Suomen Olympiakomitea ry Radiokatu 20 00240 Helsinki puh. (09) 348 121 office@noc.fi www.sport.fi/olympiakomitea

SUOMEN OLYMPIAKOMITEA RY VUOSIKERTOMUS 2014

Suomen Olympiakomitea ry Radiokatu 20 00240 Helsinki puh. (09) 348 121 office@noc.fi www.sport.fi/olympiakomitea Kuvat: Suomen Olympiakomitea, Kansainvälinen Olympiakomitea, Puolustusvoimat, Suomen Urheilumuseo Taitto ja paino: Edita Prima Oy, Helsinki 2015 ISBN (NID): 978-952-5794-35-9 ISBN (PDF): 978-952-5794-36-6 2

TERVEHDYKSET MEIDÄN VUOTEMME 2014 4 1 VUOSI 2014 OLYMPIAVUODEN MERKKIPAALUJA 4 2 SUMMARY: THE HIGHLIGHTS OF THE OLYMPIC YEAR 6 3 OLYMPIAJOUKKUEEN VUOSI 2014 10 4 HUIPPU-URHEILUN VUOSI 2014 HUIPPU-URHEILUVERKOSTON UUDENLAISTA ARJEN YHTEISTYÖTÄ 14 5 TAPAHTUMAT/SPORT FINLAND 18 6 VARAINHANKINTA 22 7 OLYMPIAKASVATUS 26 8 VIESTINTÄ 28 RESPECT 30 LIITE 1 JÄSENISTÖ JA HALLINTO 35 1.1 Jäsenistö 35 1.2 Kunniapuheenjohtajat 35 1.3 Valtuuskunta 35 1.4 Hallitus ja puheenjohtajisto 37 1.5 Huomionosoitukset ja ansiomerkit 38 1.6 Henkilöstö 38 LIITE 2 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 39 2.1 Kansainvälinen Olympiakomitea, KOK 39 2.2 Maailman Olympiakomiteoiden Liitto 39 2.3 Euroopan Olympiakomiteat 39 LIITE 3 ASIANTUNTIJARYHMÄT 40 3.1 Urheilijavaliokunta 40 3.2 Olympia-akatemia 40 3.3 Suomen Olympiavoittajat ry 40 3.4 Pro Olympia ry 40 LIITE 4 VALTION VALMENNUS- JA HARJOITTELUAPURAHAT 41 4.1 Kesäyksilölajien urheilija- ja valmentaja-apurahat 41 4.2 Talviyksilölajien urheilija- ja valmentaja-apurahat 44 LIITE 5 VALMENNUSTUET 46 5.1 Kesäyksilölajien valmennustuet 46 5.2 Talviyksilölajien valmennustuet 52 5.3 Joukkuepalloilulajien valmennustuet 55 LIITE 6 NUORTEN OLYMPIAVALMENTAJAT 57 LIITE 7 SUOMEN JOUKKUEET JA MITALISTIT EUROOPAN NUORTEN OLYMPIAFESTIVAALEILLA 59 LIITE 8 TULOSLASKELMA 63 LIITE 9 TASE 64 LIITE 10 TILINTARKASTUSKERTOMUS 65 3

MEIDÄN VUOTEMME 2014 Sotšin parisprintin maaliviivalla sisimmässä räjähtänyt tunnemyrsky jätti vuodesta jäljen, joka kulkee mukana koko loppuelämän ajan. Urheilijanuran suurin haave ja tavoite toteutui, eikä sitä fiilistä saa sovitettua sanoiksi lainausmerkkien sisään. SAMI JAUHOJÄRVI - Maastohiihdon olympiavoittaja Erityinen vuosi, jossa olympiakisojen suuri pettymys kasvatti suomalaisista jääkiekkonaisista entistä vahvempia ja antoi kipinän uudelle nousulle. JENNI HIIRIKOSKI - Jääkiekon olympiajoukkueen kapteeni Rohkean, raikkaan heittäytymisen vuosi, jota kuvastaa Santahaminan olympialeirin ja Sotšin Olympialaisten ilmapiiri. Uudenlaisen yhteistyön vuosi, jota kuvastaa joukkuepelien vahva menestys ja yhteinen menestyssuunnitelma. Lajien välisen positiivisen kannustamisen vuosi, jota kuvasta vaikkapa Susijengin tsemppausvideo lentopallomiehille. MIKA KOJONKOSKI - Huippu-urheiluyksikön johtaja 4

Hieno kisavuosi, loistava olympiakaupunki ja vielä lähinaapurissa! Muutoksen pyörteitä ja ristiriitaisiakin tunteita herättänyt vuosi. LEILA JÄNTTI - Olympiakomitean tietojärjestelmäassistentti Positiivisella tavalla kiireinen vuosi, joka tarjoili huippuhetkiä niin urheilun tekijöille kuin penkkiurheilijoillekin. Nuorten olympialaiset Kiinassa olivat huikea kokemus ja lajien välillä tiivistyvä yhteistyö ja laadukas urheiluakatemiatoiminta toivat uutta virtaa omaankin arkeen. KAI LIUKKONEN - Beach Volley Team Finlandin valmentaja Upea vuosi ja hienoja uusia avauksia suomalaisessa urheilukulttuurissa. On mahtavaa olla mukana kehittämässä uutta suomalaista toimintatapaa, jossa urheilijan kehittymistä vaalitaan kokonaisvaltaisesti. HANNALEENA RONKAINEN - Huippu-urheiluyksikön urheilupsykologi Vuosi, josta urheilijat tekivät ainutlaatuisen. Unohtumattomien tarinoiden ja vahvan yhteistyön vuosi, joka aloitti uuden toimintakulttuurin ajan suomalaisessa urheilussa. RISTO NIEMINEN - Olympiakomitean puheenjohtaja 5

1 VUOSI 2014 OLYMPIAVUODEN MERKKIPAALUJA 6

Huippu-urheilun vuosi 2014 oli uuden sinivalkoisen hengen ja hienon menestyksen vuosi. Toimintavuoden tunnelma kiteytyi Sotšin olympiaprojektiin. Projekti painotti uudenlaista toimintatapaa, jossa urheilija pidetään kaiken toiminnan keskiössä ja häntä tuetaan laajan verkoston yhteistyöllä ilon, innostuksen ja intohimon ilmapiirissä. Sotšin Olympiajoukkueen yhteinen matka onnistui tavoitteissaan erinomaisesti, sillä joukkueesta kumpusi vahva tekemisen ja menestymisen draivi ja aidon välitön ja positiivinen henki niin joukkueen sisälle kuin ulkopuolisillekin. Arjen toiminnot pystyttiin organisoimaan Sotšissa sujuviksi ja urheilijoiden yksilöllisiä tarpeita huomioitiin hyvin. Myös kisojen urheilullinen tulos oli suomalaisittain hyvä. Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johdolla vuonna 2013 aloitettu suomalaisen huippu-urheilun toimintatapojen uudistaminen jatkui strategisten tavoitteiden suunnassa. Toimintoja vietiin käytäntöön suomalaisen huippu-urheilun verkostoa laajentamalla ja vahventamalla ja eri toimijoiden rooleja selkeyttämällä. Toiminnan tavoitteena on nostaa Suomi urheilijan polun osaamisella ja yhteistyöllä parhaaksi Pohjoismaaksi 2020-luvun huippu-urheilussa. Johtava ajatus ja toimintatapa kaikessa Huippu-urheiluyksikön ja koko suomalaisen huippu-urheiluverkoston toiminnassa on pitää urheilija keskiössä koko urheilijan polun ajan, lapsuudesta huippuvaiheeseen. Olympiakomitean toimintaa määrittivät suomalaisen huippu-urheilun kolme strategista tavoitetta, jotka ovat kansainvälinen menestys, osaamisen kehittäminen ja urheilun arvostuksen kasvattaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä toimii kiinteässä kokonaisuudessa kolme ohjelmaa, joilla kehitetään ja jalkautetaan lajien tueksi. Urheiluakatemiaohjelma johtaa koko urheilijan polun kattavaa huippu-urheilun alueellista verkostoa, Huippuvaiheen ohjelma kokoaa, kehittää ja jakaa huipputason osaamista ja talousresursseja urheilijoiden valmentautumisen tueksi ja Osaamisohjelma kehittää ja toteuttaa huippu-urheilun tutkimus-, kehittämisja valmennusosaamista. Merkittäviä toimenpiteitä vuoden 2014 toiminnassa oli yhteisen osallistuvan asiantuntijuuden vahventaminen ja jalkauttaminen. Vammoja ja sairastumisia ennaltaehkäisevää harjoituskulttuuria edistettiin terveydenhuollon verkoston kehittämisellä. Huippu-urheiluyksikköön palkattiin urheilupsykologi, valmentajakoulutuksen asiantuntija ja palloilulajien vastuuvalmentaja. Samalla laajennettiin toimintaa urheiluakatemioissa ja laajennettiin fysioterapeuttien verkostoa. Toimintavuoden 2014 aikana panostettiin urheilun arvostuksen nostamiseen. Onnistuneet kisaprojektit Sotšin olympialaisissa ja Nanjingin nuorten olympialaisissa, sekä tapahtumat kuten Urheilugaala, urheilijoiden tarinoiden esiintuonti, lajien välisen yhteistyön lisääminen ja urheilun sisäisen vuoropuhelun kehittäminen yli laji- ja ikäpolvirajojen kirkastivat suomalaisen urheilun imagoa. Isona konkreettisena toimenpiteenä arvostuksen lisäämiseksi järjestettiin Santahaminassa sinivalkoinen suorituskyky päivä, johon osallistu useita satoja huippu-urheilun toimijoita urheilijoista ja valmentajista median ja yhteistyökumppaneiden edustajiin. Uutta toimintatapaa tuettiin myös rakenteellisilla uudistuksilla. Olympiakomitea ry:n ja VALO ry:n operatiiviset toiminnot yhdistettiin yhteistoimintaneuvottelujen kautta kevään 2014 aikana. Prosessissa purettiin päällekkäisyyksiä ja selkeytettiin johtamisjärjestelmää sekä luotiin pohja yhteiselle strategiatyölle. 7

