Valtiopäiväjärjestys. 1 luku Yleisiä perusteita

Valtiopäiväjärjestys 1 luku Yleisiä perusteita ---------- [ 1 2 3 4 5 6 7 8 8a 9 10 11 12 13 14 15 16 17 ] 1 Valtiopäiville kokoontunut Eduskunta edustaa Suomen kansaa. 2 Eduskunta on yksikamarinen; siihen kuuluu kaksisataa edustajaa. 3 (30.6.1955/335) Kansanedustajain vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi samaan aikaan koko maassa. Lailla säädetään ulkomailla olevien Suomen kansalaisten osallistumisesta kansanedustajain vaaleihin. Jos tasavallan presidentti on hallitusmuodon nojalla määrännyt uudet vaalit toimitettaviksi, lähinnä seuraavat vaalit toimitetaan säännönmukaisen vaalikauden samalla päättyessä neljäntenä vuonna niiden jälkeen, jollei eduskuntaa sitä ennen uudelleen hajoteta. (22.7.1991/1075) Edustajan toimivalta alkaa silloin, kun hänet on julistettu valituksi, ja jatkuu, kunnes sen jälkeiset vaalit on toimitettu. 4 Edustajat valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla; sellaisia vaaleja varten tulee maan olla jaettuna vähintään kahteentoista ja enintään kahdeksaantoista vaalipiiriin. Missä paikallisolot vaativat poikkeusta suhteellisesta vaalitavasta, voidaan kuitenkin mainittujen vaalipiirien lisäksi muodostaa jokin tahi joitakin vaalipiirejä ainoastaan yhden edustajan valitsemista varten. Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen äänioikeus. Älköön vaalioikeutta valtuusmiehen kautta käytettäkö. Tarkempia määräyksiä vaalipiireistä sekä vaalien ajasta ja tavasta annetaan erityisessä laissa. 5 (21.4.1995/580) Rangaistus vaalirikoksesta, vaalilahjonnasta, vilpillisestä äänestämisestä ja vaalituloksen vääristämisestä säädetään rikoslain 14 luvun 1-4 :ssä. 6

Äänioikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää kahdeksantoista vuotta. Äänioikeutetuista pidettävästä rekisteristä säädetään lailla. 7 (10.11.1971/744) Vaalikelpoinen edustajaksi on asuinpaikkaan katsomatta jokainen vaalioikeutettu, joka ei ole holhouksenalainen. (3.6.1976/455) Edustajaksi ei kuitenkaan voida valita sotilasta, asevelvollisuuttaan suorittavaa henkilöä lukuun ottamatta. 8 (10.1.1969/4) Jos edustajaksi valittu menettää vaalikelpoisuutensa, lakkaa hänen edustajantoimensa. Jos edustajaksi valittu valitaan tasavallan presidentiksi, lakkaa hänen edustajantoimensa siitä päivästä, jolloin hän ryhtyy presidentin toimeen. Tultuaan valituksi presidentiksi hän ei kuitenkaan saa osallistua valtiopäivätoimiin. (22.7.1991/1075) Edustajantoimi ei lakkaa sen johdosta, että edustajaksi valittu on vaalitoimituksen jälkeen asevelvollisena astunut palvelukseen vakinaisessa väessä tai siviilipalvelukseen. (22.7.1991/1075) Jos edustajaksi valittu on vaalitoimituksen jälkeen tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeuteen taikka vaalirikoksesta, vaalilahjonnasta, vilpillisestä äänestämisestä tai vaalituloksen vääristämisestä edustajanvaaleissa, eduskunnalla on valta tutkia, onko hänen sallittava edelleen olla edustajana. Rikoksen laadun tai tekotavan osoittaessa, ettei tuomittu ansaitse edustajantoimensa edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta, eduskunta voi, jollei tuomittu itse ole pyytänyt eduskunnalta vapautusta tästä toimestaan, hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan lausunnon, päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, julistaa hänen edustajantoimensa lakanneeksi. Mitä tässä säädetään, on noudatettava hovioikeuden annettua päätöksensä, vaikka se ei olisikaan lainvoimainen. Muutoksenhausta huolimatta eduskunnan on kuitenkin otettava asia käsiteltäväksi jo alioikeuden päätöksen nojalla, jos eduskunta tekee siitä päätöksen, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut. (21.4.1995/580) 8 a (Lisätty väliaikaisesti lailla 16.12.1994/1186) Edustajantoimi ei lakkaa sen johdosta, että edustaja on valittu edustajaksi Euroopan parlamenttiin. Edustajantoimen hoitaminen kuitenkin keskeytyy mainitun toimen hoitamisen ajaksi, eikä edustaja saa tänä aikana osallistua valtiopäivätoimiin, vaan hänen tilalleen edustajantointa hoitamaan tulee hänen varamiehensä.* * Voimassa siihen saakka, kunnes ensimmäisissä Suomessa toimitetuissa Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa valittujen edustajien valtakirjat on hyväksytty Euroopan parlamentissa. 9

(18.3.1983/278) Oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen, eduskunnan oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies eivät voi olla edustajina. Jos edustaja nimitetään johonkin edellä mainituista viroista tai valitaan eduskunnan oikeusasiamieheksi tai apulais- oikeusasiamieheksi, lakkaa hänen edustajantoimensa. 10 Älköön sitä, joka vaalilain nojalla on julistettu olevan edustajaksi valittu, vapautettako tästä toimesta, ellei hän voi näyttää laillista estettä taikka muuta syytä, jonka eduskunta hyväksyy. Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jolloin edustaja on 8 :n 3 momentissa tarkoitetussa palveluksessa. Tänä aikana edustaja ei saa osallistua valtiopäivätoimiin. (6.3.1992/205) 11 Edustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia eivätkä häntä sido mitkään muut määräykset. 12 Älköön edustajaa kiellettäkö valtiopäiville saapumasta ja edustajana toimimasta. 13 (3.11.1944/771) Edustajaa älköön syytteeseen pantako älköönkä häneltä vapautta riistettäkö hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden taikka muun asiain käsittelyssä noudattamansa menettelyn tähden, jollei eduskunta päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on äänestyksessä kannattanut, ole siihen suostunut. 14 (30.4.1987/457) Edustajaa ei saa eduskunnan suostumuksetta pidättää, vangita tai määrätä matkustuskieltoon ennen kuin syytettä on alettu käsitellä, ellei häntä tavata verekseltä rikoksesta, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Edustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti annettava tieto puhemiehelle. 15 Jos joku valtiopäivien aikana taikka edustajan ollessa matkalla valtiopäiville tahi valtiopäiviltä sanoilla tahi teoilla loukkaa edustajaa, tietäen hänet edustajaksi, taikka jos joku valtiopäivien jälkeen tekee väkivaltaa edustajalle hänen toimensa

