TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAVUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAVUODELTA 2015 Haapamäen Museoveturiyhdistys ry www.hmvy.fi Veturipuistontie 1, etunimi.sukunimi@hmvy.fi 42800 Haapamäki Y-tunnus: 1087149-1

2 / 14 1 Hallinnolliset asiat 1.1 Jäsenistö ja kokoukset Yhdistykseen kuului 31.12.2015 yhteensä 568 jäsentä. Uusia jäseniä hyväksyttiin 51 ja 10 jäsentä poistui yhdistyksestä. Yhdistys piti vuoden aikana kaksi kokousta: kevätkokous 18.4. ja syyskokous 6.12.2015. Kokouksissa käsiteltiin sääntömääräisiä asioita, lisäksi syyskokouksessa käsiteltiin sääntömuutosasiaa. 1.2 Hallitus Vuoden 2015 hallitus: Puheenjohtaja Kimmo Alanko Varapuheenjohtaja Jari Auvinen 1.1-7.3.2015 Sihteeri Jouko Sakari Järvinen Rahastonhoitaja Mauri Lagerstedt Jäsen Eero Heinonen Jäsen Timo Vaittinen Varajäsen Esko Heinonen Jari Auvisen erottua hallituksen varapuheenjohtajan tehtävästä yhdistyksen hallitus oli ilman varapuheenjohtajaa 8.3.-31.12.2015. Hallitus piti vuoden aikana 6 kokousta. 1.3 Jäsenyydet ja sidonnaisuudet muihin järjestöihin Yhdistys oli alan etujärjestö Museorautatieliitto ry:n (MRL) jäsen. Yhdistyksen edustajana MRL:n kevätkokouksessa oli Eero Heinonen. Yhdistyksellä ei ollut muita jäsenyyksiä tai sidonnaisuuksia. 1.4 Talous Yhdistyksen talousasioiden hoidosta vastasi rahastonhoitaja. Yhdistyksellä oli pankkitili Haapamäen Osuuspankissa. Toiminnan rahoitus muodostui pääosin seuraavista: Museojunien lipputulot ja tilausajojen tuotot Harkinnanvaraiset avustukset ja lahjoitukset Jäsenmaksut Matkamuistomyynti 1.4.1 Jäsenmaksut ja -edut Jäsenmaksut olivat aikuisilta 22, nuoriso- ja opiskelijajäseniltä (alle 24 v) 16 ja kannatusjäseniltä 85. Jäsenmaksujen taso on haluttu pitää yhdistyksen talous huomioon ottaen kannattavalla, mutta alhaisella tasolla liittymiskynnyksen pitämiseksi matalana. Jäsenmaksut ovatkin yhdistyksen toiminnan laajuuteen ja jäsenetuihin nähden alan alhaisimmat.

3 / 14 Jäsenetuihin kuuluivat mm. tapahtumakohtaisesti määritellyt alennukset yhdistyksen museojunalipuista ja myyntituotteista, Resiina-lehden vuosikerta, 10 % alennukset Mallikaupan ja Suomen Rautatiemuseon kaupan normaalihintaisista tuotteista sekä useita vaihtuvia alennuksia yhdistyksen yhteistyökumppaneilta. 1.4.2 Vakuutukset Yhdistyksen toiminta oli laajasti vakuutettu. Rautatieliikenteen harjoittajana ja rataverkon haltijana toimiminen edellyttää vastuuvakuutusta. Yhdistyksen vastuuvakuutuksen arvo oli 2 000 000. Yhdistyksellä oli lisäksi mm. palo- ja tapaturmavakuutukset. 1.4.3 Avustukset ja lahjoitukset Yhdistys sai toimintavuonna seuraavat avustukset: Liikenne- ja viestintäministeriö, 1676 veturitallin taustapuolen tallirakennuksen ja tien väliin aidan rakentamiseen. Museovirasto, 3000 veturitallin pilttuiden 1-10 räystäiden kunnostamiseen. Keuruun Museosäätiö, 4000 höyryveturin Tr1 1082 ajokunnostukseen Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ry, 2000 Dm9-moottorivaunun kunnostukseen Hämeen Museoseura ry, 1000 uuden höyryllä toimivan kuumavesipesurin hankintaan. Rautatiemuseon säätiö, 500 tavaravaunujen tarvikkeisiin 1.5 Toimintajärjestelmä Yhdistyksellä oli käytössään toimintajärjestelmä, jonka mukaisesti yhdistyksen toiminta rautatieliikenteen harjoittajana ja rataverkon haltijana oli organisoitu ja ohjeistettu. Toimintajärjestelmän kautta annettiin kaikki HMVY:n henkilökuntaa koskeva ohjeistus sekä ylläpidettiin mm. rekistereitä. 