Meneillään olevat projektit ja ohjelmistoihin vaikuttava kehitys Ohjelmistotalopäivä 20.11.2018
ALV-ilmoittamisen tulevaisuus Verohallinnossa käynnissä kokeiluprojekti, joka on jatkoa syksyllä 2017 tehdylle esiselvitysprojektille Tausta: nykyinen ALV-ilmoituksen tietosisältö on Suomessa suppea useissa EU-maissa on laajennettu ALV-ilmoittamisen tietosisältöä riski, että petolliset toimijat pyrkivät toimimaan ensisijaisesti valtioissa, joissa ilmoittamisvelvollisuus on suppea Tavoitteena: ALV-tietopohjan parantaminen ALV-verovajeen pienentäminen tehokkaampi automaation hyödyntäminen asiakkaiden hallinnollisen taakan keventäminen (mm. tiedot suoraan järjestelmistä ja oikein toimiville asiakkaille vähemmän selvityspyyntöjä)
ALV-ilmoittamisen tulevaisuus Projektissa tarkoituksena suunnitella tarkennettu ALV-ilmoituksen tietosisältö, transaktiokohtaisen alv-ilmoituksen tietosisältö ja rakenne sekä kokeilla uusia valvontasääntöjä ja arvioida vaikuttavuutta Tähän mennessä kokeilussa ollut mukana kaksi tahoa, joilta osto- ja myyntilaskudataa Yhteistyö asiakkaiden ja ohjelmistotalojen kanssa painottuu projektissa alkuvuodelle 2019 esim. ohjelmistotaloklinikoissa tietoa etenemisestä Muutokset voimaan aikaisintaan vuonna 2022
Brexit vaikutukset Iso-Britannia ilmoitti 29.3.2017 tarkoituksestaan erota EU:sta 2 skenaariota: 1) Ei erosopimusta, jolloin Iso-Britannian ero astuu voimaan 29.3.2019. Tällöin Iso-Britanniaa kohdellaan EU:n ulkopuolisena valtiona 30.3.2019 alkaen 2) Erosopimus hyväksytään, jolloin siirtymäaika on 31.12.2020 asti ja Iso-Britanniaa kohdellaan EU:n ulkopuolisena valtiona 1.1.2021 alkaen -> muutostarpeiden ajankohta riippuu siitä hyväksytäänkö sopimus vai ei Kansalliseen tiedonkeruuseen ja kansainväliseen tietojenvaihtoon muutoksia pieniä muutoksia esim. koodistoihin, validointeihin ja korjausmenettelyihin (rajoitetusti verovelvollisia koskevat ilmoitukset, CRS- ja DAC2-vuosi-ilmoitus, Country by country/dac4 maakohtainen raportti, M1SS, ALVEU, VIES) esim. korjausmenettelyt eivät vielä selvillä EU-tasolla -> tarkemmat tiedot ohjelmistoihin vaikuttavista muutoksista heti kun selvillä (vero.fi, uutiskirje)
DAC6 EU-neuvoston direktiivi 2018/822, jonka kansallinen implementointi on toteutettava 31.12.2019 mennessä ja direktiivin voimaantulon jälkeen toteutetut raportoitavat järjestelyt on ilmoitettava Verohallinnolle viimeistään 31.8.2020 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/txt/?uri=celex:32018l0822 Direktiivin tavoitteena on verotuksen läpinäkyvyyden parantaminen, aggressiivisen verosuunnittelun järjestelyjen estäminen ja jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon parantaminen taustalla OECD:n BEPS (Base Erosion and Profit Shifting) -toimenpideohjelman suositukset verosuunnittelurakenteiden pakollisesta ilmoittamisesta Liittyy läheisesti finanssitietoja koskevaan raportointiin (CRS) ja automaattiseen tietojenvaihtoon (DAC2)
