PAPPISASESSORIEN, TUOMIOROVASTIEN JA LÄÄNINROVASTIEN TYÖN KORVAAMINEN Kirkkohallituksen asettaman työryhmän mietintö Suomen ev. lut. kirkon keskushallinto Sarja C 2004:9
KIRKKOHALLITUS HELSINKI 2004 ISSN 1237-6973
Pappisasessorien, tuomiorovastien ja lääninrovastien työn korvaaminen (Diaarinumero 2004-00111) Syksyn 2002 kirkolliskokous päätti antaa kirkkohallituksen tehtäväksi selvittää ja tehdä kokonaisesitys pappisasessorien, tuomiorovastien ja lääninrovastien palkkioista sekä seurakunnan mahdollisuudesta saada korvausta, kun sen pappi on valittu näihin tehtäviin. Kirkkohallituksen virastokollegio päätti kokouksessaan 29.1.2004 asettaa työryhmän selvittämään asiaa. Sen puheenjohtajaksi valittiin kirkkoneuvos Leena Rantanen ja jäseniksi lakimies Timo v. Boehm, dekaani Paavo Haapakoski, toimistopäällikkö Heikki Kämäräinen ja lakimiesasessori Pirjo Pihlaja sekä sihteeriksi piispainkokouksen sihteeri Kalervo Salo. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.8.2004 mennessä. Työryhmä on pitänyt neljä kokousta. Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä jättää mietintönsä kirkkohallitukselle. Helsingissä 16.8.2004 Leena Rantanen Timo v. Boehm Paavo Haapakoski Heikki Kämäräinen Pirjo Pihlaja Kalervo Salo
2 Pappisasessorit lääninrovastit tuomiorovastit 1. Johdanto Kirkolliskokouksen hallintovaliokunta mietinnössään nro 1/2002 kirkolliskokouksen esityksestä 1/2001, joka koskee hiippakuntahallinnon kehittämistä, kiinnitti huomiota myös pappisasessorien, tuomiorovastien ja lääninrovastien asemaan seuraavasti: Pappisasessorien sivutoimisen viran tehtävät työllistävät paljon asessoreja. Usein asessorien mahdollisuus tehdä täyspainoista työtä seurakuntavirassa vaarantuu. Erityisesti pienten seurakuntien papillisten tehtävien hoito uhkaa kärsiä asessoreiksi valitun papin kohdalla. Vastaavasti henkilötasolla asessorien työmäärä on usein kohtuuton. Tämän vuoksi suurimmissa seurakunnissa osa asessorin seurakuntaviran tehtävistä pyrkii siirtymään muun papiston rasitukseksi. Tätä on pidettävä epäkohtana. Samankaltainen seurakuntaa rasittava piirre sisältyy myös lääninrovastin ja tuomiorovastin tehtävien hoitamiseen. Tällä hetkellä kirkon keskusrahasto maksaa asessoreille, lääninrovasteille ja tuomiorovasteille palkkiota näiden tehtävien hoitamisesta. Sen sijaan rasituksen kohteeksi joutuva seurakunta ei voi saada korvausta seurakuntaan kohdistuvasta tosiasiallisesta työpanoksen menetyksestä. Toisinaan on myös esiintynyt epäselvyyttä palkkioiden maksamisesta esim. viranhaltijoiden virkavapauksien ja sairaslomien aikana. Hallintovaliokunta esittää, että kirkkohallitus selvittäisi ja tekisi kokonaisesityksen pappisasessorien, tuomiorovastien ja lääninrovastien palkkioiden maksamisesta sekä seurakuntien mahdollisuudesta saada korvausta, kun sen pappi on valittu näihin tehtäviin. Hallintovaliokunnan esityksen mukaisesti syksyn 2002 kirkolliskokous päätti antaa kirkkohallituksen tehtäväksi selvittää ja tehdä kokonaisesitys pappisasessorien, tuomiorovastien ja lääninrovastien palkkioista sekä seurakunnan mahdollisuudesta saada korvausta, kun sen pappi on valittu näihin tehtäviin. Kirkkohallituksen perustaman työryhmän työn lähtökohtana on asian käsittely kirkolliskokouksessa, jossa on todettu pappisasessorien, lääninrovastien ja tuomiorovastien toimenkuvissa olevan ongelmallisuutta suhteessa seurakunnassa tehtävään työhön. Hallintovaliokunnan mietintö kiinnittää erityisesti huomiota pappisasessorien nykyisen työtaakan kohtuuttomuuteen sekä hänen itsensä että seurakuntatyönantajansa kannalta. Kirkolliskokouksen esitys liittyi hiippakuntahallinnon uudistusprosessiin, joka tätä mietintöä kirjoitettaessa on sisäänajovaiheessa. Muutos merkitsee varsinkin pappisasessorien ja lääninrovastien toimenkuvien uudistumista. Tuomiorovastin työn voi arvioida pysyvän suunnilleen entisen kaltaisena (hiippakuntakokous korvautuu osallistumisena hiippakuntavaltuuston työhön). Asessorin kohdalla muutokset kohdistuvat lähinnä hiippakuntakokouksiin liittyvän työn pois jäämisenä ja sen korvautumisella läsnäolo- ja puheoikeudella hiippakuntavaltuuston kokouksissa. Toinen muutos koskee hiippakunnallisten toimikuntien korvautumista uudentyyppisillä
