IX. Puhtaanapito Puhtaanapitolaitoksen kertomus v:lta 1938 oli seuraavan sisältöinen: Puhtaanapitolautakunta. Kaupungin puhtaanapitotoimen ylin johto kuului puhtaanapitolautakunnalle. Siitä, missä määrin terveydenhoitolautakunnalla oli toimivaltaa puhtaanapitoasioissa, säädettiin terveydenhoitosäännöissä ja Helsingin kaupungin terveydenhoitojärjestyksessä. Lautakunnan tehtävänä oli valvoa kaupungin katujen, yleisten palkkain ja satama-alueiden puhtaanapitoa ja rikkojen käyttämistä kaupungille taloudellisesti mahdollisimman edullisesti sekä sopia asianomaisten kiinteistöjen omistajien kanssa heille kuuluvien puhtaanapito velvollisuuksien suorittamisesta, hyväksyä tarveaineita, työkaluja y. m. koskevia hankintatarjouksia sekä ratkaista kaupunginvaltuuston määräämien perusteiden mukaan m. m. kysymykset puhtaanapitolaitoksen työntekijäin palkkauksesta sekä sairas- ja hautausavusta. Puhtaanapitolautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna piirisihteeri A. Valta puheenjohtajana, varatuomari A. Linturi varapuheenjohtajana sekä muina jäseninä johtaja J. Hellsten, seppä K. Kaukonen, pankin virkailija A. Monnberg, kivityöntekijä O. Nuutinen ja teknologiantohtori Y. Talvitie. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli teknillinen johtaja E. Moring. Sihteerinä toimi vanhempi oikeusneuvosmies K. Furuhjelm ja esittelijänä puhtaanapitolaitoksen johtaja E. Rosenbröijer. Puhtaanapitolautakunta kokoontui kertomusvuonna 15 kertaa. Pöytäkirjain pykäläluku oli 236, diaariin vietyjen asiain luku 792 ja lähetettyjen kirjelmien luku 75. Lautakunta käsitteli vuoden aikana m.m. seuraavat asiat, jotka koskivat: viranhaltijain ja työntekijäin kesäloma-aikojen pidentämistä; viranhaltijain palkkaluokittelua ja erinäisten virkojen vakinaistamista; kaatopaikkani varaamista jätteitä varten; alueen varaamista Töölön katupuhtaanapitopiirin asemaa varten; puhtaanapitolaitoksen huoneiston laajentamista ja uuden alueen varaamista laitoksen keskusasemaa varten; sekä Länsisataman katupuhtaanapitopiirissä esiintyneitä väärinkäytöksiä. Lausuntoja annettiin m.m. asioista, jotka koskivat: ajanmukaisten mukavuuslaitosten rakentamista ja uutta poliisijärjestystä. Käsiteltiin viranhaltijain kesäloma-ajat, 4 viranhaltijain sairaslomaanomusta, 198 työntekijäin sairas- ja 3 hautausapuanomusta, 26 vuoden aikana sattunutta tapaturmaa sekä 2 työntekijäin eläkeanomusta. Lautakunnan ehdotettua alaistensa työntekijäin palkkausolojen järjestämistä tammikuun 1 p:stä 1939 vahvisti kaupunginvaltuusto lokakuun 26 p:nä minimituntipalkat eri ammateissa 1 ) määräten samalla: l ) Ks. Kunnall. asetuskok. s. 125.
