Yhteinen kirkkovaltuusto 10.11.200 141 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 10.11.200 klo 18.00-20.10 Paikka toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 Osallistujat liite 1, liitetään erikseen pöytäkirjaan Kokouksen aluksi kirkkoherra Jukka Järvensivu piti alkuhartauden 126 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kuulutus kokouksesta asialistoineen on ollut nähtävillä seurakuntien ilmoitustaululla 31.10.-10.11.200. Kokouskutsu listoineen on toimitettu kokoukseen osallistumiseen oikeutetuille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kv toteaa kokouksen laillisuuden. Kuulutus liitetään pöytäkirjaan, liite 1, 126. Päätettiin esityksen mukaan. 127 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Ennen päätösvaltaisuuden toteamista suoritetaan nimenhuuto, hyväksytään ilmoitetut esteet ja todetaan varajäsenet. Kv hyväksyy ilmoitetut esteet ja toteaa varajäsenet sekä kokouksen päätösvaltaisuuden. Liite 1, 127 Kirkkovaltuusto hyväksyi ilmoitetut esteet ja totesi varajäsenet. Nimenhuudossa todettiin, että läsnä oli 3 varsinaista jäsentä ja 6 varajäsentä eli yhteensä 9/61. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.
Yhteinen kirkkovaltuusto 10.11.200 142 128 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN Kv valitsee pöytäkirjan tarkastajat, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Matti Sillanpää ja Pär Landor. 129 TURUN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS TURUN OOPPERAYHDISTYS RY:n LISÄAVUSTUK- SEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVASTA VALITUKSESTA Tytti Pietilä on vaatinut Turun hallinto-oikeudelle tekemällään valituksella yhteisen kirkkovaltuuston 27.1.200 tekemän päätöksen kumoamista. Päätöksellä kirkkovaltuusto on antanut Turun Oopperayhdistys r.y:lle 20 000 euron ylimääräisen avustuksen kattamaan erityisesti Jokamies-musiikkinäytelmästä aiheutuneita tappioita. Valituksen perusteena on ollut se, että päätöksen tekemiseen yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa on osallistunut esteellinen henkilö, Harri Raitis. Hän on Jokamies-näytelmän toinen käsikirjoittaja ja siten asianosainen. Valituksen mukaan lisäavustuksen myöntäminen yhdistykselle ylittää seurakunnan toimialan rajat, koska varoja käytetään tarkoituksen, joka ei kuulu seurakunnan tehtäviin. Seurakunnan tehtävänä ei ole yhdistyksen taloudellinen tukeminen tai sen suoritustilaan joutumisen estäminen. Hallinto-oikeus on 23.9.200 antamallaan päätöksellä hylännyt valituksen sillä perusteella, että Raittiin [...] saatavan suhde yhdistyksen velkojen kokonaismäärään, noin 20 000 euroa, on pieni, minkä vuoksi kirkkovaltuuston päätös ei koske Raitista henkilökohtaisesti. Tämän vuoksi hän ei ole ollut esteellinen osallistumaan päätöksentekoon. Seurakunnan toimialan rajojen ylittämisen osalta hallinto-oikeus viittaa siihen, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on vuosina 1998 ja 1999 itse tuottanut Jokamies-moraliteetin, jota on esitetty Turun tuomiokirkon läheisyydessä. Hallinto-oikeus katsoo myös päätöksessään, että Jokamies-moraliteetin esittäminen toteuttaa osaltaan seurakunnan toimialaan kuuluvaa julistus- ja palvelutehtävää ja että yhdistyksen taloudelliset ongelmat ovat suurelta osin johtuneet seurakunnan kanssa yhteistyössä toteutetun esityksen järjestämisestä. Lisäavus-