Pappisasessorit lääninrovastit tuomiorovastit 3 johtokunnilla tai työryhmillä, joissa asessorit eivät välttämättä enää ole jäseniä. Lääninrovastien kannalta muutos merkitsee lähinnä rovastikuntakokousten korvautumista vapaamuotoisilla toimintatavoilla. Tuomiorovastien, lääninrovastien ja pappisasessorien työmäärän täsmällinen arviointi on mahdotonta. Hiippakuntien itsenäisyys näkyy erilaisissa työkäytännöissä. Viranhaltijoiden välinen työnjako vaihtelee eri hiippakunnissa. Samoin lääninrovastien kohdalla rovastikuntien toimintatavat ja käytännöt muotoutuvat kovin erilaisiksi. Tästä syystä työmäärään pohjautuvien palkkioiden perusteiden arviointi muodostuu hankalaksi tehtäväksi. Koska työkäytännöt kapituleissa ja rovastikunnissa ovat muutosprosessissa, on syytä nyt tehdä ratkaisu, jonka tarkistukseen palataan noin kahden vuoden kuluttua. Tällöin voidaan arvioida nyt tehdyn ratkaisun tarkoituksenmukaisuutta uudistuneiden työkäytäntöjen näkökulmasta. Työkäytäntöjen muotoutuessa nyt uudelleen on syytä huolehtia siitä, että työmäärät pysyvät kohtuullisina. 2. Pappisasessorien tehtävät Pappisasessorien työtehtävät ovat muotoutuneet pitkän prosessin kuluessa eikä niiden hoidosta saa kirkkolain tai kirkkojärjestyksen niukkojen mainintojen varassa selkeää kuvaa. Hiippakuntavaltuuston työhön osallistumisesta läsnäolo- ja puheoikeudella säädetään KL 17 b:2 :n 5 momentissa. Tuomiokapitulin jäsenyydestä säädetään KL 19:1 :n 2 momentissa. KJ 19:5 :n 1 momentissa määrätään seuraavasti: Asiat ratkaistaan tuomiokapitulin viranhaltijan esittelystä siten kuin tuomiokapitulin työjärjestyksessä määrätään. Käytännössä pappisasessorien valmistelutehtävien ytimen muodostavat kappalaisen ja kanttorin vaalia varten annettavat kelpoisuuspäätökset ja lausunnot sekä kirkkoherrojen vaaleja varten tehtävät kelpoisuuspäätökset ja vaaliehdotukset. Pappisasessorit tekevät myös muita seurakuntia koskevia lausuntovalmisteluja (esim. kirkkotilojen muutosehdotukset, avustusanomukset). KJ 5:1 :n 2 momentin mukaan pappisvirkaan vihkimisen toimittaa piispa. Aiemmin oli mahdollista, että pappisvirkaan vihkimisen toimittaisi piispan ollessa estyneenä tuomiorovasti tai vanhempi pappisasessori, mutta tästä käytännöstä on Porvoon sopimuksen hyväksymisen myötä luovuttu. Syksyn 2003 kirkolliskokouksen hyväksymän papiksi vihkimisen kaavan ingressissä sanotaan ordinaation toimittamisesta, että piispa kutsuu vähintään neljä avustajaa. Yleisin käytäntö onkin, että piispa kutsuu avustamaan ordinaatiossa ainakin tuomiorovastin ja molemmat pappisasessorit (sekä dekaanin). Piispantarkastuksista säädetään (KJ 18:4 ), että piispaa avustavat tarkastuksissa hänen kutsumansa tuomiokapitulin jäsen sekä lääninrovasti. Piispa voi määrätä tuomiorovastin, pappisasessorin tai lääninrovastin toimittamaan tarkastuksen. Edelleen hallinnon ja talouden tarkastuksista säädetään (KJ 18:5 ), että piispantarkastuksen yhteydessä toimitettavassa hallinnon ja talouden tarkastuksessa tarkastetaan seurakunnan kirkonkirjat, arkisto, hallinto, omaisuus ja taloudenhoito sekä seurakunnan hallussa olevat rahastot. Tällainen tarkastus voidaan suorittaa erikseen ja piispa voi määrätä sen toimittajaksi myös lakimiesasessorin sekä käyttää tarkastuksessa apuna asiantuntijoita. Se voidaan pitää myös seurakunnan toimielimen, viranhaltijan
