TOIMINTAKERTOMUS 2017

TOIMINTAKERTOMUS 2017 MAITOHYGIENIALIITTO RY FÖRBUNDET FÖR MJÖLKHYGIEN RF Maitohygienialiiton johtokunta 7.3.2018 MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 1/15

SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. YLEISTÄ 3 2. HALLINTO JA TALOUS 3 3. VARSINAINEN TOIMINTA 7 4. MAITONÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET 9 MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 2/15

1. YLEISTÄ Vuosi 2017 oli Maitohygienialiiton 57. toimintavuosi. Maitohygienialiitto on perustettu 28.12.1960. Itsenäisenä liittona sen toiminta alkoi 1.4.1961. Liitto jatkoi vuonna 1945 toimintansa aloittaneen Kunnallisen Terveydenhoitoyhdistyksen Maidontarkastusjaoston toimintaa, jonka tehtävät vähitellen siirtyivät Maitohygienialiitolle. Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää hygieenisen ja kaikin puolin hyvälaatuisen ja turvallisen maidon tuotantoa ja tuotanto-olosuhteita, jalostusta, kuljetusta sekä kaupan pitämistä koko valtakunnan alueella. Liiton tavoitteena on ollut koko sen toiminnan ajan toimia yhteistyöelimenä kaikkien maitohygieniasta kiinnostuneiden tahojen välillä. Siihen liitolla on ollut erinomaiset mahdollisuudet, sillä johtokunnassa ovat edustettuina alan viranomaiset, tutkijat, kuluttajat, tuottajat, kauppa, meijerit sekä rehuteollisuus. Liitossa on kerätty maidon laatuun ja sen kehittymiseen liittyvää koti- ja ulkomaista tietoa ja tilastoitu sitä. Vuodesta 1952 alkaen tilastoja maidon laadusta on julkaistu liiton ja sen edeltäjän toimintakertomuksen liiteosassa. Koulutus- ja kurssitoiminta on kuulunut liiton tehtäviin koko sen olemassaolon ajan. Walter Ehrströmin säätiö ja Maitohygienialiitto tekevät kiinteää yhteistyötä. Säätiö on usean vuoden ajan ostanut toimistopalvelut Maitohygienialiitolta. Liitto ja säätiö myös jakavat yhteiset wwwsivut. Walter Ehrströmin säätiön tutkimus- ja matka-apurahat jaettiin Maitohygienialiiton liittokokouksessa 21.3.2017. Liiton toiminnanjohtaja on ajalla 1.1.-1.6.2017 ollut ELL Tuija Lilja, joka myös hoiti Walter Ehrströmin säätiön asiamiehen tehtäviä. Syyskuussa 2017 johtokunta valitsi liitolle uuden toiminnanjohtajan, ELL Hanna Castron, jonka toimintakausi alkoi 2.1.2018. Emilia Lavonen avusti liiton puheenjohtajaa liiton käytännön asioiden hoidossa 1.6.-31.12.2017 välisenä aikana. 2. HALLINTO JA TALOUS 2.1 Liittokokous Liittokokous pidettiin 21.3.2017 klo 12.00-13.30 Huolintatalossa (Pasilankatu 2, Helsinki). Johtokunnan puheenjohtaja Päivi Rajala-Schultz avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Martti Nykänen ja sihteeriksi liiton toiminnanjohtaja Tuija Lilja. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen liittokokoukselle määräämät asiat. Liittokokouksessa esitettiin johtokunnan vuosikertomus, vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin johtokunnalle ja muille tilivelvollisille vastuuvapaus tilikauden hallinnosta ja tileistä. Kokouksessa hyväksyttiin johtokunnan esittämä toimintasuunnitelma, määrättiin jäsenmaksut sekä johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot. MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 3/15

Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Revico Grant Thornton Oy, Camilla Viherlaakso KHT, tarkastamaan kulumassa olevan vuoden hallintoa ja tilejä. Lisäksi suoritettiin johtokunnan erovuoroisten jäsenten ja varajäsenten vaali. Kuluttajien edustajaksi valittiin uudestaan toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt (Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry) ja hänen varajäseneksi ravitsemus- ja elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi (Suomen Kuluttajaliitto). Marjatta Rahkion siirryttyä uusiin tehtäviin valittiin keskus- ja aluehallinnon edustajaksi Sebastian Hjelm (MMM) ja varajäseneksi eläinlääkäri Anna Jeshoi (Aluehallintovirasto). Sami Kilpeläisen varajäsenen jäädessä eläkkeelle uudeksi varajäseneksi valittiin Minna Tamminen (Hämeenlinnan Osuusmeijeri). Pekka Lestisen varajäsenen siirtyessä muihin tehtäviin uudeksi varajäseneksi valittiin Leena Ala-Orvola (MTK). Milla Frantzi (Hankkija oy) luopui Maitohygienialiiton asiantuntijan roolista. Pirjo Hissa (Suomen Rehu) jatkaa rehuteollisuuden asiantuntijana. Tuula Pirhosen (Evira) eläköityessä keskus- ja aluehallinon asiantuntijaksi valittiin Marko Naapuri (Evira). 2.2 Jäsenistö Liiton jäsenistö vuonna 2017 Arla Oy Eläinlääkärihygieenikkojen Yhdistys ry Hirvijärven Osuusmeijeri Hyvinkään kaupunki Hämeenlinnan Osuusmeijeri Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Kaslink Foods Oy Kunnallinen Ympäristö- ja Terveydenhoitoyhdistys ry Kuusamon Osuusmeijeri Lappeenrannan kaupunki Limingan Osuusmeijeri Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ry Osuuskunta Maitokolmio Osuuskunta Maitomaa Osuuskunta Satamaito Oulun kaupunki Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Rovaniemen kaupunki Salon kaupunki Seinäjoen seudun terveysyhtymä SiunSote Tampereen kaupunki Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 4/15

2.3 Johtokunta ja asiantuntijat Liiton johtokunta vuonna 2017 Maidontuottajien edustaja Maanviljelijä Pekka Lestinen; varalla maitoasiamies Leena Ala-Orvola (MTK) Meijerien edustajat Toimitusjohtaja Jarmo Oksman, Satamaito; varalla toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto, Maitokolmio Hankintajohtaja Sami Kilpeläinen, Arla oy: varapuheenjohtaja; varalla tuotantoneuvoja Minna Tamminen, Hämeenlinnan osuusmeijeri Kuluttajien järjestöjen edustaja Toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt, Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry varalla elintarvikeasiantuntija Katariina Lallukka, Maito ja Terveys ry Elintarvikevalvonnan keskus- tai aluehallintoviranomaisien edustaja Elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hjelm, maa- ja metsätalousministeriö varalla läänineläinlääkäri Susanna Pesonen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Kunnallisen elintarvikevalvonnan tai paikallisen laboratoriotoiminnan edustaja: Ympäristöterveyspäällikkö Riikka Åberg, Helsingin ympäristökeskus varalla terveysvalvonnan päällikkö Miia Suurkuukka, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Eläinlääkinnän taikka alan tutkimuslaitoksien edustaja Professori Päivi Rajala-Schultz, Helsingin yliopisto: puheenjohtaja, varalla professori Miia Lindström, Helsingin yliopisto Johtokunnan asiantuntijat: Anna Salminen, Päivittäiskauppayhdistys ry Pirjo Hissa, Suomen Rehu Tuula Pirhonen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 2.4 Toimihenkilöt ja toimisto Liiton osa-aikainen toiminnanjohtaja oli 1.1.-1.6.2017 ELL Tuija Lilja, jonka työaika oli 20 viikkotyötuntia. Juoksevissa asioissa on ostettu tuntityötä eläinlääketieteen opiskelija Emilia Lavoselta. Toimistopalvelut ostettiin Elintarviketeollisuusliitolta ja taloushallintopalvelut Balance-Team Oy:ltä. Liiton toimiston käyntiosoite on Pasilankatu 2, 00240 Helsinki ja postiosoite PL 115, 00241 Helsinki. Sähköpostiosoite on info@maitohygienialiitto.fi ja internetsivut: www.maitohygienialiitto.fi. MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 5/15

