1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Samankaltaiset tiedostot
1992 vp- HE 173. Osittainen kotihoidon tuki

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 322/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 133/2005 vp. indeksillä korotettuna. Lisäksi muutkin hoitopalkkion perusteita ja määrää koskevat säännökset siirrettäisiin asetuksesta. 1.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

60 vuotta. Lisäksi ehdotetaan, että työttömyyskassalakiin

S :n mukaan eläkkeen vähimmäismäärä on 3 7 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT vp. n~o 213

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1981 vp. n:o 151 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Perustuslakivaliokunta keskiviikko / HE 123/2017 vp

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta perjantai / HE 123/2017 vp

1994 vp -- lie 211 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

1990 vp. - HE n:o 77. Hallituksen esitys Eduskunnalle työsopimuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 217/2006 vp

1984 vp. -HE n:o 140

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 168/2006 vp. 1. Nykytila

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1988 vp. - HE n:o 74

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 210. annetun lain 31 :n muuttamisesta. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 125/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

2 HE 123/1998 vp PERUSTELUT

1.1. Nykyinen tilanne vp - HE 190

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1989 vp. - HE n:o 1 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1982 vp. n:o 178 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Oikeus sijaisapuun vp. - HE n:o 172. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän lomituspalveluista

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelain

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 140. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 29 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1983 vp. - HE n:o 141

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1988 vp. - HE n:o 230

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1992 vp - HE 281 ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ

HE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lyhytaikaisissa. eläkelain mukaisen tulevan ajan palkan säännöksiä. Muutokset koskisivat viittaussäännöksen

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. 4. Voimaantulo

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1980 vp. n:o 125 ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ.

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1981 vp; n:o 130 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Transkriptio:

1990 vp. - HE n:o 239 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lasten kotihoidon tuesta annetun lain 5 ja 7 :n sekä lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon tuen perusosaa koskevaa säännöstä siten, että siinä säädettäisiin perusosan markkamäärästä kalenterikuukaudessa. Nykyisin perusosa on sidottu sairausvakuutuslain vähimmäispäivärahan määrään. Perusosan määrä on vähimmäispäivärahan 25-kertainen määrä. Perusosan määräksi ehdotetaan säädettäväksi 1 850 markkaa kalenterikuukaudelta 1 päivästä lokakuuta 1991 lukien. Esityksen mukaan perusosan määrää tarkistettaisiin vuosittain sen palkkaindeksiluvun mukaan, jolla vuosittain tarkistetaan työeläkkeitä, eli niin kutsutun TEL-indeksiluvun muutoksen mukaisesti. Samalla ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon tuen lisäosan saamisen edellytyksiä siten, että täyteen lisäosaan oikeuttava tuloraja määriteltäisiin perheen veronalaisten tulojen mukaan nykyisten nettotulojen sijasta. Esitys liittyy vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarvioesitykseen ja se on tarkoitus käsitellä sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Perusosan määrää koskeva säännös tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991 ja perusosan indeksikorotusta koskeva säännös 1 päivänä tammikuuta 1992. Osittaista kotihoidon tukea koskevat lakiin sisältyvät säännökset ovat voimassa vuoden 1990 loppuun asti. Säännösten voimassaoloaikaa ehdotetaan j atkettavaksi vuoden 1991 loppuun asti. PERUSTELUT 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset Lasten kotihoidon tuesta annetun lain (24/ 85) 1 :n 1 momentin mukaan alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla on oikeus vanhempainrahakauden päätyttyä saada valintansa mukaan joko lasten kotihoidon tukea tai kurman järjestämän päiväkotitai perhepäivähoitopaikan siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Lasten kotihoidon tuen perusosaa maksetaan perheelle, jossa on alle kolmevuotias lap- si, jota ei hoideta kunnan järjestämässä päivähoidossa. Lasten kotihoidon tukena maksetaan myös sisaruskorotusta ja lisäosaa. Sisaruskorotuksen saamisen edellytyksenä on, että perheessä on perusosaan oikeuttavan lapsen lisäksi yksi tai useampi alle seitsemänvuotias lapsi, joka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Sisaruskorotusta voidaan myös maksaa 3-6-vuotiaasta lapsesta, kun hän on enintään viisi tuntia kestävässä kunnan järjestämässä osapäivähoidossa. Jos sisaruskorotusta saava perhe alkaa saada äitiys-, isyys- tai vanhempainra- 301263K

2 1990 vp. - HE n:o 239 haa, voidaan sisaruskorotusta edelleen maksaa tuona aikana. Lasten kotihoidon tuesta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan lasten kotihoidon tuen perusosan määrä on sidottu sairausvakuutuslaissa (364/63) säädetyn vähimmäispäivärahan määrään. Perusosan määrä kalenterikuukaudessa on vähimmäispäivärahan 25-kertainen markkamäärä. Perusosan määrä on vuonna 1990 1 388 markkaa kalenterikuukaudelta. Perusosan määrää korotetaan vuosittain kunkin kalenterivuoden alusta lukien vähimmäispäivärahaan tuona ajankohtana tulevan TEL-indeksiluvun muutoksen mukaisen korotuksen yhteydessä. Vähimmäispäivärahaan arvioidaan tulevan työntekijäin eläkelain 9 :ssä (659/76) tarkoitetun, niin sanotun TEL-indeksiluvun muutoksen perusteella vuoden 1991 alusta lukien 6,5 prosentin korotus. Vähimmäispäivärahan määrä olisi 1 päivästä tammikuuta 1991 lukien 59,10 markkaa päivältä. Perusosan määräksi tulisi 1 478 markkaa kalenterikuukaudelta. Lasten kotihoidon tuen sisaruskorotuksen ja täyden lisäosan määrät ovat sidotut perusosan määrään. Lasten kotihoidon tuesta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaan sisaruskorotuksen määrä on korotukseen oikeutettua lasta kohden 20 prosenttia perusosan määrästä. Sisaruskorotuksen määrä on vuonna 1990 ollut 278 markkaa kalenterikuukaudessa. Lasten kotihoidon tuesta annetun lain 7 :n 2 momentin mukaan lisäosan täysi määrä on 80 prosenttia perusosan määrästä. Täyden lisäosan määrä on ollut vuonna 1990 1 110 markkaa kalenterikuukaudelta. Lisäosan saamisen edellytyksinä on, että alle kolmevuotiasta lasta hoitaa pääasiassa kotona hänen vanhempansa tai muu huoltajansa ja että perheen nettotulot eivät ylitä lisäosaan oikeuttavaa rajaa. Täysimääräinen lisäosa on myönnetty vuonna 1990 perheelle, jonka nettotulot ovat enintään 3 144 markkaa kalenterikuukaudessa. Lisäosaan oikeuttava enimmäisnettotuloraja on vuonna 1990 7 584 markkaa kalenterikuukaudelta. Mikäli perheen nettotulot ylittävät täysimääräiseen lisäosaan oikeuttavan enimmäistulorajan, vähennetään täysimääräisiä lisäosaa 25 prosentilla siitä määrästä, jolla perheen nettotulot ylittävät edellä mainitun tulojen määrän. Nettotulojen määriä tarkistetaan vuosittain TELindeksiluvun muutoksen mukaisesti. Osittaista kotihoidon tukea maksetaan sellaisille perheille, joissa työ- tai virkasuhteessa oleva alle kolmevuotiaan lapsen vanhempi tai muu huoltaja on lapsen hoidon vuoksi lyhentänyt viikoitiaista työaikaansa keskimäärin enintään 30 tuntiin. Osittaisen kotihoidon tuen määrä on 25 prosenttia perusosan määrästä eli vuonna 1990 347 markkaa kalenterikuukaudessa. Osittaista kotihoidon tukea koskevat säännökset ovat voimassa määräajan siten, että niitä sovelletaan vuoden 1990 loppuun asti. Lasten kotihoidon tuki on sen saajalle veronalaista tuloa. 1.2. Ehdotetut muutokset Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1991 esitetään, että lasten kotihoidon tuen perusosan määrää korotettaisiin vuoden 1991 lokakuun alusta lukien kuudella prosentilla. Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä hallitus ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmät sopivat, että tulo- ja menoarvioesityksestä poiketen perusosan määrää korotetaan 1 päivästä lokakuuta 1991 lukien 1 850 markkaan kalenterikuukaudelta. Tämän johdosta ehdotetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain 5 :n 2 momenttia muutettavaksi siten, että siinä säädetään perusosan markkamäärästä kalenterikuukaudessa. Perusosan määrä olisi 1 päivästä lokakuuta 1991 lukien 1 850 markkaa kalenterikuukaudessa. Perusosan määrän tasokorotuksesta johtuen korottuisivat myös sisaruskorotuksen ja täyden lisäosan sekä osittaisen kotihoidontuen markkamäärät vastaavasti. Lasten kotihoidon tuen ja osittaisen kotihoidon tuen määrät olisivat seuraavat: Lasten kotihoidon tuen määrät 1990 ja 1991 1990 1991 1.1.1991 1.10.1991 mk/kk mk/kk mk/kk Perusosa... 1 388 1 478 1 850 Sisaruskorotus... 278 296 370 Täysimääräinen lisäosa... 1 110 1 182 1 480 Osittainen kotihoidontuki... 347 370 463 Koska perusosan määrä ehdotetaan irroitettavaksi sairausvakuutuslain tarkoittamasta vähimmäispäivärahan määrästä, ehdotetaan 2 momenttia muutettavaksi myös siltä osin kuin siinä säädetään tuen maksamisesta vajaalta