4 Pappisasessorit lääninrovastit tuomiorovastit tai luottamushenkilön toiminnan osalta erikseen. Käytännössä pappisasessori toimittaa usein hallinnon ja talouden tarkastuksen. Tämän lisäksi hän avustaa piispaa piispantarkastuksessa. Piispainkokouksen päätöksentekoon osallistumisesta säädetään KL 21:1 1 momentissa. Sen mukaisesti piispainkokouksen jäseninä ovat jokaisen tuomiokapitulin keskuudestaan määräämä asessori. Kapituli voi siis määrätä pappisasessorin tai lakimiesasessorin osallistumaan piispainkokouksen työskentelyyn, vaikka pääsääntönä on ollut pappisasessorin määrääminen. Pappisasessorien tehtävät vaihtelevat hiippakunnittain. Niihin kuuluvat ainakin 1) osallistuminen tuomiokapitulin kollegion työhön ja siihen liittyvät valmistelu- ja esittelytehtävät (erityisesti KJ 6:22-25 :issä tarkoitettu kelpoisuuspäätös ja vaaliehdotus sekä KJ 6:32 a :ssä tarkoitettu kelpoisuuspäätös ja lausunto sekä muut seurakuntia koskevat lausuntovalmistelut) sekä 2) osallistuminen hiippakuntavaltuuston työhön läsnäolo- ja puheoikeudella. Tämän lisäksi pappisasessorit osallistuvat yleensä 1) ordinaatiokoulutukseen ja ordinaatioon ja ordinaatioretriitteihin, 2) pastoraalikoulutukseen (myös opetus- ja saarnanäytteet), 3) hiippakunnallisten johtokuntien tai työryhmien työskentelyyn, 4) hallinnon ja talouden tarkastuksen toimittamiseen ja piispaintarkastuksiin 5) lääninrovastien, kirkkoherrojen ja asessorien kokouksiin sekä 6) vuorollaan piispainkokouksen istuntoihin, sen valmistusvaliokunnan työhön ja sen perustamiin työryhmiin puheenjohtajana, jäsenenä tai sihteerinä. Tämän lisäksi asessorit hoitavat erilaisia piispan tai tuomiokapitulin määräämiä satunnaisia tehtäviä (mm. yhteydenpito seurakuntiin ja tiedotusvälineisiin, yksityiset piispantarkastukset tai muu ongelmatilanteiden hoito seurakunnissa, piispantarkastusten jälkitarkastukset lääninrovastien seurakunnissa, neuvontatyö). Tuomiokapitulien erilaisista käytännöistä johtuen pappisasessorin työhön käytettävää aikaa on mahdotonta määritellä täsmällisesti. Oheisessa laskelmassa on arvioitu tietty vaihteluväli, jonka puitteissa tietyt tehtävät tulevat hoidetuksi. Taulukossa ei ole huomioitu piispainkokouksen työmäärää, koska sen vaihtelu on voimakasta (0-10 päivää vuodessa, 0-4,5 % normaalista työajasta) eikä tehtävä kohdistu kaikkiin asessoreihin koskaan. Työryhmä katsoo lisäksi, että pastoraalikoulutuksesta on maksettava erillinen korvaus niille, jotka tämän työn tosiasiallisesti suorittavat.
Pappisasessorit lääninrovastit tuomiorovastit 5 Pappisasessorin työn keskimäärin vaatima aika voidaan vuositasolla arvioida työpäivinä seuraavasti: - kollegion työ (10 kokousta + valmistelu)...16-20 pv - ordinaatio...2 pv - hiippakuntavaltuusto... 1-2 pv - piispantarkastukset + hallinnon ja talouden tarkastus...12-15 pv - ordinaatiokoulutus + ordinaatioretriitit... 2-4 pv - pastoraalikoulutuksen näytteet... 0-1 pv - toimikunnat/työryhmät...1 pv - yhteistyöryhmien kokoukset (l-rov, khra, asessorit)... 3-4 pv - satunnaiset tehtävät (hpk:n edustaminen)... 1-3 pv - YHTEENSÄ... 38-52 pv Pappisasessorin työhön kuluu arvion mukaan keskimäärin n. 45 työpäivää (38-52 pv), joka vastaa noin 20,5 % kokonaisen viran työmäärästä. Tämän lisäksi tulee piispainkokouksen ja pastoraalikoulutuksen työ. Nykyisin virkaehtosopimuksen mukaan pappisasessorille maksetaan kalenterikuukaudessa palkkio, jonka suuruus on 10 % E 17 palkkaluokan alkupalkasta. Lisäksi on huomioitava, että pappisasessorin työ on sivutoiminen virka ja hänen edellytetään hoitavan täyspainoisesti (100 %) myös seurakuntatyönsä. 3. Lääninrovastien tehtävät KL 19:11 :ssä säädetään, että piispan ja tuomiokapitulin apuna rovastikunnan kirkollisessa hallinnossa on lääninrovasti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan rovastikunnan seurakuntien kirkkoherroista. Lisäksi kyseisessä kohdassa säädetään lääninrovastin vaalista (vrt. myös KL 26:4 2 momentti). KJ 19:8-11 :ssä säädetään lääninrovastin tehtävästä seuraavasti: 8 Lääninrovastin tehtävänä on rovastikunnassa 1) edistää kirkon tehtävän toteutumista; 2) valvoa, että tähän tehtävään kuuluvia toimia hoidetaan seurakunnissa uskollisesti sekä kirkon tunnustuksen, kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen sekä niihin perustuvien määräysten ja ohjeiden mukaan; 3) asettaa rovastikunnallisia yhteistyöelimiä ja muutoinkin edistää seurakuntien yhteistyötä sekä johtaa rovastikunnallista toimintaa; sekä 4) huolehtia niistä muista tehtävistä, jotka lääninrovastille on säädetty tai määrätty taikka jotka piispa tai tuomiokapituli on hänelle antanut. Lääninrovasti pitää luetteloa päätöksistään ja muista virkatoimistaan.
