kaikkea monipuolisuuteen. Emme enää ole samassa määrin riippuvaisia muutamasta avaintoimijasta ja laajan mittakaavan tuotannosta. Mikä merkitys metsikkötaloudella on uusien toimintojen kannalta?
Normit suuntaavat yhteiskuntakehitystä tuottamalla Polkuriippuvuutta Teknologista puskua
Polkuriippuvuus Esim. koneintensiivinen metsätalous Homogeeniset, laajat metsäalueet käsiteltävissä koneellisesti Raskaisiin koneisiin sitoutuneet pääomat ohjaavat pitkälle tulevaisuuteen metsänkäsittelyä Esim. maksimaalinen tuottokyky Julkisin varoin ylläpidettynä ohjaa visioita siitä, mikä on tulevaisuudessa mahdollista ja kannattavaa
HS 31.3.2010
Teknologinen pusku Kun metsien käyttö uusiutuu, metsikkötalous tukee tietynlaisia uusia käyttötapoja Esimerkki: bioenergia
Hakkuutähteet suuren mittakaavan bioenergian tuotannon lähteenä: - sivuvirtojen hyödyntäminen
Nuorten metsien hyödyntäminen pienen mittakaavan energiantuotannossa Metsikkötalouden problematisoituminen: harvennusrästit > nuorten metsien hoidon tuet Metsien rakenteen muutos mahdollistajana: > biomassareservi Kyseenalaisti metsikkötalouden logiikan: normaalimetsän rakenteesta poikkeaminen sallituksi
300 275 250 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 3 6 The number of heating plants Small maintained scale by heating small businesses 16 300 275 250 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 24 3 6 36 Lämpöyrityskohteiden määrä 16 24 50 36 50 67 67 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 87 87 106 135 106 177 135 212 177 252 296 212 252 296 Åkerman, M., Kilpio, A. & Peltola, T. (2010).
Interdependencies between energy, forestry and rural policies & practices Energy sector Rural policy Forestry More efficient combustion technology Rising oil prices Investment subsidies for wood energy systems Membership of EU: declining rural economies Discourses such as EU depression Structural Funds as a resource for development New business model introduced from Sweden: small heating businesses and cooperatives Changing structure of forest due to intensive forest management Discursive emphasis on biomass reserve indicating young unmanaged forests a potential resource pool Sustainable forestry funds also for fuel production (since early 1990s) Development of harvesting technology Changes in forestry recommendations (2006) Åkerman, M., Kilpio, A. & Peltola, T. (2010).
Miten metsää pitäisi kasvattaa? Kysymys heijastelee yhteisön moraalikäsityksiä ja tavoitteita Toimintaohjeet sitovat ja avaavat toimintamahdollisuuksia Metsänkasvatus muuttaa yhteiskuntaa ja sen rakenteita
Kirjallisuus Scott, J. C. (1998) Seeing like a state. How Certain Schemes to Improve the Human Condition Have Failed. Yale University Press, New Haven. Demeritt, D. (2001) Scientific forest conservation and the statistical picturing of nature's limits in the progressive era United States. Environment and Planning D: Society and Space 19, 431 459. Prudham, S. (2007) Sustaining sustained yield: class, politics, and post-war forest regulation in British Columbia. Environment and Planning D: Society and Space 25, 258 283. Jokinen, A. (2004) Luonnonvarojen käytön ja dynamiikan hallinta yksityismailla. Acta Universitas Tamperensis 1045. Tampere University Press. Åkerman, M. Kilpiö, A. & Peltola, T. (2010) Institutional change from the margins of natural resource use: The emergence of small-scale bioenergy production within industrial forestry in Finland. Forest Policy and Economics 12: 181 188