Yhteinen kirkkovaltuusto 10.11.200 143 tuksen myöntäminen yhdistykselle on näissä oloissa kuulunut seurakunnan toimialaan. Hallinto-oikeuden päätös liitteenä: Liite 1, 129 Kv merkitsee päätöksen tiedokseen. Kirkkovaltuusto merkitsi päätöksen tiedokseen. 130 TULOVEROPROSENTIN ILMOITTAMINEN VEROHALLITUKSELLE Kirkkohallituksen yleiskirjeessä nro 2/200 on ohjeet veroprosentin ilmoittamisesta Verohallitukselle. Ilmoitus on annettava verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä viimeistään. Jos ilmoitusta ei ole toimitettu säädettynä aikana, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden tuloveroprosenttia. Jokainen seurakunta lähettää Verohallitukselle tiedon kirkkovaltuuston päättämästä tuloveroprosentista (= kirkollisveroprosentista) vuodelle 2006 viimeistään marraskuun 17. päivänä 200. Ilmoitus lähetetään myös silloin, kun seurakunnan tuloveroprosentti on sama kuin vuonna 200. Tuloveroprosentti täytyy ilmoittaa 0,0 prosenttiyksikön tarkkuudella. Verohallinnon 13.9.200 päivätyn ennakkotiedon mukaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkollisverotulot verovuodelta 2004 tulevat olemaan seuraavan suuruiset: verohall ennuste: yhtymän talousarvio: ansio- ja pääomatuloverot 20.73.68 eur 21.400.000 eur yhteisöverot 3.731.084 eur 3.200.000 eur eli yhteensä 24.304.62 eur 24.600.000 eur Yhtymän vuoden 200 talousarvion ansio- ja pääomaverotulojen määräksi on merkitty 21.400.000 euroa, joka verohallinnon ennusteen mukaan toteutuu noin 96-prosenttisesti. Yhtymän arvioidut yhteisöverot vuoden 200 budjetissa ovat
Yhteinen kirkkovaltuusto 10.11.200 144 3.200.000 euroa, joka määrä tulee ylittymään verohallinnon ennusteen mukaan yli 00.000 eurolla. Yhtymän vuoden 200 verokertymän kokonaisarvio on 24.600.000 euroa, joka näyttää toteutuvan 99-prosenttisesti. Kirkkoneuvoston käsittelyssä oleva talousarvioehdotus perustuu yhden prosentin suuruiseen veroprosenttiin. Veroprosentti ja tätä ennen veroäyrin hinta on ollut yksi penni tai yksi prosentti jo vuodesta 1946 eikä sitä ole sen jälkeen korotettu eikä myöskään laskettu. Talousarvio on käytännössä tasapainotettu turvautumalla vanhojen vuosien säästöihin, jotka on osin aikanaan siirretty pääomarahastoon ja osin verontasausrahastoon. Rahastot ovat nimellisesti vielä olemassa, mutta ne tullaan muuttamaan oman pääoman muiksi eriksi saadun ohjeistuksen mukaisesti. Ajatuksellisesti voidaan vanhoja verontasausrahaston varoja hyvin käyttää talousarvion tasapainottamiseen. Investointimenoja voidaan niin ikään hyvin kattaa käyttämällä säästöjä, jotka on aikanaan siirretty pääomarahastoon. Vuoden 2004 tilinpäätöksessä oli pääomarahaston määrä 19,4 miljoonaa euroa ja verontasausrahaston määrä 2,6 miljoonaa euroa. Lisäksi eläkerahastossa oli,9 miljoonaa euroa. Näitä rahastoja voidaan käyttää kirkkovaltuuston päätöksellä tarvittaessa alijäämän kattamiseen. Kv päättää, että kirkollisverotuksen tuloveroprosentti Turussa ja Kaarinassa on vuonna 2006 yksi prosentti. On muutoksenhakuoikeus. Käsittely Keskustelussa valtuutettu Kirsti Särkilä huomautti, että kysymyksessä ei ole ilmoitusasia vaan tässä kokouksessa valtuusto päättää veroäyristä. Lisäksi tästä on annettava muutoksenhakuosoitus. Puheenjohtaja Korhonen totesi, että Särkilä on oikeassa ja päätös kirjataan juuri tässä muodossa muutoksenhakuohjauksineen. Kirkkovaltuusto päätti, että kirkollisverotuksen tuloveroprosentti Turussa ja Kaarinassa on vuonna 2006 yksi prosentti. 131 VUODEN 2006 VIRKAPAKETTI On muutoksenhakuoikeus.
