Yksityistä rahaa vastineeksi 2,55 milj. euroa



Samankaltaiset tiedostot
Viisari. Saarijärven kyläilta

Yksityistä rahaa vastineeksi 2,55 milj. euroa

Viisari. Saarijärven kyläilta

Valtioneuvoston asetus

Viisari. Ohjeita hankesuunnitteluun. Maaseudun kehittämisen eväät Viisarin alueella (strategiasta)

Valtioneuvoston asetus

Viisari. Hankesuunnittelu kevät Maaseudun kehittämisen eväät Viisarin alueella (strategiasta)

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 19.3.

KYLÄTOIMIJAKOULUTUS Ruovesi Kaisa Vihinen/PoKo ry

Kyläverkkokoulutus Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Mitä EIP-hankkeessa voidaan rahoittaa hyväksyttävät kustannukset ja hakemuksen teko Hyrrä-järjestelmässä

Yhteistyöhankkeet. Frami Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma

Hankekoulutus Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. maaseudun hanketoiminnan tukemisesta

HANKERAHOITUS YLEISHYÖDYLLISIIN HANKKEISIIN

Maaseudun kehittämisohjelma

Mansikan teemahaut syksyllä 2016

Hanketukien maksatus

Valtioneuvoston asetus

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leader-info. Yhteisökeskus , Pori. karhuseutu.fi

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Viisari. Hankesuunnittelu syksy Maaseudun kehittämisen eväät Viisarin alueella (strategiasta)

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

HANKERAHOITUS YLEISHYÖDYLLISIIN HANKKEISIIN

Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta

Valittavat kustannusmallit

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Viisari. Hankesuunnittelu syksy 2016

Kehitetään kyliä yhdessä. Peräpohjolan Leader ry Toiminnanjohtaja Laura Vilander

MAASEUTURAHASTOSTA. Etelä-Savon kalastusaluepäivä Kaija Siikavirta. Sivu

Yleishyödylliset investointihankkeet

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kehittämishankkeet. Juha Määttä, Kehittämispäällikkö Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kajaani

Maaseutuohjelma Uusimaa Hankehallinnointikoulutus

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Maaseudun kehittämisohjelma

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

KIMPSU-teemahanke. Yhdistysten ja yhteisöjen pienhankinnat ja rakentaminen

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Viisari. Hankesuunnittelu syksy Maaseudun kehittämisen eväät Viisarin alueella (strategiasta)

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy

Asetuksista/ hanketoiminta

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

1. HAKIJA 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y- tunnus tai yhdistyksen rekisterinumero

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

toiminta-aluettaan kehittämässä

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Elinkeinojen kehittäminen. Maaseuturahasto Paimio Varsinais-Suomen ELY-keskus Seppo Jaakonmäki

Peräpohjolan kehitys ry

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Yritystukien haku

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla

Hanke- ja yritystukien toimeenpano

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Tällä maksuhakemuslomakkeella haetaan maksua myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisiin yritysryhmähankkeisiin.

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

TUKIHAKEMUS KEHITTÄMIS- JA INVESTOINTIHANKE

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Kehittämishanketuen myöntäminen ja hakemuksen täyttöohjeet

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Kehittämishanketuen myöntäminen ja hakemuksen täyttöohjeet

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Maaseudun kehittämisohjelma

Pirityiset ry Sivu

Maksatuksen terveiset

Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet

Kansainvälisten hankkeiden ajankohtaisia asioita Mavista Susanna Ollila ja Merja Uusi-Laurila

Maaseutuohjelman yritystuet Uudenmaan ELY-keskus

YLEISHYÖDYLLINEN INVESTOINTIHANKE TUEN MYÖNTÄMINEN JA HAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma YRITYSRAHOITUS

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Kirjanpito ja kustannukset. Jarmo Heikkilä

Suupohja Kauhajoki

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma MMM/Viestintä

Transkriptio:

Viisari 1

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on, että 1. osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät, 2. ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat, 3. luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat, 4. maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat, 5. maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu, 6. maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on ns. ylätason ohjelma, jota toteutetaan alueellisesti Keski-Suomen ELY-keskuksen alueellisella maaseudun kehittämissuunnitelmalla Sykettä Suomen sydämestä sekä Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry:n kehittämisstrategialla 2014-2020. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Viisarin kehittämisstrategian julkinen rahoitus 2014-2020 6,1 milj. euroa Yksityistä rahaa vastineeksi 2,55 milj. euroa 2

KEHITTÄMISHANKKEET Maaseudun palvelut ja kylien kehittäminen, tuen kohteita mm.: - kokoontumistilat; yhteiset harrastuspaikat; turvallisuuspalvelut; pienimuotoinen, hajautettu energiahuolto; uusiutuva energia; kulttuuri-ja vapaa-ajan toiminta; paikalliskulttuuri-ja perinteet; luontoreitistöt, rakennusperinnön säilyttäminen, sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden lisääminen Hanketyyppejä kaksi: yleishyödyllinen investointihanke ja kehittämishanke. Erityyppisillä toiminnoilla voi olla hanketyyppien sisällä erilaisia tukiehtoja ja tasoja Kehittämishankkeidenkin kohdalla ELY-keskus ja Leader-ryhmät sopivat työnjaosta. Pääsääntöisesti paikalliset hankkeet rahoitetaan Leaderistäja laajemmat (maakunnalliset, useamman Leader-ryhmän) hankkeet ELY-keskuksesta. ELY rahoittaa pääsääntöisesti maatalouden kehittämiseen kuuluvat hankkeet. Kansallisia ohjeistuksia taatusti tulossa. Kehittämishankkeeseen sisältyvät toimenpiteet - Alueen asukkaiden elinolojen ja viihtyvyyden parantaminen (ml. Investoinnit) - Alueen elinkeinotoiminnan yleinen edistäminen, ml. Investoinnit, (Elinkeinotoiminnan osalta mahdollisesti vähämerkityksellistä (de minimis) tukea) - Alueen yritysten perustamisen ja toimintaedellytysten selvittäminen ja helpottaminen - Koulutuksen ja tiedonvälityksen suunnittelu ja järjestäminen - Yhteistyön lisääminen maatalousalan, ruokaketjun ja metsätalouden toimijoiden sekä muiden maaseudun kehittämisen tavoitteiden saavuttamiseksi jo toimivien ja toimintaa aloittavien tahojen välillä 3

Maaseudun kehittämisen eväät Viisarin alueella (strategiasta) Alueemme maaseudun kehittäminen kiteytyy seuraavaan kolmeen osa-alueeseen: elinkeinot ja yrittäjyys monipuolista pienyrittäjyyttä monimuotoinen maaseutuasuminen yhteisöllisyys yhdessä tekeminen Kolmea osa-aluetta leikkaavat lähi-, nuoriso-, vihreä voima ja kansainvälisyysteemat. Paikallislähtöisyys, pienuuden ihannointi, positiivinen tahtotila, tulevaisuususko sekä kannustamisen, yhteistyön ja luottamuksen ilmapiiri pitävät eväspakettimme kasassa. Hanketuen myöntämisen edellytykset: - Tuettava hanke mahdollistaa lisätehtävien toteuttamisen, joiden toteuttaminen ilman tukea ei olisi mahdollista (ei perustyöhön) - Tuen hakijalla on toimivalta päättää hankkeesta ja vastata siitä aiheutuvista kustannuksista - Tuen hakijan taloushallinto ja varojen käyttö on järjestetty siten, että muun toiminnan kustannusten osuus on eriytettävissä - Hyöty alueen asukkaille ja muille toimijoille Tuen saaja - Julkisoikeudellinen yhteisö tai sellainen yksityisoikeudellinen yhteisö, jonka pääasiallinen tarkoitus on muu kuin taloudellinen toiminta tai jonka toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole voiton tavoittelu - Yhteistyöhankkeessa vähintään kaksi yhteisöä 4

Tuettava toiminta: - Koulutustoimenpiteet - Tiedonvälitys ja esittelytoimet - Selvitykset ja suunnitelmien laadinta - Paikalliset investoinnit / pieninfra - Paikallisten palveluiden kehittäminen - Kylien kehittämistoimet, maaseutumaiseman ja luonnonarvoltaan merkittävien alueiden kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen ja ennallistaminen - Elinkeinorakennetta uudistaviin, maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä ja toimintaympäristöä kehittäviin ja yrittäjien yhteistyötä edistäviin yhteistyöhankkeisiin - Innovatiivisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, siihen sopeutumiseksi tai ympäristötoimiin vesien suojelemiseksi - Kestävästi tuotettuun biomassaan perustuviin prosesseja kehittäviin hankkeisiin Hyväksyttävät kustannukset: - Tarpeellisia ja kohtuullisia! - Palkkaus- ja palkkiokustannukset - Matkakustannukset - Ostopalveluiden hankinta - Vuokrakustannukset - Muut hankkeen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset (pienhankinnat, tarjoilukustannukset) - Luontoissuoritukset (talkootyö) Luontoissuoritukset (ei yhteistyö-, koulutus- ja tiedonvälitystoimenpiteissä) - Työn tekijä väh. 15-vuotias - Arvo 15 euroa tunnilta, konetyö + 30 euroa - Yksityisestä rahoituksesta 100 % voi olla vastikkeetonta työtä - Kunnan toteuttamissa investoinneissa vastikkeettoman työn osuus yksityisestä rahoituksesta voi olla 100 % 5

Hanketuen määrä: - Tuen määrä min. 5 000 euroa, max180 000 euroa - Yleishyödylliseen kehittämiseen 80 % - Koulutustoimenpiteeseen 80 % - Tiedonvälitystoimenpiteeseen 90 % - Yhteistyötoimenpiteeseen max 90 % - Yleishyödylliseen investointiin 50 % (julkisoikeudelliselle max 100 %) - Alueiden väliset hankkeet 80 % - Kansainväliset esiselvityshankkeet 100 % - Kansainväliset hankkeet 90 % Minimitukeen sisältyy eu:nja valtion rahoitusosuudet. Koska Viisarin rahoituksessa käytetään myös kuntien rahoitusta 20 %, tarkoittaa se että esim. yleishyödyllisen investoinnin kustannusarvio oltava väh. 12 500 euroa. Yhteistyötoimenpide Elinkeinotoimintaa edistävä hanke, jonka tavoitteena on aitoon yhteistyöhön perustuen kehittää ja edistää: - Uusia tuotteita, menetelmiä ja tekniikoita maa-ja metsätaloudessa, elintarvikesektorilla ja muissa uusiutuvaan biomassaan perustuvissa prosesseissa - Uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden pilotointia - Maatalouden tuotantoalakohtaisia tuottajaryhmiä - Elintarvikkeiden laatuun ja luonnonmukaiseen tuotantoon perustuvaa arvoketjua, paikallisia markkinoita, lyhyitä toimitusketjuja sekä niiden markkinointia - Energian säästöä ja innovatiivisia ilmastonmuutokseen sopeuttavia ja ympäristön tilaa parantavia menetelmiä ja käytäntöjä - Uuden tai uutta toimintaa aloittavan klusterin perustamista ja toimintaa - Hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tuottamista maatalouden yhteydessä - Mikroyritysten työprosessien, resurssien ja tilojen yhteiskäyttöä, matkailupalveluita ja niiden markkinointitoimenpiteitä sekä pienten maaseutuyritysten toimintasuunnitelmien lyhytkestoista arviointia ja testausta 6

Koulutus- ja tiedonvälitys: - Ei kohdistu tietylle toimialalle tai toimijajoukolle - Maaseudulla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille - Maaseudun asukkaiden osaamisen ja toimintavalmiuksien kehittämiseen ja yhteistyövalmiuksien lisäämiseen Koulutus - Täydentää käytännön kokemusta kuulumatta osana perus- tai jatkokoulutustutkintoon - Pääsääntöisesti ryhmille suunnattua monimuotokoulutusta - Väh. 20 x 45 min koulutusjakso (voi olla lyhyempi, jos osana muuta kehittämishanketta) - Enintään 45 opintopistettä taikka niiden laajuutta vastaava opintomäärä Tiedonvälitys - Esittelytoimi tai muu sellainen toiminta, jossa välitetään tietoa uusista tuotanto-, markkinointi-tai palvelumenetelmistä tai muista liiketoiminnan olennaista parantamista koskevista menetelmistä tai jossa välitetään energia-, ympäristö-ja maaseututietoutta yrityksille tai alueen asukkaille, yhteisöille ja muille toimijoille Yleishyödyllinen investointi - Investoinnin pysyvyys (5 vuotta viimeisen erän maksamisesta), alueen omistajan suostumus, käyttöoikeuden säilyminen Hyväksyttävät kustannukset - Rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentaminen, korjaaminen tai laajentaminen - Koneiden, laitteiden ja välineiden hankinta (vain uudet) - Pienimuotoisen paikallisen vesihuoltotoimenpiteen suunnittelu ja toteuttaminen - Viranomaisluvat - Palo- ja talkoovakuutusmaksut hankkeen toteutusajalta - Ohjelmistojen hankinta 7