IX. Puhtaanapito 51* että asianomainen ylin työnjohto oli oikeutettu yksityistapauksissa työntekijäin paremman ammattitaidon tai työkyvyn taikka ahkeruuden perusteella korottamaan palkkaa enintään 10 %:lla; että kaupungin kustantamaa elinkorkoa tai eläkettä nauttivan työntekijän palkasta oli vähennettävä hänen elinkorkonsa tai eläkkeensä määrä vastaavalta aj alta; että kaupunginhallitus oli oikeutettu erikoisten seikkojen perusteella korottamaan vahvistettua palkkaa määrätyn nimikkeen kohdalla enintään 10 %:lla; sekä että urakkatyö tariffien vahvistaminen oli asianomaisen lautakunnan asia. P u h t a a n a p i t o l a i t o s suoritti sekä kaupungille että sopimusten nojalla kaupungin muille viranomaisille ja yksityisille kiinteistöjen omistajille kuuluvan puhtaanapidon, huolehti kaupungin yleisten mukavuuslaitosten sekä puhtaanapitolaitoksen työvälineiden, koneiden ja tarveaineiden hoidosta ja kunnossapidosta, kerääntyvien jätteiden käsittelystä, jalostuksesta ja myynnistä sekä kaupungille tulevien puhtaanapitomaksujen edellyttämien töiden suorittamisesta. Puhtaanapitolaitoksen toiminta oli jaettuna seuraaville osastoille: hallinto, katujen, kiinteistöjen ja mukavuuslaitosten puhtaanapito, hajoituskaivojen tyhjennys, Malmin kaatopaikka ja korjauspaja, työvälineiden korjauspaja, auto vajat ja -korjaamo sekä hevostalli ja varasto. Hallinto. Puhtaanapitolaitosta johti puhtaanapitolautakunnan valvonnan alaisena toimitusjohtaja, laitoksen tarkastajan ollessa apulaisjohtajana, jonka varsinaisena tehtävänä oli johtajan antamien ohjeiden mukaan tarkastaa laitoksen puhtaanapitotöiden suorittamista. Toimistohenkilökuntaan kuului toimistoinsinööri, jonka tehtävänä oli m.m. eri töiden työilmoitusten perusteella laatia tilastolliset yhdistelmät, katujen ja kiinteistöjen puhtaanapidon esimies, joka lähinnä valvoi alimman työnjohdon toimintaa, ja kolme toimistoapulaista, joista yksi toimi varastokirjanpitäjänä ja yksi konekirjoittajana, sekä toimitsija. Sekä puhtaanapitolautakunnan että puhtaanapitolaitoksen tilejä hoiti johtajan valvonnan alaisena puhtaanapitolaitoksen tilivirasto. Sen kassavirastona oli rahatoimisto. Tiliviraston henkilökunnan muodostivat kamreeri, kirjanpitäjä, neljä toimistoapulaista, joista yksi toimi avustavana kirjanpitäjänä, kaksi veloittajina ja yksi kassanhoitajana, sekä vahtimestari. Kiinteistöjen puhtaanapidosta laadittujen ilmoitusten tarkkailua varten toimi lastauspaikoilla kaksi kirjuria. Puhtaanapitolaitoksen toimistosta lähetettiin vuoden aikana 1,190 kirjettä ja annettiin 7,744 laskua suoritetuista töistä sekä pidettiin asetusten mukaista tilastoa laitoksen työntekijöistä. Katujen puhtaanapito. Puhtaanapitolaitoksen velvollisuuksiin kuului huolehtia kaupungille kuuluvien katuosuuksien, yleisten paikkain ja rantalaiturien puhtaanapidosta. VI ja IX kaupunginosissa oli puhtaanapito annettu kaupungin yksinoikeudeksi sikäli, että yksityiset mainittujen kaupunginosien kiinteistöjen omistajat suorittivat kaupungille heidän omistamiensa tonttialueiden suuruudesta riippuvan määrän näiden alueiden puhtaanapitokustannuksista. Edelleen laitos huolehti sopimusten nojalla kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukaan yksityisille talonomistajille kuuluvien katuosuuksien puhtaanapidosta.
