Suomen Kuntaliitto 24.9.2007 J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2006 (Normalisointi on tehty vuosien 1961-1970 mukaan, ei 1971-2000 mukaan)
3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 10 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 10 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset Suurimmat kaupungit 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 12 8 YHTEENVETO 13 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Kulutus rakennustyypeittäin 5 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 6 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki kuntatyypit) 7 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 8 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 9 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 11 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 13 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 14 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 17 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 20 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 22 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 24 Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien selostuksia ominaiskulutukseen vaikuttavista tekijöistä
4
5 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA 2006 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta 1982. Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui 1.1.2006 alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia 1971-2000. Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta 1961-1970. Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun 5 053. Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %.
6 Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin. Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2004 vuoteen 2005 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2005 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö (MWh) 1 100 41,0 350,0 2 Sähkölämpö (MWh) 1 100 82 250,0 3 Kevytpö (m 3 ) 10 90 620 310,0 4 Raskaspö (tn) 11,3 84 420 310,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0,00965 95 0,24 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1,9 75 30 0,0 7 Hake (i-m 3 ) 0,9 78 30 0,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1,4 82 30 440,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) 1 80 30 440,0 10 Turvepriketti (tn) 3,1 70 25 440,0 11 Kivihiili (tn) 7,1 78 103 390,0 12 Antrasiitti (tn) 9,3 78 103 13 Muu (MWh) 1 100 41,0 Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/1000 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 81 ( 92 suluissa 2005 tiedot) kuntaa ja 14 (16) kuntayhtymää antoi tiedot vuodelta 2006. Näiden kuntien asukasluku oli 58 % (59 %) koko Suomen asukasluvussa. Tilaston kattavuus on vähitellen laskenut vuodesta 1994, jolloin kattavuus oli asukasluvulla mitattuna 71 %. Vuoden 2006 osalta kulutustilasto puuttui yli 30 000 asukkaan kunnista 6 kunnasta: Lappeenranta, Rovaniemi, Porvoosta, Nurmijärveltä, Imatralta ja Keravalta. Yli 30 000 asukkaan kuntia on 31 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 2,7 miljoonaa asukasta.
Kulutustilaston luotettavuus 7 Yli 30 000 asukkaan kunnissa kattavuus on asukasluvulla mitattuna säilynyt varsin korkeana, 91 % ( 90 %). Alle 30 000 asukkaan kunnissa kattavuus on laskenut vuodesta 1994 lähes puolet. Alle 10 000 asukkaan kunnissa kulutustilaston tekee vain 13 %. Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut. Rakennuskuutioissa mitaten määrä pysyi ennallaan eli 80 miljoonana kuutiometrinä. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus edelleen 23 % ja opetusrakennusten osuus 30 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli 30 000 asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 71% ( 74 %). Vastaavasti 10 000 30 000 asukkaan kuntien osuus on 11 % (13 % ) ja alle 10 000 asukkaan kuntien osuus 4,0 % (5,5 %). Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 8 % (7 %.) Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus on julkisten rakennusten vastauskannasta 21 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu, vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta 1997. Vuodelta 2006 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona lähes kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy.
8 Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui 1.1.2006 alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia 1971-2000. Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta 1961-1970, koska koko aineiston muunto uuteen normaalivuoteen ei ollut vielä mahdollista. Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on 5 053 astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: 5 053 alueen astepäiväluku * 0,8 + 0,2 Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Lämmitystarvelukualueet Kuntaliitto on nyt kadeksannen kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Uutta ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) 8565 3100.