1.5.1 Vastuuhenkilöt ja tehtävät Yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisten hallinnollisten tehtävien lisäksi yhdistyksellä oli toimintajärjestelmässä kuvattuja operatiiviseen toimintaan liittyviä vastuuhenkilötehtäviä: Turvallisuusjohtaja Liikennepäällikkö Varikonpäällikkö Ratapäällikkö Asiakaspalvelupäällikkö Juha Vuorinen Hannu Lehikoinen Timo Vaittinen Samuli Rinne Juha Vuorinen Kaluston käytön ja kunnossapidon vastuuhenkilöt: Höyryveturit ja Dm9 Timo Vaittinen Move51 Aki Grönblom Dr12 Kimmo Kivelä Dr13 ja Dm7 Hannu Lehikoinen Dv15 ja Dv16 Kimmo Alanko Move 66 Eero Heinonen Puukoriset matkustajavaunut Jouko Sakari Järvinen Teräskoriset matkustajavaunut Juha Vuorinen Tavaravaunut Eero Heinonen

4 / 14 Ratakuorma-autot ja pienkalusto Tve1 Muut vastuutehtävät: Radiolaitteet Mauri Lagerstedt Tuomas Myllylä Tero Tuovinen 1.6 Talkootyö ja ostopalvelut Yhdistyksen toiminta ja oman henkilöstön työt perustuivat kokonaan vapaaehtoiseen talkootyöhön. Yhdistys ei maksanut jäsenistölleen tai työntekijöilleen palkkaa tai antanut siihen verrattavia etuisuuksia. Yhdistys piti päiväkirjaa, johon kertyi Museovarikolla ja museojunaliikenteessä yhteensä 1246 käyntimerkintää vuoden aikana. Lisäksi yhdistyksen vastuuhenkilöt tekivät tahoillaan lähes päivittäin mm. hallinnollisia töitä ja museojunaliikennettä valmistelevia töitä, jotka eivät ole mukana päiväkirjamerkinnöissä. Talkoita tehtiin muualla kuin Museovarikolla ja museoliikenteessä, kuten mm. Imatralla, jossa käytiin purkamassa sinisistä teräsvaunuista varaosia yhdistyksen kalustoon. Erikseen määritellyissä tehtävissä ja töissä käytettiin ostopalveluja. Tällaisia olivat esimerkiksi eräät luvanvaraiset ja erityispätevyyden vaatineet työt (mm. painelaitehitsaukset ja jarruventtiileiden tarkastukset). Lisäksi vaunukaluston puukorien ja veturitallin korjaustöitä teetettiin kirvesmiehellä.

5 / 14 1.7 Edustukset ja vierailut Periaatteena on, että yhdistystä edustavat ensisijaisuusjärjestyksessä ainoastaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsenet tai hallituksen erikseen edustamaan valtuuttamat henkilöt. Toimintavuoden aikana yhdistys oli edustettuna eri tilaisuuksissa seuraavasti: 22.2. Heinolan ajojen liikennepalaveri Topparoikan tiloissa, HMVY:n edustajina Kimmo Alanko ja Jouko Sakari Järvinen. 3.8. Filmiyhtiön henkilöitä Haapamäellä mm. Olli Mäki Nyrkkeilijä elokuvan tiimoilta, HMVY:n edustajina paikalla Kimmo Alanko Kimmo Alanko HMVY:n edustajana VR Group Oy:n Ilmalan varikolla 13.10. Kimmo Alanko ja Jouko Sakari Järvinen yhdistyksen edustajina VR Group Oy:n Oulun varikolla 23.11.