suorittamisen vuoksi, niin pidettäköön sitä asianhaaraa, että rikos tehtiin edustajaa vastaan, erittäin raskauttavana. Mitä tässä on sanottu edustajasta, koskekoon myös eduskunnan sihteerejä sekä muita virka- ja palvelusmiehiä. 16 (6.5.1955/209) Edustaja saakoon valtion varoista palkkion ja sen lisäksi korvauksen matkastaan valtiopäiville ja valtiopäiviltä takaisin. Edustajanpalkkion sekä matkakustannusten korvauksen perusteet määrätään lailla, jota koskeva ehdotus käsitellään siinä järjestyksessä, kuin 70 :ssä säädetään. (3 mom. kumottu lailla 18.6.1993/517) Edustajan oikeudesta eläkkeeseen säädetään lailla. 17 Jos edustaja ei saavu ajoissa valtiopäiville taikka jos hän eduskunnan luvatta jää pois istunnosta eikä hänellä ole hyväksyttävää estettä, voi eduskunta tuomita hänet menettämään edustajanpalkkionsa tai osan siitä. Edustajan, joka ei ole ottanut tästä ojentuakseen, voi eduskunta julistaa toimensa menettäneeksi. Jos edustaja kärsii vapausrangaistusta, menettäköön siltä ajalta edustajanpalkkionsa. Valtiopäiväjärjestys 2 luku Valtiopäivien alkaminen ja lopettaminen sekä eduskunnan hajoittaminen ---------- [ 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 ] 18 Eduskunta pitää istuntonsa valtakunnan pääkaupungissa, paitsi milloin se vihollisen maahanhyökkäyksen tahi muiden tärkeiden esteiden tähden on mahdotonta tai eduskunnan turvallisuudelle vaarallista, jossa tapauksessa tasavallan presidentti määrää toisen kokoontumispaikan. 19 (18.3.1983/278) Eduskunta kokoontuu varsinaisille valtiopäiville vuosittain ensimmäisenä päivänä helmikuuta, jollei eduskunta lähinnä edellisillä varsinaisilla valtiopäivillä ole määrännyt muuta kokoontumispäivää. Varsinaiset valtiopäivät jatkuvat yhtäjaksoisesti tai keskeytyksin seuraavien varsinaisten valtiopäivien kokoontumiseen. Säännönmukaisen vaalikauden viimeiset valtiopäivät jatkuvat kuitenkin siihen saakka, kun tasavallan presidentti, eduskunnan päätettyä lopettaa istuntonsa, julistaa eduskunnan työn päättyneeksi siltä vaalikaudelta. Eduskunnan puhemiehellä on oikeus kutsua eduskunta koolle

jatkamaan keskeytyneitä valtiopäiviä. 20 (26.6.1987/576) Jos tasavallan presidentti varsinaisten valtiopäivien aikana määrää uudet vaalit toimitettaviksi, on eduskunnan päätettävä, minä päivänä se lopettaa istuntonsa. Vaalien jälkeen eduskunta kokoontuu varsinaisille valtiopäiville sen kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä yhdeksänkymmenen päivän kuluttua vaalimääräyksen antamisen jälkeen, taikka sinä aikaisempana päivänä, jonka presidentti on määrännyt. 21 Tasavallan presidentillä on oikeus kutsua eduskunta ylimääräisille valtiopäiville sekä määrätä, milloin ne ovat lopetettavat. Ylimääräiset valtiopäivät voidaan määrätä kokoontumaan aikaisintaan kolmantena päivänä kutsun antamisesta. Ne eivät saa jatkua kauempaa kuin viimeiseen arkipäivään ennen varsinaisten valtiopäivien alkamista. (18.3.1983/278) Ylimääräisillä valtiopäivillä otettakoon käsiteltäväksi ainoastaan ne asiat, joita varten eduskunta on kutsuttu kokoon taikka jotka hallitus muuten eduskunnalle esittää, niin myös, mitä sellaisiin asioihin erottamattomasti kuuluu. 22 (18.3.1983/278) Tasavallan presidentin määräykset, joita tarkoitetaan 20 ja 21 :ssä, julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa siinä järjestyksessä kuin lakien ja asetusten julkaisemisesta on säädetty. Edellä 18 :ssä tarkoitettu määräys julkaistaan säädöskokoelmassa, jos presidentti niin päättää. 23 Sen päivän edellisenä päivänä, jona eduskunnan on vaalien jälkeen ensi kerran kokoonnuttava, pitää kaikkien edustajain kello kahdeltatoista päivällä, julkipanolla tarkemmin ilmoitetussa järjestyksessä, tuoda valtakirjansa sen tai niiden nähtäväksi, joille tasavallan presidentti on valtakirjain tarkastamisen uskonut. Valtakirjan tarkastuksessa on tutkittava, onko se asianomaisen viranomaisen antama ja säädettyyn muotoon tehty. Aakkosellinen luettelo niistä edustajista, jotka ovat näyttäneet olevansa oikein valtuutetut, on seuraavana päivänä ennen kello kahtatoista päivällä eduskunnalle annettava. Valtakirja, joka myöhemmin esitetään, on heti tarkastettava, niinkuin 1 momentissa sanotaan, sekä sen jälkeen hyväksyttynä puhemiehelle näytettävä. Tästä samoin kuin muista eduskunnan kokoonpanossa tapahtuvista muutoksista on merkintä tehtävä 2 momentissa mainittuun luetteloon. 24

Jollei edustajan valtakirjaa ole hyväksytty, olkoon eduskunnalla oikeus tutkia, onko hän kuitenkin sen nojalla oleva edustajana valtiopäivillä. Jos valtiopäivien aikana tämän lain nojalla tehdään muistutus edustajan kelpoisuutta vastaan, olkoon sekin eduskunnan tutkittava, ellei sama muistutus ole vaalista valittamalla saatettu taikka vielä saatettavissa asianomaisen viranomaisen ratkaistavaksi. Muuten älköön kysymystä edustajanvaalien pätevyydestä otettako valtiopäivillä käsiteltäväksi, ellei muistutusta tehdä siitä, että vaalissa taikka siihen kuuluvissa toimenpiteissä ilmeisesti on joko menetelty rikollisesti tai erehdytty vaalin tuloksen määräämisessä. Tässä tapauksessa on eduskunnalla oikeus, jos samalla on selvää, että rikos tai erehdys on saattanut vaikuttaa vaalin tulokseen eikä muutosta enää voi valitustietä aikaansaada, oikaista tulos vaalilain määräysten mukaiseksi. Se, jonka edustajaoikeutta vastaan on muistutus tehty, pysyy kuitenkin edustajatoimessaan, kunnes hän on siihen oikeudettomaksi julistettu. 25 (18.3.1983/278) Valtiopäivien ensimmäisenä päivänä eduskunta kokoontuu kello kaksitoista päivällä täysistuntoon, joka alkaa 23 :ssä mainitun luettelon mukaan toimitettavalla nimenhuudolla. Tässä täysistunnossa eduskunta valitsee keskuudestaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä. Ylimääräisillä valtiopäivillä toimivat puhemiehenä ja varapuhemiehinä kuitenkin lähinnä edellisten varsinaisten valtiopäivien puhemies ja varapuhemiehet. Puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit toimitetaan umpilipuin. Kussakin vaalissa tulee valituksi edustaja, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi vaali ja, jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali, jossa valituksi tulee eniten ääniä saanut edustaja. Äänten jakaantuessa tasan ratkaisee arpa. Sen jälkeen puhemies ja varapuhemiehet kokoontuneen eduskunnan edessä antavat, kukin vuorostaan, seuraavan juhlallisen vakuutuksen: "Minä N. N. vakuutan, että minä puhemiestoimessa tahdon voimieni mukaan puolustaa Suomen kansan, eduskunnan ja hallituksen oikeutta perustuslakien mukaan." Kunnes tämä on tehty, johtaa puhetta iältään vanhin eduskunnan jäsen. Puhemiehen ja varapuhemiesten toimikausi kestää valtiopäivien ajan. Vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä valittujen puhemiehen ja varapuhemiesten toimikausi kuitenkin kestää, kunnes uudet vaalit on toimitettu. Jos puhemies tai varapuhemies valtiopäivien aikana kuolee tai toimestaan eroaa, on uusi puhemies tai varapuhemies viipymättä valittava. 26 Tasavallan presidentti julistuttaa valtiopäivien avaamisen ajan, jota älköön määrättäkö myöhemmäksi kuin kolmanneksi arkipäiväksi eduskunnan kokoontumisesta. Sinä aikana tulee eduskunnan jäsenten, sittenkuin jumalanpalvelus on pidetty, kokoontua eduskuntataloon, jossa presidentti tervehtää eduskuntaa ja julistaa valtiopäivät avatuiksi. Avauspuheeseen vastaa puhemies eduskunnan puolesta.

