Sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoiden valinta - valtakunnallinen projekti HOITOTIETEEN DIDAKTIIKAN TEEMAPÄIVÄ 14.11.2018 Elina Haavisto, THT, professori, hankkeen johtaja,turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Satakunnan sairaanhoitopiiri Kirsi Talman, TtT, post doc -tutkija, hankkeen projektipäällikkö, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
Tausta Sairaanhoitajakoulutukseen haki vuonna 2017 runsaat 19 000 henkilöä, joista opiskelupaikan sai noin 3900 (Vipunen). Hakijoiden lukumäärät ovat nousseet kansallisesti (Opetusministeriö 2004, Opetushallitus 2013a, b) ja kansainvälisesti (Rankin 2013), mutta koulutukseen käytettävät resurssit ovat vähentyneet (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010, Rankin 2013). Sairaanhoitajakoulutuksessa psykologiset testit ovat olleet ainoana pääsykoemenetelmänä 1940-luvulta 2000-luvulle asti. Keskustelun aiheena useaan kertaan sekä valintakokeiden että soveltuvuuskokeiden perimmäinen tehtävä (Sorvettula 1998). Sairaanhoitajakoulutuksen valintakokeista on vähän tutkittua tietoa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Valintakokeita tulisi kehittää tutkittuun tietoon perustuen. Vipunen - Education Statistics Finland. Luettu 12.2.2018. Saatavilla: https://vipunen.fi/en- gb/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/en-gb/reports/haku-%20ja%20valintatiedot%20-%20korkeakoulu%20-%20amk%20- %20koulutusala_EN.xlsb
Tutkimuksen tarkoitus Tarkoituksena on kehittää ja arvioida uusi valintakoemenetelmä terveysalan koulutukseen, joka on näyttöön perustuva, kustannustehokas, objektiivinen ja luotettava. Osa I 2006-2014: Hoitotyön koulutukseen opiskelijavalinnat. Seurantatutkimus kahden valintakoemenetelmän yhteydestä opiskelijoiden osaamiseen ja opiskelumotivaatioon. Osa II 2015-2020: Sairaanhoitajakoulutuksen uuden valintakoemenetelmän kehittäminen (SUVAKE). Osa III 2019- Kehitetyn valintakokeen testaaminen terveysalan koulutuksessa ja kansainvälisesti.
Osa I: Hoitotyön koulutuksen opiskelijavalinnat. Seurantatutkimus kahden valintakoemenetelmän yhteydestä opiskelijoiden osaamiseen ja opiskelumotivaatioon. Seurantatutkimuksen tarkoituksena oli vertailla soveltuvuuskokeella ja kirjallisella kokeella valittujen hoitotyön opiskelijoiden osaamista ja opiskelumotivaatiota sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Kohderyhmänä olivat yhteen ammattikorkeakouluun syksyllä 2002 syksyllä 2004 koulutukseen valituksi tulleet opiskelijat (N=626) (sairaanhoitotyö, terveydenhoitotyö, kätilötyö). Opiskelijat jaettiin kahteen kohorttiin valintamenetelmän mukaan: valintamenetelmä 1 (soveltuvuuskoe ja opettajan haastattelu) ja valintamenetelmä 2 (kirjallinen koe). Päätuloksena todettiin, että psykologisella soveltuvuuskokeella ja kirjallisella kokeella valikoitui pienistä eroista huolimatta osaamiseltaan ja opiskelumotivaatioltaan hyvin samanlaisia opiskelijoita. Johtopäätöksenä esitettiin valintakoemenetelmien edelleen kehittäminen tutkittuun tietoon perustuen. Talman, K. 2014. Hoitotyön koulutuksen opiskelijavalinnat. Seurantatutkimus Väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja, Sarja C, 383, Turun yliopisto.