52* IX. Puhtaanapito Katujen puhtaanapitotyöt jaettiin seitsemään piiriin siten, että XIII, XIV ja XV kaupunginosat kuuluivat ensimmäiseen piiriin, IV ja XX toiseen piiriin, V ja VI kolmanteen piiriin, III, VII, VIII ja IX neljänteen piiriin, I ja II viidenteen piiriin, X, XI ja XII kuudenteen piiriin sekä Vallila, Hermanni, Toukola ja Mäkelä seitsemänteen piiriin. Jokaisessa piirissä toimi vastuunalainen työnjohtaja ja sitä paitsi neljässä piirissä apulais t yön j ohtaj a. Erilaatuisten työntekijäin keskimääräinen luku viikkoa kohden käy ilmi seuraavasta yhdistelmästä: Kesätöissä Talvitöissä Puhtaanapitotyöntekijöitä, miehiä 116 502» naisia 10 12 Tuntipalkkaisia autonkuljettajia 17 14 Urakalla työskenteleviä autonkuljettajia 37 Ajomiehiä 2 2 Urakalla työskenteleviä yksityisiä ajureita omine hevosineen 94 Yhteensä 145 661 Koneellisia laitteita käytettiin: Kesätöissä Talvitöissä Kasteluvaunuja 1 Kasteluautoja 10 Lumiauroja, hevosen vetämiä 77» moottori- 7 Tiehöyliä 6 Kuljetusvälineitä, laitoksen omia 2 2» urakoitsijoiden 151 Kuorma-autoja, laitoksen omia 6 6» urakoitsijoiden - 86 Purgator-rattaita 106 Lakaisukoneita 5 Kesäkuukausina osasto käytti 2 hevosta ja talvikuukausina 183 hevosta, joista 2 hevosta oli laitoksen omia. Katujen kastelemiseen käytettiin imu- ja painepumpuilla varustettuja kasteluautoja. Lakaisutyöt suoritettiin karrier-lakaisukoneilla sekä käsilakaisurattailla n.s. purgator-kojeilla. Ruoho poistettiin käyttämällä Kitko ja Vegebellum nimisiä kemikalioita, joita kului 2,000 kg 21,500 m 2 :llä. Katujen kastelemiseen kului 3,643 m 3 merivettä ja 43,565 m 3 vettä vesiposteista. Vedenkulutus oli erittäin kuivan ja helteisen kesän johdosta arvioitua määrää suurempi aiheuttaen määrärahan ylittämisen 24,985: 70 mk:lla. Pölyn sitomiseksi kasteltiin katuja ja teitä kloriidiliuoksella kuluen liuosta 7,990 kg 39,100 m 2 :llä. Katurikkoja poiskuljetettiin kaikkiaan 15,618 m 3 kustannusten noustessa 94:51 mk:aan 1,000 m 2 :ltä. Katujen puhtaanapidon talvityöt käsittivät lumenauraamista, -luontia ja -lakaisemista, jään hakkausta, katuojien avaamista, katukäytävien ja ajoteiden hiekoittamista, lumenkuljettamista kaatopaikoille sekä kaatopaikkojen hoidon. Vuoden alussa sattuneet runsaat lumisateet aiheuttivat työmäärärahojen ylittämisen 1,144,175:50 mk:lla. Sataneen lumen paksuutta mitat-