27 (18.3.1983/278) Eduskunnan työn päättämistä varten edustajat kokoontuvat säännönmukaisen vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä tasavallan presidentin määräämänä aikana, sitten kun jumalanpalvelus on pidetty, eduskuntataloon, jossa puhemies lausuu presidentille eduskunnan tervehdyksen. Sen jälkeen presidentti julistaa eduskunnan työn päättyneeksi siltä vaalikaudelta. Valtiopäiväjärjestys 3 luku Asiain vireillepano valtiopäivillä ---------- [ 28 29 30 31 32 33 34 35 36 36 a 36 b 37 37 a 37 b 38 38 a ] 38 b ] 28 (18.3.1983/278) Tasavallan presidentti antaa eduskunnalle hallituksen esitykset. Tasavallan presidentti voi peruuttaa hallituksen esityksen, milloin siihen on aihetta. Hallituksen esityksen ja eduskunnan tarkastettavaksi saatetun asetuksen ja valtioneuvoston ja ministeriön päätöksen saapumisesta sekä hallituksen esityksen peruuttamisesta ilmoittaa puhemies eduskunnalle. 29 (8.2.1985/152) Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä annetaan kolmen kuukauden kuluessa valtiopäivien avaamisesta eduskunnalle kertomus niistä toimenpiteistä, joihin hallitus eduskunnan päätöksen johdosta on ryhtynyt, sekä siitä, mitä merkittävää muuten on tapahtunut valtakunnan hallinnossa tai sen suhteissa ulkovaltoihin. 30 Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä annetaan eduskunnalle esitys, joka sisältää ehdotuksen valtion talousarvioksi. (22.7.1991/1078) Varsinaisilla valtiopäivillä on niin ikään kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta eduskunnalle annettava. Eduskunnan valitsemat valtiontilintarkastajat antavat eduskunnalle kertomuksen noudattaen, mitä siitä on säädetty. 31 Eduskunnalla on oikeus ottaa käsiteltäväkseen edustajan asianmukaisesti tekemä aloite. Eduskunta-aloite saattaa olla:

1) lakialoite, joka sisältää lain muotoon puetun ehdotuksen uuden lain säätämisestä tai voimassaolevan muuttamisesta, selittämisestä tai kumoamisesta, taikka ehdotuksen laiksi sellaisesta asiasta, joka ennestään on hallinnollisilla säännöksillä järjestetty; 2) talousarvioaloite, joka sisältää ehdotuksen valtion talousarvioon otettavaksi määrärahaksi tai muuksi päätökseksi tai hallituksen lisätalousarvioesitykseen välittömästi liittyväksi talousarvion muutokseksi; (22.7.1991/1078) 3) toivomusaloite, joka sisältää ehdotuksen, että eduskunta esittäisi hallitukselle toivomuksen toimenpiteeseen ryhtymisestä sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa. Kirkkolain säätämisestä on voimassa, mitä siitä erikseen on säädetty. 32 (18.3.1983/278) Eduskunta-aloite on tehtävä kirjallisesti. Aloitteessa on mainittava myös ne syyt, joihin siinä tehty ehdotus perustuu. Erilaisia asioita ei saa sisällyttää samaan aloitteeseen. Lakialoite voidaan tehdä eduskunnan ollessa koolla. Talousarvioaloite voidaan tehdä aikana, joka alkaa siitä, kun valtion talousarvioesitys on ilmoitettu saapuneeksi, ja päättyy kello 12 neljäntenätoista päivänä sen jälkeen. Lisätalousarvioesityksen johdosta talousarvioaloite voidaan tehdä aikana, joka alkaa siitä, kun esitys on ilmoitettu saapuneeksi, ja päättyy kello 12 kolmantena päivänä sen jälkeen. (6.3.1992/205) Toivomusaloite voidaan tehdä varsinaisilla valtiopäivillä aikana, joka alkaa valtiopäivien avaamisesta ja päättyy kello 12 neljäntenätoista päivänä vaalikauden ensimmäisillä varsinaisilla valtiopäivillä, mutta muilla varsinaisilla valtiopäivillä seitsemäntenä päivänä valtiopäivien avaamisesta. (22.7.1991/1078) Eduskunta-aloite voidaan peruuttaa, milloin siihen on aihetta. Aloitteen kaikkien allekirjoittajien on allekirjoitettava peruutuskirjelmä. (22.7.1991/1078) 33 (18.2.1994/129) Ahvenanmaan itsehallintolain ja Ahvenanmaan maanhankintalain säätämisjärjestyksestä on voimassa, mitä siitä mainituissa laeissa erikseen säädetään. Ahvenanmaan maakuntapäivien oikeudesta tehdä aloitteita on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. 34 Asiasta, josta hallitus voi määrätä eduskunnan myötävaikutuksetta, voidaan hallituksen esityksessä pyytää eduskunnan lausuntoa. 35 Kun asiaa varsinaisilla valtiopäivillä ei ole ehditty loppuun käsitellä, jatketaan, 36 ja 37 :ssä mainituin poikkeuksin, sen käsittelyä seuraavilla varsinaisilla valtiopäivillä, jollei edustajainvaaleja ole sillä välin toimitettu.

36 Jos valtioneuvosto tahtoo ulkopuolella päiväjärjestyksen antaa eduskunnalle tiedonannon jostakin valtakunnan hallintoa tai sen suhteita ulkovaltoihin koskevasta asiasta, tiedonanto on esiteltävä eduskunnalle ja pantava pöydälle johonkin seuraavaan istuntoon. Kun keskustelu asiasta on julistettu päättyneeksi, esittää puhemies eduskunnan hyväksyttäväksi päiväjärjestykseen siirtymisen, jonka sanamuoto on seuraava: "Saatuansa tiedonannon eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen". (26.7.1993/691) Eduskunta voi hyväksyä joko tällaisen yksinkertaisen tahi keskustelun aikana ehdotetun perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen taikka päättää lähettää asian asianomaiseen valiokuntaan. Jos asia lähetetään valiokuntaan, tulee sen ehdottaa perusteltu päiväjärjestykseen siirtyminen, jonka lopullisesta sisällyksestä eduskunta päättää. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista asioista valtioneuvosto voi ulkopuolella päiväjärjestyksen antaa eduskunnalle selonteon, joka on esiteltävä eduskunnalle ja pantava pöydälle johonkin seuraavaan istuntoon. Keskustelun päätyttyä selonteko lähetetään valmistelevasti käsiteltäväksi valiokuntaan, jollei eduskunta päätä siirtyä päiväjärjestykseen asiaa valiokuntaan lähettämättä. Käsiteltyään selonteon valiokunnan on mietinnössään ehdotettava selonteon johdosta annettavan lausunnon sanamuoto, jonka lopullisesta sisällöstä eduskunta päättää ja siirtyy päiväjärjestykseen. Selonteon käsittelyssä ei voida tehdä ehdotusta eikä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta. (23.3.1989/297) Valtioneuvoston tiedonannon käsittelyä ei jatketa seuraavilla valtiopäivillä. Myöskään valtioneuvoston selonteon käsittelyä ei jatketa seuraavilla valtiopäivillä, ellei eduskunta toisin päätä. (26.7.1993/691) 36 a (26.7.1993/691) Pääministeri voi puhemiehen kanssa sopimanaan aikana ulkopuolella päiväjärjestyksen antaa eduskunnalle ilmoituksen valtioneuvoston toimialaan kuuluvasta asiasta. Ilmoituksen voi antaa myös pääministerin määräämä muu valtioneuvoston jäsen. Puhemies päättää siitä, sallitaanko ilmoituksen johdosta keskustelua. Puhemies myöntää harkintansa mukaan puheenvuorot sen estämättä, mitä 57 ja 59 :ssä säädetään. Katsottuaan keskustelun riittävän puhemies julistaa keskustelun päättyneeksi. Eduskunta ei tee päätöstä pääministerin ilmoituksen johdosta. 36 b (26.7.1993/691) Edustajalla on oikeus tehdä puhemiesneuvostolle kirjallisesti ehdotus, että täysistunnossa käydään keskustelu hänen ehdottamastaan ajankohtaisesta asiasta. Keskustelun järjestämisestä päättää puhemiesneuvosto. Puheenvuorojen myöntämisessä ja käyttämisessä voidaan poiketa siitä, mitä 57 ja 59 :ssä säädetään. Eduskunta ei tee päätöstä keskustelussa käsitellystä asiasta.

