Lausunto 1 (6) 9.11.2015 POL-2015-14735 Hallintovaliokunnalle Asia: U 14/2015 vp, U 15/2015 vp, U 16/2015 vp, E 26/2015 vp, E 54/2015 vp sekä maahanmuuttotilanne Poliisihallitukselta on pyydetty kirjallista lausuntoa ja asiantuntijakuulemista otsikossa mainituista valtioneuvoston kirjelmistä eduskunnalle sekä valtioneuvoston selvityksistä ja laajemminkin maamme maahanmuuttotilanteesta. U 14/2014 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta - ei kommentoitavaa U 15/2015 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n yhteisestä turvallisten alkuperämaiden luettelosta - ei kommentoitavaa U 16/2015 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan neuvoston päätökseksi väliaikaisten toimenpiteiden perustamisesta kansainvälisen suojelu alalla Italia ja Kreikan tukemiseksi Ehdotuksen vaikutuksissa ei ole huomioitu poliisille hakijoiden siirrosta Suomeen aiheutuvia kustannuksia. Nykyisen lainsäädännön mukaan poliisi suorittaa turvapaikanhakijoiden hakemusten vastaanoton ja hakijoiden rekisteröinnin sekä suorittaa turvapaikkatutkinnan hakijoille. Poliisille kuuluu myös maasta poistamispäätösten täytäntöönpano, mikä toimintona on mainittu kustannuksia aiheuttavana tekijänä. E 26/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto: EU:n toimintasuunnitelma ihmissalakuljetuksen torjumiseksi (2015-2020). Poliisihallitus on osallistunut asian valmisteluun. Ei kommentoitavaa. E 54/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Muuttoliikkeen hallinta - EU:n taloudelliset toimet. Ei kommentoitavaa. POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu 14, PL 22, 00521 HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi Puh. +358 295 480 181, Faksi +358 295 411 780 poliisi.fi
Lausunto 2 (6) Edellä mainittujen asiakirjojen lisäksi lausuntoa on pyydetty erityisesti seuraavista asioista: - Varautuminen tilanteen muutoksiin, viranomaiset tulivat ainakin osittain yllätetyiksi. Venäjältä mahdollisesti tuleva tulijapaine ja siihen liittyvät tekijät mukaan lukien kielteisen päätöksen saavien palauttaminen. - Rajatilanne mm. edellä mainituista näkökulmista. - Sisäiset siirrot. Siirtomekanismin toimivuus. - Taakanjako Suomen näkökulmasta. - Akuutti maahanmuuttotilanne (maahan saapuminen, järjestelykeskukset, vastaanottokeskukset, turvapaikkaprosessit, jännitteet ja turvallisuusuhkat). Poliisihallitus on varautunut turvapaikanhakijatilanteen muutoksiin. Poliisissa toimii turvapaikkatutkinnan valmiusryhmä, joka on tällä hetkellä komennettuna Tornion järjestelykeskukseen. Lähtökohtaisesti ryhmä koostuu yhteensä noin 40 poliisista. Nykyisen hakijatilanteen johdosta ryhmää on laajennettu niin, että siihen kuuluu tällä hetkellä noin 70 poliisia. Ryhmä on koottu kaikista poliisin yksiköistä. Myös Poliisiammattikorkeakoulun oppilaita ja opettajia on komennettu valmiusryhmään. Poliisihallituksen päätöksellä valmiusryhmää voidaan tarvittaessa laajentaa hyvinkin nopeasti. On kuitenkin huomattava, että valmiusryhmään komennettavat poliisit irrotetaan muista poliisitehtävistä ja ovat siten pois muun muassa rikostutkinnasta tai liikenteenvalvonnasta. Tällä hetkellä valtaosa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista saapuu Suomeen Tornion kautta. Heidät ohjataan Tornion järjestelykeskukseen, jossa poliisi ottaa turvapaikkahakemukset vastaan ja rekisteröi