9 Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui vuoden 2006 alusta alkaen kahdella tavalla. Normitukseen käytettävä normaalivuosi pohjautuu jatkossa vuosien 1971 2000 lämmitystarvelukuihin. Vertailupaikkakuntiin liittyvää kuntaryhmittelyä on tarkistettu ja sen myötä kuntakohtaiset korjauskertoimet ovat myös muuttuneet. Ilmatieteen laitos on kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta laskenut uudet kolmenkymmenen vuoden keskimääräiset lämmitystarveluvut sekä tuottanut tarkistetun kuntakohtaisen ryhmittelyn korjauskertoimineen. Kuntaryhmittelyä tarkistettu Ilmatieteen laitos laskee lämmitysenergiankulutuksen normitukseen tarvittavat lämmitystarveluvut kuukausi- ja vuositasolla edelleen kuudelletoista vertailupaikkakunnalle. Kullekin kunnalle on määritelty vertailupaikkakunta, joka ilmastollisesti edustaa mahdollisimman hyvin ko. kuntaa. Alueellisessa luokittelussa on huomioitu mm. vertailupaikkakunnan ja tarkasteltavan kunnan maantieteellinen välimatka, rannikon ja järvien vaikutus, maaston korkeus ja vallitsevat ilmavirtausten suunnat. Kuntaryhmittelyssä on muutoksia erityisesti Keski-Suomen ja Oulun läänissä. Jatkossa vertailukautena vuodet 1971 2000 Nykyisin energiankulutuksen normituksessa on käytetty vertailukautta 1961 1990. Vuoden 2006 alusta tilastoinnin aikasarjakatkoksen haittojen minimoimiseksi suositellaan, että kulutustiedot lasketaan uuden vertailukauden 1971 2000 tiedoilla takautuvasti vuodesta 2000 lähtien. Kauppa- ja teollisuusministeriön, Motivan ja Ilmatieteen laitoksen lisäksi lämmitystarvelukupalvelun ja esitteen uusimiseen ovat osallistuneet myös Energiakolmio Oy, Energiateollisuus ry, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, Senaatti-kiinteistöt, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Talokeskus Oy. Vertailupaikkakunnat, niihin liitetty kuntakohtainen ryhmittely korjauskertoimineen ja lisätiedot lämmitystarveluvun käytöstä löytyvät Motivan www-palvelusta osoitteesta: www.motiva.fi/kulutuksennormitus. Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.
10 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 15-20 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä 20-25 miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin 2 000 hiilidioksiditonnia. Sähkön säästössä päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan alle kymmenesosa koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta 3,3 milj. MWh (2005 3,3) tuotettiin kaukolämmöllä 92 %, kevyellä polttoöljyllä 5 % ja sähkölämmöllä 1,1 %. Maakaasun osuus (1,4 %) on noussut ollen nyt seurannassa olevista suurempi kuin sähkölämmityksen osuus. Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 65,1 milj m 3 (65,1) ja asuinrakennuksia 14,8 milj. m 3 (14,8). Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna 2006 noussut 1,3 % vuodesta 2005 ollen 48,2 kwh/m 3. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 61,6 kwh/m 3. Kaikkien seurannassa olevien rakennusten normalisoimaton ominaiskulutus oli v. 2006 41,5 (40,0) kwh/m3 eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 22 % (17 %). Vuosi 2006 oli suuresti normaalivuotta lämpimämpi. Joulukuu oli lämpimin vuosituhansiin. Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 19,5 (18,4) kwh/m 3 ja asuinrakennuksissa ( kiinteistösähkö) 13,0 (12,4) kwh/m 3. Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 142 (133) litraa/m 3 ja asuinrakennuksissa 393 (409) litraa/m 3. Julkisia rakennuksia oli lämmön kulutustilastossa yhteensä 6267 (6393) kpl ja asuinrakennuksia runsas 2883 (2953) kpl.