2 SUMMARY THE HIGHLIGHTS OF THE OLYMPIC YEAR 8

The year 2014 was one of success and the new white-and-blue spirit for elite sports. The year s atmosphere was summed up in the project of Sochi Olympics. The project s emphasis was on a new mode of operation where the athlete is in the center of all activity and is supported by a large network in the spirit of joy, enthusiasm and passion. The shared journey of the Sochi Olympic team reached its goals in a spectacular way due to a strong drive for performing and success as well as the positive and good spirit, which was clearly visible for both people inside the team as well as outside of it. The everyday activities were well organized and functioning as well as supporting towards the unique needs the athletes had in Sochi. Team Finland s athletes also had successful games when it came to results. The project to renew the mode of operations in Finnish elite sports, started in 2013 and led by the Olympic Committee s High Performance Unit, continued to progress towards the direction of strategic goals. The plans were put into practice by widening and strengthening the network of Finnish elite sports as well as making the roles of different operators clearer. The goal is to use the know-how of Athlete s Path and cooperation to make Finland the best Nordic country in elite sports in 2020 s. The most important principle for the High Performance Unit as well the rest of the Finnish elite sports network is that the athlete remains the mains focus throughout the Athlete s Path, from childhood to elite level. The Olympic Committee s actions are defined by the Finnish elite sports three strategic goals that are international success, development of know-how and increasing the appreciation of sports. To achieve these three goals the High Performance Unit in Olympic Committee has three programs in close cooperation to help different sports develop. The Sports Academy program leads the regional network that covers the whole Athlete s Path in elite sports. The Peak-Phase program gathers, develops and spreads the elite-level know-how and economical resources to support the training of athletes, while the Research and Development Program develops and executes elite sports research, development and coaching related know-how. professionalism. The strengthening of health care network was done with sights on a training culture that prevents injuries and illnesses. The High Performance Unit hired a sports psychologist, a coach training expert and a head coach for ball games. At the same time the work done in sports academies was strengthened and more physiotherapists were recruited. In 2014 the main focus was on increasing the appreciation of sports. The successful projects of Sochi Olympics as well as Nanjing Youth Olympics as well as events like the national sports gala Urheilugaala, introducing the athletes stories, increasing co-operation between sports and developing the discourse inside the Finnish sports over the limits of age and sports made the image of Finnish sports clearer. A big concrete action taken to increase the appreciation was the organizing of Sinivalkoinen suorituskyky day in Santahamina, which was attended by hundreds of elite sports operators from athletes and coaches to media and partners. The new mode of operation was also supported with structural changes. The Olympic Committee and Valo ry s operative functions were combined after negotiations in spring 2014. The process took down overlapping and made the leading system clearer as well as created a layout for strategic cooperation. Notable operations in 2014 included the strengthening and putting into practice a joint committed 9

3 OLYMPIAJOUKKUEEN VUOSI 2014 10

Sotšin Olympialaiset 7.-23.2.2014 Sotšissa Venäjällä järjestettyjen talviolympialaisten keskeisiä onnistumisia olivat koko olympiajoukkueen yhteinen matka jossa urheilija pidettiin keskiössä, aidosti välitön ja positiivinen joukkuehenki, arjen sujuvuus kisapaikoilla sekä urheilijoiden yksilöllisten tarpeiden huomiointi. Suomen joukkue saavutti kisoissa 5 mitalia (1+3+1). 16 parhaan joukkoon ylsi 6 joukkuetta ja 18 yksilöurheilijaa. Sotšin kisojen antamia positiivisia kokemuksia ja parhaita käytäntöjä hyödynnetään vahvasti matkalla kohti Rion kesäolympialaisia 2016. Talviolympialaiset, Sotši, RUS 2 813 osallistujaa 88 maata, 98 kilpailua 104 suomalaisurheilijaa 1 kulta 3 hopeaa 1 pronssia Nuorten kesäolympialaiset, Nanjing, CHN 3 527 osallistujaa 204 maata 201 kilpailua 14 suomalaisurheilijaa 0 kulta 0 hopeaa 1 pronssia 11

Santahaminan olympiapäivät Sotšin viestikapula siirtyi Rioon valmistautuville urheilijoille, kun urheilijat ja heidän taustajoukkonsa kokoontuivat toisen kerran järjestettyyn olympiapäivään Santahaminan varuskunta-alueelle 27.5. Vauhdikas tiimikisa, huippusuorittamista käsitellyt Sinivalkoinen suorituskyky -seminaari, yhteinen illallinen ja illanvietto vahvistivat tapahtuman ainutlaatuista Santahamina-henkeä. 12

Nuorten Olympialaiset Nuorten kesäolympialaiset järjestettiin Nanjingissa Kiinassa 16.- 28.8.2014. Suomesta kisoihin osallistui 14 urheilijaa, jotka saavuttivat 1 mitalin ja 5 pistesijaa. Nuorten olympialaisiin on kilpailullisen osuuden lisäksi integroitu kulttuurinen ja koulutuksellinen ohjelmasisältö, jolla pyritään edistämään olympismin arvoja ja kulttuurista moniarvoisuutta. Kisaprojekti onnistui erinomaisesti ja takasi suomalaisille tulevaisuuden lupauksille unohtumattoman ensikokemuksen suurista kansainvälisistä arvokilpailuista. Nuorten olympialeirit 23-25.3.2014 ja 28.-30.9.2014 Nuorten Olympialeirit järjestettiin maaliskuussa Kuortaneella ja syyskuussa Vierumäellä. Leireillä sovellettiin huippu-urheilun uutta toimintatapaa, jossa korostuu vahva vuoropuhelu yli laji- ja sukupolvirajojen. Tulevaisuuden huippunimiä ja heidän valmentajiaan olivat sparraamassa useat eri lajien suomalaiset huippu-urheilijat sekä huippuosaajia yhteiskunnan muilta osa-alueilta. 13

