Ormuslinna Helppo ja turvallinen senioriasunto Helsingin Malmilla Seniori asumisoikeus oy
02 Malmi lukuina Helsingin kaupunginosa nro 38 sukkaita Malmin peruspiirissä Noin 30 000 Työpaikkoja Malmin peruspiirissä Noin 12 000 Peruspiirin pinta-ala 11,14 km 2 Väestötiheys 2 500 asukasta/km 2 Liitettiin osaksi Helsinkiä 1946 suuressa alueliitoksessa Malmi on lähiympäristön keskus Malmi tarkoittaa hyviä palveluita ja liikenneyhteyksiä. Se eroaa monista Helsingin esikaupunkialueista palvelurakenteeltaan omavaraisena aluekeskuksena. Malmilla on oikea keskusta, josta löytyvät kaikki kaupungille tunnusomaiset kaupalliset, kunnalliset ja jopa kulttuurielämän palvelut. Siinä missä monia ympäristön kaupunginosia vaivaa lähipalveluiden vähentyminen, Malmille ne tuntuvat keskittyvän. sema Koillis-Helsingin keskuksena vahvistuu.
:03 Ilmailun historiaa Puhuttaessa Malmin historiasta, puhutaan aina myös suomalaisen ilmailun historiasta. Ilman toista ei olisi toista. Vuonna 1938 rakennettu Malmin lentokenttä on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva kenttä, ja juuri siksi sen tulevaisuutta koskeva keskustelukin herättää poikkeuksellisen suuria tunteita. Toiset ovat rakentamassa alueelle asuntoja, kun toiset ajavat historiallisen kentän suojelua. Malmin lentokentän vilkkaimmat vuodet elettiin 1970-luvun alussa huolimatta siitä, että Seutulan kenttä valmistui jo olympiakesäksi 1952. Tänään kenttä palvelee lähinnä kevyttä lentoliikennettä ja erityisesti ilmailun harrastajia. ivan oma merkityksensä kentällä on kulttuuri- ja virkistyskohteena. Erityisen arvokkaina pidetään 30-luvun lentokenttärakennuksia ja alueen linnustoa, joka tekee Malmista myös suositun luontokohteen. Malmilaisille 123 hehtaarin kenttäalue edustaa ennen kaikkea avaraa tilaa. Se on osa alueen identiteettiä, ja sen historiaan liittyy yhteisiä muistoja.
04 Ormuslinna, Helatehtaankatu 2, 00700 Helsinki Malmin asema 500 m Lähijuna Helsinkiin 15 minuuttia Elintarvikekaupat Lähellä useita: mm. Citymarket, Malmin Nova Posti ja pankki Lähellä, alle kilometri pteekki Lähellä, alle 800 metriä Kirjasto Lähellä, alle 800 metriä Hyvien palveluiden keskellä Ormuslinna nousee Malmin keskustan pohjoispuolelle rakennettavalle Ormuspellon asuinalueelle. Uusi talo tarjoaa vaivattomia vuosia, ja senioreille tarkoitettu asumisoikeusasunto merkitsee asumisen turvaa ja hyviä palveluita. Talon isäntä tai emäntä on apuna asukkaiden arjessa. Kaikki peruspalvelut ovat kävelyetäisyydellä, ja lisäksi alueelle on suunnitteilla erityisiä vanhusten hoivapalveluita. Ormuslinna sijaitsee pääradan varressa hyvien kulkuyhteyksien päässä.
