Vuosikertomus Suomen Olympiakomitea ry

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012 Suomen Olympiakomitea ry

2 Suomen Olympiakomitea ry Radiokatu Helsinki puh. (09) fax (09) tai Kuvat: Suomen Olympiakomitea, Petri Korteniemi/SPV, Jean-Pierre Durand / SUL, Ralph Larmann/Suomen Urheilugaala, Taitto ja paino: Edita Prima Oy, Helsinki 2013 Kannen kuva: Cover: Tuuli Petäjä vastasi Suomen joukkueen parhaasta suorituksesta Lontoon olympialaisissa, hän saavutti hopeaa purjehduksen RS:X luokassa Tuuli Petäjä was responsible for the best achievement of the Finnish team in the London 2012 Olympic Games. She claimed silver in the RS:X class sailing competition. ISBN (NID): ISBN (PDF):

3 Sisällysluettelo 1 Yleistä...4 General Review Jäsenistö ja hallinto Jäsenistö Kunniapuheenjohtajat Valtuuskunta Hallitus ja puheenjohtajisto Yhdistyksen talous Kokoukset Huomionosoitukset ja ansiomerkit Henkilöstö Asiantuntijaryhmät Urheilijavaliokunta Urheilulääketieteen asiantuntijaryhmä Valmennuksen asiantuntijaryhmä (VAR) Urheilijan elämänura -asiantuntijaryhmä (ELÄ!) Suomen Olympiavoittajat ry Pro Olympia yhdistys Valmennus- ja koulutustoiminta Huippu-urheilun valmennustuet Haastajaohjelma Urheilijoiden opinto- ja urasuunnittelun tukeminen Urheiluakatemiat Terveydenhuolto Valmennusosaamisen kehittäminen Huippu-urheilun muutostyö Viestintä ja markkinointi Viestintä Markkinointi Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen Olympiakomitea, KOK (International Olympic Committee, IOC) Maailman Olympiakomiteoiden Liitto (Association of National Olympic Committees, ANOC) Euroopan Olympiakomiteat (European Olympic Committees, EOC) Pohjoismainen yhteistyö Muu kansainvälinen toiminta Olympiakisat XXX olympiadin kisat Lontoossa XX talvikisat Sotšissa Nuorten Olympialaiset Innsbruck Jäsenjärjestöjen valmennustuet...30 liitteet Liite 1 Valtion valmennus- ja harjoitteluapurahat...39 Liite 2 Olympiavalmennustuet Liite 3 Ei-olympialajien valmennustuet Liite 4 Palloilulajien valmennustuet Liite 5 Haastajaohjelman valmennustuet Liite 6 Nuorten olympiavalmentajat Liite 7 Valmennuksen kehittämistuet Liite 8 Suomen joukkue ja suomalaissijoitukset Lontoon olympialaisissa Liite 9 Suomen joukkue ja mitalistit Nuorten olympialaisissa Innsbruckissa Liite 10 Tuloslaskelma Liite 11 Tase Liite 12 Tilintarkastuskertomus

4 Yleistä Suomen Olympiakomitean toimintasuunnitelmien painopistevalinnat ovat jo usean vuoden ajan perustuneet vuonna 2004 valmistuneeseen Kivistön työryhmän toimenpidesuosituksiin sekä vuonna 2008 valmistuneeseen Risto Niemisen työryhmän muistioon. Niemisen työryhmän muistiossa esitettyjen periaatteiden toteutuksen valmistelu ja toisaalta aikaisempien painopistevalintojen jatkaminen leimasivat Olympiakomitean toimintaa vuonna Vuonna 2012 Suomen Olympiakomiteassa tapahtui useita henkilöstömuutoksia. Pääsihteeri Jouko Purontakanen jäi eläkkeelle, hänen seuraajakseen valittiin Mika Sulin, joka aloitti tehtävässään Myös puheenjohtaja vaihtui toimintavuoden 2012 aikana, kun Suomen Olympiakomitean valtuuskunta valitsi Risto Niemisen puheenjohtajaksi Samassa kokouksessa valittiin myös Olympiakomitean uusi hallitus alkaneelle olympiadille. Vuoden 2012 toimintaa leimasi vahvasti valmistautuminen ottamaan vuoden 2013 alussa vastuu suomalaisen huippu-urheiluverkoston johtamisesta ja koordinoinnista. Olympiakomitean hallitus valitsi kokouksessaan Mika Kojonkosken aloittavan Huippu-urheiluyksikön johtajaksi. Suomen Olympiakomitea oli mukana perustamassa uutta liikunnan ja urheilun kattojärjestöä yhdessä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n, Nuori Suomi ry:n ja Kuntoliikuntaliitto ry:n kanssa. Nämä kolme järjestöä siirsivät operatiivisen toimintansa uuteen järjestöön vuoden 2013 alusta alkaen. Uuteen järjestöön yhdistetään järjestöjen vastuulla olevat yhteiskunnallisesti tärkeät asiakokonaisuudet, kuten aikuisliikunta, lasten ja nuorten liikunta sekä liikunnan ja urheilun kehitys- ja edunvalvontatyöt. Uusi järjestö perustettiin ja se sai nimekseen Valo - Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry. Uuden järjestön syntyessä sovittiin myös Sport Finlandin siirtymisestä SLU:sta Olympiakomiteaan vuoden 2013 alussa. Sport Finland toimii yhteistyöelimenä kuntien, järjestöjen ja opetusja kulttuuriministeriön kesken. Se tarjoaa konsultointia ja koulutusta, jota järjestöt ja kunnat voivat hyödyntää hakiessaan ja järjestäessään kansainvälisiä urheilu- ja liikuntatapahtumia. Tilikauden kokonaistuotot olivat euroa ja kokonaiskulut euroa. Tilikauden alijäämä oli euroa. Oman pääoman arvo taseessa on euroa. Toimintavuoden 2012 keskeiset toiminnan painopistealueet olivat: 1. XXX olympiadin kisat Lontoossa 2. Huippu-urheilun muutostyö 1. XXX olympiadin kisat Lontoossa Lontoon XXX kesäolympiakisat olivat puitteiltaan ja järjestelyiltään, sekä myös urheilullisesti arvioi- den erinomaiset. Kisapuitteet suorituspaikkojen ja kisakylien osalta olivat hyvin toimivat, kisajärjestelyt harjoitus- ja kilpailupaikoilla onnistuivat loistavasti, sekä myös liikennejärjestelyt sujuivat alun kangertelun jälkeen moitteitta. Pelätyt turvallisuusuhkakuvat eivät toteutuneet ja itse kilpailujen taso ja henki olivat Olympiakisojen arvolle sopivat. Suomi osallistui Lontoon kisoihin 57 urheilijan ja 14 lajin laajuisella joukkueella. Yleisurheilu oli joukkueen suurin lajiryhmä 18 urheilijallaan. Kaikki valitut urheilijat saavuttivat kv. liittojen asettamat karsintakriteerit, poikkeuksena painonnosto, jossa hyödynnettiin KOK:n ja kv lajiliiton tarjoama kutsu paikka. Kilpailut käytiin Lontoossa lukuun ottamatta melontaa ja soutua (Eton) sekä purjehdusta (Weymouth). Lajien viimeistelyleiritys suoritettiin pääosin kotimaassa, poikkeuksena uinti, pyöräily, taekwondo ja muutamat yleisurheilijat. Suomen Olympiakomitean asettama menestystavoite Lontoon kisa-joukkueelle oli kolme mitalia ja kuusi pistesijaa. Tavoite saavutettiin tuloksen ollessa kolme mitalia ja seitsemän pistesijaa. Osin kokonaisarviota heikensivät muutamat selkeät pettymykset, jokunen suoritus alle urheilijan oman tason, sekä osin urheilijan jääminen liian kauas lajinsa olympiakärjestä. Suomen sijoitus mitalitaulukossa oli 60. Pohjoismaisessa vertailussa edellä olivat Tanska (9 mitalia), Ruotsi (8) ja Norja (4). Ero pohjoismaiseen kärkisijaan on siis merkittävä. Lontoon olympiakisojen valmistelut ja kisaprojektin toteutus onnistuivat kohtuullisen hyvin. Yhteistyö lajiliittojen kanssa sujui pääsääntöisesti ongelmitta. Järjestelmätuen piirissä tähän saakka olleet kesälajiliitot olivat edelleen kesälajeista vahvimmin edustettuina sekä joukkueen kokoonpanossa että menestyksessä. Joukkueelle asetetut tavoitteet saavutettiin, mutta joukkueen valintaprosessi ja kriteeristö kaipaa jatkossa tarkennuksia. 2. Huippu-urheilun muutostyö Huippu-urheilun muutosryhmä sai työnsä päätökseen vuoden 2012 lopussa. Työryhmän tehtävänä oli löytää konkreettisia toimenpiteitä, joiden tuloksena Risto Niemisen työryhmän vuonna 2008 esittämät visiot voidaan toteuttaa. Muutosprojekti toimi Suomen Olympiakomitean yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erityisavustuksen tuella. Projektiryhmän työtä seurasi ja ohjasi Olympiakomitean hallituksen nimeämä ohjausryhmä ja Olympiakomitean henkilöstö osallistui tiiviisti ryhmän työskentelyyn. Huippu-urheilun muutostyössä keskityttiin vuonna 2012 väliraportin esitysten toimeenpanoon ja Huippu-urheiluyksikön ja sen kolmen ohjelman valmisteluun ja käynnistämiseen. Muutosryhmä teki valmistelutyön, jonka pohjalta syntyivät 4