4 HUIPPU-URHEILUN VUOSI 2014 14

Vuoden 2013 alussa perustettu Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö (HUY) johtaa ja koordinoi suomalaisen huippu-urheiluverkoston (sisältäen vammaishuippu-urheilun) toimintaa. HUY vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa pitkän aikavälin huippu-urheilumenestyksestä ja ohjaa verkoston käyttöön talous-, osaamis- ja olosuhderesursseja. Huippu-urheiluyksikkö toimii kolmen ohjelman kautta: Urheiluakatemiaohjelma johtaa koko urheilijan polun kattavaa huippu-urheilun alueellista verkostoa, Huippuvaiheen ohjelma kokoaa, kehittää ja jakaa huipputason osaamista ja talousresursseja urheilijoiden valmentautumisen tueksi ja Osaamisohjelma kehittää ja toteuttaa huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja valmennusosaamista. Suomalaisen urheilun strategian ja tavoitteiden jalkauttamista käytännön toimenpiteiksi jatkettiin vuoden 2014 aikana Huippu-urheiluyksikön johdolla. Huippu-urheiluverkostoa rakennettiin ja rooleja selkeytettiin. Lajiliittojen ja muiden toimijoiden kanssa vahvistettiin edelleen toimintatapaa, jossa: 1 Urheilija on keskiössä ilon, innostuksen ja intohimon ilmapiirissä 2 Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3 Osaamista kehitetään, jaetaan ja lisätään urheilijan arjessa ja urheilun toimintaympäristössä 4 Yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan eri toimijoiden kesken 5 Parhaat urheilijat voivat valmentautua parhaissa olosuhteissa ja valmennuksessa parhaiden kanssa Huippuvaiheen ohjelman avulla kohti parempaa menestystä Vuoden 2014 aikana vahvennettiin ajattelu- ja toimintamallia, jossa keskeistä on urheilijan päivittäinen tekeminen ja sen jatkuva kehittäminen. Urheilijoiden ja lajien taholta erittäin hyvän vastaanoton saanutta lajiryhmävastaavien toimintaa vahvistettiin. Lajiryhmävastaavien avulla toimitaan aiempaa lähempänä urheilijoiden ja lajien arkea ja mahdollistetaan lajien välinen vuoropuhelu ja osaamisen jakaminen. Lajiryhmävastaavat koordinoivat myös HUY:n kolmen ohjelman kokonaisuutta lajien toiminnan tueksi. Vuoden 2014 aikana lajiryhmävastaavatoimintaa toteutettiin seuraavissa lajiryhmissä: kestävyyslajit, nopeus-voima-taitolajit, kamppailulajit, tarkkuuslajit, joukkuepelit, mailapelit. Joukkuepalloilulajien ja Huippu-urheiluyksikön yhteinen prosessi eteni vauhdikkaasti niin että jalkapallo, jääkiekko, koripallo, lentopallo ja salibandy rakensivat yhteisen Joukkuepelien menestyssuunnitelman ja sitoutuivat uudella tavalla yhteiseen tekemiseen. Menestyssuunnitelman toimeenpanoa johtamaan nimettiin palloilulajien vastuuvalmentaja. Lisäksi paljon kiitosta saaneen lajiryhmävastaavien toimintaa tuettiin vahventamalla osallistuvaa asiantuntijuutta. Huippu-urheiluyksikköön palkattiin valmennusosaamisen asiantuntija, jonka toiminnan myötä edistettiin suomalaisen valmennusosaamisen mallin kehittymistä ja osallistuvan asiantuntijatoiminnan jalkautumista lajien toimintaan. Valmennustukijärjestelmän uudistusta jatkettiin niin että se tukee aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin urheilijoita ja lajeja. Lajiliittojen Huippu-urheiluyksikön tehostamistukien kriteerit ja lajikategoriat määritettiin investointilogiikan periaatteella. Huippu-urheiluyksiköllä ja lajiliitoilla on yhteistä toimintaa ohjaavat sopimukset. Toimintavuoden aikana vahvistettiin myös uudenlaista yhteistyötä OKM:n kanssa mm. urheilija-apurahavalmisteluissa. OKM:n resurssiohjaus (lajiliitot, KIHU, valmennuskeskukset, urheiluakatemiaverkosto) tukee entistä selkeämmin huippu-urheilustrategian tavoitteita ja toimenpiteitä. Terveydenhuollon uusi, ennaltaehkäisevä toimintatapa toi asiantuntijat lähemmäksi ja konkreettiseksi osaksi urheilijoiden arkea. Huippuvaiheen urheilijoiden tukena toimivat osa-aikaisesti Huippu-urheiluyksikön vastuulääkäri, kolme fysioterapeuttia ja urheilupsykologi. Vammaishuippu-urheilun integraatiota osaksi Huippu-urheiluyksikköä ja sen kolmea ohjelmaa jatkettiin. Vammaishuippu-urheilun urheilija-, valmentaja- ja lajituet ohjattiin Huippu-urheiluyksikön kautta. 15

Urheiluakatemiaohjelma urheilijoiden päivittäisharjoittelun tukena Huippu-urheilun alueellista urheiluakatemiaverkostoa rakennettiin ja johdettiin yhteisten linjausten mukaisesti Huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelman kautta. Huippu-urheiluyksikön ja seitsemän suurimman akatemian (Etelä-Pohjanmaa, Jyväskylä, Rovaniemi, Tampere, Turku, Pääkaupunkiseutu ja Vuokatti) välille solmittiin yhteistä tekemistä ohjaavat tavoitesopimukset ja sovittiin seurannan mittarit. Urheiluakatemioiden tulevaisuutta suunnitelmiin yhteistyössä Valo ry:n kanssa osana palvelukeskusten rakentumista alueille. Alueprosessissa tuetaan suomalaista paikallistason liikuntaa ja urheilua edistämällä alueellisten palvelukeskusten syntymistä. Prosessi käynnistyi kevään 2014 aikana, ja siihen osallistuvat Valo, Olympiakomitea, liikunnan aluejärjestöt, urheilu- ja liikuntaopistot, urheiluakatemiat, lajiliitot, muut valtakunnalliset liikuntajärjestöt, urheiluseurat, keskeiset kaupungit sekä OKM:n liikuntayksikkö. Toisen asteen koulutuksen uudistuessa ja urheilijoiden kaksoisuraan keskeisesti liittyvien urheilulukiolupien ja ammatillisen urheilijakoulutuksen erityistehtävälupien ja rahoituksen muuttuessa pyrittiin urheiluakatemiaohjelman kautta antamaan riittävä tieto ja vaikuttamaan Opetusministeriöön, jotta se turvaisi riittävän määrän toimivia urheilulukioita ja urheiluammattioppilaitoksia Suomessa. Samalla urheiluakatemioiden asiantuntijapalvelujen resursseja vahvistettiin, minkä seurauksen useissa urheiluakatemioissa on voitu edistää ennaltaehkäisevän harjoituskulttuurin rakentumista. Perinteiset Urheiluakatemia- ja urheiluoppilaitospäivät järjestettiin toukokuussa Kuortaneella, jossa pääteemana on valintavaiheen asiantuntijatyö. Vuoden urheiluoppilaitostunnustuksen jakoivat Mäkelänrinteen ja Sotkamon urheilulukiot. Yläkoulujen urheiluluokkatoiminnan kehittämisessä edettiin yhteistyössä KIHU:n ja Valon kanssa. Vuoden aikana kehitettiin myös urheiluakatemioiden valmentajayhteisöjen toimintaa ja vuorovaikutusta. Tässä keskeisinä toimijoina olivat Nuorten Olympiavalmentajat. Living Lab toimintaa kehitettiin yhdessä Valon ja paikallisten verkoston toimijoiden kanssa Jyväskylässä. Osaamisohjelmalla varmistetaan viimeisin ja paras tieto urheilijan polulle Osaamisen kehittämisen ytimessä oli yhteistyön toimintatapa, jossa oppimista tapahtuu käytännön työssä ja arkipäivässä. Teoreettisen tiedon kehittämistä ja jakamista lajitoimijoiden arkeen toteutettiin osallistuvan asiantuntijuuden mallilla. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) toimintaa vahvistettiin osaksi Huippu-urheiluyksikön toiminnan kokonaisuutta ja asiantuntijaverkoston koordinointivastuuta. KIHUn päätoimisia asiatuntijoita toimii yhä enemmän urheilijoiden ja lajien tukena ja resurssit suuntautuvat yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Valmennusosaamisen kehittämistä jatkettiin osana Huippu-urheiluyksikön osaamisohjelmaa yhteistyössä Vierumäen valmennuskeskuksen, Haaga-Helian ja osaamisverkoston muiden toimijoiden kanssa. Koko koulutusverkostoa rakennettiin yhteisten linjausten mukaisesti valmentajuuden ja valmentajien osaamisen vahvistamiseksi Urheilijan polun eri vaiheissa. Suomalaisen valmennusosaaminen malli valmistui ja sitä jalkautettiin uusilla toimintatavoilla lajiliittojen koulutuksiin, uudistettuihin Valmentajan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin sekä muihin ammatillisiin koulutuksiin. Yhteinen valtakunnallinen kouluttajakoulutus käynnistyi. Koulutusten arvioinnin ja seurannan toimintatapoja sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa edistettiin ja kansainvälistä yhteistyötä on syvennettiin. Kansainvälisessä toiminnassa onnistuttiin erinomaisesti, sillä Suomi sai järjestettäväkseen vuoden 2015 valmentajakoulutuksen ICCE Maailmankongressin. Kuuden valtakunnallisen Valmennuskeskuksen (Eerikkilä, Kuortane, Pajulahti, Rovaniemi, Vierumäki, Vuokatti) ja Huippu-urheiluyksikön välinen koordinoitu yhteistyö tiivistyi tavoitteena osaamisen parempi kehittäminen ja jakaminen. Huippu-urheiluolosuhteita (kilpailu- ja päivittäisharjoittelun olosuhteet) kehitettiin kokonaisvaltaisesti. Olympiakomitean olosuhderyhmä toimi asiantuntijaryhmänä valtakunnallisesti merkittävien huippu-urheiluolosuhteiden tunnistamiseen ja avustamiseen OKM:n liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa 2014 2017. 16

