Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 18.1.2018
Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä tai jo aiemmin? Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan valinnat Yhdyskuntarakenne Asumisen valinnat ja tottumukset Liikkumisen tarve ja valinnat Kestävät kulkutavat Työ Lähipalvelut Jakamistalous Energiatehokkaat rakennukset Materiaalitehokas ja vähäpäästöinen rakentaminen Passiivitalot ja plusenergiatalot Paikallinen energiantuotanto Uusiutuvat energianlähteet Rakennuksen käyttö ja huolto Energiakorjaukset Lähiökorjaaminen Täydentävä rakentaminen Asemanseudut ja solmupisteet Ilmastonkestävä kaavoitus Eheät viheralueet Ilmastonkestävä kunnallistekniikka ja liikenteen infrastruktuuri Sopeutuminen ja varautuminen Väestön haavoittuvuus 2
Vanhat kaupunginosat täydentyvät, vanhat asunnot ratkaisevat Lämmitysmuoto ja kaukolämmön tuotantotapa Rakennusten energiatehokkuus ja ilmastonkestävyys Vanhojen alueiden ilmastonkestävä täydentäminen Asukkaan omat kulutuksen valinnat 3
Sääkorjattu ominaiskulutus (kwh/rm 3 ) 60 50 40 30 Asuntokannan energiatehokkuus 20 10 0 Kulutus rakennusvuosikymmenittäin Koko rakennuskannan keskiarvo <40-luku 40-luku 50-luku 60-luku 70-luku 80-luku 90-luku 2000-luku 2010-luku Uuden kerrostalon lämmönkulutus on noin 40 % kannan keskimääräistä kulutusta pienempi. Vanhojen talojen energiatehokkuus paranee hyvällä kiinteistöpidolla ja peruskorjauksilla. Sääkorjattu ominaiskulutus (kwh/rm 3 ) 60 50 40 30 20 10 Helsingin asuinkerrostalojen sääkorjattu lämmön ominaiskulutus (kwh/rm 3 ) vuonna 2013 rakennuksen iän mukaan Lähde: Helsingin ympäristötilasto Sääkorjattu lämmön ominaiskulutus (kwh/rm 3 ) vuonna 2015 rakennuksen iän mukaan Espoon Asuntojen, Helsingin kaupungin asuntojen ja VAV Asuntojen vuokrataloissa Lähde: Espoon Asunnot, Helsingin kaupungin asunnot, VAV Asunnot, tiedot on koonnut HSY VAV 2015 Sääkorjattu lämmönkulutus kwh/rm³ Espoon Asunnot 2015 Sääkorjattu lämmönkulutus kwh/rm³ Heka 2015 Sääkorjattu lämmönkulutus kwh/rm³ Keskim. (pl. 2011-2013) Sääkorjattu lämmönkulutus kwh/rm³ 0-1920 1921-1945 1946-1960 1961-1980 1981-1990 1991-2000 2001-2010 2011-2013
Vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on välttämätöntä, jotta asumisen kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää riittävän paljon riittävän nopeasti. Vanhan asuntokannan korjaaminen toteutuu hitaasti, varsinkin asunto-osakeyhtiöissä. 2000-2009 12 % 1990-1999 13 % 2010-2016 10 % -1920 3 % Yhteensä 750 000 asuntoa 1921-1929 3 % 1930-1939 4 % 1940-1949 2 % 1950-1959 8 % 1960-1969 13 % 1980-1989 15 % 1970-1979 17 % Helsingin seudun asuntokanta 31.12.2016 (asuntoja, lkm) rakentamisajankohdan mukaan Lähde: Tilastokeskus, Helsingin seudun aluesarjat 5
Täydentävä rakentaminen olemassa olevaan liikenne- ja kunnallistekniseen infrastruktuuriin tukeutuen Muutoskaavoituksella ja vanhan, käyttämättömän rakennusoikeuden tonteille rakennettiin vuosina 2011-2015 noin 10 % pääkaupunkiseudun asuntotuotannosta. 6
Täydentävän rakentamisen laatu Julkisen tilan laatu. Ilmastonkestävyys ja viherympäristö. Ilmanlaatu. Kulttuurihistoria ja estetiikka. Sovitteleva suunnittelukulttuuri. 7
Kokonaisharkintaa purkavaan uudistamiseen Kokonaisharkinta Onko sijainti riittävän hyvä? Onko uudistamiselle tekninen, toiminnallinen tai sosiaalinen tarve? Purkamisen ja uuden rakentamisen ilmastokuorman vähentäminen! 8
Ilmastonkestävät rakennukset Kosteusrasitus Maaperän vesipitoisuus Sulamis-jäätymissyklit Sähkökatkot Rantarakentaminen Helsingin seudun riskialueilla 8 300 asuinrakennusta ja 16 000 asukasta. 9
Puhtaasti parempaa arkea En rent bättre vardag Purely better, every day KIITOS! Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority