Nuorisoneuvoston lausunto saamelaiskäräjälakiuudistuksesta Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto kiittää mahdollisuudesta lausua saamelaiskäräjälaista. Saamelaiskäräjälaki vaikuttaa koko saamen kansan tulevaisuuteen Suomen puolella ja erityisesti nuoriin. Nuorisoneuvosto esittää lakiin korjausehdotuksia, toimikunnalle pidennettyä neuvotteluaikaa sekä ehdottaa, että uusi laki tulee voimaan seuraaviin saamelaiskäräjävaaleihin mennessä toimikunnan lähtökohdan mukaisesti. 1 luku Yleiset säännökset 3 Oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon Nuorisoneuvosto pelkää, että ensimmäisen kielen termi voi aiheuttaa tulkinnanvaraa liittyen oikeudeksi tulla merkityksi vaaliluettelossa. Vaikka termi on tarkoituksenmukaisempi kuin äidinkieli, se voi taata vaaliluetteloon pääsyn niille henkilöille, joiden lainsäätäjä ei ole tarkoittanut sinne hakeutuvan. Nuorisoneuvosto toivoo toimikunnan huomaavan tämän lain kannalta tarkoituksenmukaisemattoman massahakeutumisen ja ottavan sen huomioon ennen kaikkea voimaantulo- ja siirtymissäännöksen yhteydessä. 2 luku Saamelaiskäräjien tehtävät 5 Saamelaiskäräjien yleinen toimivalta Nuorisoneuvosto pitää edistysaskeleena sitä, että saamelaiskäräjien toimivaltaan ja tehtäviin ehdotetaan lisättäväksi tehtävä edistää saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien toteutumista. Nuorisoneuvosto odottaa, että Suomen valtio lisää lakisääteisten tehtävien lisääntyessä myös resursseja. Nuorisoneuvosto huomauttaa, että jo nykyisten tehtävien hoitoon resurssit ovat monin paikoin riittämättömät. Nuorisoneuvosto pitää hyvänä luonnoksen lausetta on tärkeää jatkaa työtä erityislainsäädännön kehittämiseksi Saamelaiskäräjien asemaa vahvistavaan suuntaan ja odottaa lain edellyttämiä toimenpiteitä. Nuorisoneuvosto huomauttaa, että jo edellisestä Saamelaiskäräjälaista 17.7.1995 alkaen on ollut puheiden tasolla tarkoitus lisätä saamelaisten itsehallintoa eikä ulottaa sitä ainoastaan kulttuuriin. Näin ei kuitenkaan tähän päivään mennessä ole tapahtunut. Nuorisoneuvosto viittaa valtioiden harjoittamaan nykyiseen assimilaatiopolitiikkaan, jossa odotuttaminen on nykykolonialismin vallankäytön muoto, ks. esim. (1). Saamelaiskäräjien tulisi olla ja pysyä saamelaisten päätäntäelimenä, jonka voimavarat suunnataan nykypäivän elävään saamelaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan, sekä pyrkiä säilyttämään ja elävöittämään saamelaista kulttuuria saamelaisen kansan päättämällä tavalla. 3 luku Toimikausi, toimielimet ja toiminta 9 Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite Nuorisoneuvosto näkee yhteistoimintavelvoitteen olevan askel eteenpäin. Nuorisoneuvoston mielestä saamelaiskäräjillä tulisi olla veto-oikeus saamelaiskulttuuria, kieltä ja saamelaisaluetta koskevissa päätöksissä, jotta saamelaisilla olisi YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen mukaan
todellinen päätäntävalta saamelaisia koskevissa asioissa. Saamelaisia koskevissa päätöksissä kuulemisvelvollisuus ei ole riittävä. Nuorisoneuvosto on yhtä mieltä kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professorin Martin Scheininin kanssa siitä, että huomattavan haitan mahdollisuus on tulkinnanvaraisuuden vuoksi suljettava selkeästi pois ja lainaa häntä: Sen sijaan ehdotettu uusi 3 momentti on muotoilultaan epäonnistunut, ja merkitsisi taka-askelta suhteessa siihen oikeustilaan, joka on voimassa perustuslain 17 :n 3 momentin ja KP-sopimuksen 27 artiklan nojalla. Säännös tulisi korjata sellaiseen muotoon, jossa huomattavan haitan mahdollisuus yksiselitteisesti suljetaan pois, jotta tuollainen nykyisen oikeustilan heikennys estettäisiin. Esimerkiksi: Viranomaisten ja muiden julkisia hallintotehtäviä hoitavien on 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan pyrittävä huolehtimaan siitä, että saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana voidaan turvata ja edistää, ja varmistettava, ettei saamelaisten oikeudelle harjoittaa kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan aiheudu huomattavaa haittaa. 10 Kokoonpano ja toimikausi Nuorisoneuvosto ei näe erityisen tarpeellisena lisätä saamelaiskäräjien valtuutettujen määrää. Valtuutettujen lisääminen kasvattaa kuluja. Mikäli valtuutettujen määrää lisätään, Nuorisoneuvosto odottaa määrärahojen lisääntyvän samassa suhteessa. Kiintiöpaikka valtuutetulle saamelaisalueen ulkopuolelta on tarpeellinen varsinkin nuorten näkökulmasta, koska yli 70% saamelaisnuorista asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Nuorisoneuvoston mielestä Saamelaiskäräjille voisi harkita kiintiöpaikkaa kaikille Suomessa puhutuille saamen kielten edustajille kielellisen tasa-arvon toteuttamiseksi. 13 Saamelaiskäräjien hallitus Saamelaiskäräjien hallituksen varajäsenet Uudessa saamelaiskäräjälaissa hallituksen varajäsenet valitaan äänioikeutettujen saamelaisten keskuudesta, heidän ei välttämättä tarvitse olla Saamelaiskäräjien jäseniä. Nuorisoneuvoston mielestä varajäsenten tulisi olla vaaleilla valituista saamelaiskäräjien edustajia. Hallituksen varajäsenet voivat päästä päättämään merkityksellisistä asioista, jolloin heillä pitäisi olla saamelaisten antama mandaatti ja luottamus. Tämä toteutuu vaalien kautta. 17 b Aloiteoikeus Nuorisoneuvosto pitää aloiteoikeutta hyvänä asiana. Aloiteoikeus lisää Nuorisoneuvoston näkemyksen mukaan saamelaisnuorten vaikutusmahdollisuuksia ja tunnetta siitä, että voi vaikuttaa asioihin. Nuorisoneuvosto on kuitenkin huolissaan siitä, miten saamelaiskäräjien vaaliluetteloon korkeimman hallinto-oikeuden kautta päässeet henkilöt saattavat käyttää aloiteoikeutta. Tällainen aloiteoikeuden
käyttö saattaisi esimerkiksi viedä vähäisiä resursseja pois eläviltä saamen kieliltä ja kulttuureilta. Aloiteoikeuteen liittyvä ongelma tulee Nuorisoneuvoston näkemyksen mukaan ratkaista voimaantulon yhteydessä. 4 luku Saamelaiskäräjien vaalit 20 Vaalilautakunta Nuorisoneuvosto kannattaa vaalilautakunnan jäsenten määräksi tarkistettavan neljän sijaan kuusi. Maininta oikaisulautakunnasta, joka olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton ja koostuisi asiantuntijoista ei anna vaalilautakunnalle sitä asiantuntevaa arvoa, mikä sille kuuluisi. Nähdäksemme jo aikaisemmin vaalilautakunnan asettamisen lähtökohtana on ollut, että se toimii itsenäisesti ja riippumattomasti. Vaalilautakunta tulee asettaa siten, että sen toimintaan luotetaan. 23 Vaaliluettelo Jatkuva hakeminen Jatkuva hakeminen mahdollistaa hakemisen vaaliluetteloon heti 18 vuotta täytettyään eikä nuoren tarvitse muistaa asiaa oikeaan aikaan ennen vaaleja vaan vaaliluetteloon voi hakea milloin vain. Tämä todennäköisesti lisää nuorten äänestysaktiivisuutta ja saa nuoret mukaan vaikuttamaan saamelaisasioihin. Nuorisoneuvosto pelkää, että ei-saamelaiset hakijat voivat hakeutua jatkuvasti vaaliluetteloon ennen kieliperusteen voimaantuloa ja näin kuormittaa vaalilautakuntaa turhaan. Tähän tulee puuttua ottamalla laki voimaan seuraaviin saamelaiskäräjävaaleihin mennessä. 25 b Muutoksenhaku julkisuutta koskevaan päätökseen Nuorisoneuvosto pitää mahdollisuutta valittaa oikaisulautakunnan päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle saamelaisten itsemääräämisoikeutta loukkaavana. Vaikka suomalaisessa oikeuskäsityksessä vaikutetaan olevan syvästi sitä mieltä, että korkein hallinto-oikeus on ylin päättävä elin, se ei välttämättä vastaa saamelaisten oikeuskäsitystä. Suomalainen oikeusoppinut ei ole pätevä henkilö reflektoimaan ja olemaan asiantuntijana, kun päätetään siitä kuka kuuluu saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei nähtävästi ole saamelaisasioiden asiantuntijoita, mikä olisi välttämätöntä luottamuksen ja todellisen mandaatin saavuttamiseksi. Esimerkiksi vuonna 2015 korkein hallinto-oikeus hyväksyi yhtäkkiä Saamelaiskäräjien näkemyksen vastaisesti 93 henkilöä Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon (2) ja vuonna 2011 neljä henkilöä. Neljä tai viisi korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä hylkäsi Saamelaiskäräjien purkuhakemuksen (3) samalla rikkoen saamelaisten ryhmäidentifikaatiota ja Yhdistyneiden Kansakuntien julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista, 33: Alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti. (4) Lakiehdotuksen maininta vaaliluettelossa olevan virheen korjaamista koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin ei takaa sitä, että korkeimman hallinto-oikeuden linja noudattaisi vastaisuudessakaan alkuperäiskansan tapoja ja perinteitä. Suuren osan saamelaisten luottamus korkeimpaan hallintooikeuteen on mennyt, eikä sitä siksi voida soveltaa valitusoikeuteen puolueettomana ratkaisija tahona.
Kansallisen, valtaväestön oikeuskäsityksen sijaan Nuorisoneuvosto painottaa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen merkitystä. Ehdottomasti minimissä Saamelaiskäräjien tulee saada nimittää ja kouluttaa korkeimman hallinto-oikeuden saamelaisasioista vastaavia jäseniä. Hallinto-oikeuden tulisi lisäksi konsultoida alkuperäiskansa-asioiden asiantuntijoita päätettäessä saamelaisasioista. On kestämätöntä, miten huteralla pohjalla valtaväestön tietotaso saamelaisista on edelleen Suomessa. 26 Oikaisulautakunta vaaliluetteloon ottamista ja siitä poistamista koskevissa asioissa Nuorisoneuvosto pitää kädenojennuksena lain perustelua siitä, että korkeimman hallinto-oikeuden tehtävänä olisi lähinnä valvoa vaalilautakunnan ja oikaisulautakunnan lainkäyttöä, erityisesti oikaisulautakunnan käytännön yhdenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden arvioiminen. Nuorisoneuvosto ehdottaa, että tarkennus lisätään lakiin eikä ainoastaan sen perusteluihin. Nuorisoneuvosto korostaa, että alkuperäiskansa saamelaisten todellisen itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi oikaisulautakunnan suhteen enemmistön lautakunnan jäsenistä on oltava Saamelaiskäräjien ehdottamia jäseniä. Lautakunnan kokoonpanon olisi hyvä olla puheenjohtaja sekä neljä muuta jäsentä, joista kolme Saamelaiskäräjien nimittämää. Nuorisoneuvosto näkee ongelman siinä, että Saamelaiskäräjillä on oikeus ainoastaan ehdottaa jäseniä. Nuorisoneuvosto ehdottaa, että Saamelaiskäräjien oikeus ehdottaa jäseniä muutetaan Saamelaiskäräjien oikeudeksi nimittää jäseniä. Muita mahdollisia huomioita Toimikunnan toiminnasta on syntynyt kuva luottamuspulasta, mistä kertoo esimerkiksi toimikunnan sihteerin huudahdus tämä vuotaa kuin seula! Kuka on taas vuotanut? Saamelaiskäräjien edustajille ja henkilöstölle suunnatussa tiedotustilaisuudessa. Nuorisoneuvosto pitää välttämättömänä, että toimikunta pääsee sopimaan yhteiset pelisäännöt, jotka ovat kaikille selvät ja jotta minkäänlaisia vuotoja ei vahingossakaan tapahdu. Toimikunnan välinen luottamuspula heijastuu Saamen kansan luottamukseen. Luottamuksen palauttamiseksi Nuorisoneuvosto ehdottaa, että toimikunta ottaa huomioon saamelaisten lausunnot. Nuorisoneuvosto pelkää, että toimikunnalle asetettu aikaraja on epärealistinen. Siinä ei liene mahdollista saavuttaa sellaista tyydyttävää neuvottelutulosta, joka määrittää koko Saamen kansan tulevaisuuden Suomen puolella heijastuen siten koko Saamenmaahan yli valtionrajojen. Neuvotteluille on annettava lisää aikaa. Saamelaiset pelkäävät monin paikoin lain voimaantulon lykkäämisen aiheuttavan Saamelaiskäräjien ja saamelaisten suomalaistamista ja tekevän turhaksi uuden lain parannukset. Saamelaisnuorten kesken on kuulunut pelkoja siitäkin, että saamelaisnuoren on muutettava Norjan puolen Saamenmaalle voidakseen elää saamelaisena. Nuorisoneuvosto pitää hyvänä sitä, että saamelaisyhteisö on tuonut huolensa esille lausuntokierroksen aikana. Nuorisoneuvosto on täysin yhtä mieltä kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheininin näkökulman kanssa ja lainaa hänen sanojaan: Voimaantulo- ja siirtymäsäännös: Pidän välttämättömänä, että toimikunta ennen työnsä päättymistä korjaa ehdotustaan voimaantulo- ja siirtymäsäännökseksi. Kun lausuntokierros käydään toimikunnan työn vielä kestäessä, lausunnonantajien käytettävissä ei ole toimikunnan mietintöä eikä tietoa siitä, onko toimikunta ollut
yksimielinen. Toimikunnan laatiman hallituksen esityksen luonnoksen lukijalle kuitenkin syntyy mielikuva, että ehdotettu voimaantulo- ja siirtymäsäännös on hallituspuolueita edustavien toimikunnan jäsenten sanelema. Valitettavasti voimaantulo- ja siirtymäsäännös on toimikunnan saaman toimeksiannon vastainen ja siksi loukkaa sitä yhteisymmärrystä, joka valtioneuvoston jäsenten ja Saamelaiskäräjien kesken saavutettiin toimikunnan asettamiseksi. Toimikunnan toimeksiannon nimenomaisena lähtökohtana oli, että seuraavat Saamelaiskäräjävaalit siis vuoden 2019 vaalit, ellei niitä lailla siirretä voidaan käydä muutetun lain nojalla ja siis uusia äänioikeuden kriteerejä soveltaen. Lausuntokierroksella oleva voimaantulo- ja siirtymäsäännös tarkoittaisi, että Saamelaiskäräjien vaaleja lykättäisiin vuoteen 2020 saakka ja että ne käytäisiin vanhan, siis nyt voimassa olevan ja epäonnistuneeksi osoittautuneen 3 :n sisältämien äänioikeuden kriteerien pohjalta. Tällä ehdotuksella hallituspuolueiden edustajat toimikunnassa ovat tietoisesti rakentamassa asetelman, jossa marraskuuhun 2018 kaavaillusta lain voimaantulosta lähtien ja vuoden 2020 Saamelaiskäräjävaaleihin saakka saatettaisiin nähdä ennennäkemätön kampanja valtaväestöön kuuluvien henkilöiden rekrytoimiseksi (ennen 1.1.2020) hakeutumaan Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ja valittamaan mahdollisista kielteisistä päätöksistä aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Eräiden suomalaista valtaväestöä edustavien poliitikkojen lausumien perusteella on pelättävissä, että tuollaista kampanjaa jo valmistellaan. KHO:n vuoden 2015 vaalien yhteydessä tekemien linjausten jälkeen on täysin realistista pelätä, että tuollainen kampanja pahimmillaan johtaisi siihen, että valtaväestö ottaa vallan myös Saamelaiskäräjillä. Saamelaisten yksilöiden olisi tässä tilanteessa valittava assimilaation ja Saamelaiskäräjistä riippumattoman vapaan (yhdistysmuotoisen) organisoitumisen välillä. Tämä olisi katastrofaalinen lopputulos, joka tekisi tyhjäksi monet edistysaskeleet, mitä Suomessa on viimeisten 30-40 vuoden aikana saavutettu saamelaisen alkuperäiskansamme oikeuksien toteuttamisessa. Nähdäkseni toimikunnan ehdotukseen sisältyvä voimaantulo- ja siirtymäsäännös olisi ristiriidassa perustuslain 17 :n 3 momentin ja 121 :n 4 momentin kanssa, samoin kuin KP-sopimuksen 1 ja 27 artiklojen, TSS-sopimuksen 1 artiklan ja rotusyrjinnän vastaisen yleissopimuksen 2 ja 5 artiklan kanssa. Se vaarantaa vakavasti KP- ja TSSsopimuksissa turvatun Saamen kansan itsemääräämisoikeuden, perustuslaissa turvatun saamelaisten itsehallinnon, KP-sopimuksessa ja perustuslaissa turvatun saamelaisten oikeuden rauhassa nauttia omasta kulttuuristaan ja saamelaisten suojan valtiovallan tai yksityisten taholta tulevalta syrjinnältä. Ongelma voidaan korjata vain siten, että seuraavat Saamelaiskäräjävaalit -siirretäänpä niitä taikka ei -käydään uudistetun 3 :n mukaisten äänioikeuden kriteerien pohjalta. LÄHTEET (1) Palmolahti, Harri 2018: Sorto pukeutuu toivon kaapuun alkuperäiskansat ovat nykypäivän siirtomaita. Yle.
(2) Labba, Oula-Antti 2018:Kokonaisharkinta korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksissä koskien saamelaismääritelmän tulkintaa, http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/63353/) (3) Yle Sápmi 2013: Sámedikki burginohcamušat AHR válmmaštallamis. Viitattu 6.7.2018. (4) YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeudesta, YK ja Suomen YK-liitto. Viitattu 6.7.2018. (5) Scheinin, Martin 2018: Lausunto Samelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi. Viitattu 25.7.2018.