Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.7.2014 COM(2014) 455 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2014/002 NL/Gelderland-Overijssel construction) FI FI

PERUSTELUT EHDOTUKSEN TAUSTA 1. Euroopan globalisaatiorahaston EGR:n rahoitustukeen sovellettavat säännöt vahvistetaan Euroopan globalisaatiorahastosta (2014 2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1309/2013 1 (EGR-asetus). 2. Alankomaiden viranomaiset toimittivat 20. helmikuuta 2014 hakemuksen EGF/2014/002 NL/Gelderland-Overijssel construction EGR:n rahoitustuen saamiseksi työntekijävähennysten vuoksi, jotka on toteutettu kahdella vierekkäisellä NUTS 2 -alueella Alankomaiden Gelderlandissa ja Overijsselissä, NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 41 (Kiinteistöjen rakennuttaminen) 2 toimivassa 89 yrityksessä. 3. Tutkittuaan hakemuksen komissio on tullut EGR-asetuksen soveltuvien säännösten mukaisesti siihen tulokseen, että edellytykset rahoitustuen saamiseksi EGR:ltä täyttyvät. HAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ EGR-hakemus: Jäsenvaltio: Asianomaiset alueet (NUTS-taso 2): EGF/2014/002 NL/Gelderland-Overijssel construction Alankomaat Hakemuksen jättämispäivä: 20.2.2014 Ilmoitus hakemuksen vastaanottamisesta: 5.3.2014 Lisätietopyyntö: 6.3.2014 Lisätietojen toimittamisen määräaika: 17.4.2014 Arvioinnin päättämisen määräaika: 10.7.2014 Toimintakriteeri: Toimialat (NACE Rev.2 -kaksinumerotaso): NL-22 (Gelderland) ja NL-21 (Overijssel) EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohta 41 (Kiinteistöjen rakennuttaminen) Viiteajanjakso (yhdeksän kuukautta): 1.3.2013 1.12.2013 Vähennettyjen työntekijöiden tai työskentelyn lopettaneiden määrä viiteajanjaksolla: Toimenpiteisiin osallistuvien tukeen oikeutettujen edunsaajien odotettu määrä: 562 475 Yksilöllisten palvelujen talousarvio euroina 2 601 250 EGR:n täytäntöönpanon talousarvio euroina 108 385 Kokonaistalousarvio euroina 2 709 635 1 2 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20. joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1). FI 2 FI

EGR:ltä haettu rahoitusosuus euroina: 1 625 781 (60 % kokonaistalousarviosta) HAKEMUKSEN ARVIOINTI Menettely 4. Alankomaiden viranomaiset jättivät hakemuksen EGF/2014/002 NL/Gelderland- Overijssel construction 20. helmikuuta 2014 eli 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jona kohdissa 5 ja 6 asetetut toimintakriteerit olivat täyttyneet. Komissio ilmoitti hakemuksen vastaanottamisesta 5. maaliskuuta 2014 eli kahden viikon kuluessa hakemuksen jättämispäivästä. Komissio pyysi lisätietoja Alankomaiden viranomaisilta 6. maaliskuuta 2014. Alankomaiden viranomaiset toimittivat lisätiedot kuuden viikon kuluessa niiden pyytämispäivästä. Komission olisi saatettava päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämistä koskevat edellytykset, 12 viikon kuluessa täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta. Määräaika päättyy 10. kesäkuuta 2014. Hakemuksen tukikelpoisuus Toimintakriteerit 5. Alankomaiden viranomaisten jättämä hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaan, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään yhdeksän kuukauden viiteajanjaksona yrityksissä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 - tason 3 yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella. 6. Hakemus liittyy 562 työntekijään, 4 jotka vähennettiin yrityksissä, 5 jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 41 (Kiinteistöjen