Pohjola tilastoina 2018

Pohjola tilastoina 2018

Pohjola tilastoina 2018 Toimittanut: Ulla Agerskov ja Silva Mertsola, Pohjoismaiden ministerineuvosto ANP 2018:820 ISBN 978-92-893-5829-3 (PRINT) ISBN 978-92-893-5830-9 (PDF) ISBN 978-92-893-5831-6 (EPUB) http://dx.doi.org/10.6027/anp2018-820 Pohjoismaiden ministerineuvosto 2018 Ulkoasu: Mette Agger Tang Paino: Rosendahls Printed in Denmark Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista 2 ja kilpailukykyisimmistä alueista.

Pohjola tilastoina 2018 3

Kuviot perustuvat pohjoismaisesta tilastotietokannasta saatuihin tilastoihin. Tietokanta koostuu monipuolisesta pohjoismaisesta tilastotiedosta, joka on kerätty muun muassa kansallisista tilastokeskuksista sekä kansainvälisten organisaatioiden tilastoista. Lisää tilastoja osoitteessa www.norden.org/tilastoja 4

Esipuhe Tämä taskukokoinen Pohjola tilastoina 2018 antaa katsauksen lukuihin, jotka kuvaavat Pohjolan yhteiskuntia. Pohjoismaat ovat yksittäin pieniä, mutta yhdessä niiden merkitys kasvaa. Jotta Pohjolaa voi tarkastella kansainvälisestä näkökulmasta, olemme lisänneet pohjoismaisten lukujen rinnalle kansainvälisiä lukuja. Tiesitkö, että Pohjoismaiden tavaravienti on yhtä suuri kuin kaksi kolmasosaa Japanin viennistä? Tai että Pohjola on pinta-alaltaan suurempi kuin Intia, mikä tekee siitä maailman seitsemänneksi suurimman alueen? Tämän kirjasen teemat kuvastavat pohjoismaisen yhteistyön tärkeitä teemoja, kuten lapsia ja nuoria, sukupuolten tasaarvoa sekä kestävyyttä. Vaikka Pohjoismaat ovat hyvin samanlaisia, niiden välillä voi olla suuriakin eroja. Mikäli haluat tutustua pohjoismaisiin tilastoihin tarkemmin, vieraile osoitteessa norden.org/tilastoja. Sivustosta pääsee myös pohjoismaiseen tilastotietokantaan, jossa on lisää mielenkiintoisia lukuja vertailtavaksi. Mukavia lukuhetkiä! 5

Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat Euroopan unioni DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU 6

Sisältö / aihealueet Pohjoismaat...8 Talous... 12 Vihreä Pohjola... 16 Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ... 20 Hyvinvointi... 24 Kulttuuri ja innovaatio... 28 Lapset ja nuoret... 32 7

Pohjoismaat Tanska Pinta-ala km 2 42 926 Väkiluku 5 781 190 Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki Kööpenhamina Färsaaret Pinta-ala km 2 1 396 Väkiluku 50 498 Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki Tórshavn Grönlanti Pinta-ala km 2 2 166 086 Väkiluku 55 877 Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki Nuuk Ruotsi Pinta-ala km 2 447 435 Väkiluku 10 120 242 Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Kaarle XVI Kustaa Pääkaupunki Tukholma 8 Pohjoismaat

Suomi Pinta-ala km 2 338 430 Väkiluku 5 513 130 Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki Helsinki Ahvenanmaa Pinta-ala km 2 1 583 Väkiluku 29 489 Valtiomuoto Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki Maarianhamina Norja Pinta-ala km 2 323 808 Väkiluku 5 295 619 Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Harald V Pääkaupunki Oslo Islanti Pinta-ala km 2 103 492 Väkiluku 348 450 Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Guðni Jóhannesson Pääkaupunki Reykjavik Pohjoismaat 9

Väkiluku miljoonaa (2017) POHJOISMAAT 27 EU 510 JAPANI 127 YHDYSVALLAT 328 Asukastiheys asukkaita/km² (2017) POHJOISMAAT 17 EU 118 JAPANI 348 YHDYSVALLAT 35 10 Pohjoismaat

Kokonaispinta-ala 1 000 km 2 (2017) POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT TOTAL LANDAREAL 1 000 KM2 1 138 4 307 378 9 832 JOSTA SKOGSAREAL METSÄÄ 56 % 37 % 69 % 34 % JOSTA ÅKERMARK PELTOA 7 % 24 % 12 % 17 % Pohjoismaat 11

Talous Työttömyys prosenttia 15 64-vuotiaista (2017) TANSKA 5,7 SUOMI 8,8 ISLANTI 2,8 NORJA 4,3 RUOTSI 6,8 EU 7,6 12 Talous

Talouskasvu prosenttia (2017) 2,3 2,8 3,6 2,0 2,3 Vaihtotaseen ylijäämä prosenttia BKT:sta (2017) 7,6 0,7 3,4 5,5 3,3 Korko prosenttia (2017) 0,5 0,5 2,2 1,6 0,7 Julkisen sektorin ylijäämä prosenttia BKT:sta (2017) 1,0 Kuluttajahintojen nousu prosenttia (2017) 1,1-0,6 0,8 1,5-1,7 4,4 1,9 1,3 1,9 Talous 13

BKT BNP miljardia, PPP, USD (2017) POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT TOTAL BNP MILJARDER PPS, USD 1 375 21 104 5 488 19 485 BKT BNP ASUKASTA PER PERSON KOHDEN, PPS, USD PPP, USD 51 599 41 174 43 355 59 774 BKT BNP VUOSIKASVU TILLVÄXT PROSENTTIA PROCENT 14 Talous 2,3 2,4 1,7 2,2

Verot prosenttia BKT:sta (2016) 43 37 31 26 POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT Tuonti ja vienti mrd. Yhdysvaltain dollaria (2017) 2 000 1 500 2 007 1 822 2 208 1 000 1 457 500 0 407 363 635 584 POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT Talous 15

Vihreä Pohjola Uusiutuva energia prosenttia energian loppukäytöstä (2016) TANSKA 32 SUOMI 39 ISLANTI 73 NORJA 69 RUOTSI 54 EU 17 16 Vihreä Pohjola

Ympäristöverot prosenttia kaikista veroista (2016) 8,4 7,0 3,2 6,2 5,0 Energiaintensiteetti TJ:a miljoonaa BKT-yksikköä kohden (2016) 2,8 7,6 19,0 3,3 4,9 Uusiutuvan energian tuotanto prosenttia energian tuotannosta (2016) 23,4 59,9 100 6,5 50,3 Kasvihuonekaasupäästöt tonnia asukasta kohden (2015) 9,3 10,2 13,8 10,4 5,5 Kunnallisjätteen kierrätys prosenttia kierrätetyistä jätteistä (2016) 28,6 29,2 25,5 28,0 32,6 Vihreä Pohjola 17

Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta, Pohjoismaat 2000 = 100 BKT +28 % -18 % Kasvihuonekaasupäästöt Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta, EU 2000 = 100 BKT +21 % -16 % Kasvihuonekaasupäästöt 18 Vihreä Pohjola

Uusiutuvan energian kulutus (2015) TANSKA SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI EU Vesivoima Tuulivoima Aurinkoenergia Biomassa ja biojäte Geoterminen energia Kotoperäiset energialähteet (2015) POHJOISMAAT EU Hiili Öljy Kaasu Ydinvoima Uusiutuva energia Vihreä Pohjola 19

Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ Naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa prosenttia (2017) TANSKA 29 SUOMI 33 ISLANTI 43 NORJA 43 RUOTSI 36 EU 25 20 Vihreä Pohjola 20 Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ

Osa-aikatyö, naiset prosenttia 15 64-vuotiaista (2017) 35 20 36 37 34 Osa-aikatyö, miehet prosenttia 15 64-vuotiaista (2017) 16 10 12 15 13 Työnantajat, naiset prosenttia työllisistä, jotka ovat työnantajia (2016) 1,8 4,6 1,9 5,8 2,1 5,4 0,9 Työnantajat, miehet prosenttia työllisistä, jotka ovat työnantajia (2016) 2,6 1,6 5,2 Naisten osuus kansallisissa parlamenteissa prosenttia (2016) 37 42 48 41 45 Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ 21

Työllisyysaste prosenttia kaikista 15 64-vuotiaista (2017) Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU Miehet Naiset Työttömyysaste prosenttia kaikista 15 64-vuotiaista (2017) Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU Miehet Naiset 22 Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ

Sukupuolten välinen palkkaero prosenttia (2016) 14,9 POHJOISMAAT 16,2 EU Isien osuus käytetyistä perhevapaista prosenttia (2016) 11 11 29 19 28 DANMARK TANSKA FINLAND SUOMI ISLANTI ISLAND NORGE NORJA SVERIGE RUOTSI Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ 23

Hyvinvointi Toimeentulotuen saajat prosenttia yli 18-vuotiaista (2016) TANSKA 2,4 SUOMI 3,5 ISLANTI 1,0 NORJA 1,7 RUOTSI 1,9 24 Hyvinvointi 24 Hyvinvointi