37 Jos edustaja tahtoo tehdä valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi kysymyksen tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta, hänen tulee antaa se kirjallisesti laadittuna ja sisällöltään täsmällisenä puhemiehelle, jonka tulee saattaa kysymys valtioneuvoston jäsenen tietoon. Kysymys voidaan tehdä myös valtiopäivien keskeydyttyä. Puhemiehen kanssa sopimanaan aikana valtioneuvoston jäsen antaa suullisen tai kirjallisen vastauksen. Vastaus annetaan 93 :n 2 momentin estämättä 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on toimitettu valtioneuvostolle. Valtiopäivien ollessa keskeytyneinä annetaan vastaus kirjallisena. Tällaisesta asiasta ei sallita keskustelua. (26.7.1993/691) Milloin edustaja tahtoo tehdä valtioneuvoston jäsenelle tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen eduskunnassa käsiteltäväksi, antakoon sen muotonsa ja sisällyksensä puolesta sellaisena, kuin 1 momentissa sanotaan, puhemiehelle. Sitten kuin välikysymys on eduskunnassa esitetty ja ollut pöydällä johonkin seuraavaan istuntoon, on se, jos vähintään kaksikymmentä edustajaa, välikysymyksen tekijät niihin luettuina, on kirjallisesti ilmoittanut siihen yhtyvänsä, ilman keskustelua eduskunnassa, puhemiehen toimesta annettava tiedoksi asianomaiselle valtioneuvoston jäsenelle. Valtioneuvoston jäsenen tulee viidentoista päivän kuluessa tiedon saamisesta, aikana, josta hän sopii puhemiehen kanssa, antaa vastaus välikysymykseen, ellei valtioneuvoston puolesta saman ajan kuluessa ilmoiteta, ettei asian laadun vuoksi välikysymykseen vastata, jolloin syyt siihen ovat eduskunnalle ilmoitettavat. Kun vastaus on annettu tahi ilmoitettu, ettei välikysymykseen voida vastata, ja keskustelu asiasta on julistettu päättyneeksi, esittää puhemies eduskunnan hyväksyttäväksi päiväjärjestykseen siirtymisen, jonka sanamuoto on seuraava: "Kuultuansa annetun selityksen eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen". Eduskunta voi hyväksyä joko tällaisen yksinkertaisen tahi keskustelun aikana ehdotetun perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen taikka päättää lähettää asian perustuslakivaliokuntaan tahi, jos asian laatu sitä vaatii, johonkin muuhun valiokuntaan. Jos asia lähetetään valiokuntaan, tulee sen ehdottaa perusteltu päiväjärjestykseen siirtyminen, jonka lopullisesta sisällyksestä eduskunta päättää. Välikysymyksen käsittelyä ei jatketa seuraavilla valtiopäivillä. (18.3.1983/278) 37 a (26.7.1993/691) Puhemiesneuvosto voi päättää, että täysistunnossa käydään keskustelu, jossa edustajilla on oikeus tehdä suullisesti lyhyitä kysymyksiä valtioneuvoston jäsenille. Keskustelussa voidaan puheenvuorojen myöntämisessä ja käyttämisessä poiketa siitä, mitä 57 ja 59 :ssä säädetään. Eduskunta ei tee päätöstä keskustelussa käsitellyistä asioista. 37 b (23.3.1989/297) Valtioneuvostolle voidaan eduskunnassa tehdä kysymys valtakunnan hallintoa tai sen suhteita ulkovaltoihin koskevasta ajankohtaisesta asiasta, joka kuuluu valtioneuvoston toimialaan eikä ole merkitykseltään vähäinen. Kysymys on tehtävä kirjallisesti ja annettava vähintään neljän edustajan allekirjoittamana puhemiehelle.

Puhemiesneuvosto päättää, mitkä puhemiehelle annetuista kysymyksistä toimitetaan valtioneuvoston vastattaviksi. Muut kysymykset raukeavat. Valtioneuvoston puolesta kysymykseen vastaa seuraavalla valtioneuvoston kyselytunnilla pääministeri taikka pääministerin määräyksestä se valtioneuvoston jäsen, jonka toimialaan asia kuuluu, tai muu valtioneuvoston jäsen. Kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja saa vastauksen johdosta käyttää ensimmäisen puheenvuoron. Puhemies antaa harkintansa mukaan edustajien ja valtioneuvoston jäsenten käyttää asiasta puheenvuoroja. Asiasta ei sallita muuta keskustelua. Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty tai kun puhemies katsoo käydyn keskustelun riittävän, puhemies julistaa keskustelun päättyneeksi. Kysymykseen, johon ei ole vastattu ennen kuin puhemies on lopettanut kyseisen istunnon, vastataan myöhemmällä kyselytunnilla. Tässä pykälässä säädetystä asiasta ei eduskunta tee päätöstä. Tarkempia säännöksiä kysymyksen tekemisestä sekä vastauksesta ja muista puheenvuoroista annetaan eduskunnan työjärjestyksessä. 38 Eduskunnan oikeudesta tutkia valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen lainmukaisuutta ja sellaisten asiain käsittelystä säädetään erityisessä laissa. 38 a (22.7.1991/1078) Lisätalousarvioon sovelletaan valtion talousarvion käsittelystä annettuja säännöksiä, jollei erikseen toisin säädetä. 38 b (3.3.1995/271) Valtioneuvoston on viipymättä kirjelmällään lähetettävä eduskunnalle hallitusmuodon 36 c :ssä tarkoitetut selvitykset valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista. Täysistunnossa käydään asiasta keskustelu. Eduskunta ei tee päätöstä kirjelmän johdosta. Valtiopäiväjärjestys 4 luku Asiain valmistelu ---------- [ 39 40 41 42 42 a 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 52 a ] 53 54 ] 39 (18.3.1983/278) Eduskunnan on viiden päivän kuluessa vaalikauden ensimmäisten valtiopäivien avaamisesta asetettava vähintään neljäkymmentäviisi valitsijamiestä ja heille varajäsenet, vähintään kolmasosa valitsijamiesten määrästä, suorittamaan valiokuntien ja toimielinten vaaleja. Eduskunta valitsee valitsijamiehet suhteellisella vaalilla,

jollei se voi sopia valittavista. Valitsijamiesten toimikausi kestää vaalikauden, jollei eduskunta puhemiesneuvoston ehdotuksesta päätä, että valitsijamiehet on asetettava uudelleen. 40 (30.11.1990/1056) Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä on seitsemän päivän kuluessa niiden avaamisesta asetettava perustuslakivaliokunta, lakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta sekä muut pysyvät erikoisvaliokunnat, joista säädetään eduskunnan työjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnassa, lakivaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa on vähintään seitsemäntoista jäsentä, valtiovarainvaliokunnassa vähintään kaksikymmentäyksi jäsentä ja muussa pysyvässä erikoisvaliokunnassa vähintään yksitoista jäsentä. Pysyvässä valiokunnassa on lisäksi oltava varajäseniä vähintään neljäsosa jäsenten määrästä. Eduskunta voi asettaa tilapäisen erikoisvaliokunnan valmistelemaan erityistä asiaa. Tilapäiseen valiokuntaan on valittava vähintään yksitoista jäsentä sekä varajäseniä vähintään neljäsosa jäsenten määrästä. Jos erikoisvaliokunta havaitsee tarpeelliseksi lisätä valiokunnan jäsenten tai varajäsenten määrää, tulee sen tehdä siitä esitys eduskunnalle. 41 (18.3.1983/278) Pysyvän ja tilapäisen valiokunnan jäsenten ja varajäsenten vaalin toimittaa eduskunta, jos se on vaalista yksimielinen. Jollei eduskunta voi sopia valittavista, toimittavat vaalin valitsijamiehet. Jos valitsijamiehet eivät ole valiokunnan jäsenten ja varajäsenten vaalista yksimieliset, vaali on toimitettava suhteellisen vaalitavan mukaan. Pysyvän valiokunnan jäsenten toimikausi kestää vaalikauden, jollei eduskunta puhemiesneuvoston ehdotuksesta päätä, että valiokunta asetetaan uudelleen. Tilapäisen valiokunnan jäsenten toimikausi kestää, kunnes valiokunta on saanut tehtävänsä suoritetuksi. Tällainenkin valiokunta voidaan kesken toimikauden asettaa uudelleen. 42 (30.11.1990/1056) Vaalikauden ensimmäisillä varsinaisilla valtiopäivillä on seitsemän päivän kuluessa niiden avaamisesta asetettava suuri valiokunta. Valiokunnassa on vähintään kaksikymmentäviisi jäsentä ja varajäseniä vähintään kolmasosa jäsenten määrästä. Suuren valiokunnan jäsenten vaalista ja toimikaudesta on voimassa, mitä pysyvän erikoisvaliokunnan jäsenten vaalista ja toimikaudesta on säädetty. 42 a Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä eduskunnan on seitsemän päivän kuluessa niiden avaamisesta valittava keskuudestaan