5 sopimukset yhteistyöstä Paralympiakomitean sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn kanssa sekä huippu-urheiluyksikön edellyttämä Olympiakomitean sääntöjen eräiden pykälien muuttaminen Lauri Tarastin selvitystyön pohjalta. Yhdistyksen kokous päätti näiden sääntöjen eräiden pykälien muuttamisesta Syksyn aikana valmisteltiin muutostyön loppuraportti, joka julkaistiin Loppuraportti on tiivistelmä huippu-urheilun muutoksen linjoista ja tilanteesta 2012 vuoden lopussa. Urheiluakatemiaohjelman valmistelemiseksi toteutettiin keväällä laaja Urheiluakatemiakiertue, jossa tavattiin noin 2000 akatemiaverkoston toimijaa seitsemällätoista eri paikkakunnalla. Kiertueen tuloksena syntyi paljon paikallisia kehittämisehdotuksia ja ratkaisuja. Kiertue päättyi urheiluakatemiafoorumiin, jossa oli mukana kaikki keskeiset toimijat akatemiaverkostosta. Vuoden aikana valmistui Urheiluakatemiaohjeisto, joka ohjaa jatkossa akatemioiden työtä ja roolia osana huippu-urheiluverkostoa. Huippuvaiheen ohjelman valmistelemiseksi luotiin malli valmennuksen tukijärjestelmien uudistamiselle sekä luotiin pohja lajiryhmävastaavatyölle. Huippuvaiheen ohjelmaa valmisteltiin lajikohtaisissa tapaamisissa syksyllä, joihin osallistui muutosryhmän ja lajin edustajien lisäksi myös KIHUn asiantuntijoita. Osaamisohjelmassa valmisteltiin Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksen ja OK:n yhteistyösopimusta, jonka kautta KIHU otti vastuun Osaamisohjelman toteuttamisesta. Muutosryhmän toimesta tehtiin yhdessä kansallisen tutkimus- ja kehittämisverkoston kanssa Huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämistoiminta suomalaisen huippu-urheilun menestyksen vahvistajana - linjaukset. Muutosryhmä oli toteuttamassa osaltaan Valmentajuuden kehittämisen ja Valmentajakoulutuksen uudistamishanketta sekä Nuoren Suomen vetämää Lasten urheilun määrittelyn asiantuntijatyötä. 5

6 General Review For several years, the selected areas of emphasis in the operational plans of the Finnish Olympic Committee have rested on the procedural recommendations of the Kivistö working group prepared in 2004, as well as the memorandum of Risto Nieminen s working group formulated in The preparation of the implementation of the principles presented in the memorandum of Nieminen s working group as well as, conversely, the continuation of earlier selected areas of emphasis characterized the operations of the Olympic Committee in In 2012, several personnel changes took place in Finland s Olympic Committee. Secretary General Jouko Purontakanen retired on 1 December 2012, whilst his successor, Mika Sulin, was selected on 29 March 2012 and started working in his position on 1 October The position of chairperson also saw change during the year under review (2012), when the delegation of the Finnish Olympic Committee chose Risto Nieminen to be its president on 21 November The new Olympic Committee Executive Board was also appointed for the newly initiated Olympiad. The activities in 2012 were strongly characterized by preparing to take responsibility for the management and coordination of the Finnish elite sport network at the outset of At its meeting on 6 July 2012, the Olympic Committee Executive Board selected Mika Kojonkoski to start working in the position of director of the High Performance Unit on 1 January The Finnish Olympic Committee was involved in establishing the new ceiling organization for exercise and sport together with the Finnish Sports Federation, Young Finland Association and Finnish Sport for All Association. These three organizations transferred their operational functions to the new system for launch at the outset of The socially important portfolios under the responsibility of the associations such as adult exercise and child/youth exercise as well as development and lobbying efforts on behalf of exercise and sport are being combined within the new organization. The new organization was established on 18 June 2012, and it was given the name Valo ( Light in Finnish), Finnish Sports Confederation. With the birth of the new organization, the transfer of Sport Finland from the Finnish Sports Federation to the Olympic Committee was agreed, to occur at the outset of Sport Finland functions as a cooperative body between municipalities, associations and the Ministry of Education and Culture. It offers consulting and training which associations and municipalities can utilize in going after and arranging international sport and exercise events. Total revenue for the fiscal year was EUR and total costs EUR The deficit for the fiscal year was EUR Equity value in the balance sheet totals EUR The pivotal areas of operational emphasis during the financial year (2012) were: 1. XXX Olympiad Games in London 2. Elite sport modification 1. XXX Olympiad Games in London London s XXX Summer Olympic Games 27 July 12 August 2012 were excellent in terms of their framework and arrangements as well as their sports-related reviews. The facilities for the Olympics with regard to the performance sites and Olympic villages were highly functional, the arrangements for the Games at the training and competition venues succeeded brilliantly, and the traffic organization (after the initial missteps) also went very smoothly and without complaints. The anxious scenarios with respect to security were never fulfilled and the standard and atmosphere at the competitive events themselves were in keeping with the dignity and value of the Olympic Games. Finland participated in the London Games with a team comprising 57 athletes and 14 sports. Track and field was the team s largest variety of sport, with 18 athletes. All selected athletes achieved the qualification criteria set by the international Olympic associations (except with regard to weight-lifting), in which the invitation site provided by the International Olympic Committee and the international sport association was utilized. The competitive events took place in London, with the exception of canoeing and rowing (Eton) and sailing (Weymouth). The finishing camp for each of the sports was completed mainly in Finland, with the exception of swimming, cycling, taekwondo and, with a few athletes, track and field. The success objective set by Finland s Olympic Committee for the team going to London was three medals and six point positions. The objective was attained, with a result of three medals and seven point positions. Part of the overall rating was weakened by a few clear disappointments and some results below the athlete s own quality standard, as well as some competitors failing to reach the Olympic peak level. Finland s ranking on the medal table was 60. In the Nordic comparison, Denmark (9 medals), Sweden (8) and Norway (4) were ahead of Finland. The difference compared to the top Nordic position is therefore significant. The preparations for the London Olympic Games and the realization of the Olympic project succeeded reasonably well. Cooperation with the sport associations went smoothly and was mostly trouble-free. The summer sport associations within the circle of system support up to this point were still the strongest represented amongst the summer sports, both with regard to team composition and success. The set goals for the team were achieved, but the team selection process and set of criteria will demand more attention and adjustment as time goes on. 2. Elite sport modification Finnish National Elite Sports Development Group brought its work to a close at the end of The task of the working 6

7 group was to find concrete measures by which the visions presented by Risto Nieminen s working group in 2008 could be realized. The modification project linked with the Finnish Olympic Committee functioned with the support of the special assistance granted by the Ministry of Education and Culture. A steering group appointed by the Olympic Committee Executive Board monitored and directed the work of the project group, and the personnel of the Olympic Committee participated closely in the work of the group. Execution of the proposals in the intermediate report of 2012 as well as the preparation and launch of the High Performance Unit unit and its three programmes was focused on in the modification of elite sport. The development group made preparations on the basis of which the agreements for cooperation with the Paralympic Committee and KIHU the Research Institute for Olympic Sports, as well as the revision of certain sections required by the Elite Sport unit respective to the rules of the Olympic Committee on the foundation of Lauri Tarasti s report, were generated. The revision of certain sections of these rules was decided at the association meeting on 1 January In the autumn, a final report of the modification was prepared, which was published on 5 December The final report is a summary of the policies of the revision in elite sport and the situation at the end of In the spring, an extensive Sports Academy tour was implemented for the preparation of the Sports Academy Programme, in which approximately 2,000 Academy network actors from 17 localities were encountered. As a result of the tour, many local development proposals and solutions were generated. The tour ended in a Sports Academy forum in which all pivotal actors from the Academy network were involved. During the year, a set of Sports Academy guidelines was formulated, which shall steer the work and role of the academies in the future as part of the elite sport network. For the preparation of the Peak-Phase Programme, a model was created for the renewal of the coaching support systems in addition to creating the basis for the work on behalf of groups representing individual sports. The Peak-Phase Programme was prepared in meetings respective to the type of sport concerned during the autumn, in which not only the change group and representatives of the sport attended but also specialists from KIHU. In the Research and Development Programme, a cooperation agreement between KIHU the Research Institute for Olympic Sports and the Olympic Committee, by which means KIHU took responsibility for the implementation of the Research and Development Programme, was prepared. Together with the national research and development network, the development group generated the policies of elite sport research and development operations to strengthen the success of Finnish elite sport. The development group on its part was involved in implementing the renewal project for the Development of Coaching and Coach Training as well as the Specialist Work in Determining Children s Sport conducted by the Young Finland Association. 7

8 2 Jäsenistö ja hallinto 2.1 Jäsenistö Suomen Olympiakomitean jäsenjärjestöt olivat: AKK-Motorsport Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen Ampumaurheiluliitto Suomen Baseball- ja Softball-liitto Suomen Biljardiliitto Bob- ja Skeletonliitto Suomen Curlingliitto Suomen Golfliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Hockeyliitto Suomen Ilmailuliitto Suomen Jousiampujain Liitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Jääpalloliitto Suomen Karateliitto Suomen Keilailuliitto Suomen Kelkkailuliitto Suomen Kiipeilyliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Krikettiliitto Suomen Käsipalloliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Melonta- ja Soutuliitto Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto Suomen Moottoriliitto Suomen Nyrkkeilyliitto Opiskelijoiden Liikuntaliitto Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Palloliitto Suomen Poololiitto Suomen Purjehdus ja Veneily Suomen Pyöräilyunioni Suomen Pöytätennisliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Rugbyliitto Suomen Salibandyliitto Suomen Shakkiliitto Suomen Squashliitto Sukeltajaliitto Suomen Sulkapalloliitto Suomen Sumoliitto Suomen Suunnistusliitto Suomen Taekwondoliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Tanssiurheiluliitto Suomen Tennisliitto Suomen Triathlonliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluliitto Suomen Vesihiihtourheilu Suomen Voimisteluliitto Svoli Suomen Wushu-liitto Finlands Svenska Idrott Suomen Työväen Urheiluliitto Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Vuoden lopussa jäsenjärjestöjen lukumäärä oli 58. Suomen Olympiakomitean jäseniä olivat myös Kansainvälisen Olympiakomitean jäsenet Peter Tallberg sekä Saku Koivu. 2.2 Kunniapuheenjohtajat Suomen Olympiakomitean kunniapuheenjohtajia ovat: 1. kunniapuheenjohtaja Jukka Uunila 2. kunniapuheenjohtaja Tapani Ilkka 2.3 Valtuuskunta Suomen Olympiakomitean valtuuskuntaan kuuluivat Suomen Olympiakomitean jäsenjärjestöjen esityksestä seuraavat henkilöt ja heidän varajäsenensä pidettyyn yhdistyksen varsinaiseen kokoukseen asti: puheenjohtaja varapuheenjohtajat Kalervo Kummola Sirpa Paatero Olli Puntila Suomen Ampumahiihtoliitto Olli Nepponen (Timo Kokkila) Suomen Ampumaurheiluliitto Mikko Nordquist (Curt Sjöblom) Suomen Baseball- ja Softball-liitto Mika Sarjanen (Simopekka Vänskä) Suomen Biljardiliitto Veikko Hannula (Ahto Alander) Bob- ja Skeletonliitto Esa Haavisto (Kai Lehto) Suomen Curlingliitto Olli Rissanen (Yrjö Franssila) Suomen Golfliitto Petri Peltoniemi (Janne Marvaila) Suomen Hiihtoliitto Matti Sundberg (Jouko Törmänen) Suomen Hockeyliitto Kari Nyman (Markus Wiksten) Suomen Ilmailuliitto Kai Mönkkönen (Hannu Halonen) Suomen Jousiampujain Liitto Markku Pakkanen (Seppo Hautamäki) Suomen Judoliitto Tapio Mäki (Jukka Parvinen) Suomen Jääkiekkoliitto Kalervo Kummola (Harry Bogomoloff) Suomen Jääpalloliitto Juha Hilmola (Thomas Huber) Suomen Kanoottiliitto Esko Aaltonen (Tapani Saarinen) (24.4. alk. Suomen Melonta- ja Soutuliitto) 8