Tutkimusryhmä ja verkosto Tutkimusryhmässä ovat Elina Haavisto (TY, hoitotieteen laitos), Maija Hupli (TY, hoitotieteen laitos), Asta Heikkilä (SeAMK), Erkki Kaila (TY, oppimisanalytiikan keskus), Anne-Maria Kanerva (SAMK), Mikko-Jussi Laakso (TY, oppimisanalytiikan keskus), Kirsi Talman (TY, hoitotieteen laitos) ja Robert Rankin (Rankein Scale ltd). Hankkeen verkostossa toimivat Diakonia, Oulun, Satakunnan, Saimaan, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut, Turun yliopisto (hoitotieteen laitos) ja Suomen Sairaanhoitajaliitto.
Osatutkimus II: Sairaanhoitajakoulutuksen uuden valintakoemenetelmän kehittäminen Hankkeen kolme vaihetta MÄÄRITTELYVAIHE Käsitteiden määrittely: Oppimisvalmiudet Tunneäly Uravalinnan varmuus Tiedonkeruu ja analyysi Katsaukset Ryhmähaastattelut -> synteesi käyttäen metaetnografiaa (Haavisto ym. 2018) KEHITTÄMISVAIHE ARVIOINTIVAIHE 2015-2016 2016-2019 2016-2020
Määrittelyvaiheen tuloksena muodostetut valintakokeen sisältöalueet OPPIMISVALMIUDET VUOROVAIKUTUS- TAIDOT URAVALINNAN VARMUUS Kieli- ja viestintätaidot Matemaattiset taidot Päätöksentekotaidot Itseohjautuvuus Tunneäly Vastuullinen toiminta ryhmässä Eettisyys Käsitys sairaanhoitajan työstä Halu tehdä sairaanhoitajan työtä Itsensä luonnehtiminen sairanhoitajaksi Kuvitelma hoitotyöstä ideaalina urana Yli-Koivisto ym. 2017. Sähköisellä valintakokeella sairaanhoitajakoulutukseen. TAITO konferenssi, maaliskuu 2017. Published conference proceedings (Oivaltamisen iloa), pp. 314-325. Available in Finnish: http://www.tamk.fi/web/tamk/-/taito2017-oivaltamisen-iloajulkaisu. Haavisto ym.2018. Structure and content of a new entrance exam to select undergraduate nursing students. International Journal of Nursing Education Scholarship, hyväksytty julkaistavaksi.
Hankkeen vaiheet MÄÄRITTELYVAIHE Käsitteiden määrittely: Oppimisvalmiudet Tunneäly Uravalinnan varmuus Tiedonkeruu: Katsaukset Ryhmähaastattelut -> synteesi käyttäen metaetnografiaa (Haavisto ym. 2018) KEHITTÄMISVAIHE Valintamittarin kehittäminen ja pilotointi: Osamittarit Sähköisten alustojen rakentaminen Pilotointi neljässä amk:ssa Valintamittarin edelleen kehittäminen Pilotoinnin tulosten perusteella Sisältöalueiden edelleen kehittäminen: päätöksenteko, itseohjautuvuus, tunneäly, käsitys sh:n työstä. ARVIOINTIVAIHE 2015-2016 2016-2019 2016-2020
Kehittämisvaiheen tuloksena muodostettu valintakokeen rakenne ja sisältöalueet OPPIMISVALMIUDET TUNNEÄLY URAVALINNAN VARMUUS Kieli- ja viestintätaidot Matemaattiset taidot Päätöksentekotaidot Tunneäly (Rankein scale*: tunteiden havaitseminen, hallinta, ymmärtäminen ja hyödyntäminen) Käsitys sairaanhoitajan työstä * Rankin, B. (2013). Emotional intelligence: enhancing values-based practice and compassionate care in nursing. Journal of Advanced Nursing, 69(12), 2717 2725. doi: 10.1111/jan.12161
Kehittämisvaihe: sähköisen valintakokeen rakentaminen Valintakokeeseen rakennettiin kaksi erillistä sähköistä alustaa: Tunneälytesti Rankein scale testi käännettiin suomenkielelle, ja testin kehittäjät rakensivat suomenkielisen sähköisen alustan. Rankein scale partnerit tarjosivat käyttäjäkoulutukset ja mahdollisuuden testin koekäyttöön ennen varsinaista koetta Villeteam Villeteam (TY, oppimisanalytiikka) rakensi sähköisen alustan oppimisvalmiuksien ja uravalinnan varmuuden arvioimiseksi > SUVAKE hankkeen jäsenille käyttäjäkoulutukset, testin koekäyttö Tunneälytestin linkki upotettiin Villeteamin sähköiseen alustaan Professori Elina Haavisto, post doc tutkija Kirsi Talman ja TtT koulutettava Jonna Vierula