:05 Eurooppalaisia vaikutteita Ormuspellon kaavoituksen lähtökohdaksi on otettu keskieurooppalainen tiivis kaupunkiympäristö, jossa pienimittakaavaista katutilaa rajaavissa umpikortteleissa vuorottelevat viipaletalot, rivitalot ja kerrostalot sekä julkisia tiloja rytmittävät aukiot, puistikot ja vihreät korttelipihat. lueen identiteettiin vaikuttaa tiiviin kaupunkimaisen rakenteen lisäksi sen historia: paikalla aiemmin sijainnut tehdasalue sekä niin ikään alueella ollut keskiaikainen linnoitus. Ormuslinna sijaitsee nyt rakennettavan alueen läntisimmässä korttelissa, lähellä Malmin aseman palveluita ja liikenneyhteyksiä. Korttelia rajaavat luoteissivulla yhtenäinen kerrostalomassa, joka samalla toimii melumuurina Malminkaaren ja rautatien suuntaan. Sen yhteydessä sijaitsevat myös korttelin autopaikat, sekä itäsivulla kaksikerroksinen rivitalo. Korttelin keskellä sijaitsee puistomainen viherpiha ja itse Ormuslinna sijoittuu korttelin eteläreunalle. Esteettömäksi suunniteltu Ormuslinna koostuu kahdesta asuinkerrostalosta, joita yhdistää matala nivelosa. Suunnittelu on saanut inspiraationsa linnateemasta sekä alueen kaupunkimaisesta olemuksesta: katujulkisivu on käsitelty punatiilisenä muurina, jonka ikkuna-aukotus muistuttaa perinteistä kaupunkikuvaa kapeine korkeine ikkunoineen. Pihan puolella ote on kevyempi: julkisivu on valkoiseksi rapattu ja aukotus katupuolta vapaampi. Keveyttä tuovat myös leveät parvekkeet lasipintoineen ja säleikköineen. Koko rakennus ja sen piha-alueet on suunniteltu esteettömiksi. Yhteistilat nivoutuvat yhteisen kerhotilan ympärille, ja väljistä ja valoisista porrashuoneista on suora uloskäynti sekä pihalle että kadun puolelle. Kerhotilan ja porrashuoneiden yhteydessä sijaitsee pieni oleskelupiha, joka liittyy istutuksineen korttelin yhteispihaan sekä alueen kevyen liikenteen väyliin. Juha Niemi rkkitehti SF Optiplan rkkitehdit
06 TEERISUONTIE MLMINKRI SÄKÖINTIKTOS KERROSTLO, 5-7 KERROST RIVITLO, 2 KERROST HEL-UKIO OLEELU J LEIKKI HELTEHTNKTU TEERISUONTIE KERROSTLO
:07 Ormuslinna lyhyesti Talotyyppi 2-portainen, 4 5 kerroksinen kerrostalo suntoja yhteensä 48 Pienin asunto 1h+kk+s 38,5 m 2 Suurin asunto 3h+k+s 71,0 m 2 utopaikkoja 32 kpl viereisen talon autohallissa, -tallissa ja -katoksessa rvioitu valmistumisaika 2010 Toimivia koteja Ormuslinnan asuntosuunnittelussa on lähdetty yksin tai kaksin asuvien vaatimuksista. Erityistä painoarvoa on annettu ikääntyvien ihmisten erityistarpeille ja tilojen käytännöllisyydelle. Tuloksena on esteettömiä, helposti kalustettavia kaksioita ja kolmioita. Pääosassa on asumisen helppous, mutta mukavuuksiakaan ei ole unohdettu. Kaikissa asunnoissa on tilava parveke ja oma asuntosauna.