Köyhyysriski prosenttia yksinhuoltajista, joilla on kotona asuvia lapsia (2016) 19,3 21,2 24,9 34,2 32,3 Kokonaishedelmällisyysluku lasten määrä naista kohden (2016) 1,8 1,6 1,7 1,7 1,9 Syövästä johtuvat kuolemat, naiset 100 000:aa asukasta kohden (2015) 255 Syövästä johtuvat kuolemat, miehet 100 000:aa asukasta kohden (2015) 288 186 241 179 206 192 223 218 239 Terveydenhuollon kustannukset prosenttia BKT:sta (2016) 10,4 9,5 8,3 10,5 10,9 Hyvinvointi 25

Kokonaishedelmällisyysluku (2017) 1,8 POHJOISMAAT 1,6 EU 1,4 JAPANI 1,8 YHDYSVALLAT Elinajanodote vuotta (2016) Women Naiset 75 80 85 90 YHDYSVALLAT 81,1 EU 83,6 POHJOISMAAT 83,9 JAPANI 87,1 Men Miehet 75 80 85 90 YHDYSVALLAT 76,1 EU 78,2 POHJOISMAAT 79,8 JAPANI 81,0 26 Hyvinvointi

Maahanmuutto Pohjoismaihin (2016) Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltian maat Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka Afrikka Aasia Muut Siirtolaisuus Pohjoismaista (2016) Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltian maat Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka Afrikka Aasia Muut Hyvinvointi 27

Kulttuuri ja innovaatio Kulttuurin, vapaa-ajan toiminnan ja urheilutoiminnan julkinen rahoitus prosenttia BKT:sta (2016) TANSKA 1,1 SUOMI 1,0 ISLANTI 2,4 NORJA 1,1 RUOTSI 1,1 EU 0,7 28 Kulttuuri ja innovaatio

Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot prosenttia BKT:sta (2016) 2,9 2,8 2,1 2,0 3,3 Myönnetyt patentit miljoonaa asukasta kohden (2017) 187 Valmistuneet tutkijat miljoonaa asukasta kohden (2016) 385 224 366 65 217 69 262 290 359 Kotimaiset elokuvaensi-illat prosenttia kaikista elokuvaensi-illoista (2017 Islanti 2014) 15 19 5 14 18 Museokäynnit käyntien määrä sataa asukasta kohden (2017 Islanti ja Ruotsi 2016) 268 128 760 212 281 Kulttuuri ja innovaatio 29

Internet-ostokset prosenttia väestöstä (2017) Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU Uudet yritykset indeksi 2007 = 100 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 30 Kulttuuri ja innovaatio

Elokuvakäynnit asukasta kohden (2016) 2,3 1,6 5,1 2,5 1,8 DK FI IS NO SE Kulttuurialalla työskentelevät prosenttia kokonaistyövoimasta (2016) Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU Miehet Naiset Kulttuuri ja innovaatio 31

Lapset ja nuoret Koulutuksen julkinen rahoitus prosenttia BKT:sta (2016) TANSKA 6,9 SUOMI 6,1 ISLANTI 7,1 NORJA 5,6 RUOTSI 6,6 EU 4,7 32 Lapset ja nuoret

Nuorisotyöttömyys prosenttia 15 24-vuotiaista (2017) 11 20 8 11 18 Sijoitetut lapset ja nuoret 1 000:ta henkilöä kohden ikäryhmässä 0 17 vuotta (2015) 10 14 4 12 10 Koulutuksesta syrjäytyneet prosenttia 18 24-vuotiaista (2016) 7 Opiskelijat korkeakoulutuksessa prosenttia 20 39-vuotiaista (2015) 18 11 18 20 17 7 16 8 15 PISA opiskelijoiden suoriutuminen luonnontieteissä (2015) 502 531 473 498 493 Lapset ja nuoret 33

Ulkomailla opiskelevat opiskelijat muissa Pohjoismaissa opiskelevien osuus, prosenttia (2015/2016) 25 26 34 19 12 TANSKA SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI Taloudellinen tuki opiskelijoille euroa/kk (2017) Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Laina Tuki 34 Lapset ja nuoret

Suosituimmat vuonna 2017 syntyneiden nimet TANSKA DANMARK GRÖNLANTI GRÖNLAND FÄRSAARET FÄRÖARNA SUOMI FINLAND AHVENANMAA ÅLAND ISLANTI ISLAND (2015) NORJA NORGE RUOTSI SVERIGE Ida Pipaluk Eva Aino Sally Emilia Sofie Alice William Inuk Elias Leo Arvid Alexander Jakob William Lapset ja nuoret 35

Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordens Hus Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org ANP 2018:820 ISBN 978-92-893-5829-3 (PRINT) ISBN 978-92-893-5830-9 (PDF) ISBN 978-92-893-5831-6 (EPUB)