IX. Puhtaanapito 53* taessa kolmessa eri paikassa kaupunkia saatiin lumentulon keskiarvoksi 65 cm tammikuussa, 13 cm helmikuussa, 19 cm maaliskuussa, 34 cm huhtikuussa ja 47 cm joulukuussa. Kaupunginhallituksen v. 1931 vahvistamaa ohjelmaa lumen poistamiseksi kaupungin kaduilta ja teiltä noudatettiin pienin muutoksin myöskin kertomusvuonna. Kuten edellisinäkin vuosina käytettiin talvitöissä ryhmäjärjestelmää. Lumenauraaminen toimitettiin osittain vuokrahevosten ja -autojen vetämillä lumiauroilla, osittain laitoksen moottoriauroilla. Tiehöylätraktoreja käytettiin ajoteiden tasoittamiseen ja leventämiseen. Lumenkuljetus suoritettiin urakkatyönä melkein yksinomaan vuokrahevosilla ja -autoilla. Hevosilla kuljetettavia kuormia varten oli järjestetty 15 ja moottorivoimalla kuljetettavia kuormia varten 9 lumenkaatopaikkaa. Ainoastaan puhtaanapitolaitoksen käytettäväksi suuren lumentulon aikana luovutettiin sekä hevosilla että moottorivoimalla kuljetettavia lumikuormia varten Helsingin laivatelakka oy:n tienoo, Etelärannassa rautatiesillan itäpuolella oleva alue ja Arabian alueen eteläpuolen tienoo. Puhtaanapitolaitoksen käytettävissä oli 10 hiekka vajaa eri osissa kaupunkia, joihin voitiin varastoida yhtaikaa enintään 3,000 m 3 hiekkaa. Eri tarkoituksiin katujen puhtaanapitotöissä käytetty työtuntimäärä ilmenee seuraavasta taulukosta: Työn laatu Henkilöpäivätyöt Hevospäivätyöt Autopäivätyöt työaika Yliaika. työaika Yliaika työaika Yliaika Lakaisu 186,349 148 2,342 17,020 131 Lumenluonti y.m 222,780 1,743. Lumenauraus 47,322 1,711 31,304 1,362 8,009 349 Lumenkuljetus 35,152 19,136 Lumenkaatopaikk. hoito... 54,433 2,446 2,135 38 22 Hiekoitus 14,497 1,335 16,937 843 5,188 550 Kastelu 5,723 58 5,645 58 Sekalaiset työt 5,925 13.438 502 13 Yhteensä 537,029 7,454 88,308 2,205 55,538 1,123 Osaston toimesta puhtaanapidetty pinta-ala oli yhteensä 2,450,000 m 2, josta kustannukset nousivat kaikkiaan 11,056,505:55 mk:aan ja m 2 :ä kohden 4: 51 mk:aan. Kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten puhtaanapito. Puhtaanapitolaitos huolehti kaupungin omien kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten sekä sopimusten nojalla yksityisille talonomistajille kuuluvien kiinteistöjen puhtaanapidosta, kuten alla olevat luvut v:lta 1934 38 tarkemmin osoittavat: Yksityisten kiinteistöt: 1934 1935 1936 1937 1938 Vuosisopimukselliset 1,585 1,544 1,537 1,570 1,668 Ylimääräiset 73 94 54 140 144 Uudisrakennukset 32 60 48 86 73 Kaupungin kiinteistöt: Vuosisopimukselliset 84 93 92 92 96 Ylimääräiset 20 36 32 68 50
54* IX. Puhtaanapito Miesten yleiset käymälät: 1934 1935 1936 1937 1938 W.C.-järjestelmä 1 1 1 1 1 As tiaj är j est elmä 28 28 28 28 28 Naisten yleiset käymälät: W.C.