rakennuttaminen) vierekkäisillä alueilla Gelderland (NL 22) ja Overijssel (NL 21). Yhdeksän kuukauden viiteajanjakso alkoi 1. maaliskuuta 2013 ja päättyi 1. joulukuuta 2013. Työntekijävähennysten ja työskentelyn loppumisen laskeminen 7. Työntekijävähennykset on laskettu seuraavasti: 215 henkilöä päivästä, jona työnantaja antaa yksilöllisen ilmoituksen työntekijän irtisanomisesta tai työsopimuksen päättämisestä 347 henkilöä päivästä, jona työsopimus päättyy tosiasiallisesti tai jona sen voimassaolo päättyy. Tukeen oikeutetut edunsaajat 8. Tukeen oikeutettuja edunsaajia on yhteensä 562. Työntekijävähennysten yhteys asetuksessa (EY) N:o 546/2009 käsiteltyyn maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin 3 4 5 EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) N:o 31/2011. EGR-asetuksen 3 artiklan a alakohdassa tarkoitetut työntekijät. Asianomaiset yritykset ja kussakin yrityksessä vähennettyjen työntekijöiden määrä esitetään liitteessä. FI 3 FI

9. Osoittaakseen, että työntekijävähennykset ovat yhteydessä asetuksessa (EY) N:o 546/2009 käsiteltyyn maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin, Alankomaiden viranomaiset sanovat, että monet seikat ovat heikentäneet tuotantoa ja työllisyyttä rakennusalalla ja etenkin kiinteistöjen (julkisten rakennusten ja asuinrakennusten) rakentamisessa ja että kaikki nämä seikat liittyvät rahoitus- ja talouskriisiin. Kyse on seuraavista: 1) Pankit kiristivät asunto- ja muiden luottojen tarjoamista koskevia ehtoja, mikä vähensi näiden luottojen tarjoamista huomattavasti. 2) Hallitus toteutti säästötoimenpiteitä, joilla pyrittiin pienentämään valtionvelkaa ja budjettivajetta, mikä vähensi julkista varainkäyttöä. 3) Asuntojen hinnat ja arvo putosivat markkinoilla, minkä vuoksi asuntojen myyminen ja ostaminen vaikeutui. 10. Alankomaiden viranomaisten mukaan maan rahoitussektori on kansainvälinen ja globaali ja vahvasti riippuvainen investoinneista ja asunto- ja muiden luottojen tarjoamisesta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Alankomaiden pankeilla on ollut heikot mahdollisuudet saada talletuksia kotimaanmarkkinoilta, ja sen vuoksi ne eivät pysty rahoittamaan hollantilaisten asuntoluottoja pelkästään kotimaisella pääomalla. Sen vuoksi maan pankit ovat riippuvaisia globaaleista pääomamarkkinoista. Rahoitusalaa sitovat kansainväliset säännöt, jotka koskevat kustannussäästöjä, pääomasijoituksia, luotonannon hinnanmuutoksia, tasesupistuksia ja rahoitusvaroja. Asuntoluottomarkkinoita vuosina 2008 2012 kuvaavasta kaaviosta käy ilmi, että vuotuinen nettokasvu hidastui merkittävästi (kasvua 7,2 % vuonna 2008, vuonna 2012 enää 1,9 %). Kaavio 1: Pankkien asuntoluottojen vuotuinen nettokasvu * Alankomaiden keskuspankin luvut 6 11. Pk-yrityksille myönnettyjen luottojen määrä on lukujen mukaan pienentynyt vuodesta 2008 lähtien. Kaavio 1: Pk-yrityksille myönnetyt luotot (Alankomaiden keskuspankin luvut) 7 6 7 Lähde:http://www.dnb.nl/nieuws/nieuwsoverzicht-en-archief/statistisch-nieuws-2012/dnb280065.jsp Kredietverlening aan het MKB stuurgroep kredietverlening 2 mei 2012. (Pankkien pienille ja keskisuurille yrityksille myöntämät luotot) FI 4 FI