hakijat. Järjestelykeskus aloitti toimintansa 22.9.2015 heti sen jälkeen, kun valtioneuvosto oli tehnyt asiasta päätöksen. Poliisihallitus päätti valmiusryhmän komentamisesta Tornioon samana päivänä, kun Valtioneuvosto teki päätöksensä ja ensimmäiset valmiusryhmäläiset olivat paikalla Torniossa seuraavana päivänä. Puolentoista kuukauden toiminta-aikana poliisi on rekisteröinyt järjestelykeskuksessa yli 11 000 turvapaikanhakijaa. Keskuksen perustamisen seurauksena turvapaikanhakijavirta saatiin hallintaan muutamassa päivässä. Hakijavirran hallintaan saamisen edellytys Tornion rajanylityspaikan läheisyydessä on ollut erinomainen yhteistyö viranomaisten kesken. Muun muassa Rajavartiolaitos on tukenut poliisia Tornion alueella suorittamalla poliisin johdolla sisämaan ulkomaalaisvalvontaa. Myös puolustusvoimat ja Tulli ovat lähettäneet edustajiaan alueelle ja Maahanmuuttovirasto huolehtii järjestelykeskuksessa rekisteröityjen hakijoiden kuljettamisesta vastaanottokeskuksiin. Tornioon saapuneiden hakijoiden määrä on viime viikolla ollut aiempia viikkoja selvästi korkeampi. Viikonvaihteessa hakijamäärä oli yli 300 päivässä. Suomen suurin turvapaikanhakijaryhmä on edelleen irakilaiset (69 % kuluvan vuoden hakijoista). Afganistanilaisten määrä on selvästi lisääntynyt ja useana viime päivänä ylittänyt Torniossa irakilaishakijoiden määrän.
Lausunto 3 (6) Maahantuloreiteistä: Lähes kaikki Suomeen tulevat turvapaikanhakijat saapuvat Ruotsin Haaparannasta Tornioon. Lisäksi Helsingin poliisilaitokselle tulee uusia turvapaikanhakijoita noin 50-100 viikossa. Muualle Suomeen ja muille poliisilaitoksille saapuu vain yksittäisiä turvapaikanhakijoita. Poliisi seuraa tilanteen kehitystä sekä sisämaassa, että Suomen lähialueilla aktiivisesti. Poliisihallitus on laatinut varautumissuunnitelman toisen järjestelykeskuksen mahdollisen perustamisen varalle Etelä-Suomeen, jos hakijavirrat satamien kautta alkaisivat lisääntyä. Ulkorajoilta tulevan laajamittaisen maahantulon osalta Rajavartiolaitos on laatinut varautumissuunnitelmia. Ensimmäinen sisäinen siirto Italiasta Suomeen tehtiin 21.10 erittäin lyhyellä varoitusajalla ja siirrettäviä oli 50 eli alkuperäiseen tietoon nähden selvästi enemmän. Suomen viranomaiset olivat kuitenkin valmiit ottamaan hakijat vastaan. Lento ohjattiin Kemiin, josta hakijat kuljetettiin poliisin rekisteröitäväksi Tornion järjestelykeskukseen. Poliisi suoritti siirrettyjen hakijoiden rekisteröinnit ja turvapaikkakuulustelut yhden kosketuksen periaatteella kahden vuorokauden kuluessa siitä, kun hakijat olivat saapuneet maahan. Näin hakijat pääsivät suoraan Maahanmuuttoviraston jatkokäsittelyyn. Vaikka järjestelykeskuksen läpivirtaus on erittäin tehokasta tällä hetkellä, rajoittaa tulkkien saanti suoritettujen kuulustelujen määrää. Myös poliisilaitoksilla, jotka panostavat turvapaikkatutkintajonon purkamiseen voimakkaasti, on vaikeuksia saada riittävää määrää osaavia tulkkeja käyttöönsä. Turvapaikkaprosessia on kehitetty ja tehostettu erilaisin poliisin omin toimin ja yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa. Poliisille on myös kohdennettu lisäresursseja hallituksen toimesta. Poliisi on muun muassa ottanut 6.10 alkaen uusien turvapaikanhakijoiden osalta käyttöön ns. yhden kosketuksen periaatteen. Tällä toiminnalla uusien hakijoiden osalta vältetään