-järjestelmä 1 1 1 1 1 Astiaj är j estelmä 26 26 26 26 26 Vedenheittopaikat: Miesten 63 63 63 63 63 Naisten 13 13 13 13 13 Kustannukset edellä mainittujen kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten puhtaanapidosta nousivat kertomusvuonna 6,408,437: 55 mk:aan. Kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten puhtaanapito oli jaettu kahteen pääpiiriin kuormausasemineen. Molemmissa piireissä toimi vastuunalainen työnjohtaja, joka lähinnä valvoi jätteiden kuljetus-, kuormaus- ja purkaustöitä. Kuormien tarkkailua varten toimi kirjurina apulaistyönjohtaja. Kuormauspaikat sijaitsivat Kyläsaaren alueella korttelissa n:o 662 ja Länsisataman alueella n:o 263, mistä jätteet rautateitse kuljetettiin Malmin kaatopaikalle ja eri rautatieasemille yksityisille tilanomistajille. Sitä paitsi kuljetettiin suurehko määrä jätteitä tilapäisille kaupungin läheisyydessä oleville kaatopaikoille. Viikoittain tehtiin kirjallisia ilmoituksia kuljetettujen erilaisten jätteiden määrästä. Seuraavassa esitetään yhdistelmä näistä ilmoituksista: Jätteiden laatu Kuljetettu maan täytteeksi Kuljetettu myytäväksi ma Kaupungin maatiloille Tilanomistajille kaupungin läheisyyteen Länsisataman kuormauspaikalta lähetettäväksi Kyläsaaren kuormauspaikalta lähetettäväksi Kaikkiaan Siitä Malmin kaatopaikalle Rikkoja, talous- ja paperijätteitä Makki lantaa Hevoslantaa Hajoituskaivojätteitä Tuhkaa Rakennus- y. m. jätteitä... 65,075 15,592 67 22,950 3 15,754 50 1,977 10,916 1,637 53 2,664 3,067 2,590 2,206 117,762 4,230 103 4,870 17,569 67 7,574 3,556 4,870 Yhteensä 80,734 22,953 17,781 15,270 7,863 144,601 16,000 Kuormausasemilla kuormattu määrä jakautui seuraavasti: Jätteiden laatu Länsisataman asemalla kuormattu rautatievaunuihin lähetettäväksi Malmin kaatopaikalle muille asemille Kyläsaaren asemalla kuormattu rautatievaunuihin lähetettäväksi Malmin 1 muille paikallt asemille kaato- 1 ms ostajien ajoneuvoihin ostajien ajoneuvoihin Kaikkiaan Rikkoja, talous- ja paperijätteitä Makkilantaa Hevoslantaa Hajoituskaivojätteitä 6,543 1,414 2,664 4,373 168 53 55 1,031 2,142 2,206 2,036 156 292 13,983 4,227 53 4,870 Yhteensä 10,621 4,594 55 5,379 2,192 292 23,133
IX. Puhtaanapito 55* Kaupungista lähetettiin seuraava määrä vaunukuormia jätteitä suoraan alla mainituille asemille: Hikkoja, talous- Hajoituskai- Asema ja paperijätteitä Makkilantaa Hevoslantaa vojätteitä Yhteensä Espoo 3 3 Jorvas 4 1 5 Kauklahti 12 2 14 Kauniainen 3 2 5 Kerava 1 1 Kilo 3 3 Kirkkonummi 2 7 1 10 Korso 6 6 Malmi 153 153 Masala 42 13 1 56 Nikkilä 3 2 5 Oitti 1 1 Oulunkylä 8 8 Yhteensä 229 39 2 270 Malmin kaatopaikka 279 377 709 1,365 Vaunukuormia kaikkiaan 508 416 2 709 1,635 Kuutiometriä kaikkiaan 13,983 3,880 53 4,870 22,786 Osaston eri työntekijäin keskimäärä viikkoa kohden näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Ajomiehiä 7 Vaunumiehiä 6 Autonkuljettajia 48 Siivojia 6 A P ureita 32 Yhteensä 99 Teknilliseen varustukseen kuului 28 erikoisautoa, 23 laitoksen kuormaautoa, 4 yksityisten kuorma-autoa, 1 fäkalioauto, 7 kpl rattaita, 7 rekeä ja 7 laitoksen hevosta. Hajoituskaivojen tyhjennys. 