Alankomaiden rakennusyrityksistä noin 98 prosenttia on pk-yrityksiä. Kun niiden on vaikea saada luottoja, monet niistä joutuvat hakeutumaan konkurssiin ja sen vuoksi vähentämään työntekijöitä. 12. Alankomaiden hallituksen oli rahoitus- ja talouskriisin vuoksi käynnistettävä intensiivinen ohjelma budjettivajeen ja valtionvelan pienentämiseksi. Talousarviomenoja on määrä vähentää 24 miljardia euroa vuonna 2015. Tästä koituisi haittaa rakennusalalle, koska julkisten menojen leikkaaminen vaikuttaa suoraan infrastruktuuri- ja asuntorakentamisohjelmiin. Kun valtio leikkaa julkisia menoja, se vaikuttaa myös aluehallintoihin. Niinpä Gelderland ryhtyi vuonna 2011 leikkaamaan menojaan 58 miljoonalla eurolla vuodessa. Overijssel puolestaan leikkaa julkisia menojaan 17,4 miljoonalla eurolla vuonna 2014. 8 Rakennusala on vahvasti riippuvainen alueellisista kotimaanmarkkinoista. Rahoitus- ja talouskriisin aiheuttaman talouden taantumisen ja julkisista varoista rahoitettavien ohjelmien leikkaamisen myötä rakennusala on joutunut epävarmaan tilanteeseen. Tämä koskee etenkin niitä yrityksiä, jotka toimivat Gelderlandin ja Overijsselin alueellisilla markkinoilla. 13. Vuosina 2008 2011 uusien asuntojen rakentaminen putosi Alankomaissa 61 014 asunnolla. Uusasuntotuotanto väheni Overijsselissä 2 625:llä ja Gelderlandissa 7 941:llä. Asuntojen hintojen putoaminen ja uustuotannon väheneminen romahduttivat työllisyyden rakennusalalla. Monet yritykset tekivät vararikon ja lukuisat alan työntekijät menettivät työpaikkansa. Taulukko 1: Uusien asuntojen rakennusluvat 9 Alankomaat Overijssel Gelderland Alueet 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Rakennuslupien kokonaismäärä 87198 72646 61028 55804 37370 26184 Rakennuslupien kokonaismäärä 4937 4048 4504 3332 2711 2312 Rakennuslupien kokonaismäärä 12199 9417 8342 8656 5753 4258 Työntekijävähennyksiin ja toiminnan lopettamiseen johtaneet tapahtumat 14. Alankomaiden rakennusala on kärsinyt rahoitus- ja talouskriisistä vuodesta 2008 lähtien. Tuotanto on vähentynyt koko ajan, vaikka vuonna 2011 se elpyikin vähän. 8 9 http://www.gelderland.nl/smartsite.dws?id=10825 (artikkeli Gelderlandin budjetista ja menoleikkauksista) http://www.overijssel.nl/bestuur/overijssel/begroting-overijssel/ (artikkeli Overijsselin budjetista ja menoleikkauksista). http://statline.cbs.nl/statweb/publication/?dm=slnl&pa=82001ned&d1=0&d2=0-1&d3=0&d4=0,8,10&d5=237,254,271,288,305,l&hdr=t,g4&stb=g3,g1,g2&vw=t FI 5 FI

Vuonna 2012 kiinteistöjen rakentaminen (NACE Rev.2:n kaksinumerotaso 41)) 10 väheni 10,2 prosentilla edellisvuodesta. Vuonna 2013 lasku jatkui: tuotanto väheni maaliskuussa 10 prosenttia. 11 Taulukko: Kiinteistörakentamisen vuotuinen liikevaihto yritysten koon mukaan Ala (SBI 2008) Ajanjak so Kaikki yritykset Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Suuret yritykset Kiinteistöjen rakennuttaminen 2008 10,5 16,6 11,6 6,6 Kiinteistöjen rakennuttaminen 2009-7,9 3,5-13,0-8,2 Kiinteistöjen rakennuttaminen 2010-11,9-5,6-17,1-10,1 Kiinteistöjen rakennuttaminen 2011 3,1 8,6 7,1-3,9 Kiinteistöjen rakennuttaminen 2012-10,1-10,4-12,7-7,4 15. Vuoden 2013 kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä Alankomaiden rakennusalalta hävisi 28 000 työpaikkaa. 12 Seuraavasta kaaviosta käy ilmi, että vuotuiset työpaikkamenetykset olivat rakennusalalla selvästi suurimmat. 10 11 12 http://statline.cbs.nl/statweb/publication/?dm=slnl&pa=71999ned&d1=a&d2=a&d3= 1&D4=19,24,29,34,l&HDR=T,G1&STB=G2,G3&VW=T http://statline.cbs.nl/statweb/publication/default.aspx?dm=slnl&pa=81808ned&d1=a&d 2=a&D3=0&D4=118%2c135%2c138-145&HDR=T&STB=G1%2cG2%2cG3&VW=T. Rakennusalan liikevaihdon kehitys http://www.cbs.nl/nl-nl/menu/themas/arbeid-sociale-zekerheid/publicaties/arbeidsmarktvogelvlucht/korte-termijn-ontw/2006-arbeidsmarkt-vv-bedrijfstak-art.htm Alan työllisyystilanne (vain hollanniksi) FI 6 FI