Huippu-urheilun seuranta- ja arviointijärjestelmää rakennettiin OKM:n, Valtion liikuntaneuvoston ja verkoston toimijoiden kanssa. Huippu-urheiluyksikölle ja huippu-urheiluverkoston keskeisille toimijoille (lajiliitot, valmennuskeskukset, urheiluakatemiat) solmittiin yhteistä toimintaa ohjaavat ja eri toimijoiden rooleja selkeyttävät yhteistyösopimukset. Suomen Antidopingtoimikunnan (ADT) kanssa tehtiin yhteistyötä puhtaan urheilun edistämiseksi Suomessa. Kisayksiköllä kahden suurtapahtuman vuosi Vuoden 2014 urheilullisina päätapahtumina olivat 7.-23.2. järjestetyt Sotšin talviolympialaiset ja 16.- 28.8. Kiinan Nanjingissa järjestetyt nuorten kesäolympialaiset. Kisoihin valmistautumista uudistettiin niin että teknisten valmisteluiden ohella kisoihin valmistautuminen tuli entistä kiinteämmäksi osaksi urheilijoiden, valmentajien ja lajien kanssa tehtävää valmentautumisen kokonaisuutta. Toimintavuonna järjestettyjen kisatapahtumien lisäksi valmistauduttiin vuoden 2015 Euroopan kisoihin ja Euroopan nuorten talvi- ja kesäolympiafestivaaleihin sekä vuoden 2016 Rion Olympialaisiin ja Paralympialaisiin. Opiskelijoiden Liikuntaliiton kanssa solmittiin yhteistyösopimus, jonka seurauksena Huippu-urheiluyksikkö vastaa vuoden 2015 alusta opiskelijoiden huippu-urheilutoiminnasta ja Suomen joukkueen valmisteluista Universiadeihin. Verkostoitumista kotimaassa ja ulkomailla Käytännön yhteistyö edelleen tiivistyi Paralympiakomitean, Valon sekä Finlands Svenska Idrottin kanssa. Lisäksi Suomen Olympiakomitea osallistui aktiivisesti kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön niin pohjoismaisella, eurooppalaisella kuin maailmanlaajuisellakin tasolla. Suomen Olympiakomitean edustajat osallistuivat aktiivisesti Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) ja Euroopan Olympiakomiteoiden (EOC) kokouksiin sekä pohjoismaiseen kokoukseen ja seminaareihin sekä niiden järjestöjen valiokuntien kokouksiin, joissa Suomen Olympiakomitealla on edustaja. Vuonna 2014 KOK:n edustajana Suomessa toimi Roger Tallberg. Susanna Rahkamo toimi Euroopan Olympiakomiteoiden Culture and Legacy valiokunnan puheenjohtajana, Mikko Ronkainen urheilijavaliokunnan jäsenenä ja Peter Brüll EYOF-valiokunnan jäsenenä. Lisäksi Mikaela Ingberg toimi Olympiakomitean edustajana Nordic International Leadership -verkostossa. 146 apurahaurheilijaa 52 talvilajeissa 94 kesälajeissa 19 urheiluakatemiaa, joiden piirissä 8 500 urheilijaa Valmennustuet 75 valmentajaa työskenteli Nuorten Olympiavalmentajana vuonna 2013 1 075 000 1 506 500 2 260 120 Kesälajit Talvilajit Palloilut 17

5 SPORT FINLAND 18

Vuonna 2014 Sport Finland jatkoi kevään osana Suomen Olympiakomiteaa. Kesällä Olympiakomitean ja Valon toiminnallisen yhdistymisen yhteydessä Sport Finland siirtyi osaksi Olympiakomitean ja Valon yhteistä Viestintä- ja tapahtumayksikköä. Kaupungit tapahtumien kumppaneina Sport Finland jatkoi vuonna 2013 alkanutta tiiviimpää yhteistyötä kaupunkien kanssa. Ns. Gold-tason yhteistyöllä mukana olivat Helsinki, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku sekä Silver-tasolla Jyväskylä ja Kuopio. Vuonna 2013 tehtyjen tapahtumaprofiilien pohjalta kaupungeille tehtiin viestintä- ja markkinointisuunnitelmat kansainvälisten urheilutapahtumien tueksi. Työkalut helpottamaan tapahtumajärjestäjän arkea Vuonna 2014 tapahtumien vaikuttavuustutkimus tehtiin Muodostelmaluistelun toisessa valintakilpailussa Oulussa, Painin EM-kisoissa Vantaalla, Lahti Historic Rallyssa, Finlandia Trophy Espoossa sekä Levin ja Rukan Maailmancupeissa. Vaikuttavuustyökalun avulla mitataan mitä taloudellista ja imagollista vaikutusta tapahtumilla on. Vuonna 2014 Suomessa järjestettävien kansainvälisten urheilutapahtumien keräämistä jatkettiin Mun ottelut kalenterisovelluksen avulla. Lisäksi alustettiin ja sovittiin Tampereen kaupungin kanssa pilotoitovasta tapahtumien koordinaatiokalenterin käytöstä. Kansainvälisten tapahtumien hakeminen ja järjestäminen Urheilumaailman yksi näkyvimmistä tapahtumista, kansainvälinen kokous-, messu- ja kongressitapahtuma SportAccord Convention keräsi Turkin Belekiin yli 1636 urheilualan vaikuttajaa 78 maasta vuonna 2014. Sport Finlandin edustaja oli paikalla Helsingin ja Turun edustajien kanssa. 19

