TAMMISAARI-POHJAN KALASTUSALUE VUOSIKERTOMUS 2017 kalastusalueen sääntöjen mukaisesti PERUSTIEDOT Tammisaari-Pohjan kalastusalueen perustava kokous pidettiin 19.11.2014, silloin Tammisaari-n kalastusalue ja Pohjan kalastusalue yhdistyivät. Kalastusalue, joka aloitti toimintansa 1.1.2015, toimii Raaseporin kaupungissa ja Lönnhammerin kylässä Lohjan kaupungissa. Kalastusalueeseen kuuluu rannikkovesialueenomistajat lännessä Hangon kaupungista, itään Inkoon kuntaan ja pohjoiseen Pohjanlahden pohjoiseen rantaan. Kalastusalueeseen kuuluu lisäksi seuraavat sisävesialueet: Raaseporinjoki, Mustijoki Åkerin koskesta luusuaan, Fiskarinjoki, osia Määrjärvestä ja Seljänalasesta, Simijärvi, Degersjö, Kullasjö, Grabbskog Storträsk, osia Brukträsketin vesistöstä, Marsjön, Lähdejärvi, läntiset osat Högbesjönistä ja Lapinjärvestä. Kalastusalueen vesienomistajarekisterin mukaan 28.2.2018, löytyy kalastusalueelta 1 413 kiinteistöä, 296 on yhteisiä ja 1 117 jaettuja. Vesienomistajien lukumäärä on 1 191, ajatellen että yhteinen tai yhteisomistuksessa oleva vesialue on yksi omistaja, vaikka kiinteistöllä todellisuudessa voi olla kymmeniä tai satoja osakkaita. Kalastusalueella ei ole kattavia tietoja osakkaiden määrästä kalastusalueella. Näistä 1 191 omistajasta, 109 omistaa vesialueen, joka on 50 ha tai isompi, ja heistä viisi omistaa vesialueen, joka on 500 1 000 hehtaaria ja heistä kuusi omistaa vesialueen, joka on suurempi kuin 1 000 hehtaaria. Kalastusalueen voimassa olevat säännöt ovat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluiden, Helsingin aluekonttorin vahvistamat 12.2.2015 (Dnro 175/5730-2015). HALLINTO Vuosikokoukset Kalastusalueen varsinainen vuosikokous pidettiin 5.4. Hotelli Tegelissä, Fiskarissa. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjenmukaiset asiat, siihen osallistui 7 äänioikeutettua jäsentä tai heidän valtuuttamia edustajia sekä 5 muuta henkilöä. Ennen kokousta kertoi Juha-Pekka Vähä, projektipäällikkö Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hankkeesta Lohikalat Mustijokeen. Hallitus Hallitus on kokoontunut kaksi kertaa vuonna 2017 ja lisäksi tehneet muutamia päätöksiä sähköpostin välityksellä. Kokoukset ovat pidetty Tammisaaressa, Ravintola GH Klubbenissa. Hallitus on valinnut Magnus Nylundin kalastusalueen allekirjoittajaksi, mikäli puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat estyneitä. Hallitus vuonna 2017 Nimi Tehtävä Edustusalue Osallistumiskerrat kokouksiin Tomas Gripenberg puheenjohtaja Pohja 2 Henrik Lundberg varapuheenjohtaja Tammisaari 1 Thomas Alm jäsen Pohja 2 Bengt Dunderfelt jäsen Tammisaari 2 Magnus Nylund jäsen Tammisaari 2 Thomas Stenström jäsen Pohja 2 Roger Takolander jäsen Tammisaari 2 Henric Öhman jäsen Tammisaari 0 Jan Westerholm jäsen Paikallinen kaupallisen 2 kalastuksen yritys Björn Lindholm jäsen Paikallinen kaupallisen 2 kalastuksen yritys Rolf Rejström varajäsen I Tammisaari 1 Ernst Knape varajäsen I Pohja 2 Bo Eric Forstén varajäsen II Tammisaari 2 Seppo Siltala varajäsen II Pohja 0 Hallituksen jäsenille ja varajäsenille on maksettu palkkiota 60 /kokous, kokouksen puheenjohtajalle on maksettu kokouspalkkiota 100 /kokous ja hallituksen puheenjohtajalle vuosikorvausta 300.