odotusaika turvapaikkahakemuksen jättämisen ja poliisin suorittaman kuulustelun välillä. Kaikkia uusia hakijoita ei ole voitu hoitaa yhden kosketuksen periaatteella, koska käytössä olevien tulkkien määrä on rajallinen. Kuitenkin Torniossa on ensimmäisen kuukauden aikana kuulusteltu noin 800 turvapaikanhakijaa. Normaalioloissa odotusaika kuulusteluun on ollut noin 40 vuorokautta. Laskennallisesti tällä yhden kosketuksen poliisitutkinnalla on säästetty kuukauden aikana noin 32 000 majoitusvuorokautta vastaanottokeskuksissa, mikä euroiksi muutettuna tarkoittaa noin 1.4 miljoonan euron säästöä majoituskustannuksissa. Uusien turvapaikanhakijoiden lisäksi noin 22 000 rekisteröityä turvapaikanhakijaa odottaa tällä hetkellä turvapaikkahakemuksensa käsittelyä ja päätöstä. Turvapaikanhakijan saavuttua Suomeen hänelle tehdään rekisteröinnin jälkeen poliisin toimesta kuulustelu, jossa selvitetään henkilöllisyys ja matkareitti. Tähän saakka kuulemisen on tehnyt poliisi tai Rajavartiolaitos, minkä jälkeen hakija on jäänyt odottamaan Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelua.
Lausunto 4 (6) Marraskuun alussa poliisi ja Maahanmuuttovirasto ottivat käyttöön yhteisen toimintamallin, jossa yksi viranomainen hoitaa yhdellä kertaa sekä kuulustelun että turvapaikkapuhuttelun. Tavoitteena on purkaa jo muodostuneet käsittelyruuhkat. Kun yksi viranomainen hoitaa yhdellä kertaa sekä alkukuulemisen että turvapaikkapuhuttelun, vältytään useiden kuukausien odotusajalta, joka jää tällä hetkellä poliisitutkinnan ja turvapaikkapuhuttelun välille. Nykyään poliisin tehtävänä oleva kuulustelu siirretään vaiheittain poliisilta Maahanmuuttovirastolle turvapaikkapuhuttelun yhteyteen. Tehtävä siirtyy kokonaan Maahanmuuttovirastolle maaliskuussa 2016. Sisäministeriöllä on myös vireillä asiaa koskeva lainsäädäntöhanke. Maaliskuun 2016 jälkeen poliisi ottaa kuitenkin edelleen vastaan turvapaikkahakemukset ja rekisteröi turvapaikanhakijat. Lisäksi poliisi hoitaa turvapaikkapäätösten tiedoksiannot ja maastapoistamispäätösten täytäntöönpanon (palautukset). On myös odotettavissa, että ulkomaalaisten määrän lisääntyessä Suomessa tarve poliisin suorittamalle ulkomaalaisvalvonnalle on nykyistä suurempi. On erittäin tärkeää, että ne resurssit, jotka poliisilaitoksissa on tilapäisesti kohdennettu turvapaikanhakijoiden kuulusteluihin, voidaan mahdollisimman pian palauttaa takaisin poliisin muihin tehtäviin. Kielteisen päätöksen saavien palauttamisista Poliisihallitus on laatinut suunnitelman maasta poistamispäätöksen saaneiden palauttamisen lisääntymisen varalle. Suunnitelmaa täsmennetään parhaillaan yhteistyössä sisäministeriön poliisiosaston ja Maahanmuuttoviraston kanssa. Maasta poistamispäätöksen täytäntöönpano on poliisin vastuulla. Maasta poistamispäätöksen saaneen ulkomaalaisen tulee lähtökohtaisesti itse noudattaa saamaansa maasta poistamispäätöstä ja omalla kustannuksellaan poistua vapaaehtoisesti maasta. Lisäksi Suomi tarjoaa poistamispäätöksen saaneille henkilöille mahdollisuuden avustettuun vapaaehtoiseen paluuseen, jonka puitteissa valtio maksaa matkat ja pientä avustusta vapaaehtoiden maasta poistuvalle. Jos päätöksen saanut ei poistu vapaaehtoisesti, suorittaa poliisi henkilön maasta poistamisen joko valvottuna tai saatettuna. Suurin osa maasta poistamispäätöksistä pannaan täytäntöön ns. valvottuna