11 Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Julkisten rakennusten osalta Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 14,2 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle (1961-1990) ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä nousseen hieman vuodesta 2005 vuoteen 2006 ollen 45,3 kwh/m3. Espoosta julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus näyttäisi nousseen 7% vuodesta 2005. Tampereella ja Vantaalla lämmön ominaiskulutus nousi hieman. Vantaalla, Turussa ja Lahdessa ovat suurista kaupungeista korkeimmat julkisten rakennusten ominaiskulutukset ( 55 59 kwh/m3) Yli 30 000 asukkaan kuntien osalta merkittäviä muutoksia julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutuksessa tapahtui Porissa (+11,6 %), ja Tuusulassa (-10,9). Tärkeimpinä syinä kulutustietojen kuntakohtaiseen heilahteluun pidetään peruskorjauksia. Kun rakennus on peruskorjauksessa, kulutustietoja ei anneta ja toisaalta peruskorjauksen jälkeen kulutustiedot ovat usein korkeammat. Myös ilmastointilaitteiden käyntiaikojen pidentäminen nostaa kulutuksia. Seinäjoella uimahalli oli peruskorjauksessa 2005-2006. Tuusulassa peruskorjauksia oli vuonna 2005 poikkeuksellisen paljon. Kuutiot ja lämmön kulutus nousivat tästä syystä selvästi vuoteen 2005 verrattuna. Porissa tilastosta on poistettu yhtiöt ja vuokratilat. Kuopiossa on edelleen kuntien pienin julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus, 32,2 kwh/m 3. Ero esimerkiksi Tuusulaan on kaksinkertainen.! Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2005 että vuonna 2006 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta omi-
6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 12 naiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2005 ja 2006. Taulukkoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Sähkön ominaiskulutuksen nousu näyttää pitkässä trendissä jatkuvan melko tasaisena. Nyt julkisten rakennusten sähkön kulutus näyttäisi nousseen vain vähän, 19,4:stä 19,5:een kwh/m3. Syynä hyppäykseen vuodesta 2000 vuoteen 2001 voi olla HUSin mukaan tulo tilastoon. HUSin sähkön ominaiskulutus on 39 kwh/m3. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna toimistorakennusten sähkön kulutus kasvoi 2,9 % Ehkä syynä on tiiviimmin käytetyt toimistotilat jav lisääntyvä toimisto- ja tietotekniikka. Yli 30 000 asukkaan ryhmässä on sähkön ominaiskulutus ollut viime vuosina selvästi korkeampi kuin pienemmissä kunnissa. Ehkä tässä näkyy rakennusten käyttöaste. Varsinkin alle 10 000 asukkaan kunnissa sähkön kulutuksen kasvu näyttäisi pysähtyneen. Helsingissä julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus kasvoi 2,8 %. Kotkassa kulutus nousi jopa 37 % johtuen monista valmistuneista peruskorjauksista. Vuosien 2005 ja 2006 koko aineistojen välillä veden ominaiskulutus ( litraa/ m3) nousi 1,7 %. Muutokset olivat kuitenkin eri rakennusryhmissä huomattavia. Toimistorakennusten osalta veden ominaiskulutus nousi jostain syystä lähes 20 %. Liitetaulukossa on rakennustyypeittäin tuotu esille veden ominaiskulutuksen (litraa/m3) muutoksia.
13 8 YHTEENVETO Koska normalisointi on jouduttu tekemään nostamalla keskimäärin 22 % normalisoimatonta kulutusta, on normalisoituun tulokseen suhtauduttava varauksella. Ei lämmön kulutuksesta voi normalisoimalla erottaa kuin lämpötilan vaihtelun, ei tuulisuutta tai kosteutta. Varsinkin pienet kunnat kokevat kulutusseurannan niin työlääksi, että sitä ei kannata tehdä. Vain yli 30 000 asukkaan kunnat ovat voimakkaasti mukana. Pienet kunnat ovat henkilöstön osalta ilmeisesti vielä tiukemmalla kuin suuret. Vaikka asuinrakennusten kulutusseuranta on epäluotettavampaa kuin julkisten rakennusten seuranta, on huomattava kuitenkin, että asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus on pitkään laskenut ja sähkön ominaiskulutus noussut erittäin vähän. Julkisten rakennusten lämmön kulutus on viimeisellä viisivuotisjaksolla pysynyt kutakuinkin samana, kun se 1990-luvun loppupuoliskolla nousi 7 %. Julkisten rakennusten sähkön kulutus on noussut erittäin tasaisesti, noin kolmanneksella 10 vuodessa. Julkisten rakennusten yhteenlaskettu lämmön ja sähkön kulutus ei juuri (1 %) ole noussut viimeisen viiden vuoden aikana. 1990-luvun loppupuoliskolla nousua oli 11 prosenttia viidessä vuodessa. Näyttää siltä, että myös lämmön ja sähkön kulutustilastoinnin laatu ei ole parantunut. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Ominaiskulutusten tasaantumiseen ja siihen, että laskua ei juuri ole tapahtunut, voi olla monia syitä: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut. Ryhmäkoot suurentuneet ja kouluja käytetään entistä enemmän iltaisin. Muutos on kuitenkin jo tapahtunut alkaen 2000 luvin alusta. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta. - Yhtenä syynä voi olla toimitilapalveluiden uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei aina ole riittävästi palkittu käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä.