9 Suomen Karateliitto Kari Koskinen (Seppo Yrtti) Suomen Keilailuliitto Harri Järvinen (Heikki Sarso) Suomen Kelkkailuliitto Mikko Uotila (Tomi Ahonen) Suomen Keskusshakkiliitto Tuomo Halmeenmäki (Veikko Valo) Suomen Kiipeilyliitto Sampsa Jyrkynen (Jari Koski) Suomen Koripalloliitto Timo Elo (Kari Kaario) Suomen Krikettiliitto Andrew Armitage(Maija Scamans) Suomen Käsipalloliitto Tapio Arponen (Thomas Lindström) Suomen Lentopalloliitto Seppo Siika-aho (Hannu Vuola) Suomen Luisteluliitto Olli Puntila (Sauli Pollari) Suomen Miekkailuliitto Kimmo Pentikäinen (Marja-Liisa Someroja) (24.4. alk. Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto) Suomen Moottoriliitto Juhani Halme (Kurt Ljungqvist) Suomen Nykyaikaisen 5-otteluliitto Jukka Pakarinen (Pekka Santanen) (24.4. alk. Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto) Suomen Nyrkkeilyliitto Sirpa Makkonen (Matti Hietanen) Opiskelijoiden Liikuntaliitto Jukka Tirri (Hilkka Laitinen) Suomen Painiliitto Mauno Mäki-Töyli (Ilpo Seppälä) Suomen Painonnostoliitto Esa Lomma (Karoliina Lundahl) Suomen Palloliitto Markku Lehtola (Kari Uotila) Suomen Poololiitto Auli Ovaska-Piispala (Jyri Mustakallio) Suomen Purjehdus ja Veneily Kurt Lönnqvist (Kim Weber) Suomen Pyöräilyunioni Timo Luostarinen (Jaana Rantanen) Suomen Pöytätennisliitto Esko Heikkinen (Risto Salo) Suomen Ratsastajainliitto Kristian Nyman (Aki Ylänne) Suomen Rugbyliitto Kukka Aho (Olli Linnossuo) Suomen Salibandyliitto Matti Ahde (Jari Kinnunen) Suomen Soutuliitto Samuli Toikka (Ilona Hiltunen) (24.4. alk. Suomen Melonta- ja Soutuliitto) Suomen Squashliitto Leo Hatjasalo (Markku Hyrske) Sukeltajaliitto Matti Anttila (Sari Nuotio) Suomen Sulkapalloliitto Tarmo Pipatti (Mika Heinonen) Suomen Sumoliitto Jarmo Lahti (Sami Ylä-Kero) Suomen Suunnistusliitto Kirre Palmi (Mika Kulmala) Suomen Taekwondoliitto Markku Murto (Jarkko Mäkinen) Suomen Taitoluisteluliitto Marie Lundmark (Irja Simola) Suomen Tanssiurheiluliitto Antero Koponen (Carola Tuokko) Suomen Tennisliitto Matti Virtanen (Teemu Purho) Suomen Triathlonliitto Kauko Kottonen (Marko Selin) Suomen Uimaliitto Sanna Lauslahti (Mikko Sainio) Suomen Urheiluliitto Ahti Arokallio (Tellervo Haapaniemi-Koskinen) Suomen Vesihiihtourheilu Laura Lammi (Juha Halme) Suomen Voimisteluliitto Svoli Kirsti Partanen (Erkki Vuori) Suomen Wushu-liitto Nora Silvennoinen (Antti Kupiainen) Valtuuskuntaan kuuluivat Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaisjäsenet: Peter Tallberg Saku Koivu Valtuuskuntaan kuuluivat urheilun keskusliittojen nimeäminä seuraavat jäsenet: Finlands Svenska Idrott Carl-Olaf Homén (Michael Oksanen) Suomen Työväen Urheiluliitto Sirpa Paatero (Jukka Ukkola) Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Martti Huhtamäki (Timo Lehmuskoski) Valtuuskuntaan kuuluivat seuraavat urheilijajäsenet: Talvikisajoukkueiden urheilijaedustaja Emma Terho (aik. Laaksonen) Kesäolympiakisajoukkueiden urheilijaedustaja Olli-Pekka Karjalainen Suomen Olympiakomitean yhdistyksen varsinainen kokous valitsi kokouksessaan valtuuskuntaan jäsenet olympiadille Uuden valtuuskunnan puheenjohtajaksi kokous valitsi Kalervo Kummolan ja varapuheenjohtajiksi Juhani Kaskealan ja Ilkka Rahnaston. Valtuuskunnan jäsenet olympiadilla : AKK-Motorsport Juhani Pakari (Anssi Kannas) Suomen Ampumahiihtoliitto Olli Nepponen (Heikki Allonen) Suomen Ampumaurheiluliitto Mikko Nordquist (Curt Sjöblom) Suomen Baseball- ja Softball-liitto Mika Sarjanen (Simopekka Vänskä) Suomen Biljardiliitto 9

10 Ahto Alander (Joni Ahola) Bob- ja Skeletonliitto Esa Haavisto (Kai Lehto) Suomen Curlingliitto Olli Rissanen (Yrjö Franssila) Suomen Golfliitto Petri Peltoniemi (Janne Marvaila) Suomen Hiihtoliitto Matti Sundberg (Jouko Törmänen) Suomen Hockeyliitto Mika Rihtilä (Kari Saari) Suomen Ilmailuliitto Jari Lehti (Hannu Halonen) Suomen Jousiampujain Liitto Andres Gross (Kari Mäenpää) Suomen Judoliitto Esa Niemi (Jaakko Saari) Suomen Jääkiekkoliitto Kalervo Kummola (Harry Bogomoloff) Suomen Jääpalloliitto Kari Peuhkuri (Juha Hilmola) Suomen Karateliitto Kari Koskinen (Seppo Yrtti) Suomen Keilailuliitto Harri Järvinen (Lasse Lintilä) Suomen Kelkkailuliitto Mikko Uotila (Tomi Ahonen) Suomen Kiipeilyliitto Sampsa Jyrkynen (Jari Koski) Suomen Koripalloliitto Timo Elo (Vesa Wallden) Suomen Krikettiliitto Andrew Armitage (Maija Scamans) Suomen Käsipalloliitto Jari Henttonen (Tomi Puikkonen) Suomen Lentopalloliitto Hannu Vuola (Olavi Ala-Nissilä) Suomen Luisteluliitto Ilkka Rahnasto (Sauli Pollari) Suomen Melonta- ja Soutuliitto Kari Hellström (Erkki Kauppinen) Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto Kalle Laine (Jukka Pakarinen) Suomen Moottoriliitto Juhani Halme (Kurt Ljungqvist) Suomen Nyrkkeilyliitto Sirpa Makkonen (Tobias Karlsson) Opiskelijoiden Liikuntaliitto Jukka Tirri (Hilkka Laitinen) Suomen Painiliitto Mauno Mäki-Töyli (Ilpo Seppälä) Suomen Painonnostoliitto Esa Lomma (Karoliina Lundahl) Suomen Palloliitto Pertti Alaja (Markku Lehtola) Suomen Poololiitto Auli Ovaska-Piispala (Jyri Mustakallio) Suomen Purjehdus ja Veneily Juhani Kaskeala (Jussi Ojutkangas) Suomen Pyöräilyunioni Mika Niskanen (Mikko Peltonen) Suomen Pöytätennisliitto Esko Heikkinen (Risto Salo) Suomen Ratsastajainliitto Kristian Nyman (Aki Ylänne) Suomen Rugbyliitto Ville Siiskonen (Olli Linnossuo) Suomen Salibandyliitto Matti Ahde (Jari Kinnunen) Suomen Shakkiliitto Panu Laine (Jorma Paavilainen) Suomen Squashliitto Leo Hatjasalo (Hannu Mäkinen) Sukeltajaliitto Teppo Lallukka (Sari Nuotio) Suomen Sulkapalloliitto Tarmo Pipatti (Mika Heinonen) Suomen Sumoliitto Simo Akrenius (Marko Pihlajamäki) Suomen Suunnistusliitto Kirre Palm (Mika Ilomäki) Suomen Taekwondoliitto Markku Murto (Jarkko Mäkinen) Suomen Taitoluisteluliitto Marie Lundmark (Lea Åman) Suomen Tanssiurheiluliitto Antero Koponen (Topi Piela) Suomen Tennisliitto Matti Virtanen (Teemu Purho) Suomen Triathlonliitto Toni Niiranen (Marko Selin) Suomen Uimaliitto Sanna Lauslahti (Eerika Laalo-Häikiö) Suomen Urheiluliitto Ahti Arokallio (Maarit Ovaska) Suomen Vesihiihtourheilu Laura Lammi (Juha Halme) Suomen Voimisteluliitto Svoli Anne Martikainen (Erkki Vuori) Suomen Wushu-liitto Antti Kupianen (Niila Hasko) Valtuuskuntaan kuuluivat Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaisjäsenet: Peter Tallberg Saku Koivu Valtuuskuntaan kuuluivat urheilun keskusliittojen nimeäminä seuraavat jäsenet: Finlands Svenska Idrott Jan-Erik Enestam (Michael Oksanen) Suomen Työväen Urheiluliitto Sirpa Paatero (Jukka Ukkola) Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Martti Huhtamäki (Tapio Arponen) Valtuuskuntaan kuuluivat seuraavat urheilijajäsenet: Talvikisajoukkueiden urheilijaedustaja Hannu Manninen (Mikko Ronkainen) Kesäolympiakisajoukkueiden urheilijaedustaja Sari Multala (Niina Kelo) 10