6 / 14 2 Haapamäen Museovarikko Museovarikko, yhdistyksen toiminnan sydän, sijaitsee Haapamäen rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Museovarikkoon kuuluvat 16-pilttuinen veturitalli, museokaluston säilytysraiteet, kaksoisvahtitupa-tyyppinen asuinrakennus ja saunarakennus. Kuva: Museovarikon alueen näkymää hallitsee veturitalli, jonka vasemmalla puolella puiden katveesta näkyy kaksoisvahtitupa. Taustalla näkyy mm. Höyryveturipuiston rakennuksia. 2.1 Rakennukset Veturitallin pilttuiden 1-10 yläpuolella olevat räystäät kunnostettiin purkamalla vanhat räystäslaudat, virheellisesti asennettu kattohuovan asennus korjattiin. Uusi räystäslaudoitus tehtiin painekyllästetyllä laudoituksella ja räystään ja huopakaton kulmaan asennettiin n. 25 cm levyinen tippanokallinen peitepelti. Veturitallin taustapuolelle tallirakennuksen ja tien väliin rakennettiin uusi aita. Vanha huonokuntoinen aita purettiin osittain, pylväät säästettiin ja käytettiin uuteen aitaan. Uuden aidan tieltä raivattiin pusikot ja aitaa jatkettiin muutama metri vahtituvan päästä. 2.2 Raiteisto Raiteistolle tehtiin ylläpitohuoltoa.

7 / 14 2.3 Kalusto ja laitteet Yhdistys hankki uuden kuumavesipesurin kaluston ja osien puhdistukseen. 3 Museokalusto Yhdistyksellä oli omistuksessaan 122 kalustoyksikköä, sekä käyttö- ja hallintasopimuksella 24 kalustoyksikköä. Kaikki kalustoyksiköt on luetteloitu Haapamäen koko museokaluston kattavaan luetteloon ja museoliikenteessä käytettävät kalustoyksiköt lisäksi erilliseen kalustorekisteriin. 3.1 Uudet museoidut kalustoyksiköt Fiskarsista hankittiin 50-luvun laituriauto ja sen kunnostus on aloitettu. VR-Groupilta ostettiin museoitavaksi v. 1986 valmistunut ravintolavaunu Rkt 23839. Vaunu haettiin omana kuljetuksena Tampereelta Haapamäelle veturilla Dv16 2038. 3.2 Kunnostettavana olevat kalustoyksiköt Dm9 5124:n, eli Porkkanan kunnostustyö jatkui moottorin kunnostamisella, jossa sylinterinkannet on remontoitu sekä erilaisia osia on maalattu. Höyryveturi Tr1 1082 Riston kunnostusta varten on hankittu työkaluja. Lisäksi veturin jarrulaitteiden painelaiteosia otettiin Teräspyörälle kunnostukseen. Puumatkustajavaunuista vaunun Ei 22771:n alusta maalattiin mustaksi. Ei 22793:n korin täyskorjaus saatiin valmiiksi ja sisustan kasaus on melkein valmiina. Vaunun penkkien rungot käytettiin Keuruulla hiekkapuhallettavana ja maalattavana. Sisustaan asennettiin uusi alkuperäistyylinen ruskea lattiamatto. Vaunun kori maalattiin ruskeaksi toiseen kertaan ja telit sekä alusta maalattiin mustaksi. Ei 22794 jouduttiin ottamaan sisälle keväällä vuotavan katon takia. Katosta jouduttiin purkamaan kattolevyjä pois vuodon laajuuden tutkimiseksi ja katon kuivattamiseksi. Paljastui, että muutama torpedo oli vuotanut. Vaunun katto korjattiin kesän aikana, jossa sisälaudoitusta, kattolevyt ja pari kattokaarta vaihdettiin Nyt vaunusta puuttuu melkein kaikki penkit jotka otettiin vaunuun 22763, josta taas otettiin penkit vaunuun 22771. Vihreiden penkkien pesu ja asentaminen vaunuun on aloitettu. Lisäksi vaunun kamina kytkettiin lämmitysjärjestelmään syksyllä. Ei 22799 korjattiin lämmitysjärjestelmän putkia missä kahdessa paikassa putkiston yhdistäjäkappaleet uusittiin. Työn teki paikallinen vesijohtoliike Samoin makuuvaunuun CEm 2460 teetettiin lämmitysjärjestelmän korjaustyöt. Vaunun putkistossa oli useita vuotoja sekä vuotavia hyttien lämpöpattereita. Huonot patterit irroitettiin ja korvattiin kupariputkella. Lisäksi vaunuun asennettiin Siro 4 lämmityskamina, joka siitä puuttui. Tämänkin vaunun korjaustyöt teki paikallinen vesijohtoliike. Vaunun kolmen vuoteen osaston patjat pestiin omin voimin.