Suomi haki Kansainvälisen Olympiakomitean yleiskokousta Suomeen vuodelle 2017. Vuoden 2014 aikana tapahtuman saamista Suomeen markkinoitiin KOK:n tapahtumissa ja tapaamisissa ympäri vuoden. Syyskuussa 2014 KOK:n virallinen arviointikomitea kävi vierailulla Suomessa ja heille esiteltiin mahdollinen tuleva tapahtuma paikka sekä fasiliteetit. Yleiskokouksen isäntämaasta päätettiin KOK:n kokouksessa joulukuussa Monacossa. KOK:n äänestyksessä yleiskokouksen isäntämaaksi valittiin Perun Lima. Naisliikuntaverkosto IWG:n kuudes maailmankonferenssi keräsi Helsinkiin kesäkuussa yli 800 kansainvälistä vierasta. Sport Finland hyödynsi laajan kansainvälisen kiinnostuksen järjestämällä oheistapahtuman. Oheistapahtumaan Finland for the love of Sport- kutsuttiin keskeisimmät urheilutapahtumavaikuttajat sekä heille esiteltiin Suomea Suomessa. Vieraat tutustuivat kansainvälisiä urheilutapahtumia hakeviin lajiliittoihin, paikkakuntiin, fasiliteetteihin ja osaamiseen. Tavoitteena oli saada lisää kansainvälisiä urheilutapahtumia Suomeen. Uusia osa-alueita osaksi Sport Finlandin toimintaa Toukokuussa 2014 Innostava Suomi -hanke ja Sport Finland kutsuivat yli 30 eri toimijaa kahdeksi päiväksi pohjustamaan erityisesti vuoden 2017 kansainvälisiä urheilutapahtumia sekä Suomen yhteistä viestiä maailmalle. Leirin tuloksena syntyi Sport Finlandin manifesti sekä konsepteja, joita testattiin Finlandia Trophy Espoossa. Vuonna 2014 valmisteltiin myös Greeening Events Finland hanketta vuosille 2015-2017. Hanke koostuu neljästä eri osa-alueesta: Ekokompassi tapahtumat, tapahtumien lupa-asiat, pienten ja keskisuurten tapahtumien ympäristölupaus sekä tapahtumien ympäristöasioiden jatkuva kehitys. Lisäksi Sport Finland valmisteli vuoden 2017 urheilun supervuotta Suomessa järjestettävien kansainvälisten tapahtumien, Innostava Suomi hankkeen, Suomi 100 -organisaation ja Valon kanssa. 20

9 kaupungin kanssa solmittu yhteistyösopimus 100 osallistujaa kaupunkien workshopeissa 15 kansainvälistä urheilutapahtumaa konsultoitu 21

KIITOS NUORTEN OLYMPIAVALMENTAJILLE Haluamme kiittää päätoimisia Nuorten Olympiavalmentajia. Teette arvokasta työtä ja olette tärkeä, kannustava tuki nuorille urheilijoillemme. TEKNIIKKALAJI. Osaavammin. Tehokkaammin. Uusiutuvammin. Cleantech Finland on nyt Suomen olympiajoukkueen ylpeä yhteistyökumppani. Matkalla Rion olympialaisiin 2016 rakennamme puhtaampaa maapalloa pyrkien koko ajan huippusuorituksiin. Viemme yhdessä Rioon suomalaisen huippu-urheilun ja puhtaan teknologian osaamista. Olemme vakuuttuneita, että askelmerkit osuvat kohdalleen kuin Ruuskasella Zürichissä. Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus olla mukana tukemassa urheilijoitamme. Valitsemalla Loisteen Olympiasähkön annat oman panoksesi suomalaisen urheilun ja Nuorten Olympiavalmentajien työn tukemiseen. www.loiste.fi/olympiasahko 6 VARAINHANKINTA 22

Olympiakomitean oma varainhankinta koostuu pääsääntöisesti kolmesta osa-alueesta: 1. Kansainvälisen Olympiakomitean kumppaneiden yhteistyösopimusten Suomen Olympiakomitealle kuuluva osuus. 2. Kansainvälisen Olympiakomitean Olympic-solidarity avustukset, joilla tuetaan mm. kisoihin osallistumista sekä päivittäisen toiminnan kehityshankkeita. 3. Suomen Olympiakomitean omat markkinointiyhteistyösopimukset. Omat markkinointiyhteistyösopimukset ovat joko suoraa rahoitusta, kustannuksia alentavia tai barter-tyyppisiä sopimuksia, joissa Olympiakomitean tuottamia vastineita vastaan saadaan tuotteita tai palveluita. 6 uutta kumppanuussopimusta Kumppanuussopimusten tuotot 2 miljoonaa euroa 3,6 miljoonaa suomalaista on kiinnostunut Olympiajoukkueesta 71% suomalaisista pitää talvi- ja kesäolympiakisoja kiinnostavimpana urheilutapahtumana 38% Olympiajoukkueesta kiinnostuneista suosivat ostoissaan Olympiajoukkuetta tukevia yrityksiä ja tuotteita 23

Pääkumppanuudet Veikkaus, Ilta-Sanomat / Urheilusanomat, Cleantech Finland Yhteistyökumppanuudet Edita, Björk & Boström, Åf, Restel, Castrén & Snellman, Gainomax Olympic Collection Finland Sultrade Oy toimii olympiajoukkueiden varustajana päämerkkeinään Catmandoo, Craft ja New Balance. Samalla syntyi uusi Olympic Collection Finland vaatemallistokonsepti, jonka myynnistä osoitetaan lisätukea olympiajoukkueille. Olympiasähkö Loiste (entinen E.On) Varainkeruumuoto Nuorten Olympiavalmentajat palkkausprojektin rahoittamiseksi. Jokaisesta ostetusta kilowattitunnista tuloutetaan rahaa valmennuksen tueksi. Terveydenhuoltopooli Diacor, Dextra Olympic Training Center verkosto Kuortane, Vierumäki 24

25

7 OLYMPIAKASVATUS 26

Suomen Olympia-Akatemian tehtävänä on levittää olympia-aatetta ja toteuttaa olympialiikkeen sosiaalisia ja kasvatuksellisia arvoja Suomessa. Vuoden 2013 aikana käynnistynyt Suksien Sotšiin olympiakasvatuskampanja huipentui vuoden 2014 olympiakevääseen. Olympiakasvatuskampanja tavoitti yli 2000 koulua ja päiväkotia ja 200 000 lasta, näistä 350 yhteisöä toteutti teemavuoden tapahtumia laajemmin. Vuoden 2014 tärkeimpiä tapahtumia Olympia-Akatemian toiminnassa olivat Educa-messut Helsingin messukeskuksessa 24.-25.1., Lasten Olympiapäivän ohjelmat GoExpo-messuilla maaliskuussa ja Porin SuomiAreenalla heinäkuussa. GoExpo-messut tavoittivat lähes 50 000 lasta ja nuorta. Vastaavasti Porin SuomiAreenalla liikkui yli tuhat lasta. Muita tärkeitä toimintoja olympiakasvatuksen ja Suomen Olympia-Akatemian toiminnan markkinoimiseksi olivat Kansainvälinen Liikunnanopettajien seminaari Vierumäellä sekä kansainvälisyysviikot Varalan ja Suomen urheiluopistoilla. Kansainvälisen Olympia-Akatemian nuorten istuntoon osallistuivat Eeva Sunnari ja Esko Asikainen ja puheenjohtajien istuntoon Niina Toroi ja Oskar Breilin. Toimintavuoden aikana Olympia-Akatemia teki yhteistyötä Paralympiakomitean, VALO ry:n, Liikkuvien koulujen, aluejärjestöjen ja eri lajiliittojen kanssa. 27