DAC6 EU:n jäsenvaltioissa asuville välittäjille (luonnolliset ja juridiset henkilöt) velvollisuus raportoida tietyt mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävät rajatylittävät verosuunnittelujärjestelyt asuinvaltionsa verohallinnolle raportointi 5 päivän kuluessa siitä päivästä alkaen, jona järjestelyt ovat verovelvollisten käytettävissä ja toteutettavissa jos vastuunalaista välittäjää ei ole, ilmoitusvelvoite on verovelvollisella Verohallinnolle tietojen raportointia varten alustavasti suunnitteilla sähköinen lomake (todennäköisesti ei tulossa sähköistä tietovirtaa, koska oletettavasti ei suuria volyymeja) Verohallintojen vaihdettava tiedot neljännesvuosittain Toteutusprojekti suunniteltu käynnistettäväksi Verohallinnossa alkuvuonna 2019
Lähdeverolain muutokset HE lähdeverolain ja ennakkoperintälain muutoksista (HE laiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain, ennakkoperintälain sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 9 :n muuttamisesta) ehdotuksen mukaan hallintarekisteröidyille osakkeille maksettujen osinkojen ilmoittaminen muuttuu ja otetaan käyttöön OECD:n kehittämän mallin mukainen TRACE xml-skeeman mukainen vuosiilmoittaminen jatkossa jokaisen osingonsaajan tunnistetiedot on ilmoitettava Verohallinnolle ennakkoperintälakia muutetaan siten, että maksajan tulee periä uusi 50 prosentin ennakonpidätys, jos maksajalla ei ole osingon saajan tietoja ja maksaja tai säilyttäjä tietää, että osingon saaja on Suomessa yleisesti verovelvollinen Uusi säilyttäjärekisteri, johon rekisteröityneille säilyttäjille tulee ilmoitusvelvollisuus ja verovastuu säilyttäjärekisteriin hakeutuminen mahdollista puoli vuotta ennen lain soveltamisen aloittamista rekisteröitynyt säilyttäjä antaa Verohallinnolle TRACE-vuosi-ilmoituksen
Lähdeverolain muutokset TRACE-ilmoittaminen ja säilyttäjärekisteriin rekisteröityminen ovat vapaaehtoisia säilyttäjille. Rinnalla säilyy mahdollisuus ilmoittaa osingonsaajaa koskevat tiedot maksajalle, jolloin maksaja yksin vastaa verosta Rajoitetusti verovelvollisten vuosi-ilmoitus siis säilyy, mutta rinnalle tulee TRACE-vuosi-ilmoitus yhteenvetoilmoitus tavoitteena edelleen antaa kuten nykyisin, mutta erittelytiedot annetaan TRACEvuosi-ilmoituksella tai rajoitetusti verovelvollisen tietoja koskevalla vuosi-ilmoituksella HE:ssä suunnitellun aikataulun mukaan sovellettaisiin vuoden 2020 alusta lähtien vuosi-ilmoitusmuutokset vuodelta 2020 annettaviin tietoihin eli tammikuussa 2021 annettaviin vuosiilmoituksiin
Arvonlisäveron erityisjärjestelmän laajentuminen One Stop Shop (OSS) Nykyinen arvonlisäveron erityisjärjestelmä Mini One Stop Shop (M1SS) laajenee vuoden 2021 alusta kaikkeen palvelumyyntiin kuluttajille, tavaramyyntiin (kaukomyynti) kuluttajille sekä pieniin (enintään 150 euroa) maahantuonteihin nykyisin M1SS kattaa vain tietyt palvelumyynnit kuluttajille ALV-velvollinen, jolla myyntiä useaan EU-maahan, voi valita erityisjärjestelmään rekisteröitymisen ja hoitaa yhden jäsenvaltion kautta ALV:n ilmoittamisen ja maksamisen kaikkiin jäsenvaltioihin joihin on myyntiä
Arvonlisäveron erityisjärjestelmän laajentuminen One Stop Shop (OSS) 1.1.2021 alkaen kolme erityisjärjestelmää: 1. unionin järjestelmä (EU:n sisäinen tavarakauppa ja sijoittautuneiden palvelukauppa) myös EU:n ulkopuolelle sijoittautunut EU:n sisäistä tavarakauppaa harjoittava voi rekisteröityä arvonlisäveron erityisjärjestelmään (unionin järjestelmä) 2. unionin ulkopuolisten järjestelmä (palvelut) 3. tavaroiden etämyyntiä (enintään 150 ) koskeva erityisjärjestelmä IOSS, kun tavarat toimitetaan kolmansista maista kuluttajalle tulossa uusi välittäjä-rooli, tietyissä tilanteissa välittäjä hoitaa myyjän puolesta ALV-velvoitteet ennakkorekisteröityminen avautuu 3 kuukautta ennen v. 2021 alkua mahdollisuus olla useassa järjestelmässä samaan aikaan