6 Pappisasessorit lääninrovastit tuomiorovastit 9 Lääninrovastin tulee piispan tai tuomiokapitulin määräyksestä suorittaa toimituksia ja pitää tarkastuksia rovastikuntansa seurakunnissa. Lääninrovastin pitämästä tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, joka lähetetään tuomiokapitulille ja seurakunnalle. 10 Lääninrovasti kutsuu tarvittaessa rovastikunnan papit ja lehtorit kokoukseen ja toimii siinä puheenjohtajana. Kokouksessa käsitellään teologisia kysymyksiä sekä seurakuntien toimintaa koskevia asioita. 11 Jos lääninrovastin virka on avoinna tai lääninrovasti on virkavapaana, tuomiokapituli määrää jonkun rovastikunnan kirkkoherroista hoitamaan virkaa. Näiden tehtävien lisäksi lääninrovastin keskeiseen vastuualueeseen kuuluu hiippakunnallisten vaalien järjestäminen (piispa, pappisasessori, lääninrovasti, kirkolliskokousedustajat sekä hiippakuntavaltuuston edustajat, KVJ 3-4). Lääninrovastin osallistumisesta piispantarkastuksiin säädetään KJ 18:4-5 :ssä (siteerattu yllä). Lääninrovastin työ on muuttumassa rovastikuntakokousten lakattua ja järjestelmän siirryttyä avoimeen suuntaan. Tästä syystä työhön kuluvan ajan arvioiminen muodostuu hankalaksi. On myös oletettavaa, että rovastikunnallinen toiminta ja sen tarpeet muodostuvat kovin erilaiseksi eri rovastikunnissa. Työn luonteeseen kuuluu myös ajoittaisuus. Esimerkiksi jonkin seurakunnan ongelmallisen tilanteen selvittelyyn voi kulua paljonkin aikaa. Samoin jonain vuonna vaalit saattavat viedä neljäkin työpäivää, mutta jonain toisena vuonna ei vaaleja tarvitse järjestää ollenkaan. Oheisessa taulukossa vaalien järjestämiseen kuluva aika on arvioitu pitkän aikavälin keskiarvona. Lisäksi voidaan olettaa, että lääninrovastin työn määrään vaikuttaa rovastikunnan koko (seurakuntien määrä ja niiden koko, erityisesti pappien määrä). Lääninrovastin työn vaatima aika keskimäärin voidaan arvioida seuraavasti: - piispantarkastukset + hallinnon ja talouden tarkastus + jälkitarkastus... 2-6 pv - lääninrovastien kokoukset...1 pv - hiippakunnalliset työryhmät... 0-1 pv - vaalien järjestäminen...1 pv - seurakuntien yhteistyö, rovastikunnallinen koulutus... 1-6 pv - muut tehtävät (lomat yms. järjestelyt, tarkastukset)... 1-5 pv - YHTEENSÄ... 6-20 pv Lääninrovastin työtehtäviin voidaan arvioida kuluvan keskimäärin n. 13 työpäivää (6-20 pv, n. 6 % kokoaikaisen viran työmäärästä) vuodessa. Virkaehtosopimuksen mukaan työstä maksetaan kuukausittain palkkio, jonka suuruus on 7 % E 17 palkkaluokan palkasta. Tämän työn voidaan katsoa edelleen hoituvan normaalin seurakuntatyön lisänä eikä siitä ole tarvetta maksaa erillistä korvausta seurakunnalle.
Pappisasessorit lääninrovastit tuomiorovastit 7 4. Tuomiorovastin tehtävät Tuomiorovastin tehtävistä ja asemasta kirkkolaki ja kirkkojärjestys säätävät niukasti. KL 19:2 :n 1 momentin mukaan hän on asemansa perusteella tuomiokapitulin jäsen ja sen varapuheenjohtaja. KL 17 b:2 :n 5 momentin mukaan tuomiorovastilla on hiippakuntavaltuustossa läsnäolo- ja puheoikeus. KL 18:2 :n 1 momentin mukaan kun piispainvirka on avoinna tai piispa on estynyt virkaansa hoitamasta, hänen kiireelliset ja välttämättömät tehtävänsä hoitaa tuomiorovasti tai tämän estyneenä ollessa virassa vanhempi pappisasessori, jollei tehtävien hoitamisesta ole muuta säädetty. KJ 19:5 :n 1 momentin mukaan asiat ratkaistaan tuomiokapitulin viranhaltijan (ennen 1.1.2004 jäsenen) esittelystä siten kuin tuomiokapitulin työjärjestyksessä määrätään. Tuomiokapituleilla on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, hoitaako tuomiorovasti esittelytehtäviä tuomiokapitulissa. KJ 18:4-5 :n mukaisesti tuomiorovasti voi toimittaa piispantarkastuksen. Käytännössä tämä toteutuu harvoin. Tuomiorovastin työn vaatima aika voidaan arvioida keskimäärin seuraavasti: - kollegion työ...8-10 pv - hiippakuntavaltuusto... 1-2 pv - piispan sijaisuudet ja hiippakunnan edustus... 0-2 pv - työryhmät ja satunnaiset tehtävät... 0-1 pv - tuomiorovastien kokoukset...2 pv - lääninrovastien kokoukset... 0-1 pv - ordinaatio 1-2 pv - ordinaatiokoulutus + retriitti... 2-4 pv - YHTEENSÄ... 