1990 vp. - HE n:o 239 3 kalenterikuukaudelta. Kun oikeus tukeen alkaa tai loppuu sairausvakuutuslaissa (364/63) tarkoitetun äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden alkamisesta tai päättymisestä johtuen maksettaisiin tukena niiltä arkipäiviltä, jolloin perhe on siihen oikeutettu 25. osa sen määrästä. Lain 5 :ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädetään perusosan määrän korottamisesta. Perusasan määrää tarkistettaisiin kunkin kalenterivuoden alusta lukien TELindeksiluvussa tapahtuvan muutoksen mukaisesti. Koska verolainsäädännössä ja verotuskäytännössä tapahtuneen muutoksen johdosta nettotulojen määrittäminen ei ole enää tarkoituksenmukaista, esitetään, että lisäosaan oikeuttavat tulorajat määriteltäisiin nettotulojen sijasta perheen veronalaisten tulojen perusteella. Tämän johdosta ehdotetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain 7 :ää muutettavaksi siten, että täyden lisäosan saamisen edellytyksenä olevat tulorajat määritellään perheen veronalaisten tulojen mukaan. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi täysimääräiseen lisäosaan oikeuttavan tulorajan markkamäärästä kalenterikuukaudessa, joka olisi 4 300 markkaa. Mikäli perheen veronalaiset tulot ovat täyteen lisäosaan oikeuttavaa tulorajaa suuremmat täysimääräistä lisäosaa vähennettäisiin 15 prosentilla siitä määrästä, jolla perheen veronalaiset tulot ylittävät täyteen lisäosaan oikeuttavan tulorajan. Prosenttilukua ehdotetaan aleunettavaksi nykyisestä 25 prosentista johtuen tulokäsitteen muutoksesta. Tavoitteena on turvata lisäosien nykyinen taso eri tuloluokkien kesken. Tulorajoja tarkistettaisiin edelleen vuosittain kunkin kalenterivuoden alusta lukien TEL-indeksiluvun nousua vastaavasti. Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1991 ehdotetaan osittaisen kotihoidon tuen maksamista j atkettavaksi vuoden 1991 loppuun asti. Tämän johdosta esitetään, että lakiin liittyvien osittaista kotihoidon tukea koskevien säännösten voimassaoloa koskevaa voimaantulosäännöstä muutettaisiin siten, että näitä säännöksiä sovellettaisiin edelleen vuoden 1991 loppuun asti. Osittaisen kotihoidon tuen määrä on vuonna 1991 arviolta 370 markkaa kalenterikuukaudessa. 2. Taloudelliset vaikutukset ja voimaantulo Lasten kotihoidon tuen perusosan saajia arvioidaan olevan vuonna 1991 keskimäärin 78 000 kuukausittain. Sisaruskorotuksen saajia arvioidaan olevan keskimäärin 44 000 ja lisäosan saajia keskimäärin 38 000 kalenterikuukaudessa. Osittaista kotihoidon tukea arvioidaan maksettavaksi vuonna 1991 2 000 vanhemmalle tai muulle lapsen huoltajalle. Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä esitetty kuuden prosentin tasokorotus 1 päivästä lokakuuta 1991 lukien lisäisi kuntien menoja vuonna 1991 26 000 000 markkaa, josta valtionosuus on 13 000 000 markkaa. Osittaisen kotihoidon tuen maksamisesta aiheutuu kunnille arviolta 10 000 000 markan menot vuonna 1991, josta valtionosuus on 5 000 000 markkaa. Valtion tulo- ja menoarvioesityksestä poiketen esitetty perusosan määrän korotus 1 850 markkaan kalenterikuukaudelta lisäisi vuonna 1991 kuntien menoja arviolta 117 000 000 markalla, josta valtionosuus olisi arviolta 58 000 000 markkaa. Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen verrattuna kuntien menot lisääntyisivät arviolta 89 000 000 markalla ja valtionosuusmenojen lisäys olisi 44 500 000 markkaa. Osittaisesta kotihoidon tuen maksamisen jatkamisesta aiheutuisi kunnille 1991 arviolta 10 000 000 markan meno, josta valtionosuus olisi arviolta 5 000 000 markkaa. Lait ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivästä tammikuuta 1991 lukien. Perusasaan 1 päivästä lokakuuta 1991 tulevan tasokorotuksen johdosta lain 5 :n 2 momentti ehdotetaan tulevaksi voimaan tuosta päivästä lukien ja 5 :n 3 momentti ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 1992 alussa. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:

4 1990 vp. - HE n:o 239 1. Laki lasten kotihoidon tuesta annetun lain 5 ja 7 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kotihoidon tuesta 11 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain (24/85) 5 :n 2 momentti ja 7, sellaisena kuin niistä on 7 osittain muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1986 ja 23 päivänä joulukuuta 1987 annetuilla laeilla (1070/86, 1112/87), sekä lisätään 5 :ään uusi 3 momentti seuraavasti: 5 Perusosan määrä on 1 850 markkaa kalenterikuukaudessa. Jos kotihoidon tukea ei makseta 1 momentissa säädetyn ajan päättymisestä tai alkamisesta johtuen koko kalenterikuukaudelta, maksetaan tukena 1/25 sen määrästä jokaiselta sellaiselta arkipäivältä, jolloin perhe on oikeutettu tukeen. Edellä 2 momentissa tarkoitettua perusosan määrää tarkistetaan kalenterivuosittain kunkin kalenterivuoden alusta sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 :n soveltamista varten. 7 Lisäosa Lisäosan saamisen edellytyksenä on, että 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lasta hoitaa pääasiassa hänen omassa kodissaan jompikumpi hänen vanhemmistaan tai hänen muu huoltajansa ja että perheen veronalaiset tulot kuukaudessa eivät ylitä lisäosaan oikeuttavaa rajaa. Jos lisäosaa saava perhe alkaa saada äitiysrahaa, lisäosaa suoritetaan samoin edellytyksin äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan saamisaikana. Jos edellä mainitut edellytykset täyttävän perheen, joka ei vielä saa lisäosaa, vanhempainrahakautta on pidennetty useamman kuin yhden syntymän johdosta, suoritetaan perheelle lisäosaa myös vanhempainrahakauden pidennystä koskevalta ajalta. Lisäosan täysi määrä on 80 prosenttia 5 :n 2 momentissa tarkoitetusta perusosasta. Täysimääräinen lisäosa myönnetään perheelle, jonka veronalaiset tulot ovat enintään 4 300 markkaa kalenterikuukaudessa. Mikäli perheen veronalaiset tulot ovat tätä suuremmat, täysimääräisiä lisäosaa vähennetään 15 prosentilla siitä määrästä, jolla perheen veronalaiset tulot ylittävät 4 300 markkaa kalenterikuukaudessa. Edellä 2 momentissa tarkoitettua rajatulon määrää tarkistetaan kalenterivuosittain maan yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden muutosten johdosta sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 :n soveltamista varten. Mitä veronalaisilla tuloilla tarkoitetaan tätä lakia sovellettaessa, säädetään tulo- ja varallisuusverolaissa (1240/88). Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Lain 5 :n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991 ja 5 :n 3 momentti 1 päivänä tammikuuta 1992.

2. 1990 vp. - HE n:o 239 5 Laki lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta 6 päivänä tammikuuta 1989 annetun lain (4/89) voimaantulosäännös sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1268/89), seuraavasti: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1991 loppuun. Osittaista kotihoidon tukea suoritetaan tähän tukeen oikeutetuille perheille maaliskuun 1 päivästä 1989 lukien. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Ministeri Tuulikki Hämäläinen