Lisäksi makuuvaunuihin hankittiin peittoja ja tyynyjä, joten yhdistyksen kolmessa makuuvaunussa ne on jokaista petipaikkaa varten. Varastona toimivan työkuntavaunun BG 040095 (alkup. Eis 22730) ja vanhan postivaunun P 9935 katot suojattiin kunnon pressuilla. 8 / 14 Sinisistä vaunuista ikkunaruutuja vaihdettiin vaunuihin 23114, 23513 ja 24040 samentuneiden tilalle. Vaunun EFit 23513:n toinen kylki maalattiin kokonaan. Ennen maalausta vaunun kylkeen tehtiin pohjatyöt. CEmt. vaunun 24040 käytävän ja yhden hytin lattia uusittiin. Lisäksi vaunun akut ja akustovaraaja vaihdettiin. Imatralla käytiin purkamassa varaosia romuksi menevistä sinisistä vaunuista yhdistyksen vaunuihin Rkt- vaunun 23839 ympärillä on pyörinyt ns. vapaaehtoinen kummiryhmä seuraamassa vaunun kuntoa ja tekemässä pieniä korjauksia. Tavaravaunuista on kunnostettu Gbkk 47429. Vaunun lahoimmat seinälevyt vaihdettiin ja vaunu maalattiin kokonaan ulkoisesti. Rautatiemuseon säätiö myönsi 500 euron apurahan tavaravaunujen tarvikkeisiin Tka6 138 (Voikkaalla) Ratakuorma-auto on Voikkaalla Teräspyörällä ja se on odottanut kunnostusvuoroaan sateelta suojattuna. Move 66 667/1971 (Voikkaalla) Yhdistyksen Move 66 on ollut Voikkaalla Teräspyörän tiloissa remontissa. Veturia on koekäytetty. 3.3 Liikennöinnissä käytetty museokalusto Tk3 1136 Lämmittäjän puolen imurille tulevat putket uusittiin kattilan sisältä sekä varustimia kunnostettiin. Painelaitteen sisäpuolinen tarkastus, vesipainekoe ja käyttötarkastus on tehty veturille. Dr12 2216 Veturin rikkinäisen pyöränlaakerin vaihto on aloitettu. Dr13 2343 Veturilla ajettiin yleisellä rataverkolla 3541 km. Veturille tehtiin ylläpitohuoltoa eikä sille tehty merkittävämpiä korjauksia. Dv15 1991 Veturia käytettiin liikenteessä yleisellä rataverkolla ja tallialueen vaihtotöissä. Ajokilometrit olivat 315 km ja sitä käytettiin 30,6 tuntia. Veturin Perkins kompressoriin tehtiin remonttia vuoden aikana.

9 / 14 Dv16 2038 Veturia käytettiin liikenteessä yleisellä rataverkolla ja tallialueen vaihtotöissä. Sen ajokilometrit olivat 3267 km ja käyttötunnit 187,2 tuntia. Dm7-kalusto Dm7-kalustosta käytettiin vetovaunuja Dm7 4185 ja 4209 sekä liitevaunua EFiab 11599. Kalustolla ajettiin 1342 km valtion verkolla. Kalustolle tehtiin ylläpitohuoltoa eikä niihin tehty merkittävämpiä korjauksia. Matkustajavaunut Liikenteessä käytettiin seuraavia matkustajavaunuja: Em 2186, CEm 2460, Po 9822, Ei 22333, EFi 22380, Fo 22508, Ei 22612, Ei 22757, Ei 22763, Ei 22771, Ei 22797, Ei 22799, Eit 23114, EFit 23513 ja CEmt 24040. Lisäksi Pot 10002 oli yhdistyksen esittelykäytössä tallialueella Pro- Haapamäki viikonloppuna 27.-28.6. Liikennekuntoinen työkuntavaunu BT 01155 oli koko vuoden talkoohenkilöstön majoituskäytössä museovarikon raiteistolla. Makuuvaunut CEmt 24040 ja Em 2186 olivat kesällä Haapamäen Höyryveturipuiston majoituskäytössä. Niitä säilytettiin ns. kanalaiturissa raiteella 45. Kaikille vaunuille tehtiin lähinnä normaalia käyttöhuoltoa. Tavaravaunut Gb 57 287:ää käytettiin höyryveturin huoltovaununa. Sal 15261 kunnostus höyryvetureiden vesivaunuksi aloitettiin. 3.4 Muut kalustoyksiköt ja tapahtumat Tve1 422 Veturia käytettiin toimintakaudella Museovarikon vaihtotöihin ja sille on tehtiin normaalia ylläpitohuoltoa. Veturi kaipaisi kuitenkin pian perusteellista remonttia niin tekniikan kuin ulkoasun osalta. Tka3 279 & 301, Tka4 104 Tka3 kalustosta 279:ä käytettiin museovarikon vaihtotöissä, 301 ei ollut ajossa. Vesipumppu on rikki. Tka 4 104 oli museovarikon vaihto- ja nostotöissä. Matkustajavaunut Vaunua A91 on säilytetty veturitallissa, jossa se oli osan aikaa vuodesta majoituskäytössä. Tavaravaunut