viisi tarkistajaa ja heille kullekin yksi varajäsen. Jollei eduskunta voi sopia valittavista, on vaali toimitettava suhteellisen vaalitavan mukaan. Tarkistajien toimikausi alkaa niin pian kuin vaali on suoritettu ja kestää uusien tarkistajien vaalin toimittamiseen, jollei eduskunta puhemiesneuvoston ehdotuksesta päätä, että tarkistajat on asetettava uudelleen. (17.3.1995/338) (2 mom. kumottu lailla 17.3.1995/338) 43 (30.11.1990/1056) Sen estämättä, että valtiopäivät on keskeytetty tai eduskunta on lopettanut istuntonsa, kokoontuu ulkoasiainvaliokunta hallituksen ja suuri valiokunta valtioneuvoston pyynnöstä taikka valiokunnan puheenjohtajan aloitteesta tai jos vähintään kolmasosa valiokunnan jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti puheenjohtajalta. (10.12.1993/1117) Muu erikoisvaliokunta kokoontuu valtiopäivien keskeydyttyä valiokunnan puheenjohtajan aloitteesta tai jos vähintään kolmasosa valiokunnan jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti puheenjohtajalta. 44 Älköön valtioneuvoston jäsen olko jäsenenä valiokunnassa. Älköön kukaan, jonka virkatoimia valiokunnassa tarkastetaan tai jota asia henkilökohtaisesti koskee, ottako osaa sellaisen asian käsittelyyn valiokunnassa. 45 Valitsijamiehet, valiokunnat ja tarkistajat valitsevat kukin keskuudestaan toimikaudekseen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. (18.3.1983/278) Ensimmäisen kokouksen kutsuu kokoon valitsijamiesten, kunkin valiokunnan ja tarkistajien iältään vanhin jäsen. Hän johtaa kokouksessa puhetta, kunnes puheenjohtaja on valittu. (18.3.1983/278) Valiokunta voi jotakin asiaa varten valita keskuudestaan yhden tai useamman esittelijän antamaan tarpeellisia tietoja asiaa eduskunnan täysistunnossa tai suuressa valiokunnassa käsiteltäessä. 46 Perustuslakivaliokunnan tulee valmistella sinne lähetetyt asiat, jotka koskevat perustuslain säätämistä, muuttamista, selittämistä tai kumoamista taikka perustuslain kanssa läheisessä asiallisessa yhteydessä olevaa lainsäädäntöä. Valiokunnan tehtävänä on antaa lausunto sen käsiteltävänä olevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. (17.7.1995/970) Valiokunnan tulee myös tarkastaa sinne lähetetyt ehdotukset eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön sekä eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön säätämisestä. (18.3.1983/278) Valiokunnan tulee niin ikään tarkastaa se hallituksen kertomus, joka mainitaan 29 :ssä, ja tehdä siitä aiheutuvat ehdotukset. Kysymykset, jotka johtuvat siitä, että eduskunnalla on oikeus

tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen lainmukaisuutta, ovat samoin perustuslakivaliokunnan valmisteltavat. Perustuslakivaliokunnan tulee ratkaista eduskunnan ja sen puhemiehen väli, kun puhemies on kieltäytynyt nostettua kysymystä esille ottamasta tahi äänestysesitystä tekemästä. 47 Lakivaliokunnan tulee valmistella sinne lähetetyt ehdotukset, jotka koskevat yleisen lain säätämistä, muuttamista, selittämistä tai kumoamista. 48 Ulkoasiainvaliokunnan tulee valmistella asiat, jotka koskevat Suomen kansainvälisten suhteiden kannalta merkittävien valtiosopimusten hyväksymistä tai voimaansaattamista, sekä sinne lähetetyt muutoin ulkoasiain hoitoa koskevat asiat. (10.12.1993/1117) Valiokunnan tulee pyynnöstään ja muutenkin tarpeen mukaan saada hallitukselta selonteko valtakunnan suhteista ulkovaltoihin ja tietoja Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Valiokunta voi tarvittaessa antaa selonteon ja saamiensa tietojen johdosta lausunnon hallitukselle. (31.12.1994/1551) Valiokunnan tulee myös tarkastaa 29 :ssä mainittu kertomus, mikäli se koskee suhteita ulkovaltoihin, ja tehdä siitä aiheutuvat ehdotukset. Valiokunnan jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota hallitus katsoo kunkin asian laadun vaativan. 49 (22.7.1991/1078) Valtiovarainvaliokunnan tulee saada nähdä kaikki valtion taloudenhoitoa koskevat tilit ja asiakirjat. Valiokunnan tulee valtiovarain tilasta sekä valtiontilintarkastajien kertomuksesta antamassaan mietinnössä lausua kannanottonsa siitä, miten valtion talousarviota on noudatettu ja valtiontaloutta hoidettu, sekä tehdä siitä aiheutuvat ehdotukset. Valtiovarainvaliokuntaan lähetetään myös hallituksen esitys valtion talousarvioksi, muut hallituksen valtiontaloutta koskevat esitykset ja talousarvioaloitteet. Talousarvioesityksestä annettavassa mietinnössä valiokunnan tulee käsitellä kaikkia talousarviossa päätettäviä asioita. Samassa mietinnössä valiokunnan tulee ehdottaa, miten menojen suorittamiseen tarvittavat varat on hankittava. Hallitusmuodon 65 :n 3 momentissa tarkoitettuna erikoisvaliokuntana toimii valtiovarainvaliokunta, joka voi alistaa tekemänsä päätöksen eduskunnan vahvistettavaksi. Eduskunnan tulee, sen jälkeen kun asiasta on keskusteltu, vahvistaa tai jättää vahvistamatta päätös. (6.3.1992/205) Valtiovarainvaliokunta seuraa valtioneuvoston asianomaisen jäsenen välityksellä hallitusmuodon 65 :n 3 momentissa tarkoitetuista palvelussuhteen ehdoista käytäviä neuvotteluja ja ehtoja koskevien päätösten valmistelua. Valtioneuvosto toimittaa valtiovarainvaliokunnan hyväksyttäväksi virka- ja toimiehtosopimuksen sekä virkamiesten ja viranhaltijain palvelussuhteen ehtoja koskevan valtioneuvoston tai kunnallisen työmarkkinalaitoksen päätöksen. (6.3.1992/205) Valiokunnan tulee myös tarkastaa sinne lähetetyt ehdotukset