16. Tuotannon ja työllisyyden supistuminen Alankomaissa kosketti etenkin Gelderlandia ja Overijsseliä, joissa on huomattava määrä rakennusyrityksiä. Vuonna 2012 Gelderlandissa toimi aktiivisesti noin 15 000 ja Overijsselissä noin 7 500 alan yritystä. 13 Seuraavassa taulukossa esitetään vuosien 2008 2013 rakennusalan tuotantoluvut kummankin maakunnan osalta. 14 Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* Gelderland 7835 7480 6615 7296 6921 6330 6155 Overijssel 4169 3745 3795 3877 3519 3390 3395 # miljoonaa euroa * arvioita Työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen 13 14 Vuotta 2012 koskevat tiedot. Tilastotiedot Overijsselistä ja Gelderlandista http://www.gelderland.databank.nl/ http://www.overijssel.nl/overijssel/cijfers-kaarten/databankoverijssel/. EIB:n alueelliset tuotantoluvut julkaisussa Expectations of production and employment in the construction industry 2014. Lähde: rakennusalan tutkimuksen taloudellinen instituutti EIB. Tuotantoluvut 2008 2013. FI 7 FI

17. Rakennusalalla työskentelee Gelderlandissa noin 60 000 henkilöä eli 6,3 prosenttia kokonaistyövoimasta. 15 Overijsselissä rakennusalalla työskentelee 39 500 henkilöä eli noin 7,3 prosenttia kokonaistyövoimasta. 16 Vuonna 2011 rakentamisen osuus Gelderlandin BKT:stä oli 12 prosenttia ja valtakunnallisesti 10 prosenttia. Overijsselissä alan osuus BKT:stä oli 8,4 prosenttia. 17 Taulukko: Rakennusalan alueelliset BKT-luvut Aihe Toimialat Alueet Ajanjakso Arvo milj. euroa BKT Kaikki toimialat Alankomaat 2011 536618 BKT Kaikki toimialat Overijssel 2011 31984 BKT Kaikki toimialat Gelderland 2011 54186 BKT Rakentaminen Alankomaat 2011 28986 BKT Rakentaminen Overijssel 2011 2449 BKT Rakentaminen Gelderland 2011 3559 Nämä työllisyys- ja BKT-luvut osoittavat, että rakennusalalla on suuri merkitys maakuntien taloudelle ja työmarkkinoille. Voidaankin odottaa, että alan työntekijävähennyksillä on merkittävä kielteinen vaikutus paikalliseen ja alueelliseen talouteen ja työllisyyteen. 18. Rakennusalan työntekijävähennykset ovat lisääntyneet selvästi Overijsselissä ja Gelderlandissa, ja kun vertailukohdaksi otetaan valtakunnalliset luvut, työttömien määrä kummassakin maakunnassa oli 39 prosenttia työntekijävähennysten kokonaismäärästä vuonna 2012. Seuraava taulukko osoittaa työttömien määrän kuukausittaisen kasvun kolmelta vuodelta. 18 Taulukko: Työntekijävähennykset rakennusalalla T H M H T K H E S L M J 2011 5 572 4 998 4 461 4 072 3 932 4 479 4 496 4 189 4 162 4 287 4 526 5 574 2012 5 961 6 184 5 825 5 614 5 580 5 643 6 270 6 486 6 474 6 712 7 404 9 060 2013 10 136 10 518 10 416 9 945 9 592 9 410 10 285 10 197 10 200 9 550 10 165 11 681 Luvuista käy ilmi rakennusalan tilanteen dramaattisuus kummassakin maakunnassa. Alan työttömyys on kasvanut nopeasti. Erityisen suurta kasvu oli toukokuusta 2012 maaliskuuhun 2013, eikä tilanne ole sen jälkeen muuttunut. Kohteena olevat edunsaajat ja suunnitellut toimet Kohteena olevat edunsaajat 19. Toimiin odotetaan osallistuvan arviolta 475 tukeen oikeutettua työntekijää. 20. Tukeen oikeutettujen odotustenmukaisten osallistujien jakauma sukupuolen, kansalaisuuden ja iän mukaan on seuraava: Luokka Kohteena olevat edunsaajat 15 16 17 18 Gelderlandin maakunnan taloudellinen tutkimuslaitos. Gelderlandin maakunnan tilastotiedot. http://www.gelderland.databank.nl/ Overijsselin maakunnan tietokanta. Rakennusalan työpaikat 2012.http://overijssel.databank.nl/ http://statline.cbs.nl/statweb/publication/?dm=slnl&pa=81355ned&d1=2&d2=0,8&d3 =0,9,11&D4=l&HDR=T,G3&STB=G1,G2&VW=T. Rakennusalan osuus BKT:stä Gelderlandissa ja Overijsselissä. UWV:n (Uitvoeringsinstituut werknemersverzekeringen työntekijöiden vakuutusten hallinnoinnista vastaava laitos) luvut Gelderlandin ja Overijsselin osalta. FI 8 FI