Sida 2/6 Toimihenkilöt Vuosikokous valitsi Tove Lindström-Kolin (HT, JHT)tilintarkastajaksi ja Andreas Holmgårdin (HT, JHT) varatilintarkastajaksi. Kalastusalue osti isännöitsijäpalvelun Tmi Gabi Lindholmilta. Gabriella Lindholm toimi isännöitsijänä. Talousasioista Tammisaaren säästöpankin kanssa huolehti isännöitsijä internetinavulla. Kalastusalue maksoi palkkaa Björn Lindholmille kalastuksenvalvonnan huolehtimisesta. Lisäksi Henrik Lundberg on valtuutettu kalastuksenvalvoja, joka hoiti tehtävää talkoopohjaisesti. Ilmoituselin Virallisena kalastusalueen ilmoitustauluna käytetään Raaseporin kaupungin ilmoitustaulua. Kalastusalueen kokouskuulutukset löytyivät kalastusalueen ilmoitustaululta, julkaistaan Västra Nyland, Etelä-Uusimaa ja Virallisessa lehdessä sekä kalastusalueen kotivisulla. Jäsenyys Tammisaari-Pohjan kalastusalue on jäsenenä paikallisessa neuvontajärjestössä, Nyland Fiskarförbund ry:ssä. Arkistointi Tammisaari-n kalastusalue on sopinut Raaseporin kaupungin kanssa kalastusalueen arkistointimateriaalin arkistoinnista kaupungin arkistoon. Pohjan kalastusalue on siirtänyt kalastusalueen dokumentit vuosilta 1983 2005 Pohjan paikallishistorian arkistoon sopimuksen mukaisesti 2.12.2010. Arkisto on avoinna yleisölle. TALOUS Toimintavuoden tulos Vuonna 2017 rahoitti Tammisaari-Pohjan kalastusalue toimintansa toiminta-avustuksella, jonka myöntää Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalastuspalvelu-ryhmä, jatkossa nimellä ELY-keskus, avustus oli 10 790,87, korvauksilla 50 säännön mukaan jäi kalastusalueelle 9 142,20, vesienomistajien luovuttamilla varoilla 4 073,99, ELY-keskuksen edistämismäärärahoilla jokikunnostuksiin 5 770,00, kalastuksenvalvontatuloilla 497,00 ja korkovaroilla 684,99. Kalastusalueen tuotot olivat yhteensä 34 606,77. Varsinaisen toiminnan kustannukset, sisältäen kalavesienhoidon ja kalastuksenvalvonnan olivat 39 288,32 ja hallintoon, sisältäen kustannukset vuosikokouksesta, hallituksesta ja isännöitsijästä olivat 18 824,34. Kalastusalueen oma pääoma 31.12.2017 on 204 268,78. Toimintavuoden alijäämä on 23 505,89. Hallitus ehdottaa, että alijäämä viedään voitto- ja tappiotilille. Taseen loppusumma, 464 234,62, koostuu 52 % Etelä-Suomen aluehallintovirastoon talletetuista varoista 193 177, tai varoista, jotka aiotaan talletetaan ELY-keskukseen 42 244,11. Tammisaari-n kalastusalueen vuosikokous päätti 28.3.2012, että kalastusalue perustaa rahaston saaristolle ja saariston väestölle nykyisten kalastusalueen rajojen mukaisesti. Hallitus hyväksyi vuonna 2013 omakatteisen rahaston säännöt ja siirsi 50 000 euroa kalastusalueen omasta pääomasta rahastolle. Vuosikokous 15.4.2014 päätti, että rahaston pääomaa kartutetaan 25 000, mikä tapahtui 30.9.2014. Pääoma oli 31.12.2017 77 360,19. Rahasto on 1.1.2016 lähtien kirjattu omaksi sidotuksi pääomaksi. Osinkoa ei ole jaettu. Kalastuskorvaukset vesienomistajille Kalastusalueella on tiedot jokaisesta