Teemahanke - Helpottamaan yhteisöjen mahdollisuuksia hyödyntää rahoitusta paikallisessa kehittämisessä - Edistämään Viisarin strategian toteuttamista - Erilliset teemat (esim. kylien pienet investoinnit, nuorten tapahtumat), omat valintamenettelyt - Useita pieniä hankkeita kootaan yhdeksi isoksi - Joko kehittämistä tai investointeja - Sopimus hakijan ja Viisarin välille - Minimituen määrä 5 000 euroa ei koske teemahankkeita! Toivottavasti päästään avaamaan ensimmäinen haku 2015 lopulla. Hanketta koskevat suunnitelmat: - Selvitys hakijan toiminnasta, organisaatiosta, taloudellisesta tilanteesta sekä hankkeen toteuttamiseen käytettävistä henkilö- ja muista voimavaroista - Hankkeen sisältö, tavoitteet ja kohderyhmä - Hankkeet toteutustapa ja aika sekä mahdollinen tuen siirto - Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus-ja rahoitusvastuut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt - Hankkeen kustannusarvio kustannuserittelyineen - Rahoitussuunnitelma - Arvio hankkeen tuloista - Hankkeen etenemisestä ja sen tuloksista tiedottaminen ja raportointi 8

Rakentamista koskevaan suunnitelmaan lisäksi: - Pääpiirustukset - Erikoissuunnitelmat, joilla on merkitystä hyväksyttävien kustannusten arvioinnissa - Rakennusselostus - Rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio tai laskelma Eräät selvitykset: - Tukimuoto (yksinkertaistetut kustannusmallit), selvitys - Kustannusten jakoperusteet Yksinkertaistetut kustannusmallit 1/2 Hakijan valittava, ei voida muuttaa hankkeen kuluessa. Kertakorvaus - Hanke luonteeltaan kertakorvaukseen soveltuva - Tuki max. 100 000 euroa - Ei toteuteta julkisena hankintana (kynnysarvot eivät ylity) - Yksilöitävä tulos, todennettava - Voidaan jaotella erillisiin osiin - Tulos tai tehty toimenpide on tuen myöntämistä koskevan päätöksen mukainen - Maksetaan kustannusarvion perusteella ilman kuitteja - Jos tavoitteet eivät toteudu, tukea ei makseta 9

Yksinkertaistetut kustannusmallit 2/2 Prosenttimääräinen korvaus - Välillisinä kustannuksina voidaan hyväksyä 24 % tai 15 % hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista - Välilliset kustannukset: toimistokustannukset, hankehenkilöstön matkakustannukset (24 %:n malli), osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin, työterveyskustannukset, toimitilakustannukset, kone- ja laitekustannukset, tarjoilukustannukset - Muut kustannukset tosiasiallisesti aiheutuneisiin kustannuksiin perustuen Mitä ei tueta? - Tavanomaista toimintaa - Hyöty rajoittuu alueellisesti tai hyötyjien perusteella yhteen tai harvaan ennalta tiedossa olevaan ryhmään - Tekijänoikeudella suojattuun tuotokseen - Tavanomaisen yrityksen kehittämisen tai tuotekehityksen kustannuksia - Hyödykkeen tai palvelun kehittämiseen, joka on yrityksen tai tietynyritysryhmän hyödynnettävissä korvauksetta tai käypää korvausta alemmalla hinnalla - Julkisyhteisön lakisääteisiin perustehtäviin, harkinnanvaraiseen toimintaan vain erittäin perustellusta syystä 10

Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset - Sisäpiirihankinnat ilman kunnollista kilpailutusta - Korot ja muut rahoituskulut - Leasingkustannukset, jos laite siirtyy hakijan omistukseen - Osamaksut, jos omistusoikeus ei siirry hankkeen toteutusaikana - Arvonlisävero, joka ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi - Palkat ja palkkiot siltä osin, kuin ne ylittävät vastaavasta tehtävästä yleisesti maksetun määrän, vain lakisääteisiin tai työnantajaa velvoittavan työehtosopimuksen mukaisiin kustannuksiin - Matkakustannukset, jotka ylittävät valtion matkustussäännön määrät - Toimen täyttäminen yli vuodeksi ilman julkista hakua Viisarin linjaukset - Kuntien hakemissa investointihankkeissa tuki voi olla 100%, jos hanke ei sisällä vastikkeetonta työtä. Tällöin kunnan oma panostus hankkeeseen on 30% (20% olemassa olevaa eli kehykseen sisältyvää kuntarahaa, 10% lisää). - Kylälle, jossa on jo toimiva tai kehitettävissä oleva kokoontumispaikka, ei tueta uudisrakentamista kokoontumistilaksi - Rakennuksen ostoa ja maapohjan ostoa ei tueta - Teiden kunnostusta yksittäisenä toimenpiteenä ei tueta. Kuitenkin esim. kodan rakentamisen yhteydessä tien rakentaminen on mahdollista - Jaksotettu haku, teemahakuja tarpeen mukaan - Reitistöt; tapauskohtainen harkinta. Ei tueta uusien reitistöjenrakentamista, mutta olemassa olevien kunnostusta tai reitistöjen yhdistämistä 11

Mikä muuttuu? - Sähköinen haku tulee - Käytetyt koneet ja laitteet eivät ole enää tukikelpoisia - Talkootyön arvo nousee - Viranomaisluvat tukikelpoisiksi - Kohtuulliset talkootarjoilut tukikelpoisiksi - Yksinkertaistetut kustannusmallit tulevat - Maksuhakemukset eivät kulje enää Viisarin kautta Edelleen muistettavaa: - Kustannusten kohdentaminen; kustannukset kuuluvat hankkeen toteutukseen, tarvittaessa tositteelle lisätietoja (esimerkki: laskussa lukee lautaa, kirjoittakaa tositteelle esim. terassin lattiaan) - Kustannusten kohtuullisuus, dokumentointi! - Aloittaminen; ei sopimuksia, hankintoja, maksuja, kuopan kaivamista tms. ennen kuin hanke on vireillä ja toteutusaika alkanut - Toteutusaika max3 vuotta, voidaan pidentää hyväksyttävällä syyllä, joka ei ole ollut ennakoitavissa ja on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä - Oman rahoituksen ja välirahoituksen järjestäminen, todennettava jo hakuvaiheessa - Talkootyö on sekä kustannus- että rahoituserä - Investoinnin pysyvyys varmistettava: oltava samassa käytössä 5 vuotta tuen viimeisen erän maksamisesta, alueen omistajan suostumus, riittävän pitkä vuokrasopimus (10 vuotta) ja käyttöoikeuden säilyminen (vuokraoikeuden kirjaaminen maanmittauslaitoksella) - Tukikelpoinen ei ole sama asia kuin tuettu. Esimerkki: Kylätalon kattoremontin yhteydessä huomataan, että rännit on vaihdettava. Rännit ovat kyllä tukikelpoisia, mutta jos ei niitä ole esitetty suunnitelmassa ja kustannusarviossa, niitä ei voida tukea! 12