11 2.4 Hallitus ja puheenjohtajisto Hallituksen kokoonpano asti oli seuraava: puheenjohtaja Roger Talermo varapuheenjohtajat Pia Nybäck Antti Pihlakoski jäsenet sihteeri Jaakko Holkeri Mikaela Ingberg Tiina Kivisaari Saku Koivu Emma Terho Kimmo J. Lipponen Antti Peltoniemi Susanna Rahkamo Jukka Rauhala Peter Tallberg Hanna Sarkeala Hallitus käsitteli kokouksissaan sille esitetyt asiat ja teki asianomaiset päätökset sekä käsitteli kaikki muut sääntöjen mukaan hallituksen päätettäviksi kuuluvat asiat. Hallituksen kokousten pöytäkirjat ovat nähtävissä Suomen Olympiakomitean toimistossa. Uusi valtuuskunta valitsi syyskokouksessaan Suomen Olympiakomitean uuden hallituksen. Samassa kokouksessa uusi valtuuskunta valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Risto Niemisen. Varapuheenjohtajiksi valittiin Susanna Rahkamo ja Jukka Rauhala. Hallituksen kokoonpano olympiadille : Risto Nieminen, hallituksen puheenjohtaja Susanna Rahkamo, hallituksen varapuheenjohtaja Jukka Rauhala, hallituksen varapuheenjohtaja jäsenet sihteeri Maria Laakso Tuuli Merikoski Antti Pihlakoski Pia Nybäck Olli-Pekka Karjalainen Sari Multala Saku Koivu Antti Peltoniemi Hannu Tihinen Peter Tallberg Hanna Sarkeala Hallitus käsitteli kokouksissaan sille esitetyt asiat ja teki asianomaiset päätökset sekä käsitteli kaikki muut sääntöjen mukaan hallituksen päätettäviksi kuuluvat asiat. Hallituksen kokousten pöytäkirjat ovat nähtävissä Suomen Olympiakomitean toimistossa. Puheenjohtajiston kokoonpano asti: Roger Talermo hallituksen puheenjohtaja Pia Nybäck hallituksen varapuheenjohtaja Antti Pihlakoski hallituksen varapuheenjohtaja Kalervo Kummola valtuuskunnan puheenjohtaja Jouko Purontakanen pääsihteeri, esittelijä ( asti) Mika Sulin pääsihteeri, esittelijä (1.10. alkaen) Puheenjohtajiston kokoonpano lähtien: Risto Nieminen hallituksen puheenjohtaja Susanna Rahkamo hallituksen varapuheenjohtaja Jukka Rauhala hallituksen varapuheenjohtaja Kalervo Kummola valtuuskunnan puheenjohtaja Mika Sulin pääsihteeri, esittelijä 2.5 Yhdistyksen talous Valtionavustus toimintaan oli euroa. Joukkuepalloilulajien kehittämiseen opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi euroa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi euroa urheiluakatemioiden valtakunnalliseen koordinointiin ja kehittämiseen, euroa nuorten olympiavalmentajien palkkaukseen, euroa valmentajuuden kehittämiseen sekä huippu-urheilun toimintatavan muutoksen projektiryhmän työskentelyyn euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi henkilökohtaisten valmentajien tukea euroa, josta euroa talvi- ja kesälajien olympiaurheilijoiden ja euroa ei-olympialajien urheilijoiden henkilökohtaisille valmentajille. Oman varainhankinnan tuotto oli yhteensä euroa sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotto euroa. Tuottojen prosentuaaliset osuudet kokonaistuotoista Keskinäisiä avustuksia jaettiin jäsenjärjestöille valmennustukena euroa, josta ei-olympialajien osuus oli euroa ja palloilulajien osuus euroa. Henkilökohtaisten valmentajien tukena jaettiin euroa. Keskinäisiin avustuksiin kuuluivat lisäksi huippu-urheilujärjestelmien kehitysohjelman kulut euroa. Huippu-urheiluohjelman kokonaiskulut olivat euroa. Haastajaohjelman kulut olivat euroa, josta jaetut haastajatuet olivat euroa, nuorten olympiavalmentajien palkkaukseen myönnetyt tuet euroa ja urheiluakatemiakoordinaattorien tuet euroa. Huippu-urheilun osuus varsinaisen toiminnan kuluista oli 67,0 % (sisältäen huippu-urheilun toimintatavan muutoksen 11

12 projektiryhmän kulut euroa sekä olympiakisakulut euroa), nuorten huippu-urheiluohjelman osuus 22,0 % sekä hallinnon, viestinnän ja kansainvälisen toiminnan osuus 11,0 %. J.W. Rangellin rahaston varat olivat yhteensä euroa. Tilikauden kokonaistuotot olivat euroa ja kokonaiskulut euroa. Tilikauden alijäämä oli euroa. Oman pääoman arvo taseessa on euroa. Kulujen prosentuaaliset osuudet kokonaiskuluista Taloushallinnon järjestelmien merkittävin muutostyö saatiin päätökseen. Toimintojen kehittäminen aloitettiin siirtymällä vuoden 2009 syksyllä ostolaskujen sähköiseen käsittelyyn. Sähköinen matkanhallintajärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2012 kesällä. Kehitystyöstä vastasi talouspäällikkö. 2.6 Kokoukset Valtuuskunta kokoontui kevätkokoukseensa ja syyskokoukseensa Yhdistys kokoontui varsinaiseen kokoukseensa Hallitus piti toimintavuoden aikana 10 kokousta: 26.1., 29.2., 15.3., 29.3., 24.4., 24.5., , 4.10., ja Huomionosoitukset ja ansiomerkit Suomen Olympiakomitean hallitus myönsi toimintavuonna yhden suuren ansioristin, 15 ansioristiä ja 58 a seuraaville henkilöille: suuri ansioristi ansioristi ansioristi ansioristi ansioristi ansioristi ansioristi ansioristi ansioristi ansioristi ansioristi Roger Talermo Pia Nybäck Virpi Sarasvuo Emma Terho Niklas Bäckström Karoliina Rantamäki Niklas Hagman Olli Jokinen Niko Kapanen Mikko Koivu Lasse Kukkonen ansioristi ansioristi ansioristi ansioristi ansioristi Toni Lydman Antero Niittymäki Jarkko Ruutu Aino-Kaisa Saarinen Sami Salo Jari Elo Leena Huovinen Mikaela Ingberg Silja Kanerva Tiina Kivisaari Pekka Lehtikallio Janne Leskinen Terhi Mertanen Jari Nieminen Antero Nuuttila Antti Peltoniemi Antti Pihlakoski Mariia Posa Susanna Rahkamo Annina Rajahuhta Pasi Sarkkinen Arto Sieppi Saara Tuominen Mikaela Wulff Anne Helin Jaakko Holkeri Pekka Kemppi Silja Lehtinen Pirjo Muranen Heidi Pelttari Riitta-Liisa Roponen Tuomo Ruutu Noora Räty Mari Saarinen Mirjami Seppälä Anna Vanhatalo Marjo Voutilainen Kimmo J. Lipponen Tommy Ekblom Valtteri Filppula Jenni Hiirikoski Venla Hovi Eero Hyvärinen Jarkko Immonen Reijo Jylhä Michelle Karvinen Miikka Kiprusoff Mira Kuisma Sami Lepistö Rosa Lindstedt Marko Malvela Antti Miettinen Janne Niskala Tuuli Petäjä-Siren Peetu Piiroinen Joni Pitkänen Antti Ruuskanen Saija Tarkki Nina Tikkinen Minnamari Tuominen 12

13 2.8 Henkilöstö päätoimiset pääsihteeri pääsihteeri Jan Tuupainen Kari Virpiö Linda Välimäki Jouko Purontakanen (eläkkeelle ) Mika Sulin ( alkaen) projektipäällikkö Peter Brüll markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Elo valmentajakoulutuksen asiantuntija Kirsi Hämäläinen ( ) kehityspäällikkö Asko Härkönen haastajaohjelman assistentti Ella Jyrkinen ( alkaen) toimistosihteeri Leila Jäntti talouspäällikkö Päivi Kekäle tiedottaja Laura Lehtonen ( alkaen) valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola viestintäpäällikkö Mika Noronen ( alkaen) valmentajakoulutuksen asiantuntija Antti Parviainen ( ) yhteyspäällikkö toimistopäällikkö urasuunnittelun asiantuntija haastajaohjelman assistentti tiedottaja osa-aikaiset sparrari Pirjo Puskala Hanna Sarkeala Jari Savolainen Kaisa Tahvanainen ( saakka) Sari Tuunainen ( saakka) Janne Hänninen ( saakka) Sotši -suksihuoltoprojektin vetäjä Esa Puukilainen projektipäällikkö/olympia-akatemian Lontoo-projekti Tiina Kivisaari ( saakka) harjoittelija Ella Jyrkinen ( saakka) harjoittelija Tommi Virtanen ( ) lääketieteen asiantuntija Tommi Vasankari (Mehiläinen Oy:n resurssoimana) Huippu-urheilun muutoksen projektiryhmä Jukka Pekkala ( saakka) Tapio Korjus ( saakka) Leena Paavolainen ( saakka) Antti Paananen ( saakka) Mika Kojonkoski ( saakka) assistentti Heli Katajamäki ( saakka) 13