Sukupuoli: Miehiä: 440 (92,6 %) Naisia: 35 (7,4 %) Kansalaisuus: EU-kansalaisia: 475 (100 %) Muita kuin EUkansalaisia: 0 (0 %) Ikäryhmä: 15 24-vuotiaita: 15 (3,1 %) 25 29-vuotiaita: 46 (9,7 %) 30 54-vuotiaita: 310 (65,3 %) 55 64-vuotiaita: 104 (21,9 %) yli 64-vuotiaita: 0 (0 %) Suunnitellut toimet 21. Yksilölliset palvelut, joita on tarkoitus tarjota vähennetyille työntekijöille, koostuvat seuraavista toimista, jotka yhdessä muodostavat koordinoidun yksilöllisten palvelujen paketin, jonka tavoitteena on vähennettyjen työntekijöiden integroituminen uudelleen työmarkkinoille. (1) Työnhaun avustaminen ja sisäänotto (a) Aloitetaan kaikkien osallistujien intensiivisellä sisäänotolla, heidän osaamisensa, taitojensa ja toiveidensa kartoittamisella sekä tulevien vaihtoehtojen määrittämisellä. (b) Työnhaun avustaminen on yksittäisille osallistujille räätälöity ohjelma. Sen yhteydessä annetaan aktiivista asiakaspalvelutukea, johon kuuluu työn hakemiseen ja työpaikan vaihtamiseen tarvittavien asiakirjojen kokoaminen, intensiivistä työpaikkakoulutusta, urakehitystapahtumia, palvelupiste rakennusalalle ja tiivistä yhteydenpitoa työnantajien kanssa. (2) Koulutus ja uudelleenkoulutus Toteutetaan koulutus- ja uudelleenkoulutustoimia sekä rakennusalalle ja uusiin ammattiprofiileihin suunnattuja lisätoimia. Nämä toimet ovat tärkeä osa tätä hanketta, jolla pyritään saamaan aikaan vähennetyille työntekijöille lisää mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Koulutuksen osalta tehdään ero sen suhteen, järjestetäänkö sitä rakennusalalla vai sen ulkopuolella. Toimialan sisällä tarjottavan koulutuksen suhteen Alankomaiden viranomaiset pyrkivät (aiemman EGR-hankkeen tulosten pohjalta) siihen, että vähennetyistä työntekijöistä tulisi laaja-alaisempia yleisosaajia. Sen näet katsotaan selvästi lisäävän asianomaisten henkilöiden mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Rakennusalan ulkopuolisen koulutuksen kohdalla on otettava huomioon osallistumisesta kiinnostuneiden mahdollisuudet ja työkokemus. Mahdollisuuksia tarjoavat paitsi kuljetusala myös rakentamiseen liittyvät sektorit, kuten rakennusalan kuljetukset, asennukset ja asbestinpoisto. Vähennetyille työntekijöille tarjotaan vain poikkeustapauksissa koulutusta alalla, joka poikkeaa täysin rakennusalasta tai siihen liittyvistä aloista. Kun otetaan huomioon eräästä aiemmasta EGR-tapauksesta saadut myönteiset kokemukset (osa terveydenhuollon alalle uudelleenkoulutetuista löysi alalta työpaikan), myös tämä mahdollisuus pidetään avoimena. FI 9 FI

Esimerkkejä koulutuksesta ja uudelleenkoulutuksesta: (a) rakennustyöläisen (kirvesmiehen) uudelleenkoulutus laaja-alaisemmaksi käsityöläiseksi, joka hankkii myös muurarin tai putkimiehen taitoja (b) rakennustyöläisen uudelleenkoulutus kuljetusalan tehtäviin (c) rakennustyöläisen koulutus uudelle toimialalle esimerkiksi ambulanssikuljetuksissa työskenteleväksi terveydenhuollon työntekijäksi taikka puutarha-alan tai maatalouden työntekijäksi. (3) Avustaminen uudelleensijoittumisessa Uudelleensijoittamisessa osallistujille