valtiontilintarkastajain johtosäännön säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta. 50 Suomen Pankin hallintoa ja tilaa, pankkivaltuutettujen ja pankin johtokunnan toimintaa sekä eduskunnan vastattavana olevien rahastojen tilaa ja hoitoa tutkii se pysyvä erikoisvaliokunta, jolle nämä tehtävät säädetään eduskunnan työjärjestyksessä. Valiokunnan tulee antaa tästä mietintö eduskunnalle. (22.7.1991/1078) Valiokunnan on tehtävä tarpeelliset ehdotukset Suomen Pankkia koskevan lain ja pankkivaltuutettujen johtosäännön säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta ja muiden Suomen Pankkia koskevien säännösten ja määräysten antamisesta sekä valmistella kaikki näitä asioita koskevat hallituksen esitykset ja muut ehdotukset. Suomen Pankin voittovarojen käyttämisestä ei saa tehdä päätöstä ennen kuin valiokunta on antanut asiasta lausunnon. (22.7.1991/1078) Niin ikään tulee valiokunnan valmistella sinne lähetetyt asiat, jotka koskevat maan pankki- ja rahalaitosta. 51 Kunkin valiokunnan tulee kokoontua kahden päivän kuluessa sen jälkeen, kuin se asetettiin, ja, sitä myöten kuin asiat ehditään valmistaa, jokaisesta asiasta lähettää eduskunnan täysistuntoon mietintö, minkä asian laatu aiheuttaa. Jos valiokunnan jäsen on estetty olemasta asiaa käsittelemässä, kutsuttakoon hänen sijaansa varajäsen. Valiokunta ei ole päätösvaltainen, jollei vähintään kaksi kolmasosaa sen jäsenistä ole saapuvilla. Jos valiokunnan jäsen ilman estettä tai erityistä lupaa jää pois valiokunnan kokouksesta, voi eduskunta tuomita hänet menettämään edustajanpalkkionsa tai osan siitä, kuten 17 :ssä sanotaan, sekä, jos se tapahtuu useammin, julistaa hänen menettäneen toimensa valiokunnan jäsenenä. Jäsenellä, joka ei ole valiokunnan päätökseen yhtynyt, on lupa mietintöön liittää kirjallisesti esittämänsä vastalause, mietintöä kuitenkaan sen vuoksi viivyttämättä. 52 Valiokuntien kokouksiin ja keskusteluihin saavat valtioneuvoston jäsenet ottaa osaa, ellei valiokunta jossakin tapauksessa toisin päätä. Puhemiehellä ja varapuhemiehillä on oikeus olla saapuvilla valiokuntain kokouksissa. Suuren valiokunnan kokouksessa, paitsi käsiteltäessä 4 a luvussa tarkoitettua asiaa, on kaikilla eduskunnan jäsenillä sekä myös eduskunnan pääsihteerillä ja puhemiehen määräämällä muulla eduskunnan virkamiehellä oikeus olla saapuvilla. Ahvenanmaan vaalipiiristä valitulla edustajalla on kuitenkin oikeus olla aina saapuvilla valiokunnan kokouksissa. (31.12.1994/1551) Valiokunta voi määrätä kokouksensa julkiseksi siltä osin kuin valiokunta hankkii tietoja asian valmistelua varten. (30.11.1990/1056)

52 a (22.7.1991/1079) Saamelaisia kuullaan heitä erityisesti koskevassa asiassa niin kuin eduskunnan työjärjestyksessä tarkemmin säädetään. 53 (30.11.1990/1056) Jos valiokunta tarvitsee jonkin asian valmistelua tai suuri valiokunta 54 b-54 d :ssä tarkoitetun asian käsittelyä varten virkatoimissa kertyneitä asiakirjoja joltakin viranomaiselta tai sellaiselta yleiseltä laitokselta, joka ei ole eduskunnan hallinnon alainen, taikka jos sen on tarpeen saada niiltä suullisia tai kirjallisia tietoja, on pääministerin tai asianomaisen ministerin ryhdyttävä valiokunnan pyynnöstä sellaiseen toimeen, että vaaditut asiakirjat tai tiedot viipymättä annetaan valiokunnalle. (31.12.1994/1551) Asianomaisen ministeriön tulee antaa erikoisvaliokunnalle sen pyytämä selvitys kysymyksestä, joka kuuluu valiokunnan toimialaan. Selvityksen johdosta valiokunta voi tarvittaessa antaa ministeriölle lausunnon. (3 ja 4 mom. kumottu lailla 31.12. 1994/1551) 54 Eduskunnan puhemies, varapuhemiehet sekä valiokuntien puheenjohtajat muodostavat puhemiesneuvoston. Puhemiesneuvoston on tehtävä ehdotuksia eduskunnan työn järjestämisestä. Puhemiesneuvoston on myös tehtävä eduskunnalle tarvittaessa ehdotuksia eduskunnan virkamiehiä koskevan lain, eduskunnan työjärjestyksen, eduskunnan vaalisäännön ja eduskunnan virkamiehiä koskevien ohjesääntöjen säätämisestä. (31.12.1987/1254) Valtiopäiväjärjestys 5 luku Asiain käsittely täysistunnossa ja suuressa valiokunnassa ---------- [ 55 [56 57 58 [59 60 (61 ) [62 63 64 [65 66 (66 a ) [67 67 a (68 ) [69 70 71 [(72 ) 73 73 a [73 b 74 75 [76 76 a 77 [78 79 80 [81 82 ] 55 Puhemiehen tulee antaa kutsumukset täysistuntoihin, niissä esitellä asiat ja johtaa keskusteluja, esittää ehdotus päätöksen tekemistä varten, ylläpitää järjestystä istunnoissa ja muutenkin valvoa, ettei mitään perustuslakien vastaista oteta keskusteltavaksi, sekä lopettaa istunto. Älköön puhemies ottako osaa keskusteluun tahi äänestykseen älköönkä ehdottako muuta, kuin mitä on tarpeen perustuslakien, eduskunnan päätösten tahi sen työjärjestyksen täytäntöönpanemiseksi.

Puhemiehen ollessa estettynä asettuu hänen sijallensa ensimmäinen taikka, jos hänelläkin on este, toinen varapuhemies. Jos puhemies ja varapuhemiehet ovat estyneet hoitamasta puhemiehen tehtävää, puhetta johtaa täysistunnossa puhemiesneuvoston iältään vanhin saapuvilla oleva jäsen. Tällöin istunnossa käsitellään ilmoitusasioita ja ilmoitetaan seuraavan täysistunnon ajasta, mutta ei tehdä päätöksiä muissa asioissa, ellei erityisen pakottavista syistä muuta johdu. (18.3.1983/278) 56 Asiain käsittelyt eduskunnan täysistunnoissa ovat julkiset, ellei eduskunta jossakin tapauksessa toisin päätä. 57 (6.11.1964/534) Täysistunnossa on jokaisella edustajalla oikeus, 59 ja 60 :ssä mainituin poikkeuksin, saada puheenvuoro siinä järjestyksessä, jossa hän on ilmoittautunut. Kuitenkin voidaan edustajalle sillä tavoin kuin työjärjestyksessä tarkemmin määrätään, antaa muussa järjestyksessä lyhyt vastauspuheenvuoro toisen puheenvuoron johdosta. Käsiteltäessä valtion talousarviota, valtioneuvoston tiedonantoa ja selontekoa sekä välikysymystä samoin kuin muuta merkitykseltään huomattavaa asiaa edustajille voidaan kuitenkin myöntää puheenvuorot 1 momentin säännöksestä poiketen siinä järjestyksessä kuin siitä eduskunnan työjärjestyksessä säädetään. Tällöinkin on voimassa, mitä 59 ja 60 :ssä puheenvuorojen myöntämisestä säädetään. (26.7.1993/691) Jokaisella edustajalla on oikeus pöytäkirjaan vapaasti puhua ja lausua mielensä kaikista silloin keskusteltavina olevista asioista ja kaiken sen laillisuudesta, mitä valtiopäivillä tapahtuu. (18.3.1983/278) Älköön kukaan puhuko, ennenkuin hänelle on annettu puheenvuoro, älköönkä ohi pöytäkirjan. (18.3.1983/278) 58 Edustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti; älköön kukaan käyttäkö loukkaavia, pilkallisia tahi muuten sopimattomia sanoja hallituksesta tahi yksityisistä henkilöistä. Jos joku tätä vastaan rikkoo, kutsukoon puhemies hänet järjestykseen sekä, ellei hän ota siitä ojentuaksensa, kieltäköön hänet puhumasta. Muuten olkoon eduskunnan asia tutkia, onko edustaja, joka on rikkonut järjestystä, puhemieheltä saapa nuhteet ja varoituksen taikka määräajaksi, enintään kahdeksi viikoksi, pidätettävä eduskunnan istunnoista taikka tuomioistuimessa saatettava syytteeseen, vai saako asia raueta 59 Valtioneuvoston jäsenillä ja oikeuskanslerilla, niin myös eduskunnan oikeusasiamiehellä on oikeus olla saapuvilla eduskunnan istunnoissa ja ottaa osaa keskusteluihin, mutta ei päätökseen, elleivät ole eduskunnan jäseniä. Jos joku heistä tahtoo käyttää puheenvuoroa, annettakoon se hänelle ennen muita