14 3 Asiantuntijaryhmät 3.1 Urheilijavaliokunta puheenjohtaja jäsenet sihteeri Sari Multala Teemu Heino Mikaela Ingberg Olli-Pekka Karjalainen Matti Keskinarkaus Saku Koivu Hannu Manninen Hanno Möttölä Tapio Nirkko Mikko Ronkainen Aino-Kaisa Saarinen Emma Terho Pirjo Puskala Urheilijavaliokunta kokoaa huippu-urheilijoiden asiantuntemuksen ja tuo urheilijoiden näkemyksiä Olympiakomitean päätösten valmisteluihin ja Olympiakomitean toimintoihin. Urheilijavaliokunta tekee työtään tunnetuksi urheilijoiden keskuudessa ja pyrkii saavuttamaan mahdollisimman laajan kontaktiverkoston aktiiviurheilijoiden piirissä. Valiokunnan toimintaa esitellään urheilijoille lajien tilaisuuksissa ja leireillä. Valiokunnan tavoitteena on laajentaa verkostoitumista ja yhteistyötä lajiliittojen kanssa. Jokaisessa kokouksessa valiokunta sai raportin huippu-urheilun muutostyön vaiheesta sekä pystyi vaikuttamaan muutoksen etenemiseen. Jokaisessa kokouksessa Olympiakomitean hallituksen urheilijajäsenet Mikaela Ingberg ja Emma Terho kertoivat hallituksen päätöksistä ja käydyistä keskusteluista. Toimintavuoden aikana kokouksissa vierailivat ja alustivat omasta toiminta-alastaan mm. huippu-urheilun muutosryhmän jäsenet Mika Kojonkoski ja Tapio Korjus; Liikkuen Lontooseen kampanja - esittely Emma Terho (Tiina Kivisaari); ADT:n hallitus/matti Keskinarkaus sekä Olympiakomiteasta urasuunnittelun asiantuntija Jari Savolainen. Lontoon olympiakisojen aikana kisakylissä järjestettiin äänestys kesälajien edustajista Urheilijavaliokunnassa. Seuraavalle olympiadille ( ) valittiin Jarkko Ala-Huikku (u), Niina Kelo (u), Olli-Pekka Karjalainen, Sari Multala ja Pia Sundstedt (u). Lisäksi syksyn aikana selvitettiin ei-olympialajeilta ja olympiajoukkuepalloilulajeilta edustajat. Valituiksi tulivat Hanno Möttölä palloilulajien edustajaksi ja Matti Keskinarkaus ei-olympialajien edustajaksi, jotka kumpikin jatkavat tällä olympiadilla aloitettua edustusta. Valiokunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa (27.2., 13.6., 29.8., ja ). Saku Koivun KOK:n luottamusroolien lisäksi urheilijavaliokunnan jäsenistä Mikaela Ingberg toimii kansainvälisessä luottamustehtävässä Euroopan yleisurheiluliiton (EA) urheilijavaliokunnan puheenjohtajana. 3.2 Urheilulääketieteen asiantuntijaryhmä puheenjohtaja jäsenet esittelijä sihteeri Tommi Vasankari Jarmo Ahonen Patrik Borg Eero Hyvärinen Niilo Konttinen Pekka Malmberg Seppo Pehkonen Jari Syrjänen Kari Niemi-Nikkola Asko Härkönen Pirjo Puskala Urheilulääketieteen asiantuntijaryhmä toimii Olympiakomitean urheilulääketieteellisenä asiantuntijaelimenä. Sen työ on vuoden aikana keskittynyt mm. vammojen ehkäisyn tehostamiseen. Toimintavuoden muita painopistealueita olivat mm. Lontoo 2012 Suomen joukkueen terveydenhuollon suunnittelu, urheilijan sairauskulu- ja tapaturmavakuutuksen tilanteen seuranta sekä koulutusasiat. Vuoden aikana on myös tehostetusti edelleen kehitetty tukiurheilijoiden omafysioterapeuttijärjestelmää ja ravintoasiantuntija- ja henkisen valmentamisen verkostojen suunnittelua. Asiantuntijaryhmä osallistuu myös Olympiakomitean omalääkäreille järjestettävän koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä omalääkärijärjestelmän kehittämiseen. Asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa (13.3., ja ). Ryhmän toiminta loppui vuoden 2012 päättyessä. 3.3 Valmennuksen asiantuntijaryhmä (VAR) puheenjohtaja jäsenet esittelijä sihteeri Kari Niemi-Nikkola Susanna Haarala Pia Nybäck Pasi Sarkkinen Simo Tarvonen Tommi Vasankari Jukka Viitasalo Erkka Westerlund Asko Härkönen Pirjo Puskala Valmennuksen asiantuntijaryhmä (VAR) toimii valmennuksen johtajan ja kehityspäällikön asiantuntijaelimenä. Ryhmä osallistuu mm. valmennustukien, urheilija-apurahojen ja valmennuksen kehittämistukien esitysten valmisteluvaiheeseen sekä olympiakisojen (Lontoo 2012 ja Sotši 2014) kisavalmistautumisen sekä olympiakisavalintakriteerien arviointiin. Kaikissa toimintavuoden kokouksissa esiteltiin myös huippu-urheilun muutostyön etenemistä; muutoksen konkretisoitumista eri osa-alueilla (huippu-urheiluyksikkö, osaaminen ja tutkimus- ja kehitystoiminta sekä urheiluakatemiaverkosto), resursointia jne. 14

15 Vuoden aikana VAR kokoontui seitsemän kertaa (16.1., 5.3., 16.4., 15.5., 3.7., 3.9. ja ). Ryhmän toiminta loppui vuoden 2012 päättyessä. Viimeisen kokouksensa VAR piti seminaarimatkalla, jolla tutustuttiin myös Pietarin kamppailulajien akatemian toimintaan painivalmentaja Grigory Davidianin johdolla. 3.4 Suomen Olympia-Akatemia (SOA) puheenjohtaja jäsenet hallituksen edustaja SOA:n kunniapuheenjohtaja esittelijä, sihteeri Petri Haapanen Oskar Breilin Katja Huotari Jari Kanerva Tiina Kivisaari Kimmo Sirainen Jukka Tiikkaja Sari Tuunainen Anja Järvinen Hanna Sarkeala Suomen Olympia-Akatemia piti vuoden aikana 5 kokousta (9.2., 22.3., 3.5., 6.6., sekä ). Tammikuussa osallistuttiin Suomen suurimmille opetusalan EDUCA-messuille Helsingin messukeskuksessa Jatkettiin edellisenä vuonna aloitettu kouluille ja päiväkodeille suunnatun Lontoon kesäolympialaisten 2012 olympiakasvatusaineiston ja tapahtumien työstämistä. Hanke toteutettiin yhteistyössä Nuoren Suomen, Paralympiakomitean sekä Opetushallituksen kanssa. Projektin vetäjänä toimi Tiina Kivisaari. Hanke muodostui kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa työstettiin Opettajan opas, teemalla Liikkuen Lontooseen Oppaasta otettiin kappaleen painos ja sen jakelu tehtiin yhteistyössä Nuoren Suomen Liikuntaseikkailun kanssa alkuvuonna Yhteispostitus tavoitti 2000 koulua ympäri Suomen. Toisessa osassa kouluille ja päiväkodeille suunniteltiin sopiva ohjelma Olympiapäivän läpiviemiseksi sekä työstettiin lisää olympiamateriaalia hankkeen verkkosivuille. Kolmannessa osassa tehtiin urheilijavierailuita kouluille, sekä päätettiin hanke Paralympialaisten jälkeen syyskuussa Oskar Breilin ja Petri Haapanen osallistuivat nuorten urheilijoiden Youth Olympic Games Innsbruck -leiritykseen 2.1. Kansainvälistä Olympiapäivää vietettiin Suomen kouluissa ja päiväkodeissa. Varalan Urheiluopisto järjesti Olympiatapahtuman Tampereen kouluille Osallistuttiin Porin SuomiAreenalle yhteistyössä Veikkauksen kanssa. Kansainvälisen Olympia-Akatemian ja Suomen Olympia-Akatemian järjestämiin Kreikassa pidettyihin istuntoihin osallistuneille järjestettiin alumni-istunto Varalan Urheiluopistolla Tampereella. Tilaisuudessa oli 13 osanottajaa. Tavoitteena näille tapaamisille on etsiä istuntoihin osallistuneille sopivia tapoja olympiakasvatuksen edistämiseen omassa työssä tai harrastuksessa. Ohjelma painottui Sotšin kouluprojektin ideointiin ja vuoden 2012 Innsbruckin ja Lontoon olympiakisoihin, sekä nuorten Olympian kävijöiden aktivoimiseen Akatemian toimintaan. Suomen Olympia-Akatemian 25-vuotisjuhlaistunto järjestettiin Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa. Istunnon ohjelma painottui Lontoo 2012 teemaan, lasten liikuntakasvatukseen sekä urheilijoihin roolimalleina lapsille ja nuorille. Olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermon, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ja Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n toiminnanjohtaja Päivi Ahlroos-Tantun tervehdysten lisäksi ohjelmassa oli luennot mm. valmennusosaamisesta sekä Espoon Meritorin koulun olympiapäivä esittely. Haastateltavana urheilijoina sekä panelisteina olivat olympiamitalistit Mikaela Wulff ja Emma Terho, sekä paralympiamitalisti Toni Piispanen. Puheessaan ajankohtaisista aiheista puheenjohtaja Talermo korosti mm. Huippu-urheilun muutostyötä ja sen keskiössä olevaa urheilijaa, sekä Lontoon olympiakisoja. Istunnon käytännön järjestelyissä oli mukana Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Paikalla oli 40 alueellista ja valtakunnallista urheiluvaikuttajaa; kuntien päättäjiä, urheilujärjestöjen edustajia, valmentajia, opettajia ja opiskelijoita. Yhteisöpalvelu Facebookin Olympia-Akatemian ryhmässä, sekä Facebookin Olympic Academy Finland sivuilla keskusteltiin olympiakasvatuksesta, jaettiin tietoja aihealueesta, sekä verkostuttiin kansainvälisesti. Olympia-Akatemian toimintoja esiteltiin myös Olympiakomitean Olympic Team Finland -Facebook-sivulla. Kansainvälisen Olympia-Akatemian (IOA) istuntoihin Kreikan Olympiassa osallistuttiin seuraavasti: th Joint International Session for Presidents or Directors of National Olympic Academies - Petri Haapanen ja Hanna Sarkeala nd International Session for Young Participants - Manu Myllyaho ja Leena Rusanen Master s Degree Programme - Miikka Neuvonen Kansainvälisen Olympiakomitean 8th IOC Sport Education and Culture -kongressiin Hollannin Amsterdamissa osallistuivat puheenjohtaja Petri Haapanen ja Hanna Sarkeala. 3.5 Urheilijan elämänura -asiantuntijaryhmä (ELÄ!) puheenjohtaja Jari Savolainen jäsenet Marko Asell Leena Huovinen Päivi Frantsi Reijo Jylhä Matti Keskinarkaus 15