tarjotaan mahdollisuus työskennellä jollain muulla alalla kuin rakennusalalla, jossa he työskentelivät ennen jäämistään työttömäksi. Osallistujan mahdollisuuksia arvioitaessa käytetään esimerkiksi työnohjausta ja työneuvontaa, joiden avulla päätetään, pystyykö osallistuja todella vaihtamaan ammattia ja mikä koulutusohjelma hänelle sopii. Työnohjauksen tuloksena voi olla koulutusohjelma, joka todennäköisimmin ei ole rakennusalalla. Projektia toteuttaessaan Alankomaiden viranomaiset hyödyntävät uudelleensijoittamista myös osallistujien valmentamiseen työmarkkinoille yleensä. Monilla projektin osallistujista on pitkä työkokemus rakennusalalta, eivätkä he ole tottuneet työnhakuun eivätkä ansioluettelojen tai sosiaalisen median käyttöön työnhaussa. Projektissa tarjotaan apua näiden välineiden käyttöön. (4) Liikkuvuusreservi Tarkoitus on perustaa joustava reservi, jota voivat käyttää sekä työnhakijat että työnantajat, joilla on tarjota (määräaikaisia) työpaikkoja. Siitä voidaan tehdä joustavakäyttöinen. Uudelleenkoulutetut työntekijät voivat sen ansiosta saada tarvittavaa työkokemusta ja esittäytyä uusille työnantajille. Talousarviossa esitetyt kustannukset liittyvät liikkuvuusreservin perustamiseen ja yhteydenottoihin osallistumisesta kiinnostuneisiin yrityksiin. Kustannuksiin kuuluvat työvoimakustannukset, vuokrat ja muut tarvittavat järjestelyt (verkkosivusto, PR, työpaikkatiedote jne.). Reserviin etsitään (määräaikaisia) työpaikkoja projektin osallistujia varten. Koulutettava henkilö todennäköisesti sijoitetaan liikkuvuusreserviin työpaikan saamiseksi. Joskus työnhakija voidaan sijoittaa työpaikkaan heti, kun hänen koulutuksensa on päättynyt. Tällöin taustalla voi olla harjoittelu taikka työkokemuksen hankkiminen yrityksessä osana koulutusta. Henkilö voidaan sijoittaa liikkuvuusreserviin myös heti sisäänoton jälkeen. Alankomaiden viranomaiset arvioivat, että noin 225 projektin osallistujaa sijoitetaan liikkuvuusreserviin ja löytää sen kautta työpaikan. 22. Edellä kuvatut toimet ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka ovat osa EGRasetuksen 7 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisia toimia. Toimet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä. 23. Alankomaiden viranomaiset ovat toimittaneet vaaditut tiedot toimista, jotka ovat asianomaisille yrityksille pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla. Ne ovat vahvistaneet, ettei EGR:n rahoitustuella korvata tällaisia toimia. Alustava talousarvio FI 10 FI

24. Kokonaiskustannukset ovat arviolta 2 709 635 euroa. Yksilöllisten palvelujen osuus on 2 601 250 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus-, valvonta- ja raportointitoimien osuus 108 385 euroa. 25. EGR:ltä haettu rahoitusosuus on yhteensä 1 625 781 euroa (60 prosenttia kokonaiskustannuksista). Toimet Arvioitu osallistujamäärä Arvioidut kustannukset osallistujaa kohti (euroa) Yksilölliset palvelut (EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan a ja c alakohta) Arvioidut kokonaiskustannukset (euroa), (% kokonaismäärästä) Työnhakuneuvonta 475 1 665 790 875 Sisäänotto 475 515 244 625 Koulutus ja uudelleenkoulutus a) Koulutus ja uudelleenkoulutus rakennusalalla b) Koulutus ja uudelleenkoulutus rakennusalaan liittyvillä aloilla c) Koulutus rakennusalan ulkopuolella 75 50 25 5 000 6 500 12 710 375 000 325 000 317 750 Avustaminen uudelleensijoittumisessa 50 3 355 167 750 Liikkuvuusreservi 225 1 691,78 380 650 Välisumma (a): 2 601 250 Valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus-, valvonta- ja raportointitoimet: 1. Valmistelutoimet 0 2. Hallinnointi 27 096 3. Tiedottaminen 27 096 4. Valvonta ja raportointi 54 193 Välisumma (c): 108 385 (4 %) Kustannukset yhteensä (a+c): 2 709 635 EGR:n rahoitusosuus (60 % kokonaiskustannuksista) 1 625 781 26. EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisiksi toimiksi yksilöityjen toimien kustannukset ovat 0 euroa eivätkä siis ylitä 35:tä prosenttia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista. Menojen tukikelpoisuuskausi 27. Alankomaiden viranomaiset aloittivat yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 1. helmikuuta 2014. Kohdassa 25, välisumma (a), tarkoitettujen FI 11 FI

toimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 1. helmikuuta 2014 20. helmikuuta 2016. 28. Alankomaiden viranomaisille on aiheutunut hallinnollisia kuluja EGR:n täytäntöönpanosta 1. helmikuuta 2014 lähtien. Valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus-, valvonta- ja raportointitoimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 1. helmikuuta 2014 20. elokuuta 2016. Täydentävyys suhteessa kansallisin tai unionin varoin rahoitettuihin toimiin 29. Alankomaiden viranomaiset ovat ilmoittaneet, että EGR:n rahoitustukea saaviin edellä kuvattuihin toimiin ei saada tukea muista unionin rahoitusvälineistä. 30. Kansallisen ennakko- tai osarahoituksen lähteet ovat Overijsselin maakunnan myöntämä 250 000 euron avustus, jolla tuetaan entisille työntekijöille suunnattuja EGR:n uudelleenintegrointitoimia, sekä työmarkkinaosapuolten (O&O fondsen) myöntämät varat, jotka kattavat loput tarvittavasta osarahoituksesta (ts. 833 854 euroa). Menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa taikka työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten kuulemiseksi 31. Alankomaiden viranomaiset ovat ilmoittaneet, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laatimisessa on kuultu ammattiliittoja ja työnantajajärjestöjä. Alankomaiden rakennusalan työmarkkinaosapuolet osallistuvat oppilaitosten hallintoon. Näiden laitosten koulutusasiantuntijat huolehtivat alan koulutustoimien hallinnoinnista. Hakemuksen jättämisessä aloitteen tehnyt rakennusalan tekninen toimisto on sekin työmarkkinaosapuolten hallinnoima. Overijsselissä järjestettiin 3., 5. ja 16. joulukuuta 2013 ja Gelderlandissa 20. joulukuuta 2013 alueelliset kokoukset rakennusalan edustajien ja yritysten kanssa. Asianomaiset osapuolet ja työntekijöiden vakuutusten hallinnoinnista vastaava UWV arvioivat ongelman luonnetta ja suuruutta sekä laativat toimenpiteitä, joilla autetaan vähennettyjä työntekijöitä palaamaan työelämään. EGR:n tuen hakeminen oli tässä tärkeällä sijalla. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät 32. Hakemuksessa on hallinnointi- ja valvontajärjestelmien seikkaperäinen kuvaus, jossa täsmennetään eri elinten vastuulla olevat tehtävät. Alankomaat on ilmoittanut komissiolle, että rahoitustuen hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavat samat elimet, joille kuuluu myös ESR:n hallinnointi ja valvonta. Asianomaisen jäsenvaltion sitoumukset 33. Alankomaiden viranomaiset ovat toimittaneet kaikki tarvittavat vakuutukset seuraavista: Suunniteltuihin toimiin osallistumisen ja täytäntöönpanon osalta noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita. Kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu. Irtisanovat yritykset, jotka ovat jatkaneet toimintaansa irtisanomisten jälkeen, ovat noudattaneet työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan ja turvanneet työntekijänsä asianmukaisesti. Suunnitelluilla toimilla tuetaan yksittäisiä työntekijöitä, eikä niitä käytetä yritysten tai toimialojen rakenneuudistukseen. FI 12 FI