60 (18.3.1983/278) Valiokunnan puheenjohtajalla tai, milloin valiokunta on valinnut 45 :ssä tarkoitetun esittelijän, tällä on oikeus saada mietinnön esittelemiseksi puheenvuoro ennen muita edustajia. (61 kumottu lailla 15.7.1994/657) 62 Edustajaa henkilökohtaisesti koskevassa asiassa saakoon hän olla mukana keskustelemassa, mutta ei päätöstä tekemässä 63 (18.3.1983/278) Ennen asian lopullista käsittelyä täysistunnossa valiokunnan on valmistelevasti käsiteltävä: 1) hallituksen esitykset; 2) lakialoitteet; 3) talousarvioaloitteet ja toivomusaloitteet, jollei niitä välittömästi hylätä; (22.7.1991/1078) 4) eduskunnan tarkastettaviksi saatetut asetukset ja valtioneuvoston ja ministeriön päätökset; (26.6.1987/576) 5) kertomukset; sekä (26.6.1987/576) 6) valtion talousarvioon ehdollisina otettuja ja tasavallan presidentin vahvistamatta jättämiä eduskunnan päätöksiä koskevat asiat. (22.7. 1991/1078) 64 (6.3.1992/205) Jollei 63 :ssä mainittua asiaa sitä valiokuntaan lähettämistä varten esiteltäessä lähetetä yksimielisesti valiokuntaan, se jää pöydälle johonkin lähinnä seuraavista istunnoista. Silloin asiaa ei enää voida panna pöydälle. Talousarvioaloitetta ja toivomusaloitetta koskeva asia voidaan kuitenkin panna pöydälle, jos eduskunta niin päättää 65 (30.11.1990/1056) Erikoisvaliokunnan mietintö on, kun se ensi kerran esitellään, pantava pöydälle. Esiteltäessä mietintö seuraavan kerran ensimmäiseen käsittelyyn on se keskustelun jälkeen tai ilman keskustelua vielä pantava pöydälle, jos kaksi jäsentä sitä pyytää, mutta kun asia ensimmäisessä käsittelyssä tapahtuneen pöydällepanon jälkeen tulee siinä uudelleen esille, ei sitä enää voida panna pöydälle. Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske toista käsittelyä. Suuren valiokunnan mietintö on kuitenkin sitä ensi kerran esiteltäessä pantava pöydälle, jos kaksi edustajaa sitä pyytää

66 Jos erikoisvaliokunnan mietintö koskee lakiehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä, on asia eduskunnan täysistunnossa otettava kolmen eri käsittelyn alaiseksi. (30.11.1990/1056) Ensimmäisessä käsittelyssä esitellään erikoisvaliokunnan mietintö ja annetaan eduskunnan jäsenille tilaisuus lausua käsityksensä asiasta. Kun keskustelu asiasta on julistettu päättyneeksi, eduskunta voi lähettää asian, siitä muuta päätöstä tekemättä, suureen valiokuntaan, jonka tulee mietinnössään tehdä ne ehdotukset, joihin valiokunta katsoo olevan aihetta. (30.11.1990/1056) Toisessa käsittelyssä esitellään erikoisvaliokunnan mietintö uudelleen tai suuren valiokunnan mietintö, milloin se on asiasta annettu, ja eduskunta ryhtyy lakiehdotusta tutkimaan ja tekee päätöksen kustakin sen eri kohdasta. Jos valiokunnan ehdotus kaikin puolin hyväksytään, julistetaan toinen käsittely päättyneeksi. Muussa tapauksessa lähetetään lakiehdotus sanamuodoltaan sellaisena kuin se eduskunnan päätöksellä on hyväksytty suureen valiokuntaan, joka voi puoltaa ehdotusta sellaisenaan tai muutettuna taikka esittää se hylättäväksi. Jos suuri valiokunta on ehdottanut muutoksia, päättää eduskunta niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä, minkä jälkeen asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. (30.11.1990/1056) Jos valiokunnan mietintö sisältää lakiehdotuksen, ei toisessa käsittelyssä saa tehdä ehdotusta lakiehdotuksen hylkäämisestä. (30.11.1990/1056) Asian toisen käsittelyn kestäessä voi eduskunta vaatia uuden lausunnon siltä erikoisvaliokunnalta, joka asian on valmistellut, tai joltakulta muulta erikoisvaliokunnalta. Sama oikeus on suurella valiokunnalla. Kolmannessa käsittelyssä, joka tapahtuu aikaisintaan kolmantena päivänä toisen käsittelyn päätyttyä, esitellään asia lopullisesti ratkaistavaksi; ja voi eduskunta silloin joko muuttamatta hyväksyä lakiehdotuksen, sellaisena kuin se on toisessa käsittelyssä päätetty, taikka hylätä sen. (7 mom. kumottu lailla 17.7.1995/970) (8 mom. kumottu lailla 28.8.1992/818) (66 a kumottu lailla 28.8.1992/818) 67 Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta, selittämisestä tai kumoamisesta on, tullakseen eduskunnan päätökseksi, 66 :ssä säädetyn käsittelyn jälkeen ääntenenemmistöllä kolmannessa käsittelyssä hyväksyttävä jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin sekä silloin muuttamatta hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Jos kuitenkin perustuslakia koskeva ehdotus täysistunnossa julistetaan kiireelliseksi päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut, on asia, sitä lepäämään jättämättä, ratkaistava ja päätös ehdotuksen hyväksymisestä tehtävä, kuten 1 momentissa sanotaan. (3 mom. kumottu lailla 17.7.1995/970) 67 a (28.8.1992/818) Ehdotusta laiksi, joka sisältää säännökset