16 Jan-Erik Krusberg Hanno Möttölä Virpi Ojakangas-Palmunen/ Anna Heiramo hallituksen edustaja Susanna Rahkamo Urheilijan elämänura -asiantuntijaryhmä (ELÄ!) toimii opinto- ja urasuunnittelun asiantuntijan työn tukena. ELÄ! käsittelee ja ideoi laajasti urheilijan elämänhallintataitoihin liittyviä asioita. Ryhmä kokoontui toimintavuoden aikana yhden kerran huhtikuussa. 3.6 Suomen Olympiavoittajat ry puheenjohtaja jäsenet sihteeri Pertti Ukkola Veikko Kankkonen Marja-Liisa Kirvesniemi Mikko Kolehmainen Juha Mieto Tomi Poikolainen Marjut Rolig Päivi Kekäle 3.7 Pro Olympia yhdistys puheenjohtaja Matti Hintikka kunniapuheenjohtaja jäsenet Ingmar Björkman Kai Gardberg Tuomo Jalantie Risto Järmälä Reijo Kiljunen Pekka Sohlberg Pro Olympia -yhdistys on Suomen Olympiakomitean suojassa toimiva olympiakeräilijöiden yhdistys. Yhdistyksen hallitus jatkoi vuoden 2012 entisessä koostumuksessaan kokoontuen toimintavuoden aikana kaksi kertaa. Yhdistys järjesti Urheilumuseolla luentotilaisuuden, jossa KOK:n jäsen Peter Tallberg esitelmöi olympialiikkeen nykytilasta. Pro Olympia -yhdistys on käynyt kirjeenvaihtoa ulkomaisten olympiakeräilijöiden kanssa välittäen olympiatietoutta. Suomen Olympiavoittajat ry:n hallituksen kokous ja vuosikokous pidettiin Lahdessa Salpausselän Kisojen yhteydessä. Kokoukseen osallistui olympiavoittajista Pertti Ukkola, Samppa Lajunen, Siiri Rantanen, Sirkka Vilander, Jouko Törmänen, Pekka Vasala, Juha Mieto, Marja-Liisa Kirvesniemi, Veikko Kankkonen ja Jyrki Järvi. Kunniajäsenistä paikalla olivat Jukka Uunila, Kalevi Tuominen, Kosti Rasinperä, Tapani Ilkka ja Leena Nyman. 16

17 4 Valmennus- ja koulutustoiminta 4.1 Huippu-urheilun valmennustuet Lajiliittojen valmennuksen tuki kohdennettiin aiemmin päätettyjen periaatteiden mukaisesti järjestelmätukena lajiliittojen valmennusjärjestelmien tukemiseen, sekä huippuyksilötukena yksittäisten urheilijoiden valmennuksen tehostamiseen. Kesäolympialajien osalta jatekettiin tiivistä valmennuksellista ja taloudellista yhteistyötä valmistautumisessa Lontoon 2012 Olympiakisoihin. Kesäolympialajeille jaettiin Lontoon kisoihin valmentautumiseen järjestelmätukina euroa, ja huippuyksilötukina euroa. Talvilajien osalta jatkettiin yhteistyötä kohti Sotsin 2014 talviolympiakisoja. Talvilajeille jaettiin valmennustukia yhteensä euroa, josta euroa järjestelmätukena, euroa yksilötukena, sekä euroa erillisenä kehitystukena. Palloilulajien tuki on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää erityistukea palloilulajien kehittämiseen, jonka Olympiakomitea harkintansa mukaan jakaa. Tuki on tarkoitettu olympiaohjelmassa oleville joukkuepalloiluliitoille, jotka sitoutuvat pitkäjänteiseen kehittämiseen ja joilla on menestysmahdollisuuksia tulevissa olympia- ja arvokilpailuissa. Tukea voidaan jakaa sekä aikuisten että nuorten maajoukkueille. Palloilutuet jaettiin lajiliittojen hakemusten perusteella. Palloilutukea jaettiin yhteensä euroa. Ei-olympialajien tukea jaettiin kolmessa kategoriassa: yksilötuena, tiimi-/joukkuetukena, sekä järjestelmätukena. Yhteensä tukea ei-olympialajeille jaettiin euroa. Kesä- ja talviyksilölajien valmennustukien keskinäisen jakosuhteen yhden olympiadin aikana tulisi OK:n aiemmin tehdyn periaatelinjauksen mukaisesti olla Päättyneellä olympiadilla tavoite saavutettiin kohtuullisen hyvin. Olympiakomitean tuista yksilölajeille olympiadilla kohdistui kesälajeille 51% ( euroa) ja talvilajeille 49% ( euroa). Palloilulajeille kohdistettu erityistuki olympiadin aikana oli euroa. Lajiliittojen valmennuksen kehittämishankkeita tuettiin varsinaisessa hakuajassa saatujen hakemusten, sekä vuoden aikana käynnistettyjen hankkeiden perusteella. Pääkumppanina hankkeiden toteutuksessa toimi aiempien vuosien tapaan Kilpa-ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihu. Tutkimus- ja kehittämistukea jaettiin yhteensä euroa. Lontoon kisojen valmistautumisen tehostamiseksi v käynnistettyjä laji- ja yksilösparrauksen tukitoimia jatkettiin seitsemässä kamppailu- ja kestävyyslajissa. Kaikkiaan tukitoimet kohdistuivat kymmeneen huippuyksilötuen piirissä valmentautuneeseen urheilijaan. Tukitoimien toteuttamiseen osallistui kaksi osa-aikaista asiantuntijaa ja niihin käytettiin yhteensä euroa. Lajiliittojen huippu-urheilustrategioiden kehittämiseksi toteutettua erillistä kehitysprosessia läpikäytiin viiden lajiliiton kanssa vuoden aikana. Vuonna 2012 kehitysprosessiin osallistuivat seuraavat lajiliitot: judo, käsipallo, mäkihyppy-yhdistetty ja pikaluistelu. Lajiliittojen kehittämisprosessiin käytettiin yhteensä euroa. 4.2 Haastajaohjelma Olympiakomitean Haastajaohjelma käynnistettiin vuonna 1997 nuorten tukiohjelmana. Vuonna 2005 ohjelman sisältöä ja tukijärjestelmää edelleen kehitettiin ja nimi muutettiin nuorten huippu-urheiluohjelmaksi. Vuonna 2010 tehtyjen muutosten myötä ohjelman nimi muutettiin Haastajaohjelmaksi. Ohjelman painopisteinä ovat olleet nuorten lahjakkaiden urheilijoiden valmentautumisen ja kilpailutoiminnan tukeminen, 2000-luvun alussa eri kaupungeissa käynnistyneen urheiluakatemiatoiminnan kehitystyön tukeminen ja koordinointi sekä nuorten valmentautumista tehostavan valmentajien palkkatukijärjestelmän kehittäminen ja johtaminen. Tukiohjelmaa on kehitetty yhteistyössä lajiliittojen kanssa ja ohjelman ajatuksena on ollut tehostaa lajiliittojen tukijärjestelmien piirissä valmentautuvien lahjakkaimpien nuorten valmentautumisen kokonaisuutta. Keskeisenä osana kokonaisvaltaisen valmentautumisen tukemista on ollut urheilun ja opiskelun joustavan yhteensovittamisen tukeminen luvun alussa käynnistettiin erillinen naisten tukiohjelma, jonka tavoitteena oli kannustaa nuoria ja lahjakkaita naisurheilijoita jatkamaan huipulle tähtäävää urheilu-uraansa myös aikuisiällä. Ohjelman pääasiallisena tukimuotona olivat taloudellinen lisätuki ja naisten urheiluun liittyvän erityistietouden jakaminen. Ohjelma sulautettiin vuonna 2010 osaksi Haastajaohjelmaa. Huippu-urheilun muutosprosessin myötä Olympiakomitea päätti lopettaa Haastajaohjelman sellaisenaan ja siirtää nuorten lahjakkuuksien tukivastuun osaksi Huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelman toimintaa. Haastajaohjelman sisältö Haastajaohjelman suoraa tukea saaneet urheilijat ovat olleet iältään noin vuotiaita. Aikaisemmin nuorten huippu-urheiluohjelmassa oli myös joitakin nuorempia urheilijoita. Ikärajat ovat aina olleet suuntaa antavia ja ylä- ja alaikärajoista on voitu tarpeen tullen joustaa muutamilla vuosilla molempiin suuntiin. Suoran taloudellisen tuen lisäksi Haastajaohjelman tukimuotoja ovat olleet valmennusta tukevat asiantuntijapalvelut (mm. terveydenhuollon asiantuntijapalvelut, vakuutusturva sekä opinto- ja uraohjaustuki), nuorten olympiavalmentajien (NOV) palkkaustuki, urheiluakatemiatoiminnan valtakunnallinen edistäminen (Urheiluakatemioiden valtakunnallinen kehittämisohjelma ) ja EYOF (European Youth Olympic Festival, aikaisemmin EYOD, European Youth Olympic Days) sekä YOG (Youth Olympic Games) -kilpailuihin osallistuminen. Joukkuepalloilun nuoria lahjakkuuksia on tuettu erikseen sovitulla tavalla joukkuepalloilu- 17

18 jen kokonaistukiratkaisuina osana joukkuepalloilulajien kokonaistukea. Yksilölajien urheilijat on valittu tukiohjelmaan vuodesta 2005 lähtien kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Urheilija on voitu nostaa kesken tukikauden aikuisurheilijoiden olympiaohjelmaan tai tuki on voitu keskeyttää, mikäli on katsottu urheilijan valmentautumismotivaation selvästi heikentyneen tai mikäli urheilijan kehitys on pysynyt paikallaan tai edennyt vain vähän usean tukivuoden aikana. Ohjelmaan valinta on valmisteltu yhteistyössä lajiliittojen kanssa. Vuonna 2005 tehdyn muutoksen tavoitteena on ollut valmentautumisprosessin pitkäjänteisyyden tukeminen ja sen myötä toiminnan laadun parantaminen. Lisäksi on haluttu tehdä urheilun ja opiskelun yhteensovittaminen entistä joustavammaksi sekä tehostaa siviiliuran järkevää suunnittelua. Tukipäätösten perusteena ovat olleet arviot: 1) urheilijan lahjakkuudesta, 2) valmennuksen laadusta ja saatavuudesta, 3) valmentautumisolosuhteista, 4) urheilijan halusta kasvaa huippu-urheilijan elämän tapaan, 5) siviiliurasuunnitelmasta ja 6) saavutetuista arvokisamenestyksistä ja saavutetuista tuloksista. Vuoden 2012 toukokuussa pidettiin talvilajien urheilijoille koulutus- ja valintaleirit Suomen Urheiluopistolla ja Vuokatin Urheiluopistolla. Leirillä haastateltiin sekä uudet ehdokkaat että tukiohjelmassa jo olleet urheilijat. Leirillä urheilijoille annettiin yleistä valmentautumiseen liittyvää informaatiota ja tehtiin lihastasapainokartoitukset. Huippu-urheilun muutosprosessin linjausten mukaisesti kesälajien urheilijoille ei enää pidetty valinta- ja koulutusleiriä. Kaudella Haastajaohjelmassa oli yhteensä 40 talvilajien urheilijaa, joista tyttöjä 8 ja poikia 28. Yhdistetyn joukkuetukea sai neljä urheilijaa. Kesälajien urheilijoita tukiohjelmassa oli yhteensä 79 urheilijaa, joista tyttöjä 27 ja poikia 44. Rytmistä voimistelua, jossa oli mukana 8 urheilijaa, tuettiin joukkueena. Lontoon olympiakisoihin osallistui 13 haastajaohjelman urheilijaa. Kaudelle valituille talvilajien urheilijoille tukipäätös oli vain yksivuotinen Haastajaohjelman lopettamisen vuoksi. Uusia kesälajien urheilijoita ei enää valittu vuodelle Syksyllä 2011 tehdyt kaksivuotiset kesälajien tuet viedään loppuun vuoden 2013 aikana. Vuonna 2012 taloudellinen tuki urheilijoille oli 3500 euroa. Lisäksi urheilijat saivat 1360 euron arvoisen Olympiakomitean tukiurheilijoille räätälöidyn urheilijavakuutuksen. Yhteensä Haastajaohjelman valmennustukea jaettiin euroa. Nuorten olympiavalmentajien (NOV) palkkaustuki Vuonna 2006 käynnistetyn nuorten olympiavalmentajien palkkauksen tavoitteena on mahdollistaa eri lajien lahjakkaille nuorille urheilijoille laadukas päivittäisvalmennus päätoimisten valmentajien toimesta. Olympiakomitea tekee palkanmaksajan kanssa yhteistyösopimuksen, jossa se sitoutuu maksamaan vuosittain noin reilun kolmanneksen valmentajan palkasta. Olympiakomitean palkkatuki on pääosin euroa vuodessa. Kesälajien valmentajien sopimukset tehdään kesäolympiavuoden loppuun ja talvilajien valmentajien sopimukset talviolympiavuoden loppuun saakka. Sen jälkeen arvioidaan työn tuloksellisuus ja päätetään sopimuksen jatkosta. Vuonna 2006 asetettiin tavoitteeksi palkkatuki 60 valmentajalle vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteeseen päästiin vuonna Valmentajien työnantaja ovat: lajiliitot (35 valmentajaa), kaupungit/kunnat (7), urheiluopistot (6), urheiluseurat (6), urheiluakatemiat (5) ja osakeyhtiö (1). Huippu-urheilun muutosprosessin yhteydessä asetettiin tulevien vuosien tavoitteeksi 200 palkkatuettavaa nuorten olympiavalmentajaa. Nuorten olympiavalmentajille yhteinen koulutustilaisuus järjestettiin lokakuussa, olympiavalmentajaseminaarin yhteydessä. Lontoon olympiakisoissa oli mukana valmentajana 6 nuorten olympiavalmentajaa ja yhteensä 10 nuorten olympiavalmentajien valmennuksessa olevaa urheilijaa. Nuorten olympiavalmentajien palkkaukseen ja koulutukseen käytettiin yhteensä euroa. 4.3 Urheilijoiden opinto- ja urasuunnittelun tukeminen Suomen Olympiakomiteassa on toiminut vuodesta 2001 lähtien henkilö vastaamassa urheilijoiden kokonaisvaltaisen urasuunnittelun tukemisesta ja ja kansallisesta koordinaatiosta. Opintoja urasuunnittelun valtakunnallisena asiantuntijaverkostona toimivat urheiluakatemioissa, urheiluoppilaitoksissa ja lajiliitoissa toimivat asiantuntijat. Kokonaisvaltainen urasuunnittelu otetaan huomioon tukiurheilijoiden valinta- ja seurantaprosessissa. Kaikilla Olympiakomitean henkilökohtaisesti tukemilla urheilijoilla tulee olla opinto- ja urasuunnitelma, joka ottaa huomioon urheilun vaatimukset, mutta mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen myös siviiliuralla. Vuonna 2012 urasuunnittelun asiantuntija teki tiivistä yhteistyötä Huippu-urheilun muutosryhmän (Humu) kanssa ja oli mukana tiiviisti urheiluakatemiakiertueella. Urasuunnittelun asiantuntija vastasi urheilun ja opiskelun yhdistämisosuudesta kiertueella ja oli mukana tiiviisti laatimassa Urheiluakatemioiden ohjeistoa, jonka Humu julkaisi vuoden lopulla. Urheilijoiden uraohjelma (ACP- Athlete Career Program) Urheilijan uraohjelman tavoitteena on valmistaa urheilija tunnistamaan omat vahvuutensa ja valmentaa heitä urheilu-uran jälkeiseen urasiirtymään ja auttaa työllistymisessä. Kansainvälinen Olympiakomitea solmi kahdeksan vuoden jatkon yhteistyösopimukseen Adeccon kanssa ja näin yhteistyö myös Adecco Finlandin kanssa jatkuu pitkäaikaisella sopimuksella. ACP ohjelman avulla on tuettuhenkilökohtaisesti yli kolmensadan suomalaisen urheilijan ja valmentajan urasuunnittelua ja työllistymistä vuodesta 2004 alkaen. Lisäksi on järjestetty seminaaritilaisuuksia, joissa Urheilijoiden uraohjelmasta on kerrottu isolle joukolle urheilijoita. Vuonna 2012 Uraohjelmasta tiedotettiin urheilijoita urheiluakatemioiden kautta, urheilijoiden ammattienedistämissäätiön seminaarissa ja toimittajille ja sidosryhmille urheilugaalan ennakkotapahtumassa. Adecco 18

19 Finlandin ACP- vastaava ja urasuunnittelun asiantuntija Olympiakomiteasta osallistuivat Urheilijoiden uraohjelman pohjoismaiseen yhteistyökokoukseen Tukholmassa ja Kansainvälisen Olympiakomitean ACP-seminaariin Lake Placidissä. Urheiluoppilaitosyhteistyö Olympiakomitea koordinoi erityisen tehtävän urheiluoppilaitosten toimintaa valtakunnallisen urheiluoppilaitosten ja urheiluakatemioiden seurantaryhmän kautta. Huippu-urheilun muutostyön seurauksena seurantaryhmä lopettaa toimintansa tällä rakenteella vuonna Vuonna 2012 seurantaryhmän tärkeimmät tuotokset olivat toisen asteen urheiluoppilaitoksen laatutason ohjeistus. Siihen on kirjattu huippu-urheilun muutostyön linjassa toiminnan laadun kannalta tärkeimmät seikat, joita urheiluoppilaitostoiminnan tulisi noudattaa, ja joista on jo hyviä käytänteitä joissain oppilaitoksissa. Urheiluoppilaitosten seurantaryhmä laati myös oman näkemyksensä tulevaisuuden urheiluakatemia- ja urheiluoppilaitostoiminnan asiantuntijaryhmäksi. Valtakunnallinen urheiluoppilaitosten ja urheilu- akatemioiden seurantaryhmä lukuvuonna 2012: Seppo Pitkänen, puheenjohtaja Asko Härkönen, Suomen Olympiakomitea, sihteeri Jari Savolainen, Suomen Olympiakomitea, sihteeri Muut jäsenet: Antti Hara, Oulun seudun ammattiopisto Esa Juvonen, Savon ammatti- ja aikuisopisto Marko Korpela, Puolustusvoimien Urheilukoulu Kirsti Laine, Opetus- ja kulttuuriministeriö Kimmo Lipponen, Suomen Palloliitto Tarja Luhtalampi, Mäkelänrinteen lukio Ippe Natunen, Suomen Uimaliitto Matti Pietilä, Opetushallitus Ari Piispanen, Suomen Jääkiekkoliitto Tuomas Raja, Pohjois-Haagan Yhteiskoulu Tero Kuorikoski, Päijät-Hämeen urheiluakatemia Tuulevi Piesanen, Voionmaan lukio Heikki Vuori, Salpausselän lukio Jens Wallin, Vaasan seudun urheiluakatemia Valtakunnallinen urheiluoppilaitosseminaari järjestettiin kaksipäiväisenä toukokuun alussa Peurungassa Laukaalla. Seminaarissa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita mm. Huippu-urheilun muutosryhmän ja seurantaryhmän työstä. Vuoden urheiluoppilaitos tunnustuspalkinto myönnettiin Kilpisen yläkoululle Jyväskylään. Palkinto oli suuruudeltaan Valinnan perustana oli innovatiivisesta työstä määrällisesti ja laadullisesti riittävän urheilun sekä opiskelun yhteensovittamisesta ja hyvien käytänteiden jakamisesta muille oppilaitoksille. Opiskelijavalinnan tueksi julkaistiin jälleen Nuoren urheilijan ura opas, joka lähetettiin kaikille perusasteen yläkouluille, lajiliitoille ja oppaassa esillä oleville oppilaitoksille. Kansainvälinen toiminta Vuonna 2012 Olympiakomitea oli mukana partnerina EU Interreg IV A hankkeessa nimeltään SportsSosiety yhteistyössa Viron ja Latvian kanssa. Hankkeessa tavoitteena on mm. lisätä yhteistyötä urheilijoiden yhteisen leiritystoiminnan kautta ja kehittää urheilijoiden kaksoisuraa. Vuonna 2012 järjestettiin Lentopallo- ja uintileiri Virossa, judoleiri Latviassa ja yleisurheiluleiri Suomessa. URA-opiskeluapurahat Olympiakomitean ja Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön (URA) hallintopalvelusopimukseen perustuen urasuunnittelun asiantuntija toimii säätiön asiamiehenä ja kehittää URA:n toimintaa osana valtakunnallista opinto- ja urasuunnittelun kokonaisuutta. URA jakoi joulukuussa lukuvuoden opiskeluapurahan 69 urheilijalle. Apurahojen kokonaissumma oli euroa. Apurahojen jakoseminaari pidettiin joulukuussa Sonera Stadionin tiloissa. Seminaarissa kertoivat omasta urheilusta, opiskelusta ja siirtymästä siviiliuralle ura-alumni Vesa Rosendahl ja Aki Riihilahti. Emma Terho esitteli oman pro gradu tutkimuksen tuloksia urheilusta rahallisena investointina tulevaisuuteen. Seminaarissa jaettiin Suomen Voimisteluliitolle Vuoden urateko- tunnustuspalkinto lajiliiton hyvästä työstä urheilun ja opiskelun yhdistämisen mahdollistamiseksi. Jakoseminaariin osallistui noin 60 urheilijaa, urheiluvaikuttajaa (mm. Kalevi Tuominen ja Jukka Uunila) ja median edustajaa 4.4 Urheiluakatemiat Vuoden 2012 urheiluakatemiatyötä leimasi huippu-urheilun muutostyö ja siihen liittyen laaja valtakunnallinen urheiluakatemiakiertue, jossa pääosin oli mukana kaksi muutostyöryhmän ja kaksi olympiakomitean työntekijää. Vierailuja tehtiin yhteensä 17 akatemiapaikkakunnalle. Kiertue päättyi Kisakallion Urheiluopistolla pidettyyn urheiluakatemiaseminaariin, johon kutsuttiin akatemiatoimijoiden lisäksi kaikkien mahdollisten sidosryhmien toimijoita. Seminaarissa käsiteltiin akatemiakiertueelta kerättyä tietoa akatemioiden toiminnan mahdollisuuksista ja haasteista. Lisäksi huippu-urheilun muutosryhmä esitteli visioitaan vuonna 2013 käynnistyvän uuden Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön toiminnan tavoitteista urheiluakatemiaohjelmaan liittyen. Vuoden 2012 aikana jatkettiin Urheiluakatemioiden valtakunnallisen kehittämisohjelman mukaisia toimenpiteitä. Huippu-urheilun muutostyöryhmä valmisteli vuoden aikana uutta urheiluakatemioiden ohjeisto korvaamaan aiemman kehittämisohjelman. Vuoden 2012 aikana urheiluakatemiatoiminnan yksi tärkeimpiä kehittämiskohteita oli edelleen koulun/opiskelun ja urheilun yhteensovittamiseen liittyvät toimenpiteet. Yläkoulujen urheiluluokkatoiminnan kehitystyö oli keskeinen kehitystyön kohde. Sen suunnittelusta ja kehitysajatuksista vasta ansiokkaasti yläkoulutyöryhmä, joka kartoitti ja ideoi eri paikkakunnilla käynnistyneitä urheiluluokkakokeiluja. Korkea-asteen työryhmä jatkoi urheilun ja opiskelun yhdistämiskäytänteiden kehitystyötä. Lajiliittojen ja seurojen yhteistyötä urheiluakatemioiden kanssa edelleen kehitettiin. Keskeisimpänä yhteistyömuotona olivat erilaiset ratkaisut päätoimisten valmentajien palkkaamiseksi akatemioiden toimintaympäristöön. Myös eri lajien val- 19