Museovarikon raiteilla on suuri määrä tavaravaunuja, joissa mm. umpinaisissa vaunuissa säilytetään mm. kaluston varaosia. 4 Liikennöinti 4.1 Liikennemäärä 10 / 14 Vuosi 2015 oli vilkas liikennöintivuosi. Valtion verkolla liikennöitiin 8108 km, joka on lähes 50 % enemmän kuin vuonna 2014 ja joka on toiseksi suurin vuosittainen liikennöintimäärä HMVY:n liikennöintihistoriassa. Junia ajettiin 110 kpl. Viranomaisten aiempaa myönteisempi suhtautuminen museoliikenteeseen mahdollisti junien ajamisen esimerkiksi Helsinki- Tampere-pääradalla ja Kerava-Lahti oikoradalla. Merkittävä tekijä liikenteen mahdollistajana pääradoilla oli HMVY:n saama poikkeuslupa, joka mahdollisti jälleen 80 km/h nopeuden käyttämisen liikennepaikoilla ja liikennepaikkojen välillä sekä 35 km/h vaihdenopeuden käyttämisen 20 km/h vaihdenopeuden sijaan. Nopeuksien osalta palattiin vuoden 2008 loppupuolelle voimassa olleeseen tilanteeseen. Liikenne oli erittäin täsmällistä ja liikenteen turvallisuustaso oli hyvä. Tilausjunia ei juurikaan ajettu eli liikenne oli suurelta osin HMVY:n omalla taloudellisella riskillä ajamaa liikennettä, jota markkinoitiin avoimesti sopiviksi katsotuille kohderyhmille. Liikennettä harjoitettiin pitkälti edellisvuosien tapaan jo vakioituneisiin liikennöintitapahtumiin perustuen, mutta samalla tehtiin myös erilaisia uusia kokeiluja ja liikennöitiin yhteistyössä usean muun museoliikennöitsijän kanssa. 4.2 Museojunat ja yhdistyksen kaluston muu käyttö valtion verkolla Liikennekausi aloitettiin maaliskuun alussa, kun HMVY ajoi 7.3. kisajunan Helsingistä Salpausselän kisoihin Lahteen. Juna oli tilattu juna ja se sai runsaasti julkisuutta. Juna ajettiin Oikoradan kautta ja kalustona junassa oli Dr13 2343 ja kuusi puumatkustajavaunua, joista yksi oli ensimmäisellä matkallaan mittavan kunnostuksen jälkeen ollut Ei 22771. Kalusto siirrettiin Haapamäeltä Helsinkiin 6.3. Siirto ajettiin matkustajajunana, jolloin tarjoutui pitkästä aikaa mahdollisuus matkustaa toisaalta suoralla junalla Haapamäen radalta Helsinkiin ja toisaalta mahdollisuus museojunakyytiin koko Helsinki-Tampere-pääradan matkalla. Kaluston palautus Haapamäelle tehtiin 8.3. myös matkustajajunana. Juna ajettiin ensin Helsingistä Toijalaan, sitten Toijalasta takaisin Hämeenlinnaan ja sieltä Haapamäelle. Näin tarjottiin mahdollisuus matkustaa Hämeenlinnasta, Parolasta ja Iittalasta Toijalaan ja takaisin. Toijalan veturimuseo oli poikkeuksellisesti avoinna matkustajia varten. Pääsiäisenä ajettiin perinteisesti Tampereen seudulla. Tällä kertaa ajettiin Haapamäeltä Nokian kautta Toijalaan ja takaisin samaa reittiä 5.4. Toijalan veturimuseo oli avoinna myös tämän ajon yhteydessä ja kaikki junat ajettiin matkustajajunina. Kalustona oli Dr13 2343 ja seitsemän puumatkustajavaunua. Toukokuun 23. päivänä ajettiin museojunia Jyväskylän ja Lievestuoreen välillä. Dv16 2038:n ja neljän puumatkustajavaunun juna ajoi kaksi edestakaista matkaa. Siirrot Haapamäeltä ja Haapamäelle ajettiin matkustajajunina. Heinolan radalla ajettiin tällä kertaa Lättähattujunalla. Siirto Haapamäeltä Lahteen tehtiin ilman matkustajia 12.6. Junalla ajettiin kaksi edestakaista matkaa Salpausselältä Heinolaan 13.6. ja yksi edestakainen matka 14.6. Kalusto palautettiin Haapamäelle tyhjänä 14.6. Kalustona junissa olivat Dm7 4185 ja 4209 sekä EFiab 11599.