2.5 Talous Jäsenmaksutulokertymän pieneneminen viimeisinä toimintavuosina on tehnyt liiton talouteen vaikeasti korjattavan epäsuhdan tulojen ja kulurakenteen välille. Meijerisopimukset lakkautettiin vuonna 2016, minkä seurauksena meijerit muuttuivat liiton jäseniksi ja maksavat liitolle jäsenmaksua. Toiminnanjohtajan erottua 1.6.2017 liiton henkilöstökustannukset jäivät vuotta 2016 pienemmiksi. Toiminta liitossa oli vähäistä 1.6.-31.12.2017 välisenä aikana, eikä kurssi- ja jäsenmaksutuottoja ei saatu kasvatettua talouden tasapainottamiseksi. Tulos 2017 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 Varsinainen toiminta Tuotot 6 609,47 13 752,86 Kulut Henkilöstökulut 14 873,17 43 026,90 Poistot 125,85 167,81 Muut kulut 17 116,14 22 982,45-32 115,16-66 177,16 Tuotto-/Kulujäämä -25 505,69-52 424,30 Varainhankinta Tuotot 17 350,00 17 850,00 Tuotto-/Kulujäämä -8 155,69-34 574,30 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 2 872,77 2 489,69 Tilikauden yli-/alijäämä -5 282,92-32 084,61 MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 6/15

3. VARSINAINEN TOIMINTA 3.1 Tiedotus, neuvonta ja yhteistoiminta Tiedotus ja neuvonta Maitohygienialiiton internetsivuilla (www.maitohygienialiitto.fi) on perustietoa Maitohygienialiitosta ja suomalaisen maidon laadusta. Sivuston yhteydessä on myös Walter Ehrströmin säätiön internetsivusto, jossa tiedotetaan säätiön myöntämistä mitaleista ja apurahoista sekä tietoa mitalien hakemisesta. Yhteistoiminta Maitohygienialiitto toimii yhteistyössä johtokunnassa edustettujen tahojen lisäksi muun muassa seuraavien laitosten ja yhteisöjen kanssa: Elintarviketeollisuusliitto ry Suomen Meijeriyhdistys Maito ja Terveys ry Walter Ehrströmin säätiö sr Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Ahlmanin ammattiopisto Liitto on kuulunut jäsenenä seuraaviin järjestöihin: Kunnallinen Ympäristö- ja terveydenhoitoyhdistys r.y. Maito ja Terveys r.y. 3.2 Johtokunnan kokoukset Johtokunta kokoontui vuoden 2017 aikana kolme kertaa: 28.2., 7.9. ja 8.12.2017. 3.3 Walter Ehrströmin säätiön mitalit ja apurahat sekä lahjoitukset Maitohygienialiitto välitti sopimuksen mukaisesti Walter Ehrström -mitaleita. Vuonna 2017 toimitettiin ansioituneille maidontuottajille mitaleja seuraavasti: 346 kultaista, 56 hopeista ja 74 pronssista Walter Ehrström -mitalia. Walter Ehrströmin säätiö myönsi vuonna 2017 tutkimusapurahoja 87 800 ja matka-apurahoja 10 400. Puheenjohtaja Matti Aho jakoi apurahat Maitohygienialiiton liittokokouksessa 21.3.2017. MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 7/15