Suunniteltuihin toimiin ei saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, ja kaksinkertainen rahoitus estetään. Suunnitellut toimet täydentävät rakennerahastojen rahoittamia toimia. EGR-rahoitustuki on unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Talousarvioesitys 34. EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 19 12 artiklassa säädetään. 35. Tutkittuaan hakemuksen EGR-asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten suhteen ja otettuaan huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän, suunnitellut toimet ja arvioidut kustannukset komissio ehdottaa, että EGR:stä otetaan käyttöön 1 625 781 euroa eli 60 prosenttia suunniteltujen toimien kokonaiskustannuksista rahoitustuen myöntämiseksi hakemukselle. 36. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 20 13 kohdan mukaisesti yhdessä ehdotetun päätöksen EGR:n varojen käyttöönotosta. Muut asiaan liittyvät asiakirjat 37. Samaan aikaan kun komissio esittää ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianomaisia budjettikohtia koskevan määrärahasiirtoehdotuksen, jonka määrä on 1 625 781 euroa. 38. Samaan aikaan kun komissio tekee ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se antaa täytäntöönpanosäädöksen muodossa rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat päätöksen EGR:n varojen käyttöönottamisesta. 19 20 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. FI 13 FI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2014/002 NL/Gelderland-Overijssel construction) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014 2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1309/2006 21 ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, noudattavat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 22 13 kohdassa määrättyä menettelyä sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä EGR, on perustettu tuen tarjoamiseksi globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja heidän auttamisekseen integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille. (2) EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 23 12 artiklassa säädetään. (3) Alankomaat jätti 20 päivänä helmikuuta 2014 EGR:n varojen käyttöönottamiseksi hakemuksen työntekijävähennysten vuoksi, jotka on toteutettu vierekkäisillä Gelderlandin ja Overijsselin NUTS 2 -alueella NACE Rev. 2:n 24 kaksinumerotasolla 41 (Kiinteistöjen rakennuttaminen) toimivassa 89 yrityksessä, ja täydensi hakemustaan lisätiedoilla asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EY) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen. (4) Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 1 625 781 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Alankomaiden hakemuksen perusteella 21 22 23 24 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20. joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1). FI 14 FI

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Otetaan Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön 1 625 781 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2014 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota. 2 artikla Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 15 FI