08 17, 21 5, 11 P 1h+kk+s 38,5 m 2 Huoneistot 5 2. kerros 11 3. kerros 17 4. kerros 21 5. kerros
:09 2, 8 33, 39, 45 1. krs 14, 20 25, 27 1. krs P 2h+kk+s 47,5 m 2 Huoneistot 2 2. kerros 25 1. kerros 45 5. kerros 8 3. kerros 27 2. kerros 14 4. kerros 33 3. kerros 20 5. kerros 39 4. kerros 39, 45 1. krs
10 sunnossa 4 etäisyys ikkunasta vastapäiseen rakennukseen noin 7,90 m Ikkunan koko poikkeaa asunnoissa 10 ja 16 2. krs 2. krs P 2h+kk+s 49,0 m 2 Huoneistot 4 2. kerros 10 3. kerros 16 4. kerros 2. krs
:11 42, 46 30, 36 P 2h+kt+s 52,0 m 2 Huoneistot 30 2. kerros 36 3. kerros 42 4. kerros 46 5. kerros
12 Ikkunan koko poikkeaa asunnossa 35 Ikkunan koko poikkeaa asunnossa 41 P 2h+kk+s 53,5 m 2 Huoneistot 29 2. kerros 35 3. kerros 41 4. kerros
:13 Ikkunan koko poikkeaa asunnoissa 43 ja 47 P 2h+k+s 54,5 m 2 Huoneistot 31 2. kerros 37 3. kerros 43 4. kerros 47 5. kerros
14 Ikkunonan koko ja sijainti poikkeaa asunnossa 22 Ikkunoiden koko ja sijainti poikkeaa asunnossa 22 P 2h+k+s 57,0 m 2 Huoneistot 6 2. kerros 12 3. kerros 18 4. kerros 22 5. kerros
:15 Ikkunoiden koko poikkeaa asunnoissa 9, 34 sunnossa 3 etäisyys ikkunasta vastapäiseen rakennukseen 6,95 m 1. krs 1. krs P 2h+k+s 57,5 m 2 Huoneistot 3 2. kerros 26 1. kerros 9 3. kerros 28 2. kerros 15 4. kerros 34 3. kerros 40 4. kerros
16 P 3h+k+s 65,0 m 2 Huoneistot 24 1. kerros
:17 Ikkunan koko ja sijainti poikkeaa asunnossa 48 Ikkunoiden koko poikkeaa asunnossa 48 P 3h+k+s 67,5 m 2 Huoneistot 32 2. kerros 38 3. kerros 44 4. kerros 48 5. kerros
18 Ikkuniden koko poikkeaa asunnoissa 19, 23 P 3h+k+s 68,0 m 2 Huoneistot 7 2. kerros 13 3. kerros 19 4. kerros 23 5. kerros
:19 P 3h+k+s 71,0 m 2 Huoneistot 1 1. kerros
20 MIK Merkkien selitykset Lattialiesi Jääkaappi- Tilavaraus pakastin mikroaaltouunille Tilavaraus astianpesukoneelle Ryhmä- keskus Sähkökiuas Tilavaraus pyykinpesukoneelle Hyllykomero lustava rakennustapaselostus Yleiskuvaus Ormuslinna rakennetaan rakennuslupaa haettaessa voimassa olevien rakentamismääräysten mukaisesti. Yhtiöön kuuluu yksi kerrostalo, missä on kaksi korkeaa osaa, joissa on neljä, osittain viisi kerrosta. Korkeat osat yhdistää 1-kerroksinen matala osa. Porrashuoneet on varustettu hissillä. Yhtiön käyttöön tulevat pysäköintipaikat yht 32 kpl sijaitsevat kahdella viereisellä tontilla autokatoksissa ja autohallissa myöhemmin laadittavan erityissuunnitelman ja rasitesopimuksen mukaisesti. suinrakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat mm. kerhohuone, väestönsuoja / ulkoiluvälinevarasto / irtaimistovarastotilaa, ulkoiluväline / lastenvaunuvarastotila, talopesula ja pyykinkuivaushuoneet, tekniset tilat ja jätehuone. suntokohtaiset irtaimistovarastotilat sijaitsevat ullakkotilassa. Jätehuone on rasitesopimuksella myös tontin 38091/4 käytössä. Saunan seinissä on paneeli, pesuhuoneen