8 VIESTINTÄ 28

Suomen Olympiakomitean viestintä pyrkii laadukkaalla, ajantasaisella, avoimella ja totuudenmukaisella toiminnalla tukemaan suomalaisen huippu-urheilun strategisia tavoitteita, parantamaan suomalaisen urheilun imagoa ja lisäämään urheilun arvostusta. Viestintätoiminta on laajan verkoston yhteistyötä, jossa keskeisellä sijalla ovat huippusuoritukset, tarinat, arvostus ja menestys. Strategisia ydinviestejä ovat uusi toimintatapa ja huippusuoritusten kulttuuri, urheilija ja urheilijan polku keskiössä, yhteistyö, Ilo, innostus ja intohimo. Vuonna 2014 Olympiakomitean viestinnän keskeisiä hankkeita olivat Sotšin olympialaisten ja Nanjingin nuorten olympialaisten viestintäprojektit, suomalaisen urheilun viestintäverkoston yhteistyön kehittäminen ja sähköisen viestintäympäristön uudistaminen. Urheilijoille, valmentajille ja lajeille suunnattua viestintää kehitettiin erityisesti kisaprojektien kautta. Kisoihin valmistautumisessa lisättiin ja painotettiin henkilökohtaisia kohtaamisia urheilijoiden, valmentajien ja muiden huippu-urheiluverkoston toimijoiden välillä. Lajien viestintäihmiset ja avaintoimijat osallistettiin yhteiseen tekemiseen ja yhteiseen viestintään ja Olympiajoukkueille rakennettiin sisäiset foorumit sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Toimintavuoden lopussa käynnistettiin lajiliittojen ja lajien kanssa yhteisen uutishuone-palvelun suunnittelu. Palvelun tarkoituksena on tukea lajien viestintää ja se rakennetaan toimivaksi vuoden 2015 aikana. Olympiakomitean viestintä osallistui aktiivisesti palloilulajien ja voimistelun yhteisen menestyssuunnitelman rakentamiseen, urheiluakatemioiden viestinnän kehittämiseen, Olympia-akatemian viestinnän edistämiseen sekä Sport Finland tapahtumayksikön viestintätoimintoihin. Toimintavuoden 2014 aikana Olympiakomitean ja Valon viestintäosastot yhdistettiin yhdeksi yksiköksi, joka jatkossa kehittää ja koordinoi koko suomalaisen liikunnan ja urheilun viestintää. 518 990 eri kävijää uusilla sport.fi-sivuilla 2014 47 254 Olympiajoukkueen tykkääjää Facebookissa 18 523 Olympiajoukkueen seuraajaa Twitterissä 29

Kuva: Urheilumuseo Kuva: Urheilumuseo RESPECT Kuva: Urheilumuseo Kuva: Urheilumuseo / Pressfoton kokoelma, Hannu Vierula 30

Toimi Alatalo 4.4.1929 4.5.2014 Toimi Alatalo kuului Suomen voitokkaaseen maastohiihdon viestimiehistöön vuoden 1960 talviolympialaisissa Squaw Valleyssa. Savitaipaleella vuonna 1929 syntynyt Alatalo edusti urallaan Mikkelin Hiihtäjiä, Lappeenrannan Hiihtäjiä ja Savitaipaleen Urheilijoita. Hän voitti 15 kilometrillä Suomen mestaruuden kahdesti ja viestissä kerran. Salpausselän Kisoissa hän voitti pikamatkan vuonna 1959. Alatalon uran kohokohdaksi nousi vuoden 1960 Olympiamatka. Kisojen viestistä muodostui yllättävine käänteineen suomalaisen hiihtohistorian unohtumaton klassikko Veikko Hakulisen kukistaessa ankkuriosuuden loppusuoralla kisojen pikamatkan voittajan Norjan Haakon Brusveenin 0,8 sekunnilla. Ruotsin Janne Stefansson ja Neuvostoliiton Anatoli Seljuhin olivat sitä ennen haukanneet osuuksillaan tyhjää ja pudonneet pari minuuttia kärkikaksikosta. Korkeassa ilmanalassa käydyt kisat heittivät haasteen myös Suomen joukkueen avausosuudella hiihtäneelle Alatalolle. - Olin sauvonut kahdeksaan kilometriin tultaessa puolen minuutin eron seuraaviin. Sitten menivät jalat kerralla, sillä kertaa alamäessä! Katkesin niin täydellisesti, että ainoa ajatukseni oli vaihtoon saakka jaksaminen, on Alatalo myöhemmin muistellut. Alatalo kilpaili talveen 1964 saakka melko hyvällä menestyksellä, mutta hänen omien sanojensa mukaan kyseessä oli olympiamatkan jälkeen jo jäähdyttely. Opetusministeriö myönsi Toimi Alatalolle Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon vuonna 2001. Sirkka Vilander (os. Polkunen) 6.11.1927 28.9.2014 Hiihdon olympiavoittaja Sirkka Vilander (o.s. Polkunen) muistetaan paitsi Suomen kultamitaliviestin aloittajana Cortina d Ampezzon talvikisoissa 1956, myös koko olympiahistorian ensimmäisenä naishiihtäjänä. Sirkka Polkunen syntyi Jyväskylän maalaiskunnassa 6.11.1927. Hän teki työuransa Vihtavuoren ammustehtaalla lataajana ja edusti koko hiihtouransa ajan Vihtavuoren Pamausta. Kilpahiihdon vuonna 1947 aloittanut Polkunen teki läpimurron kansalliseen kärkeen 1951. Naisten maastohiihto tuli mukaan talviolympiakisojen ohjelmaan Oslossa 1952, ja historiallisessa naisten 10 km:n olympiakilpailussa Polkunen pääsi ladulle ensimmäisenä saatuaan arvonnassa lähtönumeron 1. Hän sijoittui viidenneksi edellään kolmoisvoiton Suomelle ottaneet Lydia Wideman, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen. Falunin MM-kisoissa 1954 Polkunen sijoittui 10 km:llä kuudenneksi ja sai 3 x 5 km:n viestissä hopeaa tultuaan avausosuudelta vaihtoon ensimmäisenä. Cortina d Ampezzon talviolympiakisoissa Polkunen hiihti kultamitalin tuoneen viestin lisäksi kahdeksanneksi 10 km:llä. Polkunen saavutti hiihtourallaan lisäksi yhden SM-hopean ja kolme pronssia. Suurimman henkilökohtaisen voittonsa hän otti Zakopanen kisojen 10 km:llä 1955. Kilpaladut Sirkka Polkunen jätti talven 1957 jälkeen. 31

90 vuotta 14.12.2014 Siiri Rantanen 3x5 kilometrin viestihiihdon olympiakultaa 1956 ja olympiapronssia 3x5 kilometrin 1960. 10 kilometrin hiihdon olympiapronssia 1952. Suomalaisen hiihtourheilun legenda Siiri Äitee Rantanen voitti mittavalla urallaan kolme olympiamitalia, viisi MM-mitalia ja 26 SM-mitalia. Hänen hiihtouransa alkoi Wärtsilän Teräksessä, mutta parhaina vuosinaan hän edusti Lahden Hiihtoseuraa. Kansainvälisen hiihtouran jälkeen Rantanen voitti 1960-luvulla maastojuoksun ja maantiepyöräilyn SM-kultaa. Vielä 1977 ja 1976 hän oli yli 50-vuotiaana nopein nainen Finlandia-hiihdossa (75 km). Vuoden suomalaiseksi naisurheilijaksi hänet on valittu neljä kertaa. Hänelle on myönnetty myös Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi vuonna 2009. 60 vuotta 10.4.2014 Jouko Törmänen Suurmäen olympiakultaa 1980. Mäkihyppääjä Jouko Törmänen voitti Suomen ainoan kultamitalin Lake Placidin talviolympiakisoissa 1980. Ounasvaaran Hiihtoseuraa koko uransa ajan edustanut Törmänen aloitti mäkihyppyharrastuksen 11-vuotiaana ja nousi urallaan moninkertaiseksi MM- ja olympiaedustajaksi. Suomen mestaruuksia hän voitti neljä kappaletta, kaikki normaalimäessä. Rakennusinsinööriksi kouluttautunut Törmänen teki aktiiviuransa jälkeen harvinaisen ansiokkaan uran myös mäkiurheilun järjestötehtävissä: hän toimi Suomen Hiihtoliiton varapuheenjohtajana 1993 2002 ja vuodesta 2004 alkaen Kansainvälisen Hiihtoliiton FIS:n mäkihyppykomitean puheenjohtajana. Vuonna 2008 hänelle myönnettiin valtiovallan tunnustuksena Pro Urheilu -palkinto. 50 vuotta 18.8.2014 Mikko Kolehmainen Kajakkiyksiköiden 500 metrin Olympiakultaa 1992. Mikko Kolehmainen osallistui melonnassa neljiin kesäolympialaisiin vuosina 1984-1996, ja voitti Suomen ainoan kultamitalin Barcelonassa 1992. Hän voitti urallaan myös kajakkiyksiköiden 500 metrin maailmanmestaruuden. Kolehmainen edusti urallaan Mikkelin Melojia. 32