Yhteinen kirkkovaltuusto 10.11.200 14 Käsittely Ennen käsittelyä puheenjohtaja Korhonen antoi kirkkoneuvoston puheenjohtaja Rauno Heikolalle puheenvuoron, missä tämä totesi, että kirkkoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa päättänyt vetää virkapaketin pois kirkkovaltuuston listalta asian tarkempaa valmistelua varten. Asia tulee käsiteltäväksi kirkkovaltuuston seuraavassa budjettikokouksessa. Asia poistettiin listalta. 132 KIRKON ULKOMAANAVUN PYYNTÖ AVUN OSOITTAMISESTA PAKISTANIN MAANJÄRIS- TYKSEN UHREILLE Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Helena Manninen-Visuri on 12.10.200 lähettänyt seurakuntayhtymälle osoitetun seuraavan avustusanomuksen: Liite 1, 132 Julkisuudessa on ollut tietoja, joiden mukaan maanjäristys on osoittautunut paljon tuhoisammaksi kuin alussa kuviteltiin. Avustusohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta nyt avun järjestäjiltä puuttuu rahaa. Järistysalueelle on tulossa talvi ja sen seurauksena kotinsa menettäneiden ihmisten hengissä pito tulee olemaan suuri ja monimutkainen urakka. Puhtaan veden puute ja puutteellinen lääkehuolto lisäävät suuresti tautiepidemioiden vaaraa. Kirkkovaltuusto on jo käytännössä käyttänyt kuluvan vuoden talousarviossa olevan määrärahavarauksen kustannuspaikalla 10200, kirkkovaltuuston käyttövaraus. Kirkkovaltuusto voi kuitenkin tältä kustannuspaikalta myöntää avustuksen, joka käytännössä merkitsee samalla määrärahan ylitysoikeutta. Kuluvan vuoden talousarvio joudutaan rahoituslaskelman mukaan tasapainottamaan turvautumalla menneiden vuosien ylijäämiin, jotka on aikanaan siirretty verontasausrahastoon ja pääomarahastoon. Vanhoja säästöjä syödään nyt yli 1 miljoonan euron edestä. Siihen nähden 10.000 euron ylitys kirkkovaltuuston omissa käyttövaroissa on vähäinen luku. Kirkkoneuvosto puoltaa ehdotusta. Kv päättää myöntää Kirkon Ulkomaanavulle 10.000 euron ylimääräisen avustuksen käytettäväksi Pakistanin maanjäristyksen uhrien auttamiseen. Avustus maksetaan kustannuspaikalta 10200, kirkkovaltuuston käyttövaraus. Samalla hyväksytään tapahtuva tilinylitys.
Yhteinen kirkkovaltuusto 10.11.200 146 On muutoksenhakuoikeus. Käsittely Valtuutettu Pirkko Julkunen kysyi, paljonko tsunamikatastrofin uhreille annettiin rahaa. Hallintojohtaja Kallio kertoi rahoja myönnetyn 17 000 euroa. Kirkkovaltuusto päätti myöntää Kirkon Ulkomaanavulle 10.000 euron ylimääräisen avustuksen käytettäväksi Pakistanin maanjäristyksen uhrien auttamiseen. Avustus maksetaan kustannuspaikalta 10200, kirkkovaltuuston käyttövaraus. Samalla hyväksyttiin tapahtuva tilinylitys. On muutoksenhakuoikeus. 133 PYHÄN HENRIKIN KAPPELIN KANNATUSYHDISTYS RY:n AVUSTUSANOMUS KAPPELIN RAKENNUSKUSTANNUSTEN KATTAMISESTA Pyhän Henrikin kappelin kannatusyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja Pirkko Työläjärvi, hallituksen puheenjohtaja Rauno Heikola ja rahastonhoitaja Kari Ojala ovat kirkkoneuvostolle lähettäneet seuraavan avustusanomuksen: Liite 1, 133 Avustusanomukseen on liitetty toimintakertomus vuodelta 2004, kannatusyhdistyksen tasekirja 31.12.2004 sekä toimintasuunnitelma vuodelle 2006. Viimeksi mainitut asiakirjat ovat nähtävissä kirkkoneuvoston kokouksessa. Sen lisäksi toimintasuunnitelma monistetaan liitteeksi: Liite 2, 133 Asia on ollut useaan kertaan aikaisemminkin johtoryhmän käsittelyssä. Johtoryhmälle on selvitetty, miten yhdistys aikoo saada taloutensa tasapainoon. Yhdistyksellä on ilmoituksen mukaan lainaa 20.000 euroa ja maksamattomia laskuja 198.000 euroa, jotka laskut erääntyvät vuodenvaihteessa. Hallituksen jäsen Hannu Nieminen on kertonut talous- ja suunnittelujohtajalle, että kappelissa on käynyt syys- ja lokakuussa runsaasti kävijöitä. Heitä on ollut keskimäärin 310 henkilöä vuorokaudessa ovilaskurin mukaan. Kävijöiltä on kolmen kuukauden aikana kertynyt lipaskeräykseen n. 9.000 euroa vastaten 3.000 euroa kuukaudessa. Vuositulot tältä osin olisivat 36.000 euroa. Yhdistys perii tilaisuuksista 10 euroa tilaisuudesta, joita on ollut paljon. Kappelin pienoismalleja on edelleen myyty paljon. Pienoismalli maksaa 1.000 euroa. Yhdistys on saamassa viiden vuoden lainan 0.000 euroa, joka laina on koroton viiden vuoden osalta. Yhdistys on neuvotellut myös kahdesta muusta lainasta, jotka yhteensä ovat 200.000 euroa. Näiden lainojen vuosikorot ovat n. 6.000 euroa vuodessa.
Yhteinen kirkkovaltuusto 10.11.200 147 Yhdistys uskoo näiden perusteella, että se selviää lainojen lyhennyksistä ja hoitokuluista. Yhdistys on pyytänyt 100.000 euron lisäavustusta. Seurakuntayhtymä on aikanaan tukenut kappelin rakentamista 1, miljoonan markan avustuksella. Euromääräisenä avustus on ollut n. 20.000 euroa. Nyt tehty lisäpyyntö on siten hyvin huomattava. Yhdistykselle ei ole annettu mitään lupauksia eikä seurakuntayhtymä muutoinkaan ole vastuussa kappelin kustannuksista. Kohtuussyistä voidaan harkita erityisen rakennusavustuksen myöntämistä. Avustus voisi olla määrältään 0.000 euroa. Avustus voidaan merkitä ensi vuoden talousarvioon ja maksattaa alkuvuonna. Kv päättää, että Pyhän Henrikin kappelin kannatusryhdistys r.y:lle annetaan vuonna 2006 0.000 euron suuruinen lisäavustus kappelin rakennuskustannusten kattamiseen. Avustus merkitään kustannuspaikalle 3030, varaus Pyhän Henrikin kappelia varten, rakennusavustus. Avustus maksetaan vuoden 2006 puolella. On muutoksenhakuoikeus. Käsittely Valtuutettu Pirkko Julkunen tiedusteli, mitä kirkkovaltuuston puheenjohtaja oli taidekappelin avustamisesta julkisuudessa kertonut. Puheenjohtaja Korhonen kertoi radiolle sanoneensa, että asiasta päätetään tässä kokouksessa. Haastattelussa hän oli myös painottanut, ettei tämä vaikuta Martinseurakunnan nuoriso- tai muiden vastaavien toimintatilojen tarpeeseen. Valtuutettu Arno Leino kertoi, että on ollut kahdeksan vuotta rakentamassa taidekappelia ja on siksi jäävi päättämään asiasta mutta puheoikeus hänellä on. Projektissa on ollut noin 30 hengen joukko. Kappelin keskeiset puuhamiehet arkkitehti Sanaksenaho ja taitelija Konola saivat taannoin kirkon kulttuuripalkinnon. Arkkipiispa korosti, että rakennuksessa pyhyys tulee näkyviin. Mikäli seurakuntayhtymä päättää antaa pyydetyn 100 000 euroa hankkeeseen, niin sen jälkeen kappelinyhdistyksen ei enää tarvitse pyytä lisätukea seurakuntayhtymältä. Valtuutettu Paavo Nevalainen: Tällainen kappelin tukeminen on osa seurakuntien perustehtävää eikä ekumeenisuuttakaan pidä unohtaa. Nevalainen katsoi, että hankkeeseen pitäisi antaa 100 000 euron tuki. Valtuutettu Reino Pispanen kiinnitti huomiota siihen, että sana ekumeeninen ei näy anojayhdistyksen nimessä
Yhteinen kirkkovaltuusto 10.11.200 148 Valtuutettu Pär Landor: Kappeli on kaunis ja tarpeellinen. Katson kuitenkin, että 0 000 euron avustus riittää. Valtuutettu Tuukka Alhonen kertoi, että kappeli ei ole verrattavissa muihin yhtymän kappeleihin vaan meillä on omat kappelit, jotka omistamme. Lisäksi olemme jo sijoittaneet tähän kappeliin suuren määrän varoja. Lisäksi meiltä pyydetään myös käyttömenoihin avustusta. Tämän vuoksi Leinon lausuma siitä, ettei enää meiltä pyydetä, ei pidä paikkaansa. 0 000 euron tukeminen riittää. Valtuutettu Pentti Huovinen kyseli, mitä muut kirkkokunnat ovat antaneet tähän kappeliin. Lisäksi kappeliyhdistyksen tilinpäätös olisi olla kokousmateriaalin joukossa, jotta kappelin taloudesta saataisiin selkeä käsitys. Valtuutettu Leino kertoi, mistä kappelihanke on varoja saanut. Suurimpia avustajia ovat olleet Opetusministeriö, kirkkohallitus, Länsi-Suomen Metsänomistajain Liitto, Outokumpu ja monta muuta pienempää. Talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti kertoi, että kokousmateriaalista kyllä näkyy olennainen taloustilanne. Hän katsoi, ettei kaikkia papereita, jotka kirkkoneuvostossa olivat, ole tarkoituksenmukaista lähettää kirkkovaltuutetuille. Valtuutettu Landor kysyi, onko meiltä pyydetty toistakin kautta avustusta. Hallintojohtaja Kallio kertoi, että kappeliyhdistys on pyytänyt seurakuntayhtymää ryhtymään kolmasosalla käyttökulujen maksajaksi. Tämä anomus on johtanut siihen, että kirkkoneuvosto tulee esittämään budjettiehdotuksessaan määrärahaa, joka voidaan niin haluttaessa tähän tarkoitukseen käyttää. Tarkoitus on kuitenkin, että käyttömääräraha myönnettäisiin vain yhdeksi vuodeksi eikä pidempää sitoumusta tehtäisi. Asia tulee kirkkovaltuustoon erikseen päätettäväksi. Valtuutettu Alhonen totesi, että mikäli näitä käyttökustannuksia ryhdytään vuosittaisin päätöksin maksamaan, niin silloin kappeli tulee kyllä vuosien mittaan saamaan kymmeniä tuhansia euroja rahaa. Valtuutettu Leino kertoi, ettei ollut tietoinen siitä hakemuksesta, joka koski käyttökuluihin osallistumista. Hän katsoi kuitenkin, että mikäli kappeliyhdistys saisi riittävän suuren avustuksen seurakunnilta ja muilta tahoilta niin, että siitä tulisi lähes velaton, niin sitten käyttökulut voitaisiin itse hoitaa. Valtuutettu Kaija Raninen kyseli, minkälaista ekumeniaa se on, jossa vain yksi kirkkokunta maksaa. Valtuutettu Leino vastasi, että hankkeessa ovat kaikkien kirkkokuntien piispat ja varapuheenjohtajina, mikä antaa hankkeelle arvovaltaa.
Yhteinen kirkkovaltuusto 10.11.200 149 Valtuutettu Pirkko Mikkola totesi, että kaikki tuntuvat arvostavan tämän rakennuksen arkkitehtuuria, mutta päätelleen siitä, kuinka kitsaasti rahan antamiseen suhtaudutaan, voidaan kysyä, kuinka aitoa tämä arvostus on. Onko tässäkin sellainen tilanne, että vasta kansainvälinen arvostus avaa silmämme näkemään tämän kohteen merkityksen? Hän kannattaa, että kappelihankkeelle myönnettäisiin 100 000 euron avustus. Valtuutettu Eivor Huldén sanoi jo saaneensa vastauksen kysymykseensä. Valtuutettu Uolevi Lahti kertoi, että kappelin tukeminen häiritsee Martinseurakunnan tulevia rakennushankkeita. Meitä ei saa käyttää tässä lypsylehmänä, vaikka seurakuntayhtymän edustajia onkin kappelin hallinnossa. Hän esitti, ettei kappelille tule antaa lainkaan avustusta. Valtuutettu Huovinen tiedusteli, mistä muualta on pyydetty rahoja. Onko esimerkiksi Turun kaupungilta pyydetty rahaa? Talous- ja suunnittelujohtaja Kaisti vastasi, ettei ole tietoinen mistä muualta he ovat varoja pyytäneet. Ovat ottamassa nyt noin 200 000 euron lainan, jolla talous saadaan vakiinnutettua. Kaisti sanoi olevansa vakuuttunut siitä, ettei kappeli ole sellaisessa taloudellisessa asemassa, että se kaatuisi. Valtuutettu Kirsi Särkilä ihmetteli, miksi valtuutettu Leino puhuu, vaikka itse totesi olevansa jäävi. Särkilä ilmoitti kannattavansa Lahden tä siitä, ettei yhdistykselle anneta lainkaan avustusta. Valtuutettu Harri Raitis kertoi, että tämä hanke palvelee lähinnä Karina-keskusta. Raitis tiedusteli Syöpäyhdistyksen osuutta kustannuksista. Valtuutettu Julkunen kertoi olleensa päättämässä 20 000 euron avustuksesta. Tuolloin oli todettu, että enempää ei seurakunnilta tarvitse pyytää. Hän ihmetteli, miten rahaa ei löydy lasten iltapäiväkerhojen perustamiseen esimerkiksi 60 000 euroa, mutta tällaiseen tuntuu löytyvän. Myös muut kirkkokunnat pitäisi saada mukaan hankkeeseen. Julkunen ihmetteli, ettei kappelissa ollut ulkona lainkaan ristiä, joka on kuitenkin armon symboli. Valtuutettu Johannes Pelkonen ihmetteli samaa asiaa. Olisi hyvä, että risti olisi, varsinkin kun meiltä pyydetään varoja hankkeeseen. Hän pelkäsi myös, että joudumme vastaisuudessa korjausremonttien maksumiehiksi. Tuomiorovasti Rauno Heikola totesi, että jäävinä ei ollut ajatellut osallistua keskusteluun. Hän halusi kuitenkin kertoa, että kappelin sisällä on pieni kaunis kulkueristi. Lisäksi kappelin muoto kala, ikhtys, on syvää kristillistä symboliikkaa, josta ei voi erehtyä.