Arvonlisäveron erityisjärjestelmän laajentuminen One Stop Shop (OSS) Vaikutuksia esim.: sähköisen asiointipalvelun lisäksi suunnitteilla uusi sähköinen tietovirta arvonlisäveron erityisjärjestelmään liittyvään ilmoittamiseen muutoksia ilmoituksen tietosisältöön ja validointeihin ilmoituksen antamisen ja tilityksen ajankohta myöhentyy korjausmenettelyt muuttuvat ilmoitukseen tulee oma osio ilmoituksen korjaamista varten: verokausi, kulutusjäsenvaltio ja korjattavan arvonlisäveron määrä (verokannoittain ja yhteensä)
Auto- ja valmisteverotusta koskeva AVA-hanke Auto- ja valmisteverotuksen siirto uuteen verotusjärjestelmään vuoden 2021 alussa tavoitteena mahdollisimman yhtenäiset menettelyt muiden verolajien kanssa lainsäädäntömuutokset valmistelussa Tällä hetkellä Verohallinnossa käynnissä valmisteluprojekti toteutusprojektin käynnistäminen keväällä 2019 Vaikutuksia esim. maahantuonti-, autokauppa- ja varastonhallintajärjestelmiin, joista välitetään tietoja Verohallinnolle tarkemmat tiedot muutoksista vuoden 2019 aikana
Erityisryhmien tunnistaminen ja valtuuttaminen Haetaan ratkaisua ulkomaalaisten, puolestatoimijoiden, asiamiesten ym. erityisryhmien tunnistamiseen ja valtuuttamiseen KATSOn alasajon jälkeen ne, joilla ei käytössä suomalaisia tunnistusmenetelmiä tähän kokonaisuuteen liittyy myös asiakkaan puolesta toimivan asiamiehen ilmoitus- ja katseluoikeuksien rajaus Selvitysprojekti käynnissä Pyritään löytämään ratkaisu yhteistyössä VRK:n, PRH:n ja Tullin kanssa KATSOn käytön jatkuminen kunnes uusi ratkaisu käytettävissä
eidas Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 910/2014 säädetään jäsenvaltioiden rajat ylittävästä sähköisestä tunnistamisesta, tunnistamisen varmuustasoista sekä luottamuspalveluista asetuksen voimaantulo huomioitu kesällä 2016 uudistetussa kansallisessa laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (533/2016) Tavoitteena tarjota sähköisiä tunnistusvälineitä, joilla on mahdollista tunnistautua julkishallinnon palveluissa koko EU:ssa antaa palveluntarjoajalle mahdollisuus osoittaa selkeästi, että sen verkkopalveluita varten tarjoama tuote (mm. allekirjoitusvarmenne, sähköinen aikaleima = luottamuspalvelut) on luotettava Koskee luonnollisia henkilöitä, ei yrityksiä
eidas Notifioidulla toisessa ETA-valtiossa myönnetyllä tunnistusvälineellä tunnistautuminen on hyväksyttävä julkisen sektorin verkkopalvelussa jos vaaditaan kansallisesti korotettua tai korkeaa varmuustasoa (matalan varmuustason tunnistuksen hyväksyminen vapaaehtoista) EU-maat ovat ottamassa eidas-tunnistusta käyttöön eri tahtiin vielä ei käytännössä käytössä, ensimmäiset tulossa alkuvuonna 2019 Verohallinnon EU-maiden kansalaisille tarjottavat sähköiset palvelut tavoitteena ottaa käyttöön mahdollisimman samanlaisina kuin niitä tarjotaan suomalaisillekin ensi vaiheessa tulossa yhteydenottolomake Lomake.fi:hin Verohallinnon sähköisissä asiointipalveluissa linkki eidas-asiakkaille Lomake.fi:hin, jossa yhteydenottolomake asian vireille saamiseksi Verohallinnossa eidas-tunnistus ja yhteydenottolomakkeen täyttäminen Lomake.fi:ssä, Verohallinto näiden tietojen perusteella yhteydessä ko. henkilöön