3.4 Tuottajamaidon laatutilastot Tuottajamaidon valtakunnallista laatua seurataan Maitohygienialiiton keräämien tilastojen avulla. Meijerit toimittavat noin kahden kuukauden välein tiedot tuottajamaidon laadusta Maitohygienialiitolle, joka kokoaa tilastot. Tietoja on saatu lähes kaikilta suomalaisia maitotiloilta. Luken (Luonnonvarakeskus) julkaiseman tilaston mukaan maidon tuottajia oli vuoden 2017 lopussa 6810. Maitohygienialiitto vastaanotti joulukuun 2017 laatutiedot 6718 tilalta, mikä vastaa noin 99 % suomalaista tiloista. Luken tilastojen mukaan vuonna 2017 meijerien vastaanottama maitomäärä oli 2 297 miljoonaa litraa, eli 22 miljoonaa litraa vähemmän kuin vuonna 2016. Suomalainen maito on korkealaatuista ja se kestää erittäin hyvin kansainvälisen vertailun. E- luokan maidon osuus vuonna 2017 oli 96,8 %. Maitonäytteiden solulukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo oli 128 700 solua/ml ja aritmeettinen keskiarvo oli 149 400 solua/ml. Bakteerilukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo oli 5 200 pmy/ml ja aritmeettinen keskiarvo oli 8 800 pmy/ml. Vuonna 2017 noin 15 % maidontuotantotiloista oli käytössä automaattilypsy. Automaattilypsytiloilla sekä solu- että bakteerimäärät maidossa olivat suurempia kuin perinteistä lypsyä käyttävillä tiloilla. Vuonna 2017 automaattilypsytilojen solulukujen geometrinen keskiarvo oli 171 300 solua/ml ja bakteerilukujen geometrinen keskiarvo oli 7 800 pmy/ml. Luomutilojen osuus maidontuotantotiloista oli noin 2 % vuonna 2017. Sekä solulukujen geometrinen kesiarvo (148 200 solua/ml) että bakteerilukujen geometrinen keskiarvo (6 000 pmy/ml) olivat luomutiloilla hieman valtakunnallista keskiarvoa suurempia. Mikrobilääkejäämiä esiintyy suomalaisessa raakamaidossa hyvin vähän, alle 0,01 % maitonäytteistä. Pääosa meijereistä on siirtynyt järjestelmään, jossa jokaiselta tilalta otetaan maidon noutamisen yhteydessä näyte tutkittavaksi antibioottijäämien varalta. Nämä näytteet analysoidaan, jos maitokuorman testauksessa saadaan positiivinen testitulos. 3.5 Annetut lausunnot Maitohygienialiitto on vastannut seuraaviin lausuntopyyntöihin (2): MMM:n, Mavin, Eviran ja Tukesin jaottelu maataloustuotannon valvontaselvityksen kehittämisehdotuksista (dnro 1533/04.04.01.01/2017 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Ruokavirastosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (Dnro 292/01.01/2017) MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 8/15

Tilojen lukumäärä 4. MAITONÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Aineisto Suomessa oli vuoden 2017 lopussa yhteensä 6810 maidontuotantotilaa (Luke, 2018). Maitohygienialiitto vastaanotti joulukuun 2017 laatutiedot 6718 tilalta, mikä vastaa noin 99 % suomalaista maidontuotantotiloista. Maitohygienialiiton vuoden 2017 aineistossa oli keskimäärin 6938 tilaa. Tilat jaettiin kokoluokkiin kuukausituotoksen perusteella (taulukko 1). Lypsylehmien lukumäärä eri kokoluokissa arvioitiin vuoden 2017 keskituotoksesta (8534 kg/lehmä, eli 711 kg/lehmä/kk) sekä huomioiden, että meijeriin toimitetun maidon osuus on noin 98 % kokonaistuotannosta (Luke, 2018). Vuonna 2017 hieman yli kolmannesoasalla tiloista oli kuukausituotoksen perusteella 15-30 lehmää (kuva 1). TAULUKKO 1. Kokoluokitus kuukausituotoksen perusteella. Meijeriin toimitettu maitomäärä (kg/kk) Tilan arvioitu lehmäluku < 10 150 < 15 10 150-21350 15-30 21351-31850 31-45 31851-42350 46-60 > 42350 > 60 2500 2000 1500 1000 500 0 Maidontuotantotilat kokoluokittain 34% 22% 17% 18% 9% < 15 15-30 31-45 46-60 > 60 Kokoluokka (lehmiä / tila) KUVA 1. Maidontuotantotilat kokoluokittain Suomessa vuonna 2017. Tiloja oli keskimäärin 6938; prosenttiosuudet kuvaavat karjakokoluokan osuutta kokonaistilamäärästä. Karjakoko arvioitiin tilan kuukausituotannosta. MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 9/15