588 talossa suoritettiin kaivojen normaalityhjennys. Perinpohjainen tyhjennys korjausta varten toimitettiin 188 kaivossa. Sitä paitsi tyhjennettiin 151 sade-ja likavesikaivoa. Tyhjennystöihin käytettiin paitsi laitoksen fäkalioautoa 4 urakoitsijoiden kuormaautoa ja 8 työntekijää. Laitoksen suorittama erä hajoituskaivojen tyhjentämisestä nousi 474,228: 55 mk:aan. Kiinteistöjen puhtaanapitoon käytetty määrä tunteja selviää seuraavasta taulukosta: Henkilöpäivätyöt Hevospäivätyöt Autopäivätyöt Työn laatu työ aika Yliaika työaika Yliaika työaika Yliaika Kiinteistöjen puhtaanapito Mukavuuslaitosten puhtaanapito Hajoituskaivojen tyhjenn. 92,560 13,008 1,729 2,136 15,605 208 96,310 2,162 1,729 2,580 Yhteensä 107,297 2,136 15,605 208 100,201 2,580
56* IX. Puhtaanapito Malmin kaatopaikka. Työn valvonta oli uskottu esimiehelle ja hänen alaisenaan työskenteli 7 miestä jätteiden purkaus- ja kuormaustöissä, 2 miestä kaatopaikkojen hoidossa, 1 mies levyastioiden puhdistuksessa, 5 miestä levyastioiden korjaustöissä ja 2 vartijaa, yhteensä 7 miestä. Tuntien lukumäärä eri töissä oli seuraava: Työn laatu Jätteiden purkaus 12,857 Raatojen poltto 2,089 Kaatopaikan hoito 4,639 Höyrykattilan lämmitys 1,122 Levyastiain puhdistus 2,308 Työn laatu Levyastiain korjaus 11,542 Rautatievaunujen korjaus.. 386 Rakennusten kunnossapito.. 362 Kaatopaikan kunnostaminen 5,520 Vartiointi 4,246 Yhteensä 45,071 Polttouunissa poltettiin vuoden aikana 290 koiraa, 339 kissaa ja 2 hevosta, yhteensä 631 raatoa, sekä 15,652 kg pilaantunutta lihaa.. Korjauspaja. Työn lähin valvonta oli uskottu esimiehelle. Työntekijäin lukumäärä viikkoa kohden oli 21, joista 9 ammattityöntekijää ja 12 aputyöntekijää. Korjauspajan kertomusvuoden työtunnit vastaavine työkustannuksineen selviävät seuraavasta yhdistelmästä: Työn laatu Työpaikat, Katujen puhtaanapito-osaston laskuun pidetty kunnossa: Työkaluja 3,180 33,767:30 Työkojeita ja ajoneuvoja 5,957 64,981:80 Työkojuja ja hiekkavajoja 3,025 33,125: 90 Lumisiltoja 3,459 35,149: 10 Hiekkalaatikolta 1,306 13,535:80 Kiinteistöjen puhtaanapito-osaston laskuun pidetty kunnossa: Työkaluja 2,298 25,675: 10 Jätesäiliöitä 4,112 46,080: 10 Tvökoieita ja ajoneuvoja 748 7,981:60 Työkojuja 1,725 19,715: 60 Yleisiä mukavuuslaitoksia 2,843 26,290: 40 Hevostallin töitä 272 3,128: Autovajan töitä 5,854 64,188:20 Sekalaisia töitä 2,316 19,225: 40 Malmin kaatopaikan töitä. 79 957: 65 Varaston töitä 374 3,830: Yhteensä 37,548 397,631: 95 Korjauspajan kustannukset nousivat kaikkiaan 820,727: 20 mk:aan, josta yleisiä kustannuksia 110,899:65 mk, kulutusaineiden kustannuksia 312,195: 60 mk ja työpalkkoja 397,631: 95 mk. Autovajat ja -korjaamo. Autovajojen ja -korjaamon lähin johto oli uskottu ammattiinsa perehtyneelle esimiehelle.