seinissä laatoitus, wc-tiloissa pesualtaan taustalaatoi- tus 3*4 laattaa. Muiden asuintilojen seinät on maalattu arkkitehdin värisuunnitelman mukaan. Keittiöiden kalustevälissä on laatoitus. Yhteistilojen seinät maalataan arkkitehdin värisuunnitelman mukaan. Saunan, pesuhuoneen ja WC:n katoissa on puupaneeli, muissa sisäkatoissa ruiskutasoite. suntojen alakatot ja kotelot ovat maalattuja. Perustukset Kantavat rakenteet Ulkoseinät Vesikatto Ikkunat ja ovet Parvekkeet Väliseinät Seinä- ja kattopinnoitteet Rakennukset perustetaan geo- ja rakennesuunnitelmien mukaisesti teräsbetonipaalujen varaan. Perustukset tehdään teräsbetonista viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaan. lapohjarakenteena ovat maata vasten valettu kantava betonilaatta ja ontelolaatta rakennepiirustusten mukaisesti. Väli- ja yläpohja ovat ontelolaattarakenteisia rakennepiirustusten mukaisesti. Ulkoseinät ovat betonisia, lämpöeristettyjä sandwich- ja sisäkuorielementtejä. Julkisivupintana on puhtaaksimuurattu tiili, vaalea lämmöneristeen päälle tehtävä ohutrappaus, tiililaatta ja maalattu betoni. Vesikatto on puuristikkorakenteinen taitettu katto. Vesikatteena on konesaumattu pelti. Matalan osan vesikattorakenne on bitumikermipintainen kevytsorakatto. suntojen ikkunat ovat puurakenteisia sisään avautuvia MSE- vakiopuuikkunoita. suinhuoneistojen kerrostaso-ovet ovat tehdasvalmisteisia vakio-ovia. Parvekkeiden ovet ovat ulos-sisäänavautuvia kaksilehtisiä tehtaan vakio-ovia. Huoneiden ovet ovat tehdasvalmisteisia vakio laakaovia. Saunan ovet ovat puukarmisia täysilasiovia. Porrashuoneen ulko-ovet ovat metallirakenteisia. Porrashuoneen ikkunat ovat metallirakenteisia ikkunoita. Yhteistilojen ovet ovat joko palo-ovia tai puurakenteisia laakaovia. Ikkunoissa ja ovissa on valmistajan vakioheloitus. Parvekelaatat ovat betonielementtirakenteisia. Parvekkeen lattiat ovat betonipintaisia. Parvekekaiteet ovat alumiinirunkoisia lasikaiteita. Parvekelasitusmahdollisuus. Huoneistojen väliset seinät ovat teräsbetonirakenteisia. suntojen sisäiset kevyet väliseinät ovat teräsrankaisia kipsilevyseiniä. Pesuhuoneiden seinissä levyn tyyppi on käyttötarkoituksen mukainen.
:21 Siivous- Tanko- Vaatenaulakko komero komero Pyykki- Vaatehuoneen Vaatehuoneen komero tanko hylly laslaskettu Pesuallas ja WC-istuin Suihku Vesipiste idékatto/kotelo peilikaappi Lattiapinnoitteet Kalusteet Kojeet Hissit LVIS-työt Pihatyöt ja -varusteet Yhteiset tilat Jätehuolto Taloyhtiö liittyy Muuta suinhuoneissa, ns. kuivissa tiloissa lattioissa on laminaatti. Pesuhuoneen, wc:n ja saunan lattioissa on muovimatto Lami tai vastaava arkkitehdin suunnitelman mukaan. Porrashuoneen lattiassa on askeläänimatto. Portaiden askelmat ovat esim. mosaiikkibetonia arkkitehdin värisuunnitelman mukaan. Varastojen ja teknisten tilojen ja väestönsuojan