14-24 pv Tuomiorovastin työn voidaan arvioida vaativan keskimäärin 19 päivän työn vuodessa (14-24 pv, n. 9 % kokoaikaisen työn työmäärästä). Työn kuormittavuus kasvaa olennaisesti piispan viran ollessa avoinna tai piispan ollessa estyneenä hoitamasta työtehtäviään. Tuomiorovastin työstä maksetaan kalenterikuukaudessa palkkio, jonka suuruus on 5 % E 20 palkkaluokan alkupalkasta. On kuitenkin huomioitava, että tuomiorovastin seurakuntatyöstä maksetaan hivenen korkeampaa palkkaa kuin yleensä saman kokoisen seurakunnan kirkkoherran tehtävän hoitamisesta. Tuomiorovastin työn voidaan katsoa edelleen hoituvan normaalin seurakuntatyön lisänä eikä siitä ole tarvetta maksaa erillistä korvausta seurakunnalle. 5. Piispainkokouksen ehdotus Piispainkokous on useissa viime kokouksissa käsitellyt pappisasessorien työhön liittyviä kysymyksiä. Vastaavaa selvittelyä ei ole tehty lääninrovastien tai tuomiorovastien kohdalla. Tilanne johtuu toisaalta pappisasessorin virkaan kohdistuvasta erityisestä tarpeesta muuttaa vallitsevaa tilannetta. Lääninrovastien ja tuomiorovastien kohdalla ei ole yhtä suurta tarvetta muutokseen. Asessorit Hannu Komulainen ja Jaakko Simojoki jättivät piispainkokoukselle aloitteen pappisasessorin viran kehittämisestä. He esittivät kokonaisselvityksen laatimista
8 Pappisasessorit lääninrovastit tuomiorovastit pappisasessorin virasta, jonka yhteydessä viran tehtävät määriteltäisiin nykyistä tarkemmin. Selvityksen tulisi koskea asessorin viran hoitoa ja palkkausta koskevia kysymyksiä sekä asessorin viran aiheuttaman rasitteen korvaamista seurakunnalle. Aloitteen taustalla oli asessori Matti Perälän tekemä aloite asessorien tehtävien vaatiman työajan korvaamisesta seurakunnille ja pappisasessorien työajan inhimillistämisestä. Piispainkokous istunnossaan 9.-10.2.1999 (8 ja 25 ) päätyi ehdottamaan kirkkohallitukselle, että se varaisi vuoden 2000 talousarviosta alkaen kuhunkin tuomiokapituliin määrärahaan H 35 vuosipalkan suuruisen summan käytettäväksi aputyövoiman palkkaamiseen pappisasessorien seurakuntiin. Esitys ei ole tähän mennessä johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin. Piispainkokous käsitteli Komulaisen ja Simojoen tekemää aloitetta istunnossaan 10.- 11.9.2002 (6 ) päättäen asettaa työryhmän (pj pappisasessori Kari Mäkinen) pappisasessorin viran kehittämiseksi ja mallijohtosäännön laatimiseksi tuomiokapituleille. Työryhmän mietintö julkaistiin otsikolla Pappisasessorin viran kehittäminen (Suomen ev.-lut. kirkon keskushallinto. Sarja B 2003:5). Työryhmä ehdottaa, että pappisasessorin virasta tulisi puolitoiminen virka, jonka palkaksi tulisi 50 % R 36 palkkaluokan mukaisesta palkasta. Pappisasessori olisi virkakautensa ajan osittain (50 %) virkavapaana seurakuntavirastaan. Lisäksi työryhmän mielestä pappisasessorin virka tulisi määritellä nykyistä täsmällisemmin kirkkojärjestyksessä ja erityisessä johtosäännössä. Piispainkokous pyysi mietinnöstä lausunnot kirkkohallitukselta, Kirkon sopimusvaltuuskunnalta ja tuomiokapituleilta. Valmistusvaliokunnan ehdotuksen ja piispainkokouksen käsittelyn jälkeen piispainkokous päätti tehdä asiassa kirkkohallitukselle aloitteen (piispainkokouksen aloite 1/2004 kirkkohallitukselle). Aloitteen mukaan piispainkokous ehdottaa, että kirkkohallitus ryhtyy toimiin seuraavien pappisasessorin viran järjestelyjen toteuttamiseksi: 1. Pappisasessorin keskeisiin työtehtäviin on katsottava kuuluvan tuomiokapitulin istunnon työt ja siihen liittyvät valmistelu- ja esittelytehtävät, ordinaatioon ja pastoraalitutkintoon liittyvät tehtävät osallistuminen tuomiokapitulin johtokuntien ja työryhmien toimintaan, läsnäolo- ja puheoikeus hiippakuntavaltuustossa, piispaintarkastukset ja niiden yhteydessä toimitettava hallinnon ja talouden tarkastus sekä piispainkokouksen jäsenyys vuorollaan. 2. Pappisasessorit anovat hiippakuntansa tuomiokapitulilta 20 % palkatonta virkavapautta papinvirastaan asessorikautensa ajaksi sillä edellytyksellä, että tuomiokapituli maksaa vastaavan suuruisen summan korvauksena menetetystä ansiotulosta. Kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto liittää anomukseen lausuntonsa. Seurakunta voi halutessaan perustaa määräaikaisen ja osa-aikaisen viran tai pyytää o.v.o virkamääräystä jollekin papille/joillekin papeille. Myöntäessään pappisasessorille palkattoman virkavapauden tuomiokapituli päättää vastaavan suuruisen korvauksen maksamisesta pappisasessorin työstä aiheutuvan ansiomenetyksen korvaamiseksi.