IX. Puhtaanapito 57* Auto- ja kumikorjaamo sijaitsi puhtaanapitolaitoksen keskusaseman alueella Turuntien 24:ssä, jossa laitoksen käytettävänä oli myös kaksi puurakennusta 56 moottoriajoneuvolle. Sitä paitsi oli laitoksen käytettäväksi vuokrattu autotalli Hämeentien 92:sta 25 autolle. Autovarasto käsitti 81 autoa seuraavia merkkejä: Kuorma-autoja: Ford 20 Chevrolet.: 18 International 1 Dodge Brothers 4 Volvo 2 Morris 2 Reo 1 Diamond 1 Sisu 4 Federal 4 Kasteluautoja: Berliet 4 De Dion Bouton 1 Selden 2 Daimler-Benz 3 Karrier lakaisukoneita 5 Magirus fäkalioautoja 1 Tiekarhu tiehöyliä 6 Buick henkilöautoja 1 Harley Dawidson moottoripyöriä 1 Yhteensä 81 Kuorma-autojen käyttämä työtuntimäärä alla mainittuihin tarkoituksiin oli seuraava: Kuljettamaan: Talousjätteitä 94,778 Makkilantaa 6,274 Katurikkoja 11,415 Lunta 1,943 Kuljettamaan: Hiekkaa 1,964 Luudaksia 66 Sekalaista 1,896 Yhteensä 118,336 Kasteluautoja käytettiin 5,703 tuntia, lakaisukoneita 5,736, tiehöyliä 2,053 ja fäkalioautoa 1,729 tuntia. Hevostalli. Puhtaanapitolaitoksen hevostalli sijaitsi Kampin alueella. Hevosten hoito oli uskottu yhdelle tallimiehelle, jonka työtuntimäärä vuoden aikana oli 2,358. Vuoden alussa oli 10 hevosta ja vuoden aikana ostettiin 1 hevonen, joten hevosten lukumäärä vuoden lopussa oli 11. Hevosten ruokkimiseen käytettiin 36,400 kg heiniä ja 14,560 kg kauroja. Hevoset olivat sairaina 90 päivää. Hevosten hoitokustannukset nousivat kaikkiaan 119,529: 20 mk:aan ja hevosta kohden 11,383: 73 mk:aan. Hevosten suorittama työtuntimäärä oli yhteensä 20,499, josta 4,686 tuntia katujen puhtaanapitoon, 15,452 tuntia kiinteistöjen puhtaanapitoon ja 361 tuntia raatojen kuljetukseen. Varaston hoito oli uskottu erityiselle varastomiehelle. Varastokortit pidettiin laitoksen toimistossa ja varastossa olevat tavarat olivat varustetut stafettikorteilla. Tammikuun 1 p:nä varaston arvo arvioitiin 280,528: 05 mk:ksi, vuoden aikana ostettiin tavaroita 1,166,720:70 mk:n arvosta ja käytettiin 1,185,698 mk:n arvosta, joten varasto joulukuun 31 p:nä arvioitiin 261,550:75 mk:ksi.
58* IX. Puhtaanapito Menot ja tulot. Puhtaanapitolaitoksen liiketilinpäätös joulukuun 31 p:nä osoitti menot seuraaviksi: Katunen nuhtaanamto Kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten puhtaanapito Sopimus- Sopimus- Kaikkiaan Menoerät Yleinen ten mu- Yhteensä Yleinen ten mu- Yhteensä kainen kainen Markkaa Menot Hallintokulungit 179,674 122,252 301,926 169,795 145,714 315,509 617,435 Vuokra 164,865 20,360 185,225 13,670 55,770 69,440 254,665 Lämpö 28,946 4,824 33,770 31,810 20,022 51,832 85,602 Valaistus 10,269 1,576 11,845 4,886 9,226 14,112 25,957 Vedenkulutus 73,619 11,015 84,634 4,151 201 4,352 88,986 Kalusto 250,382 59,591 309,973 45,919 360,081 406,000 715,973 Kaluston kunnossapito 571,363 69,402 640,765 124,702 673,953 798,655 1,439,420 Tarverahat 31,015 4,461 35,476 22,326 188,603 210,929 246,405 Lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet... 317 71 388 305 925 1,230 1,618 Työpalkat 6,201,126 1,722,798 7,923,924 1,318,713 1,902,158 3,220,871 11,144,795 Tarveaineet 764,102 89,373 853,475 169,405 496,669 666,074 1,519,549 Yleisten laitteiden kunnossapito 38,037 7,440 45,477 86,390 3,355 89,745 135,222 Käyttövoima 3,770 517 4,287 2,365 2,778 5,143 9,430 Työntekijäin erinäiset edut 410,678 64,564 475,242 47,539 257,160 304,699 779,941 Hevosten elatus 7,851 2,243 10,094 10,094 35,892 44,986 56,080 Vakuutusmaksut... 