33

34 LIITTEET

LIITE 1 Jäsenistö ja hallinto Liite 1.1 Suomen Olympiakomitean jäsenistö AKK-Motorsport Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen Ampumaurheiluliitto Suomen Baseball- ja Softball-liitto Suomen Biljardiliitto Bob- ja Skeletonliitto Suomen Curlingliitto Suomen Golfliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Hockeyliitto Suomen Ilmailuliitto Suomen Jousiampujain liitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Jääpalloliitto Suomen Karateliitto Suomen Kaukalopallo ja Ringetteliitto Suomen Keilailuliitto Suomen Kelkkailuliitto Suomen Kiipeilyliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Krikettiliitto Suomen Käsipalloliitto Suomen Liitokiekko ry Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Melonta- ja Soutuliitto Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto Suomen Moottoriliitto Suomen Nyrkkeilyliitto Opiskelijoiden Liikuntaliitto Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Palloliitto Suomen Poololiitto Suomen Purjehdus ja Veneily Suomen Pyöräilyunioni Suomen Pöytätennisliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Rugbyliitto Suomen Salibandyliitto Suomen Shakkiliitto Suomen Squashliitto Sukeltajaliitto Suomen Sulkapalloliitto Suomen Sumoliitto Suomen Suunnistusliitto Suomen Taekwondoliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Tanssiurheiluliitto Suomen Tennisliitto Suomen Triathlonliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluliitto Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Suomen Vesihiihtourheilu Suomen Voimisteluliitto Svoli Suomen Wushu-liitto Finlands Svenska Idrott Suomen Työväen Urheiluliitto Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Henkilöjäsen: Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen Peter Tallberg Liite 1.2 Kunniapuheenjohtajat 1. kunniapuheenjohtaja: Jukka Uunila 2. kunniapuheenjohtaja: Tapani Ilkka Liite 1.3 Suomen Olympiakomitean valtuuskunta Puheenjohtaja: Kalervo Kummola, Suomen jääkiekkoliitto Varapuheenjohtaja: Juhani Kaskeala, Suomen Purjehdus ja Veneily Varapuheenjohtaja: Ilkka Rahnasto, Suomen Luisteluliitto 35

Valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet 1.11.2012-2016 AKK-Motorsport Juhani Pakari (Anssi Kannas) Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto Roope Noronen (Matti Sorsa) Suomen Ampumahiihtoliitto Olli Nepponen (Heikki Allonen) Suomen Ampumaurheiluliitto Timo Laurila (Risto Aarrekivi) Suomen Baseball- ja Softball-liitto Mika Sarjanen (Simopekka Vänskä) Suomen Biljardiliitto Ahto Alander (Joni Ahola) Bob- ja Skeletonliitto Esa Haavisto (Kai Lehto) Suomen Curlingliitto Olli Rissanen (Marko Ruottu) Suomen Golfliitto Petri Peltoniemi (Janne Marvaila) Suomen Hiihtoliitto Jukka-Pekka Vuori (Mika Kulmala) Suomen Hockeyliitto Mika Rihtilä (Kari Saari) Suomen Ilmailuliitto Timo Latikka (Hannu Halonen) Suomen Jousiampujain Liitto Andres Gross (Kari Mäenpää) Suomen Judoliitto Esa Niemi (Jaakko Saari) Suomen Jääkiekkoliitto Kalervo Kummola (Harry Bogomoloff) Suomen Jääpalloliitto Kari Peuhkuri (Juha Hilmola) Suomen Karateliitto Petri Tuominen (Seppo Yrtti) Suomen Keilailuliitto Harri Järvinen (Lasse Lintilä) Suomen Kelkkailuliitto Mikko Uotila (Tomi Ahonen) Suomen Kiipeilyliitto Sampsa Jyrkynen (Jari Koski) Suomen Koripalloliitto Timo Elo (Vesa Wallden) Suomen Krikettiliitto Andrew Armitage (Maija Scamans) Suomen Käsipalloliitto Jari Henttonen (Päivi Mitrunen) Suomen Lentopalloliitto Hannu Vuola (Olavi Ala-Nissilä) Suomen Liitokiekkoliitto Jukka Ruuskanen (Jarna Kalpala) Suomen Luisteluliitto Ilkka Rahnasto (Sauli Pollari) Suomen Melonta- ja Soutuliitto Ralf Sund (Minna Kantsila) Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto Kalle Laine (Jukka Pakarinen) Suomen Moottoriliitto Juhani Halme (Kurt Ljungqvist) Suomen Nyrkkeilyliitto Tomi Korpinen (Tobias Karlsson) Opiskelijoiden Liikuntaliitto Hilkka Laitinen (Jenny Söderman) Suomen Painiliitto Mauno Mäki-Töyli (Ilpo Seppälä) Suomen Painonnostoliitto Esa Lomma (Karoliina Lundahl) Suomen Palloliitto Pertti Alaja (Markku Lehtola) Suomen Poololiitto Auli Ovaska-Piispala (Jyri Mustakallio) Suomen Purjehdus ja Veneily Juhani Kaskeala (Jussi Ojutkangas) Suomen Pyöräilyunioni Mika Niskanen (Juha Aintila) Suomen Pöytätennisliitto Esko Heikkinen (Jarmo Siekkinen) Suomen Ratsastajainliitto Kristian Nyman (Aki Ylänne) Suomen Rugbyliitto Ville Siiskonen (Olli Linnossuo) Suomen Salibandyliitto Matti Ahde (Jari Kinnunen) Suomen Shakkiliitto Panu Laine (Jorma Paavilainen) Suomen Squashliitto Leo Hatjasalo (Hannu Mäkinen) Sukeltajaliitto Aleksi Nieminen (Sari Nuotio) Suomen Sulkapalloliitto Tarmo Pipatti (Mika Heinonen) Suomen Sumoliitto Simo Akrenius (Marko Pihlajamäki) Suomen Suunnistusliitto Kirre Palmi (Mika Ilomäki) Suomen Taekwondoliitto Markku Murto (Jarkko Mäkinen) Suomen Taitoluisteluliitto Marie Lundmark (Lea Åman) Suomen Tanssiurheiluliitto Antero Koponen (Topi Piela) 36

Suomen Tennisliitto Matti Virtanen (Teemu Purho) Suomen Triathlonliitto Toni Niiranen (Marko Selin) Suomen Uimaliitto Sami Wahlman (Eerika Laalo-Häikiö) Suomen Urheiluliitto Ahti Arokallio (Maarit Ovaska) Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta Erkki Lönnrot (Riikka Juntunen) Suomen Vesihiihtourheilu Laura Lammi (Juha Halme) Suomen Voimisteluliitto Svoli Anne Martikainen (Erkki Vuori) Suomen Wushu-liitto Jaana Meriläinen (Pasi Pirhonen) Finlands Svenska Idrott Jan-Erik Enestam (Michael Oksanen) Suomen Työväen Urheiluliitto Sirpa Paatero (Jukka Ukkola) Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Martti Huhtamäki (Tapio Arponen) Kansainvälinen Olympiakomitea Kansainvälinen Olympiakomitea Talvikisajoukkueiden urheilijaedustaja Tanja Poutiainen Peter Tallberg Saku Koivu (Laura Lepistö) Kesäolympiakisajoukkueiden urheilijaedustaja Sari Multala (Jarkko Ala-Huikku) Liite 1.4 Hallitus ja puheenjohtajisto Puheenjohtaja Risto Nieminen Varapuheenjohtajat Susanna Rahkamo Jukka Rauhala Lisäksi valtuuskunnan puheenjohtaja Kalervo Kummola ja varapuheenjohtajat Juhani Kaskeala ja Ilkka Rahnasto voivat osallistua hallituksen kokouksiin ilman äänioikeutta. Jäsenet Olli-Pekka Karjalainen, urheilijajäsen Maria Laakso Tuuli Merikoski Pia Nybäck Antti Peltoniemi Antti Pihlakoski Emma Terho, urheilijajäsen Hannu Tihinen Peter Tallberg, KOK:n jäsen 37