vedenomistajasta, jotka ovat viimeisen vuoden aikana olleet yhteydessä kalastusalueeseen koskien kalastuskorvauksia, niin sanotussa henkilökortissa. Ne vesienomistajat, jotka hallitsevat omia tehtäviään, voivat tehdä sen olemalla yhteydessä isännöitsijään. Edelleen vesienomistajille jaettavaksi on kalastusalue saanut viehekalastusvaroja 51 078,00 vuodelta 2016. Kalastusalue on vuoden 2017 aikana maksanut yhteensä 22 559,02 viehekalastuskorvauksia 46 vedenomistajalle, korvauksia vuodelta 2016 21 543,40 sekä vanhempia viehekorvauksia 1 015,62. Korvauksia joista ELY-keskus antoi päätöksen 23.4.2015, 14.12.2015 ja 2.6.2016, joista ei ole sovittu ja jotka ylittää alhaisimman korvausrajan, siirtää kalastusalue vuonna 2018 ELY-keskukselle. ELY-keskus maksaa ne kalatalousalueen tilille vuonna 2019. Summa oli 47 244,11 viimeisenä joulukuun päivänä vuonna 2017. Uuden lainsäädännön mukaan kalastuskorvaukset vanhenevat, jos niistä ei ole sovittu kolmen vuoden kuluessa. Korvauksista, joista kalastusalueen kokous teki päätöksen vuosikokouksessa 2017, ja joista ei ole sovittu ja jotka ylittää alhaisimman korvausrajan kirjataan kuluksi 1.1.2021. Silloin kalatalousalue saa käyttää varat kalaveden kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun, toteutukseen, ohjaukseen ja kehittämiseen sekä kalastuksenvalvontaan kuluviin kustannuksiin. Summa oli 15 727,49 joulukuun viimeisenä päivänä vuonna 2017.
Sida 3/6 Kalastusalue on tallettanut varoja Etelä-Suomen aluehallintovirastoon alla olevan taulukon mukaisesti. Varat kuuluvat vedenomistajille, joihin kalastusalue ei ole saanut yhteyttä. Ottamalla yhteyttä kalastusalueeseen, voi vedenomistaja 10 vuoden aikana tallettamispäivämäärästä nostaa korvauksensa aluehallintovirastosta. Tämän jälkeen kalastusalueella on vuosi aikaa hakea korvauksia. Aluehallintovirastoon tehdyt talletukset, varat joista ei ole sovittu Nostot Talletuspäivämäärä Kalastusalue Talletussumma vuonna 2017 Saldo 31.12.2017 22.4.2008 Pohja 12 433,39 0 12 433,39 31.12.2008 Tammisaari- 33 027,02 0 28 505,67 31.12.2010 Tammisaari- 41 784,11 0 36 932,94 30.12.2013 Tammisaari- 65 317,36 0 58 429,77 31.12.2013 Pohja 11 484,70 0 11 484,70 29.12.2014 Pohja 2 080,62 0 2 080,62 30.12.2014 Tammisaari- 47 410,38 0 42 636,98 29.12.2015 Tammisaari-Pohja 886,37 0 886,37 Yhteensä 214 423,95 0 193 177,00 Erotus talletussumman ja saldon välillä 31.12.2017 riippuu siitä, että vedenomistaja on vuoden aikana ottanut yhteyttä kalastusalueeseen ja nostanut heille kuuluvat korvaukset aluehallintovirastosta. TOIMINTA Kalavesienhoito Kalastusalue on vuoden aikana istuttanut meritaimenta, ankeriasta, madetta ja siikaa yhteensä 21 543,28 eurolla. Taimenet on tilattu Suomenlahden Meritaimentoimikunnan kautta. Kalat ovat viljelty Sulkavan Taimenella Rautalammella ja ovat Isojoen kantaa. Kalat, 2 880 kpl, ovat keskipituudeltaan noin 24,5 cm ja keskipainoltaan 133,4 g. Kalat istutettiin 24.4. Baggössa. Mateet on tilattu Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry:n kautta, joka edelleen hankki ne Perämeren Kalatalousyhteisöjen liitto