Standardoitu talousraportointi Verohallinnon ulkopuolella meneillään useita seurattavia hankkeita, esim. PRH avaamassa rajapinnan ixbrl-muotoisen tilinpäätöksen toimittamista varten alkuvuonna 2019 pidemmän aikavälin tavoitteena edelleen tilinpäätösrekisteri -> tietojen raportointi yhteen kertaan, tiedon hyödyntäjät saisivat tiedot keskitetysti Eurooppalainen yhtenäinen sähköinen raportointimuoto European Single Electronic Format (ESEF) listayhtiöille 2020 tilinpäätöksistä alkaen taustalla EU:n avoimuusdirektiivi (2013/50/EU) eurooppalaisten listayhtiöiden (säännellyillä markkinoilla toimivien osake- ja joukkovelkakirjaliikkeeseenlaskijoiden) on raportoitava tilinpäätökset ja toimintakertomukset yhtenäisessä sähköisessä muodossa (ESEF) vuoden 2020 tilinpäätöksistä alkaen ESEF:n XBRL-vaatimus koskee vain IFRS-konsernitilinpäätöstä, ei emoyhtiön erillistilinpäätöstä eikä toimintakertomusta Suomessa Helsingin Pörssi (Nasdaq Helsinki) toimii avoimuusdirektiivin edellyttämän kansallisen tiedotevaraston (Officially Appointed Mechanism, OAM) ylläpitäjänä, jonne listayhtiöt toimittavat säännellyt tiedot
Standardoitu talousraportointi RTEco - reaaliaikatalouden ekosysteemi ekuitti -> tavoitteena luoda toiminnalliset ja tekniset mallit, joilla päästään eroon maksamisen yhteydessä syntyvistä paperikuiteista. Tavoitteena saada rakenteinen ekuitti liikkumaan ekosysteemin osapuolien välillä eyritys -ekosysteemi rakentaa digitaalista yritystä parantamalla yritysten hallinnon, liiketoiminnan, kasvun ja rahoituksen automatisoinnin edellytyksiä, käynnissä kokeiluja ja pilotteja Nordic Smart Government 3.0 Pohjoismaiden ministeriöiden (Nordic Innovation) yhteisrahoittama hanke, jossa Pohjoismaat yhdessä kehittävät ratkaisuja mm. sähköiseen ja automatisoituun talousraportointiin (sekä yritysten kesken että yritysten ja viranomaisten välillä) 2-vuotinen hanke (2018-2020) Suomesta hankkeen eri työpakettien työhön osallistuu viranomaisista PRH, Valtiokonttori ja Verohallinto https://nordicsmartgovernment.org/
Standardoitu talousraportointi Kunta- ja maakuntatalouden tietopalvelu -projekti kerätään kuntien/maakuntien kirjanpitoon pohjautuvaa taloustietoa raportoinnin, analysoinnin, tilastotuotannon yms. jatkojalostuksen pohjaksi vuoden 2020 alusta lähtien kuntien taloustiedot XBRL:nä Valtiokonttorille, josta tiedot saatavilla keskitetysti Raportointikoodiston kehittäminen taloustiedon viranomaisraportointiin liittyvän raportointikoodiston ja XBRL-taksonomioiden ylläpitovastuu nykyisin Valtiokonttorilla -> raportointikoodiston kehittäminen 2019 tavoitteena myös saada ylläpidetty versio tietojen mäppäyksestä veroilmoituksiin
Standardoitu talousraportointi Taloushallinnon sähköistymistä edistetään parhaillaan myös esim. HEluonnoksella laiksi sähköisestä laskutuksesta verkkolaskudirektiivin (2014/55/EU) kansallinen implementointi hankintayksiköille ja elinkeinonharjoittajille tulossa oikeus saada eurooppalaista standardia noudattava sähköinen lasku hankintayksiköltä tai elinkeinonharjoittajalta tavoiteaikataulu: sovellettaisiin 1.1.2020 alkaen laki ei koskisi yksityisiä kuluttaja-asiakkaita