Yhteinen kirkkovaltuusto 10.11.200 10 Valtuutettu Arja von Schöneman kertoi, että on aika turhaa puhua ortodoksiselta tai katoliselta kirkolta pyytämisestä, kun on kysymys turkulaisesta kappelista. Täällä on 1000 ortodoksia ja näillä on huolenaan erittäin kallis kirkko. Katolisia on kaupungissa 1200, ja näistä kaksi kolmasosaa on opiskelijoita ja pakolaisia. Valtuutettu Leo Autio kannatti valtuutettu Mikkolan ehdotusta 100 000 euron antamisesta. Kappeli on ainutlaatuinen ja tulee lisäämään tunnettuuttaan. Puheenjohtaja Korhonen pyysi niitä, jotka ovat kappeliyhdistyksen hallinnossa, nousemaan. Rauno Heikola, Arno Leino ja Kauko Viitanen nousivat seisomaan. Valtuutettu Särkilä kertoi, että tontin kappelille antoi Konola eikä suinkaan Syöpäyhdistys. Lisäksi Särkilä ihmetteli, ettei kappeliyhdistys ole valittanut Valtiovarainministeriön kielteisestä alv-päätöksestä. Lisäksi Särkilä epäili, etteivät japanilaiset turistit juurikaan kristillistä sanomaa kappelissa kuule. Valtuutettu Matti Sillanpää totesi, että on turha kinastella siitä, onko kappeli hieno vai ei. Kaikki ovat ilmeisesti asiasta samaa mieltä. Pitää keskustella siitä, onko meidän kokoisella, kuitenkin loppujen lopuksi pienellä joukolla, Turun seurakuntayhtymällä, varaa maksaa sen kustannuksia. Sillanpää esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Valtuutettu Folke Åminne kannatti Sillanpään ehdotusta. Puheenjohtaja Korhonen totesi, että on tehty asian palauttamisesta uuteen valmisteluun. Tämän vuoksi keskustelua ei jatketa ennen kuin palauttamisesityksestä on äänestetty. Äänestyksessä annettiin ääntä, joista 33 kannatti asian palauttamista uuteen valmisteluun ja 22 ääntä kannatti asian käsittelyn jatkamista neljän valtuutetun äänestäessä tyhjää. Tämän vuoksi asian enempi käsittely lopetettiin ja asia palautettiin uuteen valmisteluun. Asia palautettiin uuteen valmisteluun. 134 OMAKOTITONTIN VUOKRASOPIMUKSEN UUDISTAMINEN Kirkkovaltuusto hyväksyi 16.6.200 kokouksessaan vuoden 200 uudistettavat omakotitonttien vuokrasopimukset. Catella Oy:n tekemässä taulukossa olevan vuosilukuvirheen vuoksi päätösehdotukseen ei ollut otettu Kastun kaupunginosan korttelin 24 tonttia 7, joka on vuokrattu Pertti ja Mari-Anne Smalille ja jonka vuokrasopimus on päättynyt 20.9.200.
Yhteinen kirkkovaltuusto 10.11.200 11 Vuokrasopimus tehtäisiin 0 vuodeksi ja vuosivuokra 1.632 euroa sidotaan elinkustannusindeksiin ja muut ehdot ovat jo uudistettujen sopimusten mukaisia. Kv päättää hyväksyä Kastun kaupunginosan korttelin 24 tontin 7, Pertti ja Mari- Anne Smalin kanssa tehtävän tonttivuokrasopimuksen. Indeksiin sidottava vuokra on 1.632 euroa vuodessa. Kiinteistöjohtaja valtuutetaan seurakuntien puolesta allekirjoittamaan vuokrasopimuksen. On muutoksenhakuoikeus. Kirkkovaltuusto päätti hyväksyä Kastun kaupunginosan korttelin 24 tontin 7, Pertti ja Mari-Anne Smalin kanssa tehtävän tonttivuokrasopimuksen. Indeksiin sidottava vuokra on 1.632 euroa vuodessa. Kiinteistöjohtaja valtuutettiin seurakuntien puolesta allekirjoittamaan vuokrasopimus. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulilta.. 13 KIRKKOVALTUUTETTU RIITTA SIIVOSEN YM ALOITESEURAKUNNAN PÄIVÄ- JA ILTAPÄI- VÄKERHOIHIN HAKENEISTA LAPSISTA Kirkkovaltuutettu Riitta Siivonen teki kirkkovaltuuston 16.6.200 97 aloitteen siitä, että kirkkovaltuusto turvaisi iltapäiväkerhojen toimintaedellytykset jo alkavan syksyn aikana. Aloitteen taustalta löytyi lasten sijoittamisessa syksyllä 200 alkaviin iltapäiväkerhoihin ilmenneet ongelmat: lapsia oli kerhoihin pyrkimässä tarjolla olevia paikkoja enemmän, jolloin, lain edellyttämällä tavalla, paikat jaettiin arpomalla. Kasvatusasian johtokunta on käsitellyt asiaa kokouksissa 30.8.200 103 ja 27.9.200 117 ja päättänyt 27.9.200 antaa aloitteesta liitteen 1 asiaan nro 1/ytj mukaisen lausunnon. Liite 1, 13 Kv päättää merkitä kasvatusasiain johtokunnan antaman lausunnon tietoonsa saatetuksi ja merkitä valtuutettu Siivosen ym. valtuustoaloite loppuun käsitellyksi.