ry:ltä, Raahen hautomolta. Vastakuoriutuneita kalanpoikasia oli 840 000 kpl ja ne istutettiin 25.4. Pohjanlahteen ja Boxiin. Ankeriaat olivat karanteenissa Ruotsissa Silver Eelillä ja ovat tilattu Nylands Fiskarförbundin kautta. Kalat istutettiin Raaseporinjoen luusuaan 15.8. Kalastusalue istutti 1 500 ankeriasta, joiden keskipaino oli 1 g ja keskipituus 10 cm. Kalastajien kalastusyhdistys istutti planktonsiikaa mereen Määrjärveen, Seljänteeseen ja Degrsjööniin, sekä järvitaimenta Iso-Simiin. Kalat on tilattu Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liiton kautta ja kalastusalue osallistui kustannuksiin 2 000. Siiat olivat yksikesäisiä ja taimenet kaksivuotiaita, molemmat olivat Rautalammen laskualueen kantaa. Bengtsårin kantaa olevat saaristosiiat tilattiin ja viljeltiin Tunturisiialta, Kuusamosta. 1-vuotiaiden siikojen lukumäärä oli 21 277 kpl ja ne istutettiin 19.9. Baggön viereen. Kalat olivat keskipainoltaan 10,5,g ja keskipituudeltaan 12,0 cm. Istutukset vuonna 2017, jotka ovat kalastusalueen tiedossa Laji, kanta, ikä Pvm Määrä Istutuspaikka Rahoittaja Ankerias 15.8 1 500 Raaseporinjoen luusua Kalastusalue Siika, Rautalampi, 1- Kalastajien kalastusyhdistys/ 6.7 572 Määrjärvi vuotias kalastusalue - - - - 1 144 Degersjö - - - - - - 1 144 Seljänalanen - - Siika,?, 1-k 26.10 2 472 Iso-Kisko Osakaskunta X Siika, Kymijoki 1-k 25.9 2 871 Skeppsholmen Raaseporin Skeppsholmenin jätev.puhd. * - - - - 1 684 - - Forcit, Hanko * - - - - 7 416 - - Raasepori, Pohja-Karjaa jätev.puhd.*
Istutukset vuonna 2017, jotka ovat kalastusalueen tiedossa Laji, kanta, ikä Pvm Määrä Istutuspaikka Rahoittaja - - - - 3 411 - - Inkoo, Joddböle jätev.puhd. *. Siika, Bengtsår, 1-k 19.9 21 277 Baggö Kalastusalue Taimen, Isojoki, 2- vuotias 24.4 2 880 Baggö Kalastusalue Järvitaimen, Rautalampi, 2-vuotias 5.7 477 Iso-Simi Kalastajien kalastusyhdistys Lohi, Neva, 2 vuotias 2.5 10 255 Mustijoki Valtion kalaviljelyvarat Made, vastakuoriutunut 25.4 280 000 Box Kalastusalue - - - - 560 000 Pohjanlahti - - Kuha, Painiojärvi, 1 kesäinen 31.8 3 392 Pohjanlahti Åminneforsin kalastusseura - - - - 3 392 - - Spakanäsin kalastuskunta Kuha, Pyhäjärvi, 1 kesäinen 13.9 6 200 Gästersjö Gästersjön kalastuskunta *-merkityt ovat velvoitteita. Taulukko on tehty ELY-keskuksen ja Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liiton tietojen perusteella. Sida 4/6 Mustijoki Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry vetää Life-hanketta, joka on nimeltään Lohikalat Mustijokeen 2021, tavoitteena on vahvistaa jokisimpukkakantaa, rakentaa kalateitä ja käyttää muita toimenpiteitä, jotka tukevat lohikalojen ja simpukoiden elinoloja. Raaseporin kaupunki jätti vuonna 2016 hakemuksen Aluehallintovirastoon kalatiet Mustijokeen Åminneforssin ja Billnäsin voimalaitoksien ohi. Nämä kaksi kalatietä antaisi mahdollisuuden kaloille nousta jokea ylös 24 km. Lupa on myönnetty keväällä 2017. Rakennuttaja on Raaseporin kaupunki ja pääsuunnittelijana Insinööritoimisto Ponvia Oy. Kalateiden toimivuuden suunnittelusta ja alas vaelluksesta vastaa Kala- ja vesitutkimus