36,751 5,436 42,187 4,084 48,925 53,009 95,196 Kiinteistö 97,817 97,817 150,852 150,852 248,669 Yhteensä 8,870,582 2,185,923 11,056,505 2,207,006 4.201,432 6,408,438 17,464,943 Sopimusten mukainen puhtaanapidon voitto nousi kertomusvuodelta 26,208 mk:aan. Tuloja oli kaikkiaan 17,491,151 mk, josta yleisen puhtaanapidon osalle tuli 11,077,588 mk ja sopimusten mukaisen puhtaanapidon osalle 6,413,563 mk, kuten seuraavasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Tuloerät Yleinen puhtaanapito Mk Valtion tieosuudet 8,370 Yleiset kadut, torit ja paikat... 5,787,800 Satama-alueet 2,123,819 Lumenkaatopaikat 594,570 Sekalaiset työt 7,824 Maksut mukavuuslaitosten käyttämisestä 10,929 Kuormausasemien kustannukset 651,315 Kaatopaikkojen kustannukset 681,374 Mukavuuslaitosten kustannukset 666,617 Tuloerät Mk Kaluston ja kiinteistön kuoletus- ja korkokustannukset 544,970 Sopimusten mukainen Yhteensä 11,077,588 puhtaanapito Yksityisten katuosuudet... 1,514,102 Kaupungin katuosuudet... 684,349 Yksityisten kiinteistöt 3,737,346 Kaupungin kiinteistöt 260,800 Lannan myynti 203,286 Sekalaiset tulot 13,680 Yhteensä 6,413,563 Kaikkiaan 17,491,151
IX. Puhtaanapito 59* Hallinnollisen kirjanpidon mukaan menot nousivat 17,226,508 mk:aan ja tulot 13,653,380 mk:aan talousarvioon merkittyjen määrien ollessa vastaavasti 1 ) 16,207,538 mk ja 12,971,518 mk. Varat. Joulukuun 31 p:nä 1937 vietiin puhtaanapitolaitoksen kalusto kirjoihin 4,456,197 mk:n arvoisena ja kiinteistö 1,049,891 mk:n arvoisena. Kertomusvuoden aikana hankittiin kalustoa 162,983 mk:lla ja kiinteistöä 554,424 mk:lla. Kun 485,014 mk poistettiin kaluston arvosta ja 168,453 mk kiinteistön arvosta, niin siirrettiin 5,570,028 mk säästönä v:een 1939. Työntekijäin erinäiset edut. Alla oleva taulukko osoittaa puhtaanapitolaitoksen työntekijöille myönnetyt erinäiset edut v. 1934 38: Vuobi 4 7 1 12 18 lomapäivää saaneita Kesälomat Sairasavut Tapaturmat Yhteensä Hautausapua saaneita kuolinpesiä Lomatunteja yhteensä Apua saaneita Apua saaneita Sairastunteja Sairastunteja 1934 1935 1936 1937 1938 17 17 14 22 25 22 23 23 33 35 137 124 110 114 105 129 137 147 152 158 305 301 294 321 323 32,138 32,100 32,096 33,950 34,154 116 164 210 210 198 18,670 15,685 19,749 21,289 19,361 9 16 33 25 26 1,008 1,380 3,120 3,115 2,230 2 5 5 3 3 Työntekijöille suoritettiin v. 1938 palkkoina kaikkiaan 11,144,795 mk ja erinäisinä etuina 779,941 mk, josta 329,857 mk kesälomapalkkoja, 163,722 mk sairasapua, 40,469 mk tapaturmavakuutusmaksuja, 5,320 mk hautausapua, 111,333 mk vaatetusmaksuja, 24,427 mk vapaapäiväpalkkoja, 91,958 mk sunnuntaityöstä ja 12,855 mk reserviharjoituksissa olevien työntekijäin palkkoja. Tähän sisältyvät vuoden varrella myönnetyt lisämäärärahat, 843,471 mk.