Pappisasessorit lääninrovastit tuomiorovastit 9 3. Pappisasessorin palkan katsotaan korvaavan työstä aiheutuvan ylityön, joka määrältään vastaa yhtä viikoittaista työpäivää. Palkan suuruus määräytyy normaalin työmarkkinakäytännön mukaisesti. 4. Ansionmenetyksen korvauksen ja pappisasessorin palkan katsotaan kattavan :ssä 1 mainitut työt. Tuomiokapituli voi maksaa pappisasessorille näiden töiden yli menevistä töistä palkkioita. 5. Järjestelmää aletaan soveltaa 1.1.2005 alkaen. Tämän johdosta tuomiokapituleille on anottava lisää määrärahoja kasvaneiden pappisasessorien kustannusten edellyttämän määrän. Piispainkokous perusteli kantaansa seuraavasti: 1. kohta sisältää määrittelyn pappisasessorin työhön kuuluvista keskeisistä työtehtävistä. Piispa tai tuomiokapituli voi määrätä pappisasessorille myös muita tehtäviä. Pappisasessorin työ korvataan kolmen eri järjestelyn kautta. 2. kohta sisältää määrittelyn ensimmäisestä tavasta, osittaisesta palkattomasta (20 %) virkavapaudesta papinvirasta asessorikauden ajaksi. Pappisasessorin hakee seurakunnalta virkavapautta sillä edellytyksellä, että tuomiokapituli maksaa vastaavan suuruisen summan korvauksena ansiotulon menetyksestä. Tuomiokapitulille osoitettuun anomukseen liitetään seurakuntaneuvoston tai kirkkoneuvoston lausunto (KJ 6:12 ). Anottu virkavapaus vastaa keskimäärin yhtä työpäivää viikossa. Tuomiokapituli myöntää virkavapauden ja tekee samalla päätöksen ansionmenetyksen korvaamisesta palkkasummaa vastaavalla määrällä. Virkavapauden myöntämisen yhteydessä tuomiokapituli voi myös tehdä pappisasessorin seurakunnan anomuksen mukaisen päätöksen jollekin/joillekin papeille annettavasta o.v.o virkamääräyksestä tai muista ratkaisuista. Ansionmenetyksen korvaaminen ei vaikuta eläkkeen määrään. Pappisasessorin työn korvaamisen toinen tapa ilmenee 3. kohdasta. Pappisasessorin työ merkitsee väistämättä myös jatkossa vapaa-ajan käyttämistä työtehtävien hoitoon. Keskimäärin voidaan arvioida tähän kuluvan yhden työpäivän viikossa. Pappisasessori tekee siis keskimäärin seurakuntatyötä 4 työpäivää viikossa ja tuomiokapitulin työtä 2 työpäivää viikossa. Pappisasessorin palkan katsotaan korvaavan ylityön ja sen suuruus määräytyy normaalin työmarkkinakäytännön mukaisesti. Piispainkokouksen käsitys on, että pappisasessorin viran palkkaus tulisi nostaa siten, että se vastaa 20 % suuren seurakunnan kirkkoherran viran palkasta. 2.-3. kohdissa mainitut korvaukset kattavat 1. kohdassa mainitut keskeiset pappisasessorin työtehtävät. Mikäli piispa tai tuomiokapituli haluaa teettää pappisasessorilla näihin töihin kuulumattomia töitä, niistä voidaan maksaa erillisiä palkkioita. 4. kohta kertoo siis kolmannesta tavasta korvata pappisasessorin työ asianomaiselle. Tyypillisiä tällaisia töitä voisivat olla esimerkiksi hiippakuntavaltuuston tai synodaalikokouksen valmistelutehtävät, pastoraalikoulutukseen ja ylempään pastoraalitutkintoon liittyvät koulutustehtävät sekä piispan varamiehenä toimimiseen liittyvät tehtävät. Voidaan
10 Pappisasessorit lääninrovastit tuomiorovastit olettaa, että näiden maksettavien palkkiot eivät suuruudeltaan ole kovin merkittäviä. Palkkojen, ansionmenetyskorvausten ja mahdollisten palkkioiden lisäksi asessorit ovat oikeutettuja saamaan kulukorvauksen työn aiheuttamista kuluista (matkakorvaukset, majoituskorvaukset ja päivärahat, jotka kuuluu maksaa myös osallistumisesta tuomiokapitulin istuntoihin). Uuden käytännön soveltamisen alkamisajankohdaksi on mielekästä asettaa 1.1.2005. Tällöin voidaan budjetin laadinnassa ottaa huomioon kasvavat pappisasessorien kustannukset. Piispainkokous aloitteessaan ehdottaa, että pappisasessorin palkka korotettaisiin 20 % E 21 palkkaluokan mukaisesta palkasta. Lisääntyneiden pappisasessorien palkkakustannusten sekä tämän lisäksi maksettavien ansiotulon menetysten arvioitiin lisäävän toteutuessaan kustannuksia kokonaiskirkon tasolla noin 323 000 euroa vuodessa. Ratkaisun oletettiin olennaisesti helpottavan asessoreihin itseensä seurakunnasta kohdistuvia työpaineita ja tosiasiallisesti vähentävän työn määrää. Piispainkokous pitää ratkaisua oikeudenmukaisena pappisasessorin itsensä, hänen seurakuntansa sekä tuomiokapitulin kannalta ja katsoo sen vastaavan työn todellista luonnetta. Piispainkokouksen mielestä voidaan olettaa myös asessorina toimivan kirkkoherran suoriutuvan työhönsä kuuluvista hallinnollisista tehtävistä esityksen mukaisella tavalla. Piispainkokouksen ehdottama pappisasessorin korvaus merkitsisi kuukausipalkaksi 841. 