1.5 Huomionosoitukset Pöytäviirit nro 407 Puolustusvoimien urheilukoulun 35. perinnepäivän päiväjuhla, 23.8.2014 1.6 Henkilöstö päätoimiset toimistotyöntekijä Esko Asikainen (1.1. 28.2.2014) projektipäällikkö Peter Brüll markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Elo (31.5.2014 saakka) valmennuspäällikkö Asko Härkönen (31.8.2014 saakka) asiantuntija Mikaela Ingberg tietojärjestelmäassistentti Leila Jäntti urheiluakatemiajohtaja Markus Kalmari palvelupäällikkö Heli Katajamäki talousjohtaja Päivi Kekäle asiantuntija Anna Kirjavainen (1.10.2014 alkaen) huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen lajiryhmävastaava Mika Lehtimäki tiedottaja Laura Lehtonen (15.8.2014 saakka) Sotši suksihuoltoprojektin vetäjä Teemu Lemmettylä (31.3.2014 saakka) harjoittelija Kati Mälkki (13.8.2014 alkaen) viestintäpäällikkö Mika Noronen valmennuspäällikkö Antti Paananen (1.11.2014 alkaen) huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paavolainen viestinnän avustaja Hanna Parviainen (11.8.2014 alkaen) tapahtumapäällikkö Essi Puistonen yhteyspäällikkö Pirjo Puskala (9.11.2014 saakka) yhteyspäällikkö Hanna Sarkeala (31.5.2014 saakka) lajiryhmävastaava Pasi Sarkkinen urasuunnittelun asiantuntija Jari Savolainen (31.5.2014 saakka) pääsihteeri Mika Sulin (30.4.2014 saakka) harjoittelija Emma Tapanen (22.9.2014 alkaen) Sport Finland asiantuntija Niina Toroi harjoittelija Mikaela Wulff (28.2.2014 saakka) lajiryhmävastaava Kimmo Yli-Jaskari Osa-aikaiset huippu-urheiluyksikön fysioterapeutti Jari Alamäki huippu-urheiluyksikön vastuulääkäri Harri Hakkarainen huippu-urheiluyksikön fysioterapeutti Juha Koistinen huippu-urheiluyksikön fysioterapeutti Jari Rautiainen huippu-urheiluyksikön urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen osa-aikaiset (ostopalveluna) valmentajakoulutuksen asiantuntija Kirsi Hämäläinen urheilupedagogiikan asiantuntija Minna Blomqvist johdon assistentti Satu Himberg, Valo ry pääsihteeri Teemu Japisson, Valo ry henkilöstöpäällikkö Riikka Valjakka, Valo ry 38

LIITE 2 Kansainvälinen toiminta 2.1 Kansainvälinen Olympiakomitea, KOK (International Olympic Committee, IOC) Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaisjäsenet olivat Peter Tallberg ja Saku Koivu. Kansainvälisen Olympiakomitean valiokuntien suomalaisjäsenet vuonna 2014: Sport for All -valiokunta (IOC Sport for All Commission) Paavo Komi, jäsen Urheilijavaliokunta (IOC Athletes Commission) Peter Tallberg, kunniajäsen Maailman olympiaurheilijoiden liitto (World Olympians Association) Peter Tallberg, hallituksen jäsen, KOK:n urheilijoiden edustaja Agenda 2020 -työryhmä (Honour clean athlets) Peter Tallberg, jäsen Risto Nieminen, jäsen 2.2 Maailman Olympiakomiteoiden Liitto (Association of National Olympic Committees, ANOC) Roger Talermo toimi Maailman Olympiakomiteoiden Liiton hallituksen jäsenenä Euroopan edustajana. 2.3 Euroopan Olympiakomiteat (European Olympic Committees, EOC) Euroopan Olympiakomiteoiden valiokuntien suomalaisjäsenet vuonna 2014: Baku 2015 European Games (Coordination Commission) Roger Talermo, jäsen Kulttuuri- ja perintökommissio (Culture and Legacy Commission) Susanna Rahkamo, puheenjohtaja European Youth Olympic Festival Commission Peter Brüll, jäsen 39

LIITE 3 Asiantuntijaryhmät 3.1 Urheilijavaliokunta Puheenjohtaja Mikko Ronkainen, Kesäolympialajien urheilijaedustajat 2013-2016 Jarkko Ala-Huikku, paini Olli-Pekka Karjalainen, yleisurheilu Niina Kelo, yleisurheilu Sari Multala, purjehdus Pia Sundstedt, maantiepyöräily ja maastopyöräily Talviolympialajien urheilijaedustajat 2014-2017 Emma Terho (o.s. Laaksonen), jääkiekko Laura Lepistö, taitoluistelu Tanja Poutiainen, alppihiihto, pujottelu ja suurpujottelu Ei-olympialajien urheilijaedustaja 2013-2016 Matti Keskinarkaus, hiihtosuunnistus Kesän palloilujoukkuelajien urheilijaedustaja 2013-2016 Hanno Möttölä, koripallo Vammaisurheilun edustaja Toni Piispanen, pyörätuolikelaus Heli Katajamäki, sihteeri 3.2 Olympia-akatemia Kunniapuheenjohtaja Anja Järvinen Puheenjohtaja Petri Haapanen Jäsenet Oskar Breilin Katja Huotari Jari Kanerva Tiina Kivisaari Heli Valkama Miikka Neuvonen Nina Luukkainen 3.3 Suomen Olympiavoittajat ry puheenjohtaja Pertti Ukkola Jäsenet Veikko Kankkonen Marja-Liisa Kirvesniemi Mikko Kolehmainen Juha Mieto Tomi Poikolainen Marjut Rolig sihteeri Päivi Kekäle Suomen Olympiavoittajat ry:n hallitus kokoontui 1.3.2014 Lahdessa ja 16.8.2014 Teuvalla. Vuosikokous pidettiin Lahdessa Salpausselän kisojen yhteydessä 1.3.2014. Kokoukseen osallistuivat olympiavoittajista Pertti Ukkola, Juha Mieto, Veikko Kankkonen, Jyrki Järvi, Siiri Rantanen, Arto Koivisto ja Jouko Törmänen. Kunniajäsenistä paikalla olivat Kosti Rasinperä, Jukka Uunila, Tapani Ilkka ja Leena Nyman. 3.4 Pro Olympia ry Kunniapuheenjohtaja Ingmar Björkman Puheenjohtaja Matti Hintikka Jäsenet Kai Gardberg Tuomo Jalantie Risto Järmälä Reijo Kiljunen Pentti Pekkala Pekka Sohlberg 40

LIITE 4 Valtion valmennus- ja harjoitteluapurahat 4.1 Kesäyksilölajien urheilija- ja valmentaja-apurahat Iso apuraha 20 000 (saajat lihavoituna) Pieni apuraha 10 000 Valmentaja-apuraha on ollut 1250-2500 euroa URHEILIJA VALMENTAJA AMPUMAURHEILU Kemppainen Marko Lauri Siltavirta Mäkelä-Nummela Satu Nummela Matti Kurki Juho Mauri Röppänen Suhonen Mira Seppo Nevansuu Björkbacka Jaakko Juha Hirvi Sorvo Henri Lauri Siltavirta BEACH VOLLEY Nyström Emilia ja Eerika Tampouratzis Kostas Lahti Taru Kai Liukkonen JUDO Sundberg Jaana Jokinen Jukka-Pekka Balatkhanov Vadud Myllylä Seppo MELONTA Dietrich Miika Jussi Paatonen MIEKKAILU Vuorinen Niko Peeter Nelis NYRKKEILY Potkonen Mira Maarit Teuronen Hukkanen Ville Hukkanen Esa PAINI Hietaniemi Rami Yli-Hannuksela Marko Suominen Veli-Karri Jukka Loikas Kallio Timo Ari Heikiö Olli Petra Ahto Raska Haapamäki Jani Juha Virtanen Heino Ville Gergö Wöller Kuosmanen Elias Tarino Aki Martikainen Petteri Ilpo Seppälä 41