Oy. Keväällä ja kesällä 2017 tehtiin yksityiskohtainen tutkimus kalojen alas vaelluksesta. Budjetti kahden kalatien rakentamiseen ja rakennelman, joka takaa kalojen alas vaelluksen on 2,56 milj.. Rahoitus varmistui talvella 2018. Rahoittajina on ainakin Valtio, Freshabit LIFE IP, Karjaanjoen vesistövisiso, kaupungit ja kalastusalueet. Tammisaari-Pohjan kalastusalueen vuosikokoukset vuosina 2016 2017 on päättänyt, että kalastusalue osallistuu kalateiden konkreettisen rakentamisen kustannuksiin. Hallitus on päättänyt, että kalastusalue osallistuu 50 000 Billnäsin kalatien rakentamiseen. Tarkoituksena on, että rakentaminen alkaa keväällä 2018 ja arvioitu rakennusaika on 2 vuotta. Fiskarinjoki ELY-keskus myönsi kalastusalueelle erityisluvan Finnsjön kosken, Kvarnbynjoessa kunnostukseen, 5 770. Kalastusalue on ostanut kunnostuksen suunnittelun Riverkeepersiltä/Aki Janatuiselta. Kvarnbyjoki kuuluu Fiskarinjoen vesistöön ja laskee Finnsjöhön Degersjössa. Putouskorkeus on 7 metriä. Kvarnbyjoen kunnostus kustantaa vähemmän kuin siihen on budjetoitu, joten Risslajoen yläjuoksu kunnostetaan muun muassa ajamalla taimenen kutuun soveltuvaa soraa jokeen. Kalastusalue on saanut tiedon, että on olemassa kauaskantoinen suunnitelma rakentaa kalatie myös Fiskarinjokeen. Kalastuksenvalvonta Kalastusalueen valvojat ovat hoitaneet kalastuksenvalvonnan koko kalastusalueen alueella, poikkeuksena Metsähallituksen vesialueet, Nothamin vesialueen sekä järvet ja lammet. Länsi-Uudenmaan kalastusalue on ostanut 4,5 tuntia valvontaa Tammisaari-Pohjan kalastusalueelta raja-alueen valvontaan etelässä, Mulanilta länteen omakustannushintaan. Valvontatehtävää on hoitanut Björn Lindholm ajalla 12.4. 5.11. tuntipalkalla ja kilometrikorvauksella, perustuen raportoituihin tunteihin ja kilometreihin. Björn Lindholm käyttää ja vastaa kalastusalueen valvontaveneestä. Henrik Lundberg hoitaa osan valvonnasta talkootyönä, pääasiallisesti ulkosaaristossa. Lindholm työskenteli 158 tuntia, sisältäen veneen huoltotyöt. Kaikkiaan hän tarkasti 604 henkilöä ja 262 venekuntaa 38:lla venematkalla ja 3 tarkastusta hän suoritti autolla. Tarkastukset johtivat 11 näyttömääräykseen. Enimmäkseen kalastajat ovat myönteisiä kalastuksenvalvontaan. Lähemmäs 20 % valvonnan kohteista oli ulkomaalaisia.
Lausunnot Kalastusalue on vuoden 2017 aikana antanut seuraavat lausunnot: Lausunto Maa- ja metsätalousministeriölle elokuussa, hallituksen lakiehdotuksesta korottaa kalastonhoitomaksua. Tammisaari-Pohjan kalastusalue oli neljän muun kalastusalueen kanssa sitä mieltä, että kalastonhoitomaksu tulisi nostaa 50 euroon kalenterivuodelta ja kaikkien 18 vuotta täyttäneiden tulisi maksaa kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksu on 45 1.1.2018 lähtien ja 18 64 vuotiaiden tulee maksaa kalastonhoitomaksu. Sida 5/6 Lausunto ELY-keskukselle marraskuussa, mahdollisista olosuhteista, jotka vaikuttavat alueellisten kalastusrajoituksien järjestämiseen ja päiväkohtaisten kiintiöiden määräämiseen kalastusoppaille. Tammisaari-Pohjan kalastusalue katsoo yhdessä viiden muun