4.2 E-luokan osuus maidosta Suomessa raakamaidon tuottajahinta määräytyy laatuluokan perusteella (taulukko 2). E-luokan maidon osuus vuonna 2017 meijeriin toimitetusta maidosta oli 96,8 % (kuva 2). E-luokan maidon osuus oli suurin huhti-, touko- ja joulukuussa (97,5 %), ja pienin elokuussa (95,6 %). TAULUKKO 2. Tuottajamaidon laatuhinnoitteluluokitus Luokka Somaattisten solujen määrä/ml (geometrinen keskiarvo, 3 kk, liukuva) Bakteerien määrä/ml (geometrinen keskiarvo, 2 kk, liukuva) E < 250 000 < 50 000 I 250 000 400 000 50 000 100 000 II > 400 000 > 100 000 98,0 % E-luokan osuus maidosta 97,5 % 97,0 % 96,5 % 96,0 % 95,5 % 95,0 % 94,5 % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Koko vuosi KUVA 2. E-luokan maidon osuus vuonna 2017 meijeriin toimitetusta maidosta. MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 10/15

1000 solua / ml 4.3 Raakamaidon soluluvut Solulukujen valtakunnalliset keskiarvot Raakamaidon solulukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo vuonna 2017 oli 128 700 solua/ml. Valtakunnallinen geometrinen keskiarvo viittaa tilakohtaisista geometrisista keskiarvoista laskettuun geometriseen keskiarvoon. Raakamaidon solulukujen aritmeettinen keskiarvo oli 152 000 solua/ml. Solulukujen vuodenaikaisvaihtelu Soluluvut olivat korkeimmillaan heinä- ja elokuussa, mutta vuodenaikaisvaihtelu on vähentynyt vuosien 2011 ja 2017 välillä (kuva 2). Vuoden 2017 soluluvut eivät juuri eronneet vuoden 2015 soluluvista. Solulukujen geometriset keskiarvot 2011-2017 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2011 126 124 127 132 138 153 157 153 139 131 129 130 2013 129 126 123 125 131 148 150 146 138 128 127 125 2015 125 126 123 125 127 137 141 142 136 128 124 122 2017 125 125 123 125 128 137 140 141 131 122 123 125 KUVA 3. Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot kuukausittain 2011 2017. Soluluvut eri kokoisilla tiloilla Raakamaidon soluluvuissa esiintyi huomattavia eroja eri kokoisten karjojen välillä (kuva 3). Soluluvut olivat matalimpia tiloilla, joiden karjakoko oli tilan kuukausituotannon perusteella 15-30 lehmää. Soluluvut olivat korkeimpia yli 60 lehmän karjoissa. MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 11/15

solut (1000 solua/ml) Soluluvut eri kokoisissa karjoissa 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu < 15 121 121 120 119 122 131 136 136 127 117 119 120 15-30 114 114 112 115 118 128 129 131 121 111 112 113 31-45 120 121 117 122 123 133 134 137 128 119 121 122 46-60 132 136 130 134 134 147 149 150 144 131 135 134 > 60 158 158 154 157 159 167 170 174 162 154 156 158 KUVA 3. Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot kuukausittain eri kokoisissa karjoissa (alle 15, 15-30, 31-45, 46-60 ja yli 60 lehmää). Karjakoko on määritetty tilan kuukausituoton perusteella. Soluluvut automaattilypsytiloilla Automaattilypsytilojen raakamaidon solulukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo vuonna 2017 oli 171 300 solua/ml ja aritmeettinen keskiarvo oli 183 500 solua/ml. Automaattilypsytilojen solulukujen geometriset keskiarvot poikkesivat koko aineiston keskiarvoista eniten elokuussa ja vähiten loka- ja marraskuussa (kuva 4). Soluluvut luomutiloilla Luomutilojen raakamaidon solulukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo vuonna 2017 oli 148 200 solua/ml ja aritmeettinen keskiarvo oli 168 300 solua/ml. Luomutilojen solulukujen geometriset keskiarvot poikkesivat koko aineiston keskiarvoista eniten elokuussa ja vähiten joulukuussa (kuva 4). MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 12/15