lattiat maalataan. Kerhohuoneessa, kuivaushuoneessa, siivouskomerossa ja sähköpääkeskuksessa on muovimatto. Tehdasvalmisteiset kalusteet ovat suunnitelmien mukaisia vakiokalusteita. Rungot ja täytelevyt ovat valkoista melamiinia. Keittiön kalusteovet ovat laminaattia, vakiovärit, muissa tiloissa ovet ovat valkoista melamiinia. Keittiön pesupöytä on ruostumatonta terästä, työtaso korkeapainelaminaattia. suntojen pesutiloissa on peilikaappi, erillis-wc:ssä peili. Saunan lauteet ovat kuusta. Keittiössä on lattialiesi ja jääpakastinkaappi sekä astianpesukonevaraus, jossa irroitettava hyllykaappi. Mikroaaltouunille on tilavaraus. Saunoissa on sähkökiuas. Hissi on konehuoneeton, pinnoitettua teräslevyä. Lämpö-, vesi- ja ilmastointityöt tehdään LVI-suunnitelmien mukaisesti. Huoneistoissa on vesikeskuslämmitys. Kohteessa on keskitetty tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä, jossa on poistoilman lämmöntalteenotto (LTO). Ilmanvaihtoa voidaan säätää asunnossa erillisestä käyttökytkimestä. Ilmanvaihtokojeet sijaitsevat rakennuksen ullakkokerroksessa. Sähkötyöt tehdään sähkösuunnitelmien mukaisesti. Huoneistokohtaiset sähkönkulutusmittarit sijaitsevat yhteistilojen mittauskeskuksissa. Pesuhuoneissa ja saunoissa on sähköinen lattialämmitys, joka kytketään kiinteistön sähköön. Yhtiön piha-alueen puut, pensaat ja muut istutukset sekä varusteet tehdään pihasuunnitelman mukaisesti. Kulkutiet ja pysäköinti tehdään suunnitelmien mukaisesti. Pieni viher-oleskelualue sijaitsee korttelin 38091 tonttien 4, 7, 13 ja 14 yhteiskäytössä olevalla H-tontilla (38091/6). Talopesula, kuivaushuoneet, kerhotila, talovarasto, irtainvarastoja, lastenvaunu- ja ulkoiluvälinevarastot sijaitsevat asuinrakennuksen ensimmäisessä kerroksessa, osa irtainvarastoista sijaitsee ullakkokerroksessa ja toteutetaan suunnitelmien mukaan. Jätehuone sijaitsee rakennuksen 1.kerroksessa. Jätehuoneessa on vuokra-astiat. - Kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon - Kunnalliseen sähkö- ja kaukolämpöverkostoon - Puhelinlaitoksen puhelin- ja kaapelitelevisioverkostoon - Kiinteistöön asennetaan huoneistokohtainen tietoliikenneverkko, joka mahdollistaa asukkaan liittymisen omalla kustannuksellaan verkkoon. Varataan oikeus pintamateriaalien ja rakenteiden muutoksiin perustelluista syistä.
22 sumisoikeusasuntoja senioreille sumisoikeusasunto on kohtuuhintainen asumismuoto, joka takaa elinikäisen asumisturvan. 55 vuotta täyttäneille tarkoitettuja senioriasuntoja suunnitellaan suuriin kasvukeskuksiin, hyvien peruspalveluiden ja vanhusten tarvitsemien erityispalveluiden läheisyyteen. Senioriasumisoikeus Oy:n taloissa yleisestä turvallisuudesta ja viihtyvyydestä huolehtii talon isäntä tai emäntä. Hän vastaa talon asukastoiminnasta ja on asukkaiden apuna jokapäiväisissä teknisissä askareissa.