Kehittämisvaihe: valintakokeen pilotoinnin toteuttaminen (syksy 2016) Pilotoinnissa oli mukana 4 amkia: TAMK, SAMK, SeAMK, Saimia. Valintakokeeseen laadittiin tarkka prosessikuvaus, jota noudatettiin kaikissa ammattikorkeakouluissa Suunnitelma erilaisista poikkeustilanteista, ohjeet hakijoille ja valintakokeen valvojille, ohjeet pisteytyksistä Sähköinen valintakoe toteutettiin 3.11.2016 Aamupäivä ryhmä klo 10-12.30, iltapäivä ryhmä klo 13-15.30. Poistuminen aikaisintaan kahden tunnin kuluttua aloituksesta. Hakijoille jaettiin henkilökohtaiset tunnukset, joilla he kirjautuivat Villeteamin sivuille ja erikseen tunneälytestiin. Hakijoilta ja valintakokeen järjestämiseen osallistuneilta henkilöiltä kerättiin palautteet jatkokehittelyä varten
Kehittämisvaiheen tulokset I: valintamittarin pilotointi (syksy 2016) Taulukko 1. SUVAKE valintakokeella valituksi ja ei-valituksi tulleiden erot (n=430). Valintamittarin osat Valitut n=223 Ka (kh) / vaihteluväli Ka (kh) / vaihteluväli Ei-valitut n=207 p-arvo Oppimisvalmiudet (total) 21.6 (3.2) 14-28.8 18.9 (4.2) 7.8-29 <0.0001 c Tunneäly (total) 145.4 (6.1) 130-158 141.7 (8.7) 102-160 <0.0001c Uravalinnan varmuus (total) 16.1 (2.3) 8.0-20 13.8 (6.3) -20-20 <0.0001c c T-test
Kehittämisvaiheen tulokset II: valintamittarin pilotointi (syksy 2016) Taulukko 2. SUVAKE valintakokeessa hylätyn arvioinnin saaneet
Data I Data II Data I Data II P-arvo Data I Data II Data I Data II P-arvo Data I Data II P-arvo Data I Data II Kehittämisvaiheen tulokset III: valintamittarin pilotointi hakijoiden palautteet (n=430) Syksyn 2016 ja Tärkeys syksyn 2017 1 (erittäin palautteiden vertailu tärkeä) 4 (ei tärkeä) Vaikeus 1 (erittäin vaikea) 4 (ei vaikea) Tekninen toteutus 1 (erittäin helppo) 4 (ei helppo) Suorittamisen sujuvuus 1 (erittäin sujuva) 4 (ei sujuva) Aika 1 (erittäin riittävä) 4 (ei riittävä) Ohjeet 1 (erittäin selkeät) 4 (ei selkeät) Valintamittarin osiot Oppimisvalmiudet 1,6 2,9 2,7.001* 1,7 1,7-1,8 2,0.000* 1,4 Kieli- ja viestintätaidot 1,8 2,7 2,6 NS 1,8 1,7 1,8 NS 1,8 2,1.000* 1,5 Matemaattiset taidot 1,8 2,6 2,5.012* 1,9 1,9-1,9 2,2.000* 1,5 Päätöksentekotaidot 1,5 2,9 2,8 NS 1,7 1,7-1,8 2,0.000* 1,5 Uravalinnan varmuus 1,5 3,3 3,2 NS 1,6 1,6-1,7 1,9.000* 1,4 * Wilcoxonin testi
Hankkeen vaiheet MÄÄRITTELYVAIHE Käsitteiden määrittely: Oppimisvalmiudet Tunneäly Uravalinnan varmuus Tiedonkeruu: Katsaukset Ryhmähaastattelut -> synteesi käyttäen metaetnografiaa (Haavisto ym. 2018) KEHITTÄMISVAIHE Valintamittarin kehittäminen ja pilotointi: Osamittarit Sähköisten alustojen rakentaminen Pilotointi neljässä amk:ssa Valintamittarin edelleen kehittäminen Pilotoinnin tulosten perusteella Sisältöalueiden edelleen kehittäminen: päätöksenteko, itseohjautuvuus, tunneäly, käsitys sh:n työstä. ARVIOINTIVAIHE Pyrkivien menestyminen valintakokeessa Valintamittarin luotettavuuden arviointi: Mittarin ennustekyvyn arviointi - Oppimisvalmiuksien, tunneälyn ja uravalinnan varmuuden kehittyminen - Opintomenestyksen ennustekyky Käyttäjäprofiilit valintakokeessa 2015-2016 2016-2019 2016-2020
Osa III 2019- Kehitetyn valintakokeen testaaminen terveysalan koulutuksessa ja kansainvälisesti Tarkoituksena kehittää valintakoetta edelleen ja testata sitä eri terveysalan koulutuksissa kansallisesti ja kansainvälisesti.