Kustannusten kohtuullisuus - Julkiset hankinnat; tuen määrä yli 50 %, palvelun oletettava hankintahinta 30 000 tai rakennusurakka yli 150 000 Hilma - Rakentamisessa useimmiten hakijalta yksikkökustannuslaskelma, jonka ELY-keskus käsittelee viitekustannuksiin perustuen - Yli 2 500 euron hankinnoissa selvitys tavanomaisesta hintatasosta, riittävä määrä tarjouksia tai muu selvitys, jonka perusteella mahdollista arvioida Tästä tarvitaan vielä tarkempaa ohjeistusta ja sitä jaetaan, kun saadaan tietoon. Tuen maksaminen Maksuerät - Investointi enintään kuudessa erässä - Kehittäminen enintään neljässä erässä vuosittain - Kertakorvaus tukipäätöksen mukaisten tavoitteiden tai toimenpiteiden toteuduttua, maksueriä enintään kolme Ennakko - Yksityisoikeudelliselle yleishyödylliselle yhteisölle, jos - Hakijalla ei merkittäviä omia tuloja tai väliaikaisrahoitusta - Vaara hankkeen toteutumatta jäämisestä on vähäinen - Ennakon maksaminen ei vaikeuta tuen valvontaa - Enintään 20 % myönnetyn tuen määrästä, voidaan edellyttää vakuutta - Ennakkoa kuitataan ensimmäisestä maksuerästä lähtien 30 % - Viisari ei myönnä ennakkoa (kuntaraha), mutta sitä voi hakea ELY-keskuksesta hankkeen EU ja valtion rahoituksen osuudesta 13

Tulojen vaikutus - Hankkeen tuloja ovat hankkeen toteuttamiseksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen sekä tuotosten myynnistä saadut tulot sekä hankkeen hyödykkeistä ja toimitiloista saadut käyttökorvaukset Maksamisen hakuaika - Haettava vähintään kerran vuodessa - Viimeistä erää haettava neljän kuukauden kuluessa toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä Aikataulut - Tukien haku alkaa vaiheittain toukokuusta lähtien - Viisarin päätökset sitä mukaa, kun käsiteltyä saadaan - ELY-keskuksen päätökset aikaisintaansyksyllä 2015 omalla riskillä aloittaminen mahdollista vireille tulon jälkeen (ei suositella) - Hakijan itsensä harkittava hakemuksen jättämisen ajankohta. Jos hankkeen toteutus on kesällä 2016, pitääkö kustannusarvio vaikkapa rakentamisessa vielä paikkaansa silloinkin? 14

Vireille tulo Hakemuksen jättäminen ei tarkoita vireille tuloa. Viisarin toimistolla varmistetaan vireille tulon ehtojen täyttyminen ja siitä ilmoitetaan hakijalle. Hankkeen toteutusaika On muistettava, että vireille tulo ei ole sama asia kuin hankkeen toteutusaika. Hanke voidaan hakea vireille paljon aikaisemmin kuin hankkeen toteutus alkaa. Eli jos kustannuksia alkaa syntyä jo vireille tulon jälkeen (omalla riskillä) niin myös hankkeen toteutusaika on oltava käynnissä. Vireille tulo Hakemuksessa esitettävä seuraavat yksilöidyt tiedot ja asiakirjat, jotta hakemus tulee vireille: - Tuen hakija - Hakemuksen kohteena oleva toimenpide tai hanke - Toimenpiteen tai hankkeen kustannukset sekä niiden määrä ja rahoitus - Haetun tuen määrä - Hankesuunnitelma - Investointisuunnitelma (investointia haettaessa) 15

Hakumenettely Suosittelemme lämpimästi ensimmäiseksi yhteydenottoa Viisariin hankeidean kanssa. - Mielellään sähköpostilla pieni kuvaus siitä, mitä toimenpiteitä olisi tarkoitus tehdä helpottaa meitä, kun saamme aikaa punnita asiaa monelta kantilta - Järkevää, jotta päästään alusta asti oikeille urille - Tukea saa hakea kuka vaan ja mihin vaan, tukea ei kuitenkaan voi saada kuka vaan ja mihin vaan tavoitteena on, ettei hakija(kaan) tee turhaa työtä Hakumenettely Hakija jättää hakemuksensa Hyrrään Viisari tarkistaa vireilletulon edellytykset Viisari pyytää täydentämään hakemusta (tarvittaessa) Hakija täydentää hakemusta (tarvittaessa) Viisari ilmoittaa hakijalle vireilletulosta Viisarin hallitus tekee päätöksen (tarkoituksenmukaisuusharkinta) Keski-Suomen ELYkeskus tekee viranomaispäätöksen (laillisuusharkinta) Hakija toteuttaa hankkeen ja hakee maksatukset Hyrrässä 16