6. Nykytilanteen ja piispainkokouksen ehdotuksen arviointia Lääninrovastien ja tuomiorovastien kohdalla nykyistä järjestelmää voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Molemmat työt työmäärältään ja luonteeltaan ovat sellaisia, että niiden hoitaminen normaalin seurakuntatyön ohessa on mahdollista. Samoin nykyisin näiden tehtävien hoidosta maksettavaa korvausta voidaan pitää kohtuullisena. Kuten kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan mietinnössä (1/2002), piispainkokouksen ehdotuksen pohjana olleessa työryhmän mietinnössä, siitä pyydetyissä lausunnoissa sekä piispainkokouksen istunnossa yksimielisesti todetaan, nykyinen asessorien työmäärä on kohtuuton ja siitä maksettava korvaus ei ole oikeassa suhteessa työmäärään nähden. Asessorin työn hankaluuden on muodostanut kahden vaativan tehtävän (seurakuntaviran ja hiippakuntahallintoon keskittyvän tehtävän) yhteen sovittaminen. Nämä tehtävät vaativat liian suuren osan asessoreina toimivien työ- ja vapaa-ajasta. Käytännössä asessori joutuu priorisoimaan kirkon yhteiset tehtävät seurakuntatyön ja vapaa-ajan kustannuksella. Tilanne on aiheuttanut ongelmia asessorin omassa seurakunnassa sekä luottamushenkilöiden että työtovereiden kohdalla. Suuri työmäärä rasittaa liiaksi myös asianomaisia itseään sekä heidän perheitään. Piispainkokouksen havainnot pappisasessorin viran hoidon ongelmallisuudesta ovat oikean suuntaisia. Nykyisin pappisasessorien työstä merkittävä osa suuntautuu kokonaiskirkon työhön. Tästä aiheutuvat ongelmat poistuvat tai ainakin merkittävästi vähenevät, mikäli kirkko ohjaa pappisasessorin seurakunnalle riittävästi taloudellista tukea. Asessorin omalta kannalta uudistus toisi merkittävän helpotuksen kokonaistyömäärän tosiasiallisesti pienentyessä.
Pappisasessorit lääninrovastit tuomiorovastit 11 Asessorien toimenkuvien viimeaikainen kehitys on johtanut myös vähäiseen työmäärän supistumiseen. Hiippakuntien toiminnalliset organisaatiot ovat kehittymässä Jatkossa tuomiokapitulien kannattaa omia toimintatapoja harkitessaan myös miettiä, missä kohdin asessorien osaamista voi parhaiten hyödyntää ja mitkä toiminnot voidaan hoitaa muutoinkin. 7. Ehdotus toimenpiteiksi 7.1 Ehdotus Työryhmä ehdottaa, että tuomiorovastin ja lääninrovastin kohdalla järjestelmä säilytetään entisellään. Tämä merkitsee sitä, että jatkossakin nämä henkilöt hoitaisivat kirkon yhteisiä tehtäviä ja työstä maksettaisiin entisen suuruinen kuukausipalkkio. Työryhmä ehdottaa, että pappisasessorin työ korvataan kahden eri järjestelmän kautta: - Asessorille itselleen maksettaisiin korvauksena 10 % (esim. E 19 palkkaluokan mukaisesta) palkasta. Palkkaprosentti pysyisi siis ennallaan, mutta työryhmä esittää korotusta palkkaluokkaan. Tämä olisi korvaus normaalin työmäärän ylittävästä työstä. Oheisissa laskelmissa käytetty palkkaluokkaa E 19 vastannee palkkausta pätevyysvaatimuksiltaan saman tasoisissa tehtävissä (dekaani, tuomiorovasti). - Asessorin seurakunnalle maksettaisiin korvaus, joka on suuruudeltaan 15 % (esim. H 38 palkkaluokan mukaisesta) palkasta. Tämä summa olisi tarkoitettu seurakunnalle korvaukseksi puuttuvasta asessorin työpanoksesta ja seurakunta hallinnoisi itse sen käyttöä. Tarkoitus kuitenkin on, että seurakunta käyttäisi tämän summan korvaavan työvoiman palkkaamiseen. Täten pappisasessorin työmäärä myös tosiasiallisesti vähenee seurakunnassa. Hänellä on kuitenkin oikeus saada asessoriajaltaan varsinainen palkkansa seurakuntavirastaan. Kokonaissuuruudeltaan 25 % korvaukset (10 % + 15 %) kattaisivat kaiken pappisasessorien työn lukuun ottamatta pastoraalikoulutusta, josta maksettaisiin tehdyn työn perusteella erillinen palkkio. Nämä korvaukset kattaisivat myös osallistumisen piispainkokouksen ja sen valmistusvaliokunnan työhön. 7.2 Virkavapaus ja sairausloma Virkavapauden ja sairausloman aikana tuomiorovastin viranhoito keskeytyy sekä seurakuntatyön että kapitulin työn osalta. Tällöin sekä tuomiorovastin palkkion maksamisessa että seurakuntatyön palkan maksamisessa käytetään normaaleja KirVesTes:n määräyksiä. Tuomiorovastin sijaisen tehtäviin kuuluvat vain tuomiorovastin kirkkoherran tehtävät seurakunnassa. Tuomiokapitulin kokouksissa käytetään tarvittaessa varajäsentä, jolle ei kuitenkaan voida maksaa tuomiorovastin palkkiota. Lääninrovastin viran hoito on sidottu rovastikunnan kirkkoherran viran hoitoon. Seurakuntaviran hoidon keskeytyessä keskeytyy samalla myös lääninrovastin viran hoito ja tuomiokapituli määrää jonkin rovastikunnan kirkkoherroista hoitamaan virkaa (KJ 19:11 ). Työryhmä ehdottaa, että vt. lääninrovasti saa sijaisuuden alkamista