Yhteinen kirkkovaltuusto 10.11.200 12 Käsittely Valtuutettu Riitta Siivonen esitti päätösesitykseen tyytymättömänä, että kirkkovaltuusto päättäisi palauttaa asian uuteen valmisteluun. Asiaa on tarkasteltu Hirvensalon näkökulmasta, mutta myös muiden seurakuntien näkökulmaa olisi pitänyt selvittää. Aikaisemmin seurakuntayhtymän toimintakertomuksissa kerrottiin lasten päiväkerho- ja iltapäiväkerhotoimintaan osallistuneiden lasten lukumäärät. Nyt viime vuosina näitä tietoja ei ole enää kerrottu yhtä tarkasti. Kysymys on siitä, halutaanko sijoittaa lapsiin. Mikäli lapset saataisiin seurakunnan kerhotoimintaan mukaan, niin lapset varjeltuisivat monelta huonolta harrastukselta. Myös lasten vanhemmat saataisiin mukaan seurakuntatoimintaan. Piispantarkastuksessakin kiinnitettiin huomiota siihen, että lapsiin ja nuoriin kannattaa panostaa. Valtuutettu Särkilä katsoi, että tässä esityksessä mennään liiaksi kaupungin yhteisen iltapäiväkerhotoiminnan tuotantoryhmän selän taakse. Asiat pitäisi selvittää tarkemmin ja siksi kannatti palautustä. Kasvatustoimen johtaja Hannu Hurme kertoi, että tämän aloitteen taustalla löytyy asioita, että joku ei ollut päässyt lähimpään iltapäiväkerhoon. Kun ollaan mukana kaupungin tuotantoryhmässä, ei voi seurakuntayhtymä pitää erilaisia sääntöjä kuin muut palvelun tarjoajat. Tämän takia on jouduttu menemään tasapuolisimpaan menettelyyn eli arpomiseen. Tässä tapauksessa on yksi tai kaksi lasta jäänyt haluamastaan ryhmästä ulos. Tällaisen joukon varaanhan ei voi perustaa uutta ryhmää. Päiväkerhotoiminta ei enää nykyisestään supistu, joten sillä on tärkeä merkitys. Lisäksi muilla lapsityön muodoilla on oma paikkansa ja kasvatustoimen johtokunnassakin on katsottu, että nykyinen tarjontamalli on optimaalinen. Seurakunnat hoitavat noin 30 iltapäiväpaikkaa, eikä tätä määrää voi olennaisesti lisätä. Lisäksi asiaan liittyy alv-verouhkia, kun tämän tyyppinen toiminta ollaan ilmeisesti saattamassa alv-verolliseksi. Toiminnan lisääminen edellyttäisi myös tilojen saamista, eikä tiloja monellakaan asuinalueella ole ongelmattomasti löydettävissä. Puheenjohtaja Korhonen totesi, että keskustelussa on tehty asian palauttamisesta uuteen valmisteluun. Toimitetussa äänestyksessä palautuksesta sai 20 ääntä ja asian käsittelyn jatkamisesta sai 30 ääntä. Asian käsittelyä jatkettaessa valtuutettu Julkunen katsoi, että tilojen vähyyttä ei voi pitää verukkeena toiminnan lisäämiselle. Esimerkiksi Kohmossa oli huonot tilat ja lapsia ei voitu sinne riittävästi ottaa. Lapset itkivät jonossa, ja pari äitiä taisi erota kirkosta tämän vuoksi.