Julkaisuja, konferenssiesityksiä Julkaisut vertaisarvioiduissa lehdissä 2017-2018: Glerean N, Hupli M, Talman K, Haavisto E. 2017. Young people s perceptions of nursing profession: an integrative review. Nurse Education Today. doi: 10.1016/j.nedt.2017.07.008. Talman K, Leino-Kilpi H, Hupli M, Puukka P & Haavisto E. 2018. Psychological test or literature-based examination in student selection in nursing education. A cohort study. Journal of Nursing Education and Practice, 8(7): 12-21, doi: 10.5430/jnep.v8n7p12. Haavisto E, Hupli M, Hahtela N, Heikkilä A, Huovila P, Moisio E-L, Yli-Koivisto L, Talman K. Structure and content of a new entrance exam to select undergraduate nursing students. IJNES, hyväksytty julkaistavaksi elokuussa 2018. Glerean N, Hupli M, Talman K, Haavisto E. Perception of Nursing Profession - Focus Group Interview among Applicants to Nursing Education. Scandinavian Journal of Caring Sciences, hyväksytty julkaistavaksi marraskuussa 2018. 16 kansallista ja kansainvälistä konferenssiesitystä TtT koulutettava Jonna Vierula ja post doc -tutkija Kirsi Talman Nordic Forum for Nurse Educators 2017, Tartu
Hoitotyön koulutuksen opiskelijavalintojen tulevaisuus Suomessa Tulevaisuudessa korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistuvat siten, että todistusvalinta on pääasiallinen väylä koulutukseen. Todistusvalinnan lisäksi järjestetään valintakokeita niille, joita ei voida valita todistuksen perusteella. Lisäksi voidaan järjestää soveltuvuuskoe, jos se on ko. koulutuksessa tutkimustiedon pohjalta perusteltua. (OKM 2017.) Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen 2017-2019 hankkeessa kehitetään uutta, kaikkien alojen tarpeet huomioivaa, digitaalista valintakoetta. Uusi digitaalinen valintakoe otetaan käyttöön syksyllä 2019. Uusi digitaalinen valintakoe korvaa aikaisemmat organisaatiokohtaiset ja valtakunnalliset valintakokeet amksektorilla. http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/. SUVAKE-hankkeen tuloksia ja asiantuntemusta hyödynnetään uuden digitaalisen valintakokeen kehittämistyössä Lähde: OKM 2017. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisen toimenpiteet. https://docplayer.fi/52058623-korkeakoulujen-opiskelijavalintojen-kehittamisentoimenpiteet.html 20.11.2018 Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2017-2019 18
KIITOS! Elina Haavisto (elina.haavisto@utu.fi), hoitotieteen laitos, Turun yliopisto, Satakunnan sairaanhoitopiiri Kirsi Talman (kimata@utu.fi), hoitotieteen laitos, Turun yliopisto, twitter: @KirsiTalman