Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin Valtakunnalliset Mhy-päivät 20.-21.3.2018 Finlandia-talo, Helsinki tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK
Puheenvuoroni käsittelee: Taustaa investoinneista ja puun käytön kehityksestä Mihin puuta voitaisiin käyttää? Mitä investointirintamalla on tapahtunut? Investointinäkymien vaikutukset metsätalouteen ja puumarkkinoihin
Taustaa puun käytön investoinneista (1/2) Globaalit megatrendit (erityisesti ilmaston muutos ja väestönkasvu) puoltavat uusiutuvan puuraaka-aineen käyttöä rakentamiseen, pakkaamiseen ja energiaksi Regulaation tulee kannustaa puun käyttöön Regulaation vaikutus käyttöön ei pelkästään positiivinen. Vrt lulucf ja redii. Meidän on EU:ssa pidettävä itse huolta, että ei estetä puunkäyttöä esim ilmasto- ja ympäristöperustein Investoinnit eivät tule Suomeen itsestään, kilpailu eri maiden välillä ja yritysten sisällä on kovaa Meneillään oleva metsäsektorin rakennemuutos ei ole poikkeuksellinen Jalostusarvon kehitys Suomen metsäsektorilla on 2000-luvulla ollut heikko
Taustaa puun käytön investoinneista (2/2) Investointien saaminen on ollut suomalaisen metsäpolitiikan keskeisiä tavoitteita Puun käyttöä lisäävät investoinnit ovat tärkeä keino puolustaa puun hintaa. Tarvitaan pitkäjänteisiä T&K-investointeja ja koulutuspanostuksia Infrastruktuurin toimivuus on perusedellytys Suomi on hyvin kilpailukykyinen maa, puu riittää ja puuta saa ostamalla
1961 1966 1971 1976 1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016 Iso osa maailman hakkuista käytetään polttopuuna Milj.m3 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Milj.m3 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Maailma, ainespuu, vasen asteikko Suomi, markkinahakkuut, oikea asteikko Maailma, polttopuu, vasen asteikko Lähde: FAO
1961 1966 1971 1976 1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016 1961 1966 1971 1976 1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016 Puulevyjen* tuotanto maailmalla on kasvanut, Suomen markkinaosuus on marginaalinen Milj.m3 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Milj.m3 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Havulankun tuotanto maailmalla on kasvanut, Suomen markkinaosuus on pysynyt vakiona Milj.m3 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Milj.m3 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Maailma, vasen asteikko Suomi, oikea asteikko Maailma, vasen asteikko Suomi, oikea asteikko * SISÄLTÄÄ KAIKKI PUULEVYT Lähde: FAO
1961 1966 1971 1976 1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016 1961 1966 1971 1976 1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016 Massan* tuotanto kasvaa tasaisesti, Suomen markkinaosuus on pysynyt vakiona Milj.t 210 Milj.t 14 180 12 150 10 120 8 90 6 60 4 30 2 0 0 Paperia* tuotetaan jatkuvasti enemmän, Suomen markkinaosuus on pienentynyt Milj.t 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Milj.t 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Maailma, vasen asteikko Suomi, oikea asteikko Maailma, vasen asteikko Suomi, oikea asteikko * SISÄLTÄÄ KAIKKI MASSALAADUT * SISÄLTÄÄ KAIKKI PAPERILAADUT Lähde: FAO
Puusta on moneksi Elias Hurmekoski, EFI
Uusiutumattomien korvaamisessa on iso liiketoimintapotentiaali Lähde: Pöyry
Uusilla metsäteollisuuden tuotteilla metsäsektorin arvonlisä Suomessa voitaisiin jopa tuplata Lisäarvoiset puu- ja paperituotteet Tekstiili ja hygienia Muovin korvaaminen Liimat, kemikaalit Lujitteet INVESTOIDAANKO NÄIHIN? Lähde: VTT
Sellun tuotanto kasvaa Venäjä on selluinvestoinneissa ikuinen lupaus Toteutumattomia suunnitelmia on todella paljon (n. 40 m. tonnia) Investoinnit erikoisselluihin ovat toistaiseksi olleet vähäisiä (yht. n. 3,3 m.t) Lähde: yritysten ilmoitukset
Paperiteollisuudessa suljetaan painopapereita ja investoidaan pakkauksiin Lähde: yritysten ilmoitukset
Sahoilla investoidaan mottien sijasta jalostukseen Perinteinen sahatavara erilaisine jalosteineen on edelleen erinomainen tuote Perussahaus tuo varsin vähän lisäarvoa Sahatavaran tuotantokapasiteetti joustaa markkinatilanteen mukaan Sahatavaramarkkinoilla kilpailu on kovaa Lähde: yritysten ilmoitukset
Puurakentamisen teollistuminen lisää LVL- ja CLT-investointeja CLT-tuotanto on sahatavaran jatkojalostusta, eikä lisää pyöreän puun kulutusta Puurakentaminen on mitä erinomaisinta ilmastopolitiikkaa Lähde: yritysten ilmoitukset
Puuenergia Lähde: yritysten ilmoitukset Pellettikapasiteettia on runsaasti kysyntään nähden Puun raaka-aineosuus etanolissa on pieni verrattuna pelloilla kasvaviin raaka-aineisiin Isoja biopolttoainehankkeita on suunnitteilla mm. SCA, UPM, St1, Kaidi jne. Tarve nestemäisille biopolttoaineinvestoinneille on valtava Onko bioenergia vain välivaihe isommassa energiamuutoksessa?