12 Pappisasessorit lääninrovastit tuomiorovastit seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta palkkion, mikäli hän tällöin yhä edelleen hoitaa sijaisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sijainen voi saada palkkion vain, jos sijaisuus kestää sijaisuuden alkamiskuukauden jälkeen koko seuraavan kalenterikuukauden ja jatkuu vielä lisäksi sitä seuraavan kalenterikuukauden puolelle. Tämän jälkeen palkka maksetaan kalenterikuukauden alussa sille, joka kuukauden ensimmäisenä päivänä hoitaa lääninrovastin tehtäviä. Lääninrovastin palkkiota voidaan maksaa ainoastaan yhdelle henkilölle kerrallaan. Pappisasessorin virka on seurakuntavirasta erillinen tehtävä. Tämän vuoksi, jos pappisasessorille myönnetään seurakuntavirasta virkavapautta tai hän jää sairauslomalle, tämä ei vapauta häntä asessorityöhön liittyvistä tehtävistä. Siitä hänen on anottava tuomiokapitulilta virkavapautta erikseen ja tällöin pappisasessorin palkanmaksussa noudatetaan KirVesTes:n määräyksiä. Seurakunnan saama korvaus on riippuvainen siitä, että pappisasessori hoitaa sekä asessorin virkaa että samanaikaisesti seurakuntavirkaa. Jos hänet on vapautettu asessorin viran tehtävistä tai seurakuntaviran tehtävistä, seurakunta ei ole oikeutettu saamaan korvausta. Mikäli asianomainen on virkavapaana seurakuntatyöstä, seurakunta voi hankkia hänelle sijaisen, joka ei toimi pappisasessorin tehtävissä. Jos puolestaan asianomainen on virkavapaana vain asessorin tehtävistä, silloin ei enää seurakuntaviran hoidolle aiheudu ylimääräistä rasitusta. Työryhmä on kuitenkin käytännön syistä sitä mieltä, että vain kokonaisen kalenterikuukauden kestävät virkavapaudet poistaisivat seurakunnan oikeuden saada korvausta. 7.3 Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset Lääninrovastin ja tuomiorovastin osalta palkkiokustannukset eivät muuttuisi. Työryhmä ehdottaa, että pappisasessoreille maksettava korvaus olisi edelleen 10 %, mutta palkkaluokka olisi E 19. Kokonaiskirkon osalta pappisasessorien palkankorotus (E 17 E 19) lisäisi kustannuksia vuodessa 11 200. Pastoraalikoulutuksesta tuomiokapitulien maksamien palkkioiden osuuden voi katsoa olevan niin vähäisen, että sitä ei erikseen tarvitse ottaa budjetissa huomioon. Pappisasessorin seurakunnalle maksettava korvaus merkitsisi kokonaiskirkon osalta 134 000 euron menojen kasvua (15 % 2 901 * 12 kk * 18 asessoria + sosiaalikulut ja lomarahat), jos palkkaperusteena käytettäisiin palkkaluokkaa H 38 kaikilla kokemuslisillä. Kunkin asessorin seurakunnan osalta tämä merkitsisi vuoden 2004 tasolla 7 450 euron tukea seurakunnalle. Määräraha otettaisiin huomioon kirkkohallituksen budjettivalmistelun yhteydessä. Kokonaisuudessaan uudistus maksaisi siis noin 145 000 euroa vuodessa.
Pappisasessorit lääninrovastit tuomiorovastit 13 8. Esitys Työryhmä esittää, että kirkkohallitus 1. päättäisi pitää ennallaan tuomiorovastien ja lääninrovastien palkkiokäytännöt, 2. tekisi esityksen Kirkon sopimusvaltuuskunnalle, että pappisasessorille maksettaisiin asessorikautensa ajalta kuukausipalkkaa, jonka suuruus on 10 % vaativasta asiantuntijatehtävästä maksettavasta palkasta (esim. E 19), 3. päättäisi varata budjettiin määrärahan seurakunnille pappisasessorien seurakuntatyötä korvaavasta työstä maksettavaan korvaukseen, jonka suuruus olisi 15 % esimerkiksi kappalaisen keskipalkasta (esim. H 38), 4. päättäisi, että seurakuntien avustukset maksetaan puolivuosittain jälkikäteen ja laatisi ohjeistuksen seurakunnille avustuksen käyttötarkoituksesta, 5. päättäisi soveltaa uutta käytäntöä vuoden 2005 alusta alkaen ja palata vuoden 2007 aikana uudelleen pappisasessorien, tuomiorovastien ja lääninrovastien palkkioihin ja seurakunnan saamaan korvaukseen, kun hiippakuntahallintouudistuksen ja työryhmän ehdotusten vaikutuksesta ao. henkilöryhmien työhön on saatu kokemuksia, sekä 6. päättäisi lähettää tämän mietinnön tiedoksi kirkolliskokoukselle ja piispainkokoukselle.