kansantaloutta uhkaavan vakavan häiriön lieventämiseksi välttämättömistä ulkomaankaupan, ulkomaan maksuliikenteen, hintojen, vuokrien ja palkkojen sekä korkojen ja osinkojen valvonta- ja säännöstelytoimenpiteistä ja joka on voimassa enintään kaksi vuotta, on, jos asia koskee perustuslakia, kiireelliseksi julistamatta hyväksyttävä kolmannessa käsittelyssä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (68 kumottu lailla 28.8.1992/818) 69 Lakiehdotus rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä käsitellään 66 :n mukaan. Jos asia koskee perustuslakia, lakiehdotus on kuitenkin kiireelliseksi julistamatta hyväksyttävä kolmannessa käsittelyssä päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (28.8.1992/818) Ehdotus, että eduskunta hyväksyisi sellaisen valtiosopimukseen sisältyvän määräyksen, jossa valtakunta sitoutuu voimassapitämään joitakin lainsäännöksiä määrätyn ajan, niin myös ehdotus sellaisen valtiosopimuksen tai valtiosopimukseen sisältyvän määräyksen hyväksymisestä, joka, koskematta lainsäädännön alaa, valtiosäännön mukaan vaatii tahi johon hallitus muuten pyytää eduskunnan suostumusta, käsitellään noudattamatta 66 :ssä säädettyä käsittelyjärjestystä, ja asia ratkaistaan ääntenenemmistöllä. Ehdotukseen sellaisesta muutoksesta valtakunnan rajoihin, joka sisältää valtakunnan alueen vähentämisen, katsotaan kuitenkin eduskunnan antaneen suostumuksensa ainoastaan, jos sitä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä 70 (28.8.1992/818) Edustajanpalkkiota koskeva lakiehdotus käsitellään 66 :n mukaan. Ehdotus katsotaan kuitenkin rauenneeksi, jollei sitä kolmannessa käsittelyssä ole kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä 71 Eduskunta voi suureen valiokuntaan lähettää muitakin kuin 66, 67 ja 67 a :ssä sekä 69 :n 1 momentissa ja 70 :ssä tarkoitettuja asioita. Tällöin sovelletaan 66 :n säännöksiä siten, että asia otetaan ainoastaan kahden käsittelyn alaiseksi ja ratkaistaan toisessa käsittelyssä. (28.8.1992/818) Asiasta, jota ei ole suureen valiokuntaan lähetetty, voi eduskunta päättää, että se on otettava kahden käsittelyn alaiseksi ja että ratkaiseva päätös on tehtävä toisessa käsittelyssä, joka tässä tapauksessa toimitetaan aikaisintaan kolmantena päivänä ensimmäisen käsittelyn jälkeen. (3 mom. kumottu lailla 28.8.1992/818) (72 kumottu lailla 28.8.1992/818) 73

Lepäämään jätettäväksi hyväksytyn lakiehdotuksen käsittely on pantava vireille niillä valtiopäivillä, joihin ehdotus on jäänyt lepäämään. (17.7.1995/970) Asianomaisen valiokunnan annettua asiasta mietintönsä on lakiehdotus asiasisällöltään muuttamattomana hyväksyttävä tai hylättävä. Ehdotus Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumusta tai hyväksymistä vaativaksi laiksi voidaan kuitenkin hyväksyä vain muuttamattomana. (26.6.1987/577) (3 mom. kumottu lailla 17.7.1995/970) 73 a (26.6.1987/576) Tasavallan presidentin vahvistamatta jättämän lain käsittely on pantava vireille vahvistettavaksi toimittamisen jälkeen seuraavaksi alkavilla varsinaisilla valtiopäivillä. Asianomaisen valiokunnan annettua asiasta mietintönsä on laki hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana tai hylättävä, mistä päätetään ääntenenemmistöllä. Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumusta tai hyväksymistä vaativa laki voidaan kuitenkin hyväksyä vain muuttamattomana. 73 b (26.6.1987/576) Jos eduskunta ei ole muuttamattomana hyväksynyt 73 :n 2 momentissa tai 73 a :ssä tarkoitettua valiokunnan mietintöä, palautetaan asia asianomaiseen valiokuntaan, jonka tulee mietinnössään antaa lausunto eduskunnan tekemästä päätöksestä. Jos valiokunta on yhtynyt eduskunnan päätökseen, tulee se eduskunnan lopulliseksi päätökseksi asiassa. Milloin valiokunta on ehdottanut muutoksia, päättää eduskunta joko hyväksyä ne tai pysyä aikaisemmassa päätöksessään 74 (17.7.1995/970) Lakiehdotuksen lepäämään jätettäväksi hyväksyminen tai lain vahvistamatta jättäminen ei estä antamasta hallituksen esitystä eikä tekemästä eduskunta-aloitetta asiassa, jota lakiehdotus tai laki koskee. Jos tällaisen esityksen tai eduskunta-aloitteen johdosta on säädetty uusi laki, katsotaan lepäämään jäänyt lakiehdotus tai vahvistamatta jätettynä eduskunnan käsiteltäväksi tullut laki rauenneeksi 75 (22.7.1991/1078) Ehdotus, joka tarkoittaa uuden valtion veron määräämistä tai entisen muuttamista taikka määräaikaisen veron jatkamista, on, vaikka se sisältyykin valtion talousarvioehdotuksen laskelmiin, käsiteltävä valtiopäivillä erityisenä asiana. Ehdotus hallitukselle annettavaksi lainanottovaltuudeksi sekä suostumukseksi kiinteän omaisuuden luovutukseen, valtiontakauksen tai valtiontakuun antamiseen ja määräysvallan hankkimiseen valtiolle yhtiössä tai määräysvallasta luopumiseen on käsiteltävä samassa järjestyksessä kuin talousarvioehdotus silloinkin, kun ehdotus ei sisälly talousarvioehdotukseen. Samassa järjestyksessä käsitellään

myös ehdotus talousarvioesityksen väliaikaista noudattamista koskevaksi eduskunnan päätökseksi. Edustajan tekemä ehdotus, joka tarkoittaa uuden ja hallituksen esitykseen sisältymättömän määrärahan tai muun päätöksen ottamista talousarvioon, voidaan talousarviosta päätettäessä ottaa huomioon ainoastaan, jos se on pantu vireille asianmukaisesti tehdyllä talousarvioaloitteella 76 (18.3.1983/278) Jos eduskunta ei ole muuttamattomana hyväksynyt valtiovarainvaliokunnan mietintöä, joka koskee ehdotusta valtion talousarvioksi, palautetaan asia valtiovarainvaliokuntaan. Valiokunnan tulee mietinnössään antaa lausunto eduskunnan tekemästä päätöksestä. (22.7.1991/1078) Jos valtiovarainvaliokunta on yhtynyt eduskunnan päätökseen, tulee se eduskunnan lopulliseksi päätökseksi asiassa. Milloin valiokunta on ehdottanut muutoksia, päättää eduskunta joko hyväksyä ne tai pysyä aikaisemmassa päätöksessään. Jollei tasavallan presidentti vahvista talousarvioon ehdollisena otettua eduskunnan päätöstä, on asian palauttamisesta viipymättä ilmoitettava eduskunnalle. Valtiovarainvaliokunnan annettua asiasta mietintönsä on ehdollisena otettu eduskunnan päätös hyväksyttävä muuttamattomana tai hylättävä. Jollei asiasta ole tehty päätöstä ennen varainhoitovuoden loppua, asia katsotaan rauenneeksi. (22.7.1991/1078) 76 a (22.7.1991/1078) Jos valtion talousarvion julkaiseminen viivästyy yli varainhoitovuoden vaihteen, valtiovarainvaliokunnan tulee mietinnössään ehdottaa eduskunnalle, miten hallituksen esitystä valtion talousarvioksi noudatetaan väliaikaisesti talousarviona. Valiokunnan ehdotus käsitellään soveltuvin osin samassa järjestyksessä kuin talousarvioehdotus 77 Älköön mitään asiaa, josta on keskusteltu, otettako päätettäväksi, ennenkuin eduskunta puhemiehen esityksestä on julistanut keskustelun päättyneeksi 78 (18.3.1983/278) Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, puhemies esittää selonteon tehdyistä ehdotuksista. Jos selontekoa vastaan tehdään muistutus, jonka puhemies havaitsee oikeaksi, hänen on oikaistava selonteko. Jos muistutus puhemiehen mielestä ei anna aihetta selonteon muuttamiseen, eduskunta päättää siitä. Selonteon jälkeen puhemies tekee ehdotuksen, missä järjestyksessä tehdyistä ehdotuksista on äänestettävä. Jos ehdotusta äänestysjärjestykseksi vaaditaan muutettavaksi, mutta vaatimus puhemiehen mielestä ei ole aiheellinen, eduskunta päättää äänestysjärjestyksestä. Äänestysjärjestyksen tultua hyväksytyksi puhemies tekee