%-osuus tiloista 1000 solua/ml Soluluvut automaattilypsy- ja luomutiloilla 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu AMS 169 168 166 167 170 177 182 187 173 163 164 168 Luomu 142 141 142 145 150 158 156 168 157 145 138 137 Kaikki 125 125 123 125 128 137 140 141 131 122 123 125 KUVA 4. Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot kuukausittain automaattilypsy- (AMS) ja luomutiloilla. Laatuluokitus soluluvun perusteella Vuonna 2017 raakamaidon solulukujen tilakohtainen kolmen kuukauden liukuva geometrinen keskiarvo oli E-luokan kriteerin mukainen (alle 250 000 solua/ml) yli 95 % tiloista. Eniten E-luokan kriteerin ylittäviä tiloja oli elokuussa (kuva 5). Raakamaidon soluluvun I-luokan kriteerin ylittävien (3 kk liukuva geometrinen keskiarvo yli 400 000 solua/ml) tilojen osuus oli 0,1 % vuodenajasta riippumatta. 5,0 % E- ja I-luokan kriteerit ylittävien tilojen osuus 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 250 t. 3,0 % 2,9 % 3,1 % 2,8 % 3,0 % 3,4 % 3,9 % 4,7 % 4,4 % 4,0 % 3,1 % 2,9 % > 400 t. 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,0 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % KUVA 5. Prosenttiosuus tiloista, joiden raakamaidon solulukujen kolmen kuukauden liukuva geometrinen keskiarvo ylittää E-luokan (250 000 solua/ml) tai I-luokan (400 000 solua/ml) raja-arvon. MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 13/15

bakteerit (pmy/ml) 4.4 Raakamaidon bakteeriluvut Bakteerilukujen valtakunnalliset keskiarvot Raakamaidon bakteerilukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo vuonna 2017 oli 5 200 pmy/ml. Raakamaidon bakteerilukujen aritmeettinen keskiarvo oli 8 800 pmy/ml. Bakteerilukujen vuodenaikaisvaihtelu Raakamaidon bakteeriluvut olivat vuonna 2017 korkeimmillaan heinäkuussa ja alhaisimmillaan helmikuussa (kuva 6). Vuoden 2017 tavoin vuosina 2011-2015 alhaisimmat bakteeriluvut todettiin alkuvuodesta ja korkeimmat bakteeriluvut todettiin kesällä. Bakteerilukujen geometriset keskiarvot 2011-2017 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2011 4900 4800 5900 5700 5200 5800 6700 6100 6200 5800 5800 5800 2013 5040 4880 4960 5060 4970 5550 5380 5840 5410 5150 5220 5200 2015 5210 5200 4950 4970 5180 5550 6020 6530 6200 5480 5480 4990 2017 4701 4593 4768 4648 4832 5670 6221 5755 5687 5088 5411 5273 KUVA 6. Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot kuukausittain 2011 2017. Bakteeriluvut eri kokoisilla tiloilla Raakamaidon bakteeriluvuissa esiintyi huomattavia eroja eri kokoisten karjojen välillä (kuva 7). Bakteeriluvut olivat matalimpia karjoissa, joissa oli tilan kuukausituotannon perusteella 15-30 tai 31-45 lehmää (laskettu 795 kg/lehmä/kk keskituotantoa käyttäen). Bakteeriluvut olivat korkeimpia karjoissa, joissa oli arvioilta alle 15 tai yli 60 lehmää. MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 14/15