6 1990 vp. - HE n:o 239 Liite 1. Laki lasten kotihoidon tuesta annetun lain 5 ja 7 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kotihoidon tuesta 11 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain (24/85) 5 :n 2 momentti ja 7, sellaisena kuin niistä on 7 osittain muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1986 ja 23 päivänä joulukuuta 1987 annetuilla laeilla (1070/86, 1112/87), sekä lisätään 5 :ään uusi 3 momentti seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 5 Perusosa kalenterikuukaudessa on yhtä suuri kuin sairausvakuutuslain mukaisen vähimmäispäivärahan 25-kertainen markkamäärä. Jos kotihoidon tukea ei suoriteta koko kalenterikuukaudelta, maksetaan tukena vähimmäispäiväraha jokaiselta arkipäivältä, joka sisältyy perusasaan oikeuttavaan aikaan. 7 Lisäosa Lisäosan saamisen edellytyksenä on, että 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lasta hoitaa pääasiassa hänen omassa kodissaan jompikumpi hänen vanhemmistaan tai hänen muu huoltajansa ja että perheen nettotulot kuukaudessa eivät ylitä lisäosaan oikeuttavaa rajaa. Jos lisäosaa saava perhe alkaa saada äitiysrahaa, lisäosaa suoritetaan samoin edellytyksin äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan saamisaikana. Jos edellä mainitut edellytykset täyttävän perheen, joka ei vielä saa lisäosaa, vanhempainrahakautta on pidennetty useamman kuin yhden syntymän johdosta, suoritetaan perheelle lisäosaa myös vanhempainrahakauden pidennystä koskevalta ajalta. Lisäosan täysi määrä on 80 prosenttia 5 :n 2 momentissa tarkoitetusta perusosasta. Täysimääräinen lisäosa myönnetään perheelle, jonka nettotulot ovat enintään 2 600 markkaa Perusasan määrä on 1 850 markkaa kalenterikuukaudessa. Jos kotihoidon tukea ei makseta 1 momentissa säädetyn ajan päättymisestä tai alkamisesta johtuen koko kalenterikuukaudelta, maksetaan tukena 1125 sen määrästä jokaiselta sellaiselta arkipäiväitä, jolloin perhe on oikeutettu tukeen. Edellä 2 momentissa tarkoitettua perusosan määrää tarkistetaan kalenterivuosittain kunkin kalenterivuoden alusta sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 :n soveltamista varten. 7 Lisäosa Lisäosan saamisen edellytyksenä on, että 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lasta hoitaa pääasiassa hänen omassa kodissaan jompikumpi hänen vanhemmistaan tai hänen muu huoltajansa ja että perheen veronalaiset tulot kuukaudessa eivät ylitä lisäosaan oikeuttavaa rajaa. Jos lisäosaa saava perhe alkaa saada äitiysrahaa, lisäosaa suoritetaan samoin edellytyksin äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan saamisaikana. Jos edellä mainitut edellytykset täyttävän perheen, joka ei vielä saa lisäosaa, vanhempainrahakautta on pidennetty useamman kuin yhden syntymän johdosta, suoritetaan perheelle lisäosaa myös vanhempainrahakauden pidennystä koskevalta ajalta. Lisäosan täysi määrä on 80 prosenttia 5 :n 2 momentissa tarkoitetusta perusosasta. Täysimääräinen lisäosa myönnetään perheelle, jonka veronalaiset tulot ovat enintään 4 300 mark-

1990 vp. - HE n:o 239 7 Voimassa oleva laki kalenterikuukaudessa. Mikäli perheen nettotulot ovat tätä suuremmat, täysimääräistä lisäosaa vähennetään 25 prosentilla siitä määrästä, jolla perheen nettotulot ylittävät 2 600 markkaa kalenterikuukaudessa. Edellä 2 momentissa tarkoitettua nettotulojen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain maan yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden muutosten johdosta sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 :n soveltamista varten. Mitä nettotuloilla tarkoitetaan tätä lakia sovellettaessa, säädetään asetuksella. Ehdotus kaa kalenterikuukaudessa. Mikäli perheen veronalaiset tulot ovat tätä suuremmat, täysimääräistä lisäosaa vähennetään 15 prosentilla siitä määrästä, jolla perheen veronalaiset tulot ylittävät 4 300 markkaa kalenterikuukaudessa. Edellä 2 momentissa tarkoitettua rajatulon määrää tarkistetaan kalenterivuosittain maan yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden muutosten johdosta sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 :n soveltamista varten. Mitä veronalaisilla tuloilla tarkoitetaan tätä lakia sovellettaessa, säädetään tulo- ja varallisuusverolaissa (1240/88). Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Lain 5 :n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991 ja 5 :n 3 momentti 1 päivänä tammikuuta 1992. 2. Laki lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta 6 päivänä tammikuuta 1989 annetun lain (4/89) voimaantulosäännös sellaisena, kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1268/89), seuraavasti: Voimassa oleva laki Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1990 loppuun. Osittaista kotihoidon tukea suoritetaan tähän tukeen oikeutetuille perheille maaliskuun 1 päivästä 1989 lukien sen estämättä, mitä lasten kotihoidon tuesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain (25185) 1 :ssä on säädetty. Ehdotus Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1991 loppuun. Osittaista kotihoidon tukea suoritetaan tähän tukeen oikeutetuille perheille maaliskuun 1 päivästä 1989 lukien. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.