11 / 14 HMVY sai museoitavaksi ravintolavaunun Rkt 23839. Vaunu siirrettiin normaalissa matkustajajunassa Oulusta Tampereelle ja HMVY haki sen Haapamäelle Dv16 2038:lla 24.6. Juhannuksen jälkeisenä lauantaina 27.6. HMVY:llä oli paljon liikennettä. Dr13 2343:lla ja kahdeksalla puu- ja teräsmatkustajavaunulla ajettiin Kaskisten kaupungin tilaama juna Seinäjoelta Kaskisten kalamarkkinoille ja takaisin. Siirrot Seinäjoelle tehtiin tyhjänä. Myös Haapamäen suunnalla oli liikennettä, kun Lättähattujuna (Dm7:t 4185 ja 4209 sekä EFiab 11599) tekivät ajeluita Pro Haapamäki -tapahtumaan liittyen. Lättähatuilla ajettiin reitti Haapamäki-Pihlajavesi-Keuruu-Haapamäki-Petäjävesi-Pihlajavesi-Mänttä-Haapamäki. Myös heinäkuun viimeinen viikonloppu oli myös vilkasta liikennöintiaikaa. Dr13 2343 ja kuusi puumatkustajavaunua siirrettiin tyhjänä Turkuun 23.7. Junalla ajettiin kaksi edestakaista matkaa Turusta Uuteenkaupunkiin ja takaisin 24. ja 25.7. sekä yksi edestakainen matka samalla reitillä 26.7. Juna siirrettiin tyhjänä Turusta Hyvinkäälle 26.7. Samana viikonloppuna Mäntässä oli Mää oon Mäntästä -tapahtuma, johon liittyen liikennöitiin Lättähatuilla (Dm7:t 4185 ja 4209 sekä EFiab 11599). Junalla ajettiin 24.-26.7. Haapamäeltä Mänttään, kaksi kertaa Mäntästä Vilppulaan edestakaisin ja Mäntästä Haapamäelle jokaisena päivänä. Dv16 2038 ajettiin viiden puumatkustajavaunun kanssa tyhjänä Haapamäeltä Toijalaan 7.8. Junalla ajettiin kaksi kertaa Toijalasta Valkeakoskelle ja takaisin 8.8. ja se siirrettiin samana iltana tyhjänä Hyvinkäälle. Hyvinkäällä vietettiin rautatiemuseopäivää 9.8., jolloin Dv16 2038 ajoi neljän puumatkustajavaunun kanssa kaksi edestakaista junaa Lohjalle. Lisäksi HMVY:n puumatkustajavaunuja käytettiin VR:n liikennöimissä Hr1 1021:n ja Hv1 555:n vetämissä junissa Rajamäelle. Kuusi puumatkustajavaunua ja kaksi huoltovaunua siirrettiin Hyvinkäältä Lahteen Dv16 2038:n vetämänä 14.8. Matkustajavaunuilla liikennöitiin Höyryveturimatkat 1009 Oy:n veturilla Hr1 1009 Heinolan radalla 15.-16.8. Ajojen päätyttyä 16.8. Dv16 2038 veti vaunut Riihimäelle, jossa ne kytkettiin Dr13 2343:n tuomaan kolmeen vaunuun ja kahden veturin ja yhdeksän vaunun kokonaisuus ajettiin Haapamäelle. Museorautatieyhdistys ry:n syysretki ajettiin HMVY:n toimesta reitillä Haapamäki-Kokkola- Ykspihlaja-Kokkola-Kihniö-Niinisalo-Haapamäki 25.