:23 Mikä on asumisoikeusasunto? sumisoikeusasunto sijoittuu asumismuotona vuokra- ja omistusasumisen väliin. Et tarvitse isoa pankkilainaa, vaan sijoitat ainoastaan 15 % asunnon hinnasta. sumisoikeussopimus hyväksytään lainan vakuudeksi, ja asumisoikeusasuntoa vastaan otetun lainan korot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Sinulla ei ole myöskään asunnon jälleenmyyntiriskiä. Halutessasi luopua asumisoikeusasunnosta se lunastetaan takaisin ja asumisoikeusmaksu maksetaan takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. sumisoikeusasunto on riskitön ja se takaa elinikäisen asumisturvan. sumisoikeuslaki säätelee asumisoikeusjärjestelmää ja takaa, että asunnot pysyvät asumisoikeusasuntoina. Tämän vuoksi asumisoikeusasuntoa ei voi ostaa omistusasunnoksi. suminen on kohtuuhintaista sumisen aikana asunnon haltija maksaa vain kuukausittaista käyttövastiketta, jolla katetaan asumisoikeustalojen pääoma- ja ylläpitokulut. Käyttövastike perustuu omakustannusperiaatteeseen, eikä se saa ylittää vastaavan tasoisista huoneistoista paikkakunnalla perittävien vuokrien tasoa. Käyttövastikkeen maksamiseen voi saada asumistukea. Huoneiston kunnossapidosta vastaa talonomistaja. sukas voi tehdä itse asunnossaan muutostyöohjeiden mukaisia muutos- ja korjaustöitä. Merkittäviin muutoksiin tarvitaan talon omistajan lupa. Luvalla tehdyistä töistä voi saada korvausta asunnosta luopuessaan. suminen on turvallista suminen Senioriasumisoikeusasunnossa on turvallista. sumisturva vastaa monessa suhteessa omistusasunnossa asumista: sumisoikeussopimus käy minkä tahansa lainan vakuudeksi pankkiin. sumisoikeussopimuksen pääoma-arvoa voi käyttää myös asunnon rahoitukseen otetun lainan vakuutena. Panttauksesta on ilmoitettava talon omistajalle. Luopuessaan asumisoikeudestaan asunnon haltija saa takaisin asumisoikeusasuntoon sijoitetun asumisoikeusmaksun. sumisoikeusasuntoa ei voi kuitenkaan lunastaa omistusasunnoksi. Miten asumisoikeusasuntoa haetaan? Voit hakea senioriasumisoikeusasuntoihin, kun olet täyttänyt 55 vuotta. sunnon haussa tarvitset kunnan asumisoikeusjärjestysnumeron, jota voit tiedustella oman kuntasi asuntotoimesta. Varsinaisen hakemuksen saat S-suntojen asiakaspalvelusta, puh. 040 507 3448 tai osoitteesta www.s-asunnot.fi
Lisätietoja asunnoista Lisätietoja tämän esitteen asunnoista saa:t www.s-asunnot.fi Pidätämme mahdollisuuden muuttaa tämän tiedotteen tietoja ja piirustuksia. Osta jan on tutustuttava myyntiasiakirjoihin ja vahvistettuihin suunnitelmiin kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. Tämä tiedote perustuu tilanteeseen 4/2009. S-sunnot Oy SETLEMENTTISUMIST VUODEST 2000 S-sunnot Oy on vuonna 2000 toimintansa aloittanut sumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen R:n hyväksymä yleishyödyllinen asunnontuottaja. Yhtiön toiminnan tuotto käytetään kehitystyöhön ja asukkaiden hyväksi. Yhtiö ei myöskään muuta omistamiaan vuokra-asuntoja omistusasunnoiksi. Osinkoa omistajille ei jaeta. S-sunnot Oy:n taustayhteisöjä ja omistajia ovat Suomen Setlementtiliitto, Setlementtinuorten liitto sekä Kalliolan setlementti. Toiminnallaan ne kehittävät jo yli 90 vuotta Suomessa ja yli 120 vuotta maailmalla tehtyä setlementtityötä. sumisen ja ihmisten hyvän elinympäristön kehittäminen on alusta lähtien ollut setlementtityössä keskeistä. Setlementtiliike on puoluepoliittisesti ja kirkollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka perusarvot ovat lähimmäisenrakkaus ja yhteisöllisyys. Senioriasumisoikeusasunnot Oy on S-sunnot Oy:n tytäryhtiö, joka tuottaa asumisoikeusasuntoja 55 vuotta täyttäneille. Sen toimintaa ohjaavat ja sääntelevät samat periaatteet kuin emoyhtiötäkin. Seniori asumisoikeus oy Läntinen rahenkatu 2, 00510 Helsinki Puhelin 010 837 5300 (hinta matkaviestiverkon liittymästä 0,0821 /puh + 0,1690 /min) Puhelin 050 311 7367 Faksi (09) 876 3850 info@s-asunnot.fi Puhelinvaihteemme palvelee arkisin klo 9-15