20 mentajien välistä yhteistyötä akatemiaympäristöissä kehitettiin erilaisin toimenpitein. Asiantuntijapalveluiden kehitystyö painottui terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen. Erityisesti fysioterapiapalvelut olivat kehityskohteena. Siihen liittyen toteutettiin Fysiopilotti, kahden urheiluakatemian toimintaympäristössä. Pilotin tavoitteena oli kehittää käytänteitä fysioterapeuttien ja valmentajien yhteistyölle vammojen ennaltaehkäisyssä. Pilotissa osallisina oli osaavien fysioterapeuttien lisäksi nuorten olympiavalmentajia ja heidän urheilijoitaan. painottui valmennuksen tukipalveluiden kehitystyössä. Valmentautumisolosuhteiden hyödyntämisen kehittämistä jatkettiin useilla urheiluakatemiapaikkakunnilla yhteistyössä paikallisten liikuntatoimien kanssa. Isäntäakatemiapäivien järjestäjinä toimivat Vaasa ja Rovaniemi. Vuoden lopussa verkostossa oli mukana 19 urheiluakatemiaa, joista kymmenellä on huippu-urheiluakatemiastatus: Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemia (Kuortane/Seinäjoki), Joensuun urheiluakatemia, Keski-Suomen urheiluakatemia (Jyväskylä), Lapin urheiluakatemia (Rovaniemi), Pohjois-Savon urheiluakatemia (Kuopio), Päijät-Hämeen urheiluakatemia (Lahti), Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia (Helsinki, Espoo ja Vantaa), Tampereen urheiluakatemia, Turun seudun urheiluakatemia ja Vaasan seudun urheiluakatemia. Muita valtakunnallisessa verkostossa aktiivisesti toimivia urheiluakatemioita olivat Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemia (Kotka/Hamina), Etelä-Savon urheiluakatemia (Mikkeli/Savonlinna-alue), Kouvolan urheiluakatemia, Ouluseudun urheiluakatemia, Satakunta Sports Academy (Pori) ja Vuokatti urheiluakatemia. Näiden lisäksi verkostoon kuuluvat myös Etelä-Karjalan urheiluakatemia (Imatra/Lappeenranta), Keski-Pohjanmaan urheiluakatemia (Kokkola) ja Porvoon urheiluakatemia. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää erillismäärärahaa jaettiin huippu-urheiluakatemioille huippu-urheilukoordinaattoreiden palkkaustukeen yhteensä euroa. Erillismäärärahaa myönnettiin kaikille statuksen saaneille akatemioille toiminnan laajuuden ja huippu-urheilumerkittävyyden perusteella seuraavasti: Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia (URHEA) euroa, Keski-Suomen urheiluakatemia (KS-URA) euroa, Lapin urheiluakatemia euroa, Tampereen urheiluakatemia euroa, Turun seudun urheiluakatemia euroa, Vaasan seudun urheiluakatemia (VSUA) euroa, Päijät-Hämeen urheiluakatemia euroa Pohjois-Savon urheiluakatemia euroa, Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemia euroa, Joensuun urheiluakatemia euroa. Lisäksi erillismäärärahaa käytettiin Urheiluakatemioiden valtakunnallisen kehittämisohjelman mukaisesti seuraaviin kohteisiin yhteensä euroa. 4.5 Terveydenhuolto Tammi-heinäkuussa 2012 terveydenhuollon toiminnan tärkein tehtävä oli panostaa tulevan Lontoon kisajoukkueen parhaan menestyspotentiaalin omaaviin urheilijoihin. Heidän osalta tehtiin yksikohtaisesti valikoituja tarkastuksia ja testejä, joilla pyrittiin ehkäisemään rasitusvammoja, pitämään astma hoitotasapainossa, diagnosoimaan mahdollisia allergioita, jne. Lähes poikkeuksetta ennakkoon vahvimman menestyspotentiaalin omaaviin urheilijoihin olivat kisajoukkueeseen valittaessa terveitä, eikä heillä ollut merkittäviä suoritusta rajoittavia tekijöitä. Toinen vuoden 2012 merkittävä tehtävä oli toisaalta saattaa keväällä 2011 hankittu tukiurheilijoiden räätälöity tapaturmaja sairauskuluvakuutus kaikkien tukiurheilijoiden tietoisuuteen ja toisaalta edelleen kehittää vakuutuksen korvauskäytäntöjä. Vuoden 2012 lopulla muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tukiurheilijoilla oli käytössään heille räätälöity vakuutus. Korvauskäytäntöjen osalta muutamia epätarkkoja vakuutuksen alkaessa tehtäviä sairauksien ja vaivojen poissulkuja poistettiin. Näin mm. selän ongelmien osalta vakuutus saatiin toimimaan paremmin. Vuoden 2012 aikana toteutettiin omafysioterapeuttijärjestelmän pilotti, jossa noin 20 haastajaohjelman urheilijalle nimettiin koulutettu omafysioterapeutti. Valmentajina toimivat Olympiakomitean palkkatukea nauttivat nuorten olympiavalmentajat. Urheilijan, valmentajan ja fysioterapeutin välille sovittiin kuuden kuukauden ajan säännöllisiä tapaamisia lihastasapainon arvioinniksi, lihaskireyksien ja liikehallinnan edistämiseksi. Keskeinen osa hanketta oli viedä yhdessä hyväksi havaittuja harjoitteita osaksi arjen valmennusta tiiviissä yhteistyössä valmentajan kanssa. Pilottihankkeesta saatiin erittäin hyvät kokemukset ja hankkeesta on kirjoitettu erillinen raportti FYSIOTERAPEUTTINEN TULE-KARTOITUS osana urheilijan ennakoivaa terveydenhuoltoa. Pilottihankkeen kokemusten mukaisesti jatkossa kaikilla OK:n tukiurheilijoilla tulisi jatkossa olla omalääkärin lisäksi myös omafysioterapeutti. Edelleen urheilijoiden omafysioterapeuteista kannattaa tehdä oma verkosto omalääkärien tapaan ja näitä kahta verkostoa kannattaa kouluttaa yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Ensimmäinen yhteinen omalääkäreiden ja omafysioterapeuttien koulutustilaisuus pidettiin jo vuonna Vuoden aikana oli käynnissä kaksi terveydenhuollon kentälle suuntautuvaa kehityshanketta alkanut Varalan urheiluopiston hallinnoima urheiluravitsemuksen hanke jatkui toista vuotta. Hanketta on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Olympian terveydenhuoltoryhmän kanssa. Tämä hanke rakentaa maan kattavan urheiluravitsemuksen osaajien verkoston, johon myös Olympiakomitean tukiurheilijoiden ravitsemusvalmennus perustuu jatkossa. Lisäksi Olympiakomitean psyykkistä valmennusta kehitti toista vuotta työryhmä, jota veti Niilo Konttinen KIHUsta. Vuonna 2012 jatkui Olympiakomitean tukemille palloilujoukkueille suunnattu urheiluvammojen riskitekijöiden kartoitus ja ehkäisy yhteistyössä Tampereen Urheilulääkäriaseman, UKK-instituutin ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Edellä mainitut tahot käynnistivät vuonna 2011 monivuotisen hankkeen urheiluvammojen riskitekijöiden selvittämiseksi ja Olympiakomitean tukea saavilla joukkueilla on mahdollisuus päästä mukaan hankkeeseen. Hankkeessa selvitetään moderneilla 20