Yhteinen kirkkovaltuusto 10.11.200 13 Valtuutettu Raninen sanoi ymmärtävänsä, että 2-3 lasta on jouduttu Hirvensalossa arpomaan pois iltapäiväkerhosta. Pitäisi ajatella, että rahaa käytetään nuorten kanssa toimimiseen, ettei näin pääsisi käymään. Valtuutettu Raitis piti Hurmeelta saatuja selvityksiä hyvinä, mutta asiaa pitäisi selvittää lisää. Tämän vuoksi Raitis teki seuraavan esityksen. Liite 2, 13 Valtuutettu Ilari Luojola kertoi kaupungin luottamustehtävissä saaneensa tietää, että Hirvensalon ja Kakskerran suunnan asukasmäärä tulee kasvamaan lähivuosina erittäin voimakkaasti. Tämän vuoksi kiinteistötoimiston pitäisi selvittää, millä lailla tuon alueen jäsenmäärä tulle jatkossa kasvamaan. Valtuutettu Keijo Korkka kannatti Raittiin ehdotusta. Valtuutettu Särkilä tiedusteli, onko vanhempien ensisijaiset toivomukset otettu huomioon. Hän kannatti myös Raittiin tä. Hän katsoi vielä, että tuotantoryhmässä pitäisi selvittää, miten tarjontaa voisi lisätä. Valtuutettu Siivonen kertoi, että seurakunnan iltapäiväkerhotoiminnan ulkopuolelle on jäänyt enemmän kuin kaksi tai kolme lasta. Valtuutettu Julkunen kertoi, että lasten matkat koululta iltapäiväkerhoon saattavat olla hyvinkin pitkiä, esimerkiksi Hannunniitun koululta Jaanintielle. Valtuutettu Huldén kertoi, että Turun ruotsinkielinen väestö on aina joutunut autoilla kuljettamaan lapsensa iltapäiväkerhoihin. Kyllä kuljettaminen onnistuu, jos vain on tahtoa siihen. Valtuutettu Julkunen kertoi, ettei kaikilla kohmolaisilla esimerkiksi ole autoja käytettävissään. Kasvatusasiain johtaja Hurme myönsi, että kerhojen ulkopuolelle jääneitä saattaa olla enemmän kuin kaksi tai kolme. Kyseessähän on yhteishaku, ja jokainen voi hakea minne haluaa. Normaalisti haetaan siihen iltapäiväkerhoon, joka on lähinnä koulua. Valtuutettu Särkilä sanoi, että jos kasvatusasiain keskuksen resurssit eivät riitä tähän toimintaan, niin niitä täytyy lisätä. Puheenjohtaja Korhonen totesi, että valtuutettu Raittiin ehdotus ei ole ristiriidassa kirkkoneuvoston esityksen kanssa ja ehdotti, että valtuuston päätökseksi tulee kirkkoneuvoston päätös lisättynä Harri Raittiin ehdotuksella.
Yhteinen kirkkovaltuusto 10.11.200 14 Kirkkovaltuusto päätti merkitä kasvatusasiain johtokunnan antaman lausunnon tietoonsa saatetuksi ja merkitä valtuutettu Siivosen ym. valtuustoaloite loppuun käsitellyksi. On muutoksenhakuoikeus. Lisäksi kirkkovaltuusto päätti antaa kasvatusasian johtokunnan pikaisesti selvitettäväksi sen, miten voitaisiin iltapäiväkerhojen toiminnasta vastaavien tahojen yhteistyöllä poistaa ongelmat, jotka aiheuttavat sen, ettei iltapäiväkerhoihin eräillä alueilla voida ottaa kaikkia mukaan haluavia lapsia. 136 VALTUUTETTU PENTTI HUOVISEN ALOITE VAMMAISBUSSIN HANKKIMISEKSI Valtuutettu Pentti Huovinen esitti seuraavan aloitteen: Liite 1, 136 Aloite lähetettiin kirkkoneuvostolle valmistelua varten. 137 VALTUUTETTU PENTTI HUOVISEN ALOITE PYHÄN HENRIKIN KAPPELIN KANNATUSYH- DISTYKSEN AVUSTUSANOMUKSEN VALMISTELUASIAKIRJOJEN TÄYDENTÄMISEKSI Valtuutettu Pentti Huovinen esitti seuraavan aloitteen: Liite 1, 137 Aloite lähetettiin kirkkoneuvostolle valmistelua varten. 138 MUUTOKSENHAKU Liite 1, 138
Yhteinen kirkkovaltuusto 10.11.200 1 Pentti Korhonen puheenjohtaja Hannu Kallio sihteeri Pöytäkirja tarkistettu ja hyväksytty Turussa 17.11.200 Matti Sillanpää Pär Landor Tämä pöytäkirja on ollut nähtävänä kirkkoneuvoston kokoushuoneessa 18.11.200-19.12.200 klo 8.00-1.4, josta on ilmoitettu kirkkoherranvirastojen ilmoitustaululla 1.11.200-19.12.200. Hannu Kallio kirkkovaltuuston sihteeri