kalastusalueen kanssa, että tarvitaan lisää tietoa kalastuksesta, jotta voidaan ottaa kantaa kalastusrajoituksien tarpeellisuuteen. Lisäksi hallitus kommentoi ELY-keskukselle Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ja Reverkeeper Oy:n lausuntoa Pohjanlahden rauhoitusalueesta sekä Metsähallituksen lausuntoa kalatalousalueiden rajoista. Yhteistyö, koulutus ja kokoukset Hallitus on antanut päätöksen, että kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa, edustaa Tammisaari-Pohjan kalastusaluetta virallisesti, toistaiseksi, jos muuta ei päätetä, ensisijaisesti puheenjohtaja, toissijaisesti varapuheenjohtaja ja kolmanneksi isännöitsijä. Tomas Gripenberg on valittu Nyland Fiskarförbundin hallitukseen, jossa hän edustaa Länsi-Uudenmaan kalastusalueita. Rannikkokalastusalueilla on sama edustaja, Magnus Lindholm Itäisen Uudenmaan kalastusalueelta, vesi- ja merienhoidontoimeenpanon työryhmässä. Isännöitsijä on Lindholmin varajäsen. Kalastusalueet jakavat palkkio- ja matkakustannukset. Itäisen Uudenmaan rannikkokalastusalueilla on yhteinen edustaja alueellisessa merimetsotyöryhmässä. Paavo Paju Läntisen Uudenmaan kalastusalueelta on varsinainen jäsen ja Leif Wikstedt Kirkkonummi-Siuntion kalastusalueelta on varajäsen. Kalastusalueet jakavat palkkio- ja matkakustannukset. Isännöitsijä on Nylands Fiskarförbundin hallituksessa edustamassa Porvoon-Sipoon ja Itäisen Uudenmaan kalastusalueita ja on jäsenenä Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry:n hallituksessa, jossa edustaa rannikkokalastusalueita sekä Kalatalouden Keskusliiton hallituksen jäsenenä, jossa edustaa yllämainittuja yhteisöjä. Isännöitsijä hoitaa tilapäisesti osaa Nylands Fiskarförbundin tehtävistä ja siksi hänen varajäsen edustaa kalastusalueita Keskusliiton hallituksessa. Tammisaari-Pohjan kalastusalue on vuoden 2017 aikana ollut edustettuna muun muassa seuraavissa tilaisuuksissa, joita ei ole aikaisemmin mainittu kertomuksessa: Åbolands fiskarförbundin kalastusalueseminaari tammi-/helmikuun vaihteessa Kalatalouden Keskusliiton valtakunnalliset kalastusaluepäivät helmikuussa, ruotsinkieliset kalastusaluepäivät syyskuussa ja Suomenlahden kalastusaluepäivät lokakuussa Nylands Fiskarförbundin ja Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liiton vuosikokoukset maaliskuussa Velmu-karttamateriaalin käyttökoulutus syyskuussa Rannikko ELY-keskuksen koulutuspäivät marraskuussa Vaasassa ja Uumajassa Maa- ja metsätalousministeriön kalastuslaki ja asetus koulutuspäivillä joulukuussa Jyväskylässä KALASTUSALUEESTA KALATALOUSALUEEKSI Uuden kalastuslain myötä on perustettu Uuttamaata käsittävä kalataloudellinen yhteistyöryhmä. Tammisaari-Pohjan kalastusaluetta työryhmässä edustaa varapuheenjohtaja Henrik Lundberg. Puheenjohtaja Tomas Gripenberg on hänen varajäsen. Ryhmä ei kokoontunut vuonna 2017, mutta yhteistyöryhmän ehdotus kalatalousalueeksi annettiin 31.1.2017. Kalastusalue jätti lausunnon koskien ehdotusta 30.3.2017, missä muistutettiin, että rajat eivät kaikilta osin päde hyväksytysti nykyisten rajojen kanssa, mikä on lähtökohta. ELY-keskus päätti 13.12.2017, että tulevien kalatalousalueiden rajat kulkevat yhteistyöryhmän ehdotuksen ja jätetyn lausunnon mukaisesti. Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen rajat tulevat olemaan samat kuin kalastusalueen. Yhtään valitusta ei ole Tammisaari-Pohjan kalatalousaluetta koskien jätetty, joten rajat ovat laillisesti voimassa. KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Tammisaari- kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma on vahvistettu vuonna 2008 ja Pohjan kalastusalueen suunnitelma 1990-luvulla. Kalastusalue aloittaa valmistelemaan kalatalousalueen suunnitelmaa syksyllä 2018. Uusi suunnitelma tulee jättää alueelliselle viranomaiselle vahvistettavaksi vuoden 2020 loppuun mennessä.
TULEVA TILIKAUSI Kalastusalue työskentelee toimintakauden aikana päättyvän kalastusalueen toimintojen ja sujuvasti kalatalousalueeksi siirtymisen parissa. Kalastusalue jatkaa vuonna 2018 kalavesienhoitoa, kalastuksenvalvonnan kehittämistä, seuraa Mustijokea koskevia asioita ja harjoittaa yhteistä edunvalvontaa. Sida 6/6 KALASTUSSÄÄNNÖKSET Rauhoitusalueet Tammisaari-n kalastusalue päätti kokouksessa 10.4.2013, kieltää kuhan kalastuksen kesäkuussa, vuosina 2014 2020, alueella, joka ulottuu pitkin sisempää väylää, Hangon kaupungin rajalta lännessä Inkoon kuntaan asti idässä. Muut kalat ovat sallittuja, mutta kaikki sivusaaliiksi saadut kuhat tulee välittömästi päästää takaisin mereen. Pohjan kalastusalueen vuosikokous päätti vuonna 2012, että perustaa rauhoitusalueen mereen Mustijoen ja Fiskarinjoen ulkopuolelle. Alueeseen kuuluvat myös Brunkombäcken ja Borgbyträsk. Kaikki kalastus on kielletty ajalla 1.8. 30.11. ELY-keskus uudisti päätöksen vuonna 2017 perustuen KAL 53 ja 54 :iin. Päätös on voimassa vuoteen 2020 asti. Solmuväli Tammisaari-Pohjan kalastusalue päätti vuosikokouksessa vuonna 2015, että koko kalastusalueella on voimassa pienin sallittu solmuväli verkkokalastuksessa, solmuväli on 43 mm. Poikkeuksena päätökseen on silakan, kilohailin, muikun verkko-/ nuottakalastus ja täkykalastus. Päätös astui voimaan 1.1.2016 ja on voimassa perustuen nykyiseen lainsäädäntöön 31.12.2020 asti. Kalastusalue suosittelee, että Pohjanlahdessa verkkokalastusta harjoittava noudattaa edelleen päätöksiä, jotka Pohjan kalastusalue on vahvistanut 23.4.2011: Verkon solmuväli kuhan kalastuksessa on 50 mm ajalla 1.4. 31.7. ja yleinen alin solmuväli on 45 mm. Vesienomistajat voivat edellyttää suuremman solmuvälin käyttöä heidän antamissa verkkokalastusluvissa. Kalastuslain ja asetuksen sekä viranomaisten mukaiset päätökset Kalastuslaki ja asetus ovat asettaneet määräyksiä pyyntimitoista, kalalajien rauhoitusajoista, verkkokalastuksen, onkimisen ja pilkkimisen rajoittamisesta sekä saaliskiintiöstä. Tietoa eri kalastusrajoituksista löytyy myös nettisivustolta kalastusrajoitus.fi. KALASTUSALUEENYHTEYSTIEDOT Isännöitsijä Postiosoite Kotisivu Gabi Lindholm, puh: (050) 404 2738, s-posti: gabi.lindholm@outlook.com Tallbackavägen 69 A, 07900 Loviisa www.ahven.net verkkosivuston alla Tammisaari 28.2.2018 hallitus