bakteerit (pmy/ml) Bakteeriluvut eri kokoisissa karjoissa 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marra Joulu s < 15 6201 5874 6323 6071 6388 7332 8132 7555 7424 6745 7035 7008 15-30 4111 3915 4135 3974 4226 4984 5503 5093 4957 4371 4648 4556 31-45 3668 3638 3750 3675 3798 4616 5059 4669 4615 4034 4343 4180 46-60 4277 4410 4281 4337 4163 5047 5684 5182 5286 4690 5085 4906 > 60 5678 5704 5683 5696 5986 6973 7453 7007 6735 6227 6648 6372 KUVA 7. Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot kuukausittain eri kokoisissa karjoissa (alle 15, 15-30, 31-45, 46-60 ja yli 60 lehmää). Karjakoko on määritetty tilan kuukausituoton perusteella. Bakteeriluvut automaattilypsytiloilla Automaattilypsytilojen raakamaidon bakteerilukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo vuonna 2017 oli 7 700 pmy/ml ja aritmeettinen keskiarvo oli 11 500 pmy/ml. Automaattilypsytilojen solulukujen geometriset keskiarvot poikkesivat koko aineiston keskiarvoista eniten heinäkuussa ja vähiten tammikuussa (kuva 8). Bakteeriluvut luomutiloilla Luomutilojen raakamaidon solulukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo vuonna 2017 oli 6 000 pmy/ml ja aritmeettinen keskiarvo oli 8 900 pmy/ml. Luomutilojen solulukujen geometriset keskiarvot poikkesivat koko aineiston keskiarvoista eniten marraskuussa ja vähiten huhtikuussa (kuva 8). MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 15/15

osuus tiloista (%) bakteeriluku (pmy/ml) 10000 Bakteeriluvut automaattilypsy- ja luomutiloilla 8000 6000 4000 2000 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu AMS 6801 6868 7214 7139 7395 8284 8953 8246 8036 7400 7911 7724 Luomu 5534 5052 5481 5042 6022 6271 6725 6351 6806 6044 7024 6369 Kaikki 4701 4593 4768 4648 4832 5670 6221 5755 5687 5088 5411 5273 KUVA 8. Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot kuukausittain automaattilypsy- (AMS) ja luomutiloilla. Laatuluokitus bakteeriluvun luvun perusteella Vuonna 2017 raakamaidon bakteerilukujen tilakohtainen kahden kuukauden liukuva geometrinen keskiarvo oli E-luokan kriteerin mukainen (alle 50 000 pmy/ml) yli 99,5 % tiloista. Eniten E-luokan kriteerin ylittäviä tiloja oli heinä- elo ja syyskuussa (kuva 9). Raakamaidon bakteeriluvun I-luokan kriteerin ylittävien (2 kk liukuva geometrinen keskiarvo yli 100 000 pmy/ml) tilojen osuus oli 0,1 % vuodenajasta riippumatta. 0,5 % E- ja I-luokan mikrobikriteerin ylittävien tilojen osuus 0,4 % 0,3 % 0,2 % 0,1 % 0,0 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 50 000 0,3 % 0,2 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,2 % 0,2 % 0,3 % > 100 000 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % KUVA 9. Prosenttiosuus tiloista, joiden raakamaidon bakteerilukujen kahden kuukauden liukuva geometrinen keskiarvo ylittää E-luokan (50 000 pmy/ml) tai I-luokan (100 000 pmy/ml) raja-arvon. MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 16/15

4.5 Raakamaidon mikrobilääkeainehavainnot Mikrobilääkejäämiä esiintyy suomalaisessa raakamaidossa hyvin vähän, alle 0,01 % maitonäytteistä. Mikrobilääkehavainnoista 64% todettiin tiloilla, joilla oli käytössä automaattilypsy. Mikrobilääkehavainnoista 59% tehtiin tiloilla, joilla oli kuukausituotannon perusteella yli 60 lehmää. Mikrobilääkehavaintoja tehtiin kaikkina vuodenaikoina. MHL toimintakertomus 7.3.2018, Hanna Castro, toiminnanjohtaja 17/15