14 Raportin lopussa on taukkoliitteen jälkeen kuntien selvityksiä tekijöistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa ominaiskulutusten muutoksiin. Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi on varsin yleisesti lisätty ilmastoinnin käyntiaikoja ja siten ilmastointikoneiden sähkönkulutusta. On myös varsin tyypillistä, että peruskorjausten yhteydessä sähkön ominaiskulutus selvästi nousee varustelutason kasvaessa. Kasvukeskuksissa sähkön ominaiskulutuksen nousu johtunee myös paljossa entistä tehokkaammasta tilojen käytöstä. Esimerkiksi koulurakennukset ovat varsin yleisesti iltakäytössä.
Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat >30 000 asukasta Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnat <10 000 asukasta Sivu 1/1 Yhteensä 1994 184 kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % 1995 175 kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % 1996 157 kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % 1997 104 kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % 1998 108 kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % 1999 135 kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % 2000 141 kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % 2001 106 kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % 2002 109 kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % 2003 99 kpl 83,4 % 45,2 % 19,3 % 57,3 % 2004 107 kpl 90,7 % 46,2 % 21,0 % 61,6 % 2005 94 kpl 90,5 % 43,1 % 17,1 % 59,7 % 2006 84 kpl 91,0 % 41,1 % 14,0 % 58,7 % 100,0 % 90,0 % 80,0 % Kattavuus yhteensä % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 71,2 % 70,0 %70,3 %65,6 %63,7 % 68,5 %67,8 % 65,3 %63,9 % 57,3 % 61,6 % 59,7 %58,7 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi R001
Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2006 Sivu 1/3 Kunnat >30 000 asukasta 9. MUUT (7.66%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (2.32%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (3.55%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.24%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.05%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (30.37%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.85%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.57%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (15.39%) Rakennuskanta 61,1 miljoonaa m³ Kunnat 10 000-30 000 asukasta 9. MUUT (5.73%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.10%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.70%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.52%) 1. ASUINRAKENNUKSET (3.85%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (16.05%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.14%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (45.90%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (18.02%) Rakennuskanta 9,8 miljoonaa m³ R009
Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2006 Sivu 2/3 Kunnat <10 000 asukasta 9. MUUT (5.61%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.53%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.24%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.44%) 1. ASUINRAKENNUKSET (7.84%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (21.54%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (45.24%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (8.23%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (9.33%) Rakennuskanta 3,7 miljoonaa m³ 9. MUUT (0.71%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.68%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.85%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.04%) Kuntayhtymät 1. ASUINRAKENNUKSET (1.46%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (34.56%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (60.24%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (0.39%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (1.08%) Rakennuskanta 6,6 miljoonaa m³ R009
Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2006 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (7.66%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (2.32%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (3.55%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.24%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.05%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (30.37%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.85%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.57%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (15.39%) Rakennuskanta 81,2 miljoonaa m³ R009
Polttoaineet 2006 100 kuntaa Sivu 1/4 Kunnat >30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Espoo 49 92008,0 374,0 Helsinki 91 1052213,3 11720,6 Hyvinkää 106 23116,1 682,8 258,7 703,0 Hämeenlinna 109 76966,7 740,6 Joensuu 167 46736,6 Jyväskylä 179 101600,6 1058,7 332,1 Jyväskylän mlk 180 11286,2 113,1 Järvenpää 186 17081,7 Kajaani 205 34896,4 193,7 Kokkola 272 23214,2 191,0 Kotka 285 66756,1 220,2 137,2 611,3 305,0 Kouvola 286 24114,0 387,9 Kuopio 297 58834,8 437,6 381,2 Lahti 398 64411,7 44,4 Lohja 444 20971,0 1052,0 399,3 Mikkeli 491 32046,0 1028,0 Oulu 564 77900,6 1490,7 566,3 Pori 609 53559,0 Rauma 684 33206,0 409,4 401,6 Seinäjoki 743 24779,7 244,0 