Muoviongelmaan pitää löytyä ratkaisu Muovin tuotanto maailmanlaajuisesti n. 335 m.t, Euroopassa n. 60 m.t (vrt. paperi n. 400 m.t) Muovin kierrätys pitää saada kuntoon Biohajoavien muovien osuus toistaiseksi marginaalinen <1% Puun lisäksi biomuoveissa voidaan käyttää muitakin biomassoja Biomuovi-investointeja on suunnitteilla Muovien valmistuksesta vapautuvan öljyn käyttö?
Tekstiilikuiduissa on iso puun käyttömahdollisuus Puuvillalle ja synteettisille kuidulle tarvitaan korvaajia Viskoosikuitujen ympäristöystävällisyyttä pitää saada parannettua Kaupallisia sovelluksia puupohjaisista kuiduista on tullut markkinoille, tarvitaan yhteistyötä vaateteollisuuden kanssa Kysyntä riippuu talous- ja väestön kasvusta Kierrätysaste on nykyisin alhainen
Puussa on monia hyödynnettäviä yhdisteitä Uusipuu-hanke Vaikutukset puun raakapuun käyttöön ovat pieniä Jalostusarvo voi olla valtava Ligniinin hyödyntämistä muuksi kuin polttoaineeksi opetellaan Suomessa T&K ovat keskeisessä roolissa uusien käyttösovellusten löytymisessä Tarvitaan myös kokonaan uusia yrityksiä Lähde: Puun monet mahdollisuudet, SMY 2011
INVESTOINTEJA SUUNNITTEILLA RUNSAASTI Kuitupuun käyttöä lisäävä investointi, toteutuu Kuitupuun käyttöä lisäävä investointi, suunnitteilla Tukkipuun käyttöä lisäävä investointi, toteutuu Energiapuun käyttöä lisäävä investointi, toteutuu Energiapuun käyttöä lisäävä investointi, suunnitteilla Suomen houkuttelevuus investointimaana? Löytyykö kiinnostuneita investoijia? Puuta riittää Löytyykö tuotteille markkinoita? Infra pidettävä kunnossa T&K-investointeihin pitää löytyä panostuksia Lähde: yritysten ilmoitukset
Mitä edellä kerrottu vaikuttaa metsätalouteen? Puuta käytetään tulevaisuudessa yhä monipuolisemmin Metsätalouden kannattavuus edellyttää puun käyttöä lisäävien investointien saamista Suomeen Isoin puun käytön kasvumahdollisuus on tekstiileissä Nykytiedon valossa ei edellytä muutosta metsien hoitoon Puukuutioiden ohella tuotteiden jalostusarvo on metsätalouden kannattavuudelle tärkeä Metsien hoitoon kannattaa aiempaan tapaan panostaa (puutuotteet ja ilmastohyödyt) Nykyisen puutavaralajijaottelun merkitys puukaupassa vähenee, puusta maksukyky muodostuu tulevaisuudessa nykyistä useammista lopputuotteista Metsien virkistysarvoja ja luonnon monimuotoisuutta ei pidä missään tapauksessa aliarvioida, myöskään liiketoimintamielessä
KIITOS MIELENKIINNOSTA erno.jarvinen@mtk.fi Twitter: @ErnoJarvinen