Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne



Samankaltaiset tiedostot
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

Utti Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa , klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Helsinki ADD:n strategisena kohteena helmikuussa 1944

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA

Kuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen,

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Tapio Nikkari Elisenvaara sodan jaloissa

KIE RTOKIRJEKOKOE LM A

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous

Sotaa Pohjois-Vienassa

RAUTATEIDEN KORJAUSTOIMINTA VIIME SODISSAMME

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginmuseon johtokunta MJ/

IV ARMEIJAKUNNAN ILMATORJUNNAN JÄRJESTELYT VETÄYTYMIS- VAIHEEN TAISTELUISSA 1944

Puhtulan lapset osa 2

SUOMEN ILMAVALVONTA TALVISODASSA. TOIMINTA JA KOKEMUK- SET

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944

AINEISTO 4. Serbejä karkotetaan Itsenäisestä Kroatian valtiosta (natsi-saksan satelliittivaltio)

SUOMEN ILMAVOIMIEN PERUSTAMINEN Heikki Nikunen

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

SISÄLLYS.

20 BREWSTER MODEL 239 SUOMEN ILMAVOIMISSA

Tavarajunan kahden vaunun suistuminen Riihimäen tavararatapihalla

PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS

Julkinen Teknisen sääntelyn vaikeus case komposiittijarruanturat

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

Tulevaisuus raiteilla Asemanseudut Otto Lehtipuu

KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN. N:o N:o 70. Kiertokirje postinkulj etuksesta valtionrautateillä.

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu

Toiminnanharjoittajan vastuut vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: , klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Miinasotaa Suomenlahdella Antti Valkonen

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

ILMATOIMINNAN JOHTAMINEN KARJALAN KANNAKSEN TOR- JUNTATAISTELUISSA KESÄLLÄ 1944

Suomen veturit ja moottorijunat Koonnut: Henri Hovi

Osastonjohtaja Heidi Niemimuukko

CIRKULÄR, SAMLING KIERTOKIRJE, KOKOELMA POST* OCH TELEGRAFSTYRELSENS POSTI* JA LENNÄTINHALLITUKSEN. N :o

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

Lokalahtelaiset sodissa

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA

Suomen veturit ja moottorijunat Koonnut: Henri Hovi

Säiliövaunujen suistuminen kiskoilta Akonniemen satamaraiteella Varkaudessa

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1942 N:o

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

Junaliikenteen täsmällisyys. Tilannekatsaus

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä

TALVISOTA JR7

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

MUISTIO RANSKALAIS-BRITTILÄISTEN JOUKKOJEN OSALLISTUMISESTA OPERAATIOIHIN SUOMESSA

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA

Ahti Lappi. Neuvostoliiton suurin strateginen ilmaoperaatio epäonnistui Ratkaisutaistelu kotialueella voitettiin

Angående postbefordringen å statsjärnvägarna. Postinkuljetuksesta valtionrautateillä.

3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Suomen rautatieverkoston robustisuus

Retki Panssariprikaatiin

Valokuvanäyttely Helsingin kahdet kasvot Laiturilla

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

RAUTATIEKULJETUKSET PUOLUSTUSSUUNNITTELUN OSANA Kuljetusten kehittäminen, suunnittelu ja kouluttaminen

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat

Palvelun kuvaus, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne

Muuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt

Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan aikana

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch ( ) Lahti

Sivustolle tehdyt muutokset:

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen

Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia

FLYER. Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys ry:n tiedotuslehti Marraskuu 2/2012

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki

Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus Rakennukset ja rakennelmat (mm. vedenottamot ja pumppaamot) Koneet ja laitteet edellisissä

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa

Liite 4. Otteet yleis- ja asemakaavoista sekä asemakaavojen muutostarpeet

Eisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel

Suomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen

Opetuskäyttö: PYSYVÄ Liisa M. / Koutakoski Oy PÄÄKIRJA

Aseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa

Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina

1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Opetuskäyttö: PYSYVÄ Liisa M. / Hepoköngäs PÄIVÄKIRJA

Joukkoliikenteen kehittäminen

Transkriptio:

Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944

Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943

Simola 1939

Simolan asema 1930-luvulla

Simolan asemanseutua 1930-luvulla

Kaakkois-Suomen rataverkko 1944 Risteysasemat - Viipuri -Antrea - Hiitola - Elisenvaara - Virasoja -Simola

Simolan ja Etu-Simolan asemat 1954, Maanmittauslaitos, kuvat n:o 54101:253,255,302,304,340 ja 341

Simolan ja Etu-Simolan asemat Rakennettu 1869 - - 9 raiteinen ratapiha Rakennettu 1940-5 raiteinen i ratapiha

Simolan asemanseutu 1944

Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella 1944 -Leningradin piiritys i murtuu tammikuussa 1944 - helmikuussa Neuvostoliitto pommittaa Suomen kaupunkeja - maaliskuussa neuvotellaan rauhasta - Neuvostoliiton esitys hylätään - neuvottelut Saksan tietoon vilja- ja asetoimitukset katkeavat - Neuvostoliitto aloittaa suurhyökkäyksen valmistelun huhtikuussa - 12.5. Mannerheim pyytää Hitleriä iä jatkamaan asetoimituksia i i Suurhyökkäys Kannaksella a a alkaa aa - 9.6. Ilma-, tykistö- ja tiedusteluhyökkäyksiä Pääasemaa vastaan -10.6. Suurhyökkäys Pääasema murtuu Valkeasaaressa - 14.6. VT-asema murtuu Kuuterselässä

Kaakkois-Suomen ilmapuolustus Ilmatorjuntajoukot It.R 3 3 Rs.Ptria 9 Kev.Ptria 5 Kev.Jaosta 1 It.J 1 Raut.It.Ptri 1 Raut.It.KKK Ilmavalvontajoukot Iv.P 5 45.Iv.K Lappeenranta 15.Iv.K Kouvola 9.Iv.K Kymi 37.Iv.K Viipuri 39.Iv.K Koivisto Simolassa I/303.Kev.Ptri

Lentojoukot Kaakkois-Suomen ilmapuolustus Le.R 3 hävittäjälaivueet -HLe.Lv. 24 (MT) 15.6. Lappeenranta -HLe.Lv. 26 (BW) 17.6. Käkisalmi - HLe.Lv. 34 (MT) 16.6. Lappeenranta - yhteensä 70 konetta Lento-osasto Kuhlmey - 16.6. Immola - 60 hävittäjää (FW ja MT)

Neuvostoliiton lentojoukot Kannaksella 13 VA + vahvistukset: 2 GIAK, VVS KBF, 334 BAD, 113 BAD ja 11 ShAD - suurhyökkäyksessä 1300 konetta 430 hävittäjää, 260 pommikonetta ja 240 maataistelukonetta

Tilanne Kaakkois-Suomen rataverkossa suurhyökkäyksen aikana -Sotilaskuljetuksia lj k i (joukkoja, j kalustoa, ammuksia) - kotialueelta rintamalle - rintamanosalta toiselle - kymmenittäin junia, tuhansittain vaunuja - Linnoitusmateriaalin kuljetuksia valmisteilla oleviin asemiin - Haavoittuneita i ja sankarivainajia i rintamalta - Evakuointikuljetuksia sisä-suomeen (siviilejä, materiaalia) Pula kuljetuskalustosta, erityisesti vetureista junia varastoitiin ratapihoille ja radoille odottamaan

Neuvostoliiton lentojoukkojen toiminta Kannaksen rautatieasemia vastaan

Simolan alueen pommitukset 19.-20.6.1944 19.6. annetaan käsky Viipurin valtaamiseksi 20.6. 13 VA:n tehtävänä tukea hyökkäystä taistelukentällä ja selustassa suoritettavin tt i pommituksin i estettävä suomalaisreservien pääsy kaupunkiin Kouvolan ja Elisenvaaran suunnista ja tuhottava tt siirtymässä olevat joukot pommitettava Viipuria, i Simolaa, Hiitolaa ja Elisenvaaraa jo käskyn antopäivänä ja seuraavan päivän aikana tehtävään 276 BAD (Pe-2 kalusto) 2 GIAK (Jak-7 ja Jak-9 kalusto)

Simolan alueen pommitukset 19.-20.6.1944 19.6. 20.6. Klo 20:03 Klo 07:10 ja 20:34 47 Pe-2 (58 BAP & 140 BAP) 36 Pe-2 (58 BAP & 140 BAP) 29 Jak-7/-9 (27 GIAP & 26 GIAP) 29 Jak-7/-9 (27 GIAP & 26 GIAP) 31 Pe-2 (58 BAP & 140 BAP) 29 Jak-9 (27 GIAP & 29 GIAP)

Neuvostoliiton lentojoukkojen tehokkuus Surmansa saaneita 137 142142 (viralliset lähteet) Haavoittuneita noin 150 (viralliset lähteet) - todellisuudessa tappiot oletettavasti 10-15% 5 suurempia Tuhoutunut tai vaurioitunut rautatiekalusto: -2 veturia - 63 vaunua - rataa ja vaihteita Tuhoutuneet tai vaurioituneet rakennukset: - 15 taloa paloi - 23 vaurioitui it i Muut materiaaliset tappiot: -armeijan ja siviilien iili irtain i omaisuus

Rakennusvauriot Simolan asemalla

Simolan alueen ilmapuolustuksen tehokkuus 19.6. Lento-osasto Kuhlmey - yksi Jak-9 alas Viipurinlahdella I/303.Kev.It.Ptri Simolassa - häirintä onnistuu osittain - yksi Pe-2 alas 20.6. I/303.Kev.It.Ptri Simolassa - aamupommitusta ei kyetä häiritsemään I/303.Kev.It.Ptri ja107.rask.it.ptri Simolassa - iltapommituksen häirintä onnistuu

Ilmavoimien toiminta

Ilmavoimien toiminta 20.6. ilmoitetut alasampumiset

Johtopäätökset Pommitusten aiheuttamat henkilötappiot suuria. Materiaalitappiot vähäisiä hyökkäävään voimaan nähden. Rautatieliikenteelle aiheutuneet häiriöt vähäisiä. Pommitukset eivät vaikuttaneet merkittävästi suomalaisten sotatoimiin Viipurissa ja sen ympäristössä. Ilmavoimat epäonnistui pommitusten torjunnassa Ilmatorjuntajoukot onnistuivat tehtävässään välttävästi Syyt ilmapuolustuksen heikkoon/välttävään tulokseen: - kalusto- ja henkilöstöpula, liian laaja tehtäväkenttä - vihollisen määrällinen ylivoimaisuus - ilmavalvontatietojen kulun hitaus tai tietojen puuttuminen

Yhteenveto Lappeenrannan eteläpuolella olevat Simolan asema ja Etu-Simolan pysäkki joutuivat 19. 20.6.1944 kolmesti pommituksen kohteeksi. Pommituksissa sai surmansa ainakin 142 henkilöä, joista 101 ensimmäisessä 19.6. kello 20:03 alkaneessa pommituksessa. Pommituksissa haavoittui ainakin 150 henkilöä. Uhreista noin puolet oli siviilejä ja puolet sotilas- ja virka-henkilöitä. Uhrien joukossa myös neuvostoliittolaisia sotavankeja. Kyseessä oli yksi eniten uhreja aiheuttaneesta yksittäisestä pommituksesta talvi- ja jatkosodan aikana. Materiaaliset vahingot eivät olleet sotatilanteen kannalta merkittäviä.

Jatkosodan tuhoisimmat pommitukset Elisenvaara 20.6.1944 (44 pommikonetta) - 134 kuollutta -138 haavoittunutta Helsinki 6.,16. ja 26.2.1944 (2014 pommikonetta) - 146 kuollutta (6.2. 103) - 358 haavoittunutta (6.2. 295) Simola 19. 20.6.1944 1944 (114 pommikonetta) - 142 kuollutta (19.6. 101) -150 haavoittunutta Helsinki 9.11.1942 (1 pommikone) - 45 kuollutta - 120 haavoittunutta