maasta poistamisina, jolloin poliisi varmistaa, että henkilö esimerkiksi astuu lentokoneeseen, joka kuljettaa hänet pois Suomesta. Viime vuonna vain alle 15 % maasta poistamispäätösten täytäntöönpanoista toteutettiin saattamalla maasta poistettava kohdemaahan. Suomi on jo pitkään kuulunut EU-maiden tehokkaimpiin maasta poistamisen täytäntöön panijoihin. Viime vuonna maasta poistettiin poliisin toimesta noin 2800 maastapoistamispäätöksen saanutta. Toukokuussa maasta poistamista odottavia ulkomaalaisia oli noin 360.
Lausunto 5 (6) Kaikkia maasta poistamispäätöksen saaneita ei kuitenkaan koskaan pystytä poistamaan maasta. Osa jää kateisiin joko Suomessa tai siirtyy toiseen EU-maahan, eikä poliisi sen vuoksi pysty poistamaan heitä maasta. Maasta poistaminen voi estyä tai hidastua myös seuraavista syistä: keskeneräinen valitusprosessi, matkustusasiakirjan puute, joidenkin edustustojen yhteistyöhaluttomuus tai edustuston sijainti Suomen ulkopuolella sekä yhteistyöongelmat joidenkin kuljetusyhtiöiden ja kauttakulkumaiden kanssa, muutoksenhakutuomioistuimen määräämä täytäntöönpanokielto, henkilön katoaminen, palautettava on suorittamassa vankeusrangaistusta jne. Kaikki maat eivät myöskään suostu ottamaan omia kansalaisiaan takaisin, eikä kaikkiin maihin voida panna täytäntöön päätöksiä kohdemaiden sisäisen turvallisuustilanteen takia. Viime vuosina haasteena ovat olleet palautukset erityisesti Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan. Omaehtoisesti ja vapaaehtoisen paluun järjestelmän kautta tapahtuvat paluut yleensä onnistuvat, mutta pakkopalautusten tueksi olisi tarpeen neuvotella toimiva takaisinottosopimus näiden maiden kanssa. Käytännön palautustoimenpiteisiin poliisilla on hyvät valmiudet ja vahva osaaminen. Poliisi on tänäkin vuonna palauttanut useita lentokoneellisia maastapoistamispäätöksen saaneita ulkomaalaisia esimerkiksi Albaniaan. Kun maasta poistamispäätökset lisääntyvät, on tärkeää, että poliisilla on riittävästi henkilöstöä maastapoistamispäätösten täytäntöönpanoja toteuttamaan sillä toimiva maastapoistamispäätösten täytäntöönpano on keskeinen osa hallittua mahantuloa. Myös turvapaikkapäätösten tiedoksianto työllistää nykyisillä hakijamäärillä erittäin paljon. Tällä hetkellä poliisin resurssit ovat pitkälti kiinni turvapaikkatutkinnassa. Jännitteet ja turvallisuusuhkat Viimeisen puolentoista kuukauden aikana muutamassa sadassa poliisitehtävässä on ollut yhteys turvapaikanhakijaan. Arviolta kolmessa tehtävässä neljästä turvapaikanhakija on ollut itse epäiltynä, joka neljännessä suomalainen. Tilanne on sitonut poliisin partioita vastaanottokeskuksiin ja niiden lähettyville sekä heijastunut myös ympäröivään yhteiskuntaan, mutta yleisesti ottaen tilanne on varsin rauhallinen ja viranomaisten hallinnassa. Kantaväestön ja maahanmuuttajien vastakkainasettelu näyttää kuitenkin nostavan päätään. Turvapaikanhakijoiden saapuminen näkyy jokaisen poliisilaitoksen arjessa. Erityispiirteenä on se, että tehtäville mennään usein useamman partion voimin. Suojelupoliisi on omalta osaltaan arvioinut turvallisuustilannetta ja todennut, että Suomeen kohdistuva terroriuhka on kohonnut ja monimuotoistunut vuoden 2014 tasosta. Uhka on kuitenkin edelleen matala. Suomeen saapuneiden joukossa on muun muassa konfliktialueen väkivaltaisiin ryhmiin kytkeytyviä henkilöitä.
Lausunto 6 (6) Suomeen on tullut turvapaikanhakijoina kuluvana vuonna saman verran ihmisiä kuin mitä on asukkaita esimerkiksi Raisiossa (26 000 hakijaa). Sen kokoiseen joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä. Turvapaikanhakijoiden osalta poliisia ovat työllistäneet eniten keskinäiset välienselvittelyt, joukkotappelut ja erilaiset häiriökäyttäytymisen muodot, joihin on usein liittynyt alkoholin käyttö. Tehtäviä voisi luonnehtia tyypillisiksi kotihälytyksiksi. Tapauksista on kirjattu rikosilmoituksia muun muassa nimikkeillä pahoinpitely, laiton uhkaus ja näpistys. Mukana on myös epäilyjä eriasteisista seksuaalirikoksista, pääosin ahdisteluja. Selvää tilastopiikkiä rikosmäärissä ei ole kuitenkaan valtakunnallisesti havaittavissa. Turvapaikanhakijoiden majoitustiloihin eli vastaanottokeskuksiin ja hätämajoitusyksiköihin on myös hyökätty. Tyypillisesti kyseessä on ollut esim. rasistinen huutelu, häiriköinti majoitusyksikön pihalla, kivien heittely, pelottelu ja eriasteinen uhkailu sekä seinien töhriminen rasistisin tekstein ja kuvin. Lisäksi viime kuukausien aikana on tapahtunut muutamia vakavampia hyökkäyksiä, joissa esimerkiksi vastaanottokeskuksen seinään on heitetty polttopulloja tai kiinteistön roskiksia on sytytetty tuleen. Suomessa tapahtuneista vastaanottokeskuksia ja hätämajoitusyksiköihin kohdistuvien tuhotöiden yritysten tutkinnoissa ei ole tullut esille viitteitä organisoidusta toiminnasta. Yleisesti tapaukset ovat olleet yksittäisiä ja tekijöiden taustat viittaavat jonkinasteiseen syrjäytymiseen, päihde ja mielenterveysongelmiin. Rikoksesta epäillyt ovat olleet lähes poikkeuksetta suomalaisia. Tilastollisesti selvimmin turvapaikkatilanteen muutos on kesän ja syksyn aikana näkynyt laittoman maahantulon järjestämiseen ja ihmiskauppaan liittyvien rikosten määrissä. Poliisi ja Rajavartiolaitos ovat tehostaneet toimenpiteitään kyseisten rikosten osalta, ja tapauksia on paljastettu ja otettu tutkintaan selvästi normaalia enemmän. Turvapaikanhakijat ovat yksi keskeinen poliisin viestinnän kohderyhmä. Poliisi vierailee vastaanottokeskuksissa ja kertoo suomalaisesta lainsäädännöstä ja tasa-arvosta sekä neuvoo miten välttää ajautumasta laittomuuksiin tai miten ilmoittaa poliisille havaitsemastaan rikoksesta. Toiminnan tueksi valmistellaan valtakunnallista viestintämateriaalia useilla eri kielillä. Kokemusten perusteella poliisin käynnit ja läsnäolo vastaanottokeskuksissa ovat omiaan rauhoittamaan ilmapiiriä.