Valintakriteerit: Pakolliset eli kaikkien hankkeiden täytettävä Hanke toteuttaa Viisarin paikallista ohjelmaa Hankkeen lähtökohtana ovat Viisari-alueen asukkaiden tarpeet yhteisöjen tarpeet yrittäjien tarpeet Hankkeen idea on noussut paikallisesta tarpeesta Hankkeen tuoma hyöty kohdistuu pääasiassa Viisarin alueelle Hankesuunnitelma on ymmärrettävä (toimenpiteet kerrottu) selkeät toimenpiteet selkeät, mitattavat ja saavutettavissa olevat tulokset Hakijalla on riittävä osaaminen ja taloudelliset resurssit hankkeen toteuttamiseksi välirahoitus yksityinen rahoitus Hakija on sitoutunut hankkeen toteuttamiseen Hankkeen toimintamalli on siirrettävissä Hankkeella on pysyviä vaikutuksia Hanke on ympäristövaikutuksiltaan vähintään neutraali (ei negatiivisia vaikutuksia) Hanke toteuttaa valittua teemaa (tämä kriteeri käytössä vain teemahaussa) Kehittämishankkeiden muut valintakriteerit Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista Hanke on syntynyt useamman toimijan yhteistyön tuloksena Hankkeessa kokeillaan ja testataan uutta toimintatapaa palvelua kekseliästä kokeilua Hanke vahvistaa yhteisöllisyyttä Hanke parantaa elämänlaatua Hanke parantaa viihtyisyyttä Hanke edistää nuorten toimintamahdollisuuksia Hanke edistää tasa-arvoa Hankkeella on positiivisia ympäristövaikutuksia Hanke tukee palvelujen saatavuutta alueella Hanke täydentää alueen muuta kehittämistyötä Hanke lisää osaamista alueella Hankkeen toimenpiteet tukevat uuden yritystoiminnan syntymistä 17

Valintakriteerit - Muut kriteerit on painotettu - Hankkeen saatava vähintään 3 pistettä tullakseen rahoituskelpoiseksi - Kriteerien täyttyminen todetaan hallituksen kokouksessa - Valintakriteerit löytyvät Viisarin nettisivuilta www.keskisuomenmaaseutu.fi/viisari/ajankohtaista Meillä kaikilla on yhteinen päämäärä! Byrokratia on osa hankkeen toteutusta, se ei ole mukavaa, mutta silti välttämätöntä Hankkeiden asiointi (kysymykset, muutoshakemukset) tapahtuu aina Viisarin ja hakijatahon edustajan välillä! 18

Viisari vinkkaa Vinkkejä yhdistyksille www.keskisuomenmaaseutu.fi/vink Kylätalot kartalla www.keskisuomenmaaseutu.fi/kylatalokartta Jäseneksi Viisariin! Liity osoitteessa https://docs.google.com/forms/d/10cf9lrkejj_nonyjlgj9_wcwcmn-m5yijb1by4thqe/viewform Viisari vinkkaa Sähköinen haku tulee, oletteko valmiita? Hyrrä -verkkopalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa. Palvelun käyttöön tarvitaan verkkoyhteys. Lisätietoja http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/sivut/hyrra.aspx Hyrrän käyttöön tarvitaan Katso-tunniste, johon voi tutustua osoitteessa www.vero.fi/katso. Katso-tunnistus on Verohallinnon tarjoama tapa tunnistautuaviranomaisten sähköisiin palveluihin. Katso-tunnisteen pystyy luomaan yksi nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö. Muutamia tärkeitä huomioita: Varmistakaa, että yhdistysrekisterin tiedot ovat ajan tasalla, etenkin nimenkirjoitusoikeudet Katso-tunnisteen saaminen edellyttää Y-tunnusta, vanha rekisterinumero ei riitä 19

Leader-periaatteet: pilottiluonteisuus paikallislähtöisyys verkostoituminen ja kumppanuus siirrettävyys tasa-arvo kestävä kehitys Kiitos Yhteistyössä 20

Viisari ry Sivulantie 11 43100 SAARIJÄRVI www.keskisuomenmaaseutu.fi/viisari Arja-Leena Peiponen toiminnanjohtaja 040 502 6173 arja-leena.peiponen@saarijarvi.fi Mari Puro talous-/hankesihteeri 040 712 2025 mari.puro@saarijarvi.fi www.leadersuomi.fi 21