-27.9. Kalustona retkellä oli Dv16 2038:n ja viisi puu- ja teräsmatkustajavaunua, joista kaksi oli makuuvaunuja. Parkanon raakapuuterminaalin rakennustöiden vuoksi Kihniön ratapihalla oli niin ruuhkaista, ettei kiertomahdollisuutta ollut ja juna jouduttiin ajamaan vaihtotyönä työntämällä Parkanosta Kihiniölle. Parkano-Kihiniö-rataosuus suljettiin myöhemmin samana syksynä. Kaskisten silakkamarkkinajuna ajettiin Dv16 2038:lla ja kuudella puumatkustajavaunulla Seinäjoelta Kaskisiin ja takaisin 10.10. Siirto tyhjänä Haapamäeltä Seinäjoelle ajettiin 9.10. ja takaisin Haapamäelle 10.10. HMVY:n kuutta puumatkustajavaunua käytettiin Valkeakosken radalla Tv1 933:n vetämissä junissa 17.-18.10. Junia ajettiin kaikkiaan kolme paria ja ne toteutettiin yhteistyössä Keitele- Museo Oy:n ja Museoveturiseura ry:n kanssa. Vaunut siirrettiin Haapamäeltä Toijalaan16.10. ja takaisin 18.10. Dv16 2038:lla. Menomatka muodostui totuttua pidemmäksi, kun Vilppulassa tavarajunan veturin suistumisesta johtunut ratavaurio pakotti siirron kulkemaan Jyväskylän kautta. Haapamäellä kuvattiin Nyrkkeilijä-elokuvan otoksia 21.10. Suurin osa kuvauksista tehtiin Haapamäen ratapihalla, mutta Dv16 2038 kävi Ei 22771:n kanssa myös Kolhon suunnalla linjalla.

12 / 14 Joulupukkijunia ajettiin kahtena joulukuun viikonloppuna Tk3 1136:n kunnostuksen valmistuttua. Tk3 1136:n, kuuden matkustajavaunun ja kolmen huoltovaunun muodostama juna vedettiin Dr13 2343:lla Tampereelle 4.12. Seuraavana päivänä Tk3 1136 veti kaksi edestakaista matkustajavaunujen muodostamaa junaa Tampereelta Nokialle ja lisäksi Dr13 2343 kävi matkustajavaunujen kanssa Toijalassa. Kalusto siirrettiin takaisin Haapamäelle 5.12. illalla. Sama kokoonpano ajettiin Dv15 1991:n vetämänä Seinäjoelle 11.12. Joulupukkia kyyditettiin seuraavasti Seinäjoen ympäristössä 12.12: Tk3 1136 ajoi aamupäivällä kuuden matkustajavaunun kanssa Koskenkorvalle ja takaisin. Junan palattua Dv15 1991 teki seuraavan edestakaisen matkan Koskenkorvalle. Koskenkorvan junien jälkeen Tk3 1136 veti vaunuston Seinäjoelta Kauhavalle ja takaisin. Kalusto palautettiin Haapamäelle 12.12. illalla. 4.3 Muu liikennöinti ja tapahtumat Museovarikon raiteistoa käytettiin HMVY:n kaluston kunnossapitoon ja liikennöityihin juniin liittyneissä vaihtotöissä.

13 / 14 5 Turvallisuus Rautatieliikenteen harjoittajana ja rataverkon haltijana toimiminen sekä Museovarikko talkootyön tekopaikkana asettavat yhdistyksen turvallisuustoiminnalle merkittävät vaatimukset ja tavoitteet. Vaikka toiminta tapahtuu vapaaehtoisena talkootyönä, on rautatieliikenteen harjoittamisen, sekä liikennöinnissä käytettävän kaluston korjaus- ja kunnossapitotoiminnan oltava ehdottoman ammattimaisesti suunniteltua ja toteutettua. Yhdistyksellä oli erikseen nimetty turvallisuusjohto, joka vastasi toimintajärjestelmässä määritellyistä turvallisuustehtävistä. Turvallisuusjohtaja vastasi turvallisuusjohtamisen kokonaisuudesta ja turvallisuusjohdon toiminnasta. 5.1 Turvallisuuskoulutus Liikenneturvallisuustehtävissä toimiva henkilöstö osallistui keväällä lakisääteiseen liikenneturvallisuustehtävien laajaan kertauskoulutukseen. Turvallisuusjohto piti kevätkokouksen yhteydessä liikennekauden turvallisuusasioihin liittyvän koulutuksen. Syyskokouksen yhteydessä järjestettiin liikennekauden turvallisuusasioiden läpikäynti- ja palautetilaisuus. 5.2 Turvallisuushavainnot ja turvallisuuden kehittäminen Keskeiset tavoitteet korkean turvallisuustason ylläpitämiseksi täyttyivät. Toimintavuonna yhdistyksen toiminnassa ei tapahtunut yhtään onnettomuutta tai vakavaa vaaratilannetta. Keskeisenä tekijänä korkeaan turvallisuustasoon oli huolellinen valmistautuminen jokaiseen museoajoon. Tarkalla etukäteissuunnittelulla voitiin hallita liikennöinnin riskejä ja toteuttaa monimutkaisiakin ajokokonaisuuksia hallitusti. Kaluston ominaisuuksista ja toiminnan luonteesta johtuen teknisiä vikoja esiintyi satunnaisesti, mutta liikennöintimäärä huomioiden suhteellisen usein. Näin ollen toiminnassa kiinnitettiin huomiota kaluston valvontaan ja nopeaa reagointiin havaittaessa syntynyt vika. Toimintavuonna ei tapahtunut yhtään turvallisuutta vaarantavaa vikaa ja käyttöhäiriötä. Henkilöstölle tai matkustajille ei tapahtunut toimintavuonna tapaturmia.

14 / 14 6 Muu toiminta 6.1 Markkinointi ja tiedotus Yhdistysmarkkinoinnin tavoitteena oli lisätä yleisön tietoisuutta rautateiden museotoiminnasta yleisellä tasolla, yhdistyksen asemasta alan toimijakentässä, sekä yhdistyksen toiminnan tarkoituksesta ja tavoitteista. Keskeisinä välineinä toimivat museojunissa, tapahtumissa ja erinäisissä muissa tilaisuuksissa jaettavat yhdistyksen toiminnasta kertovat esitteet, joita on painatettu suomen, ruotsin ja englannin kielisinä, sekä säännöllisesti päivitetyt internetsivut, jotka saivat toimintavuoden aikana paljon uutta sisältöä. Internetsivuilta www.hmvy.fi löytyy perustietoa yhdistyksen toiminnasta, esittelyt liikennekäytössä olevasta kalustosta, ajantasaiset tiedot museoliikenteestä jne. Museoliikenteestä ja tärkeimmistä yhdistystä koskevista tapahtumista laadittiin tiedotteita paikallismedioihin. Museoliikennettä koskevassa tiedottamisessa tavoitteena oli saavuttaa uutisnäkyvyyttä jo etukäteen. Milloin tämä ei onnistunut, jouduttiin ennen ajoa ostamaan mainostilaa alueen sanomalehdistä. Mainostilan hinnoittelun suhteessa sen tehokkuuteen ja saavutettuun hyötyyn voidaan valitettavasti sanoa olleen vain niukasti kannattavaa. Sekä osittain edellisen vuoksi että myös yhdistyksen tiedotusresurssien kasvun myötä siirryttiin tiedottamisessa ja ajojen markkinoinnissa käyttämään yhdistykselle luotua Facebook-sivustoa. Facebook-sivusto on saavuttanut merkittävän suosion ja yhdessä alan muiden toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden sivustojen kautta tapahtuvan markkinoinnin kanssa sen merkitys viestinnän vaikuttavuudelle on ollut erittäin suuri. Jäsenistölle lähetettiin vuoden aikana kaksi jäsentiedotetta, joissa kerrottiin keskeisistä tapahtumista Museovarikolla ja liikenteessä. Jäsentiedotteet toimivat myös kutsuina sääntömääräisiin yleiskokouksiin. 6.2 Matkamuistomyynti Matkamuistoja myytiin museojunissa ja Museovarikolla. Lisäksi yhdistyksen valmistuttamia tuotteita toimitettiin myytäväksi mm. Mallikauppaan, Suomen Rautatiemuseolle ja Akateemisen Kirjakaupan Helsingin myymälään. Kokonaisuutena matkamuistomyynti asetti sille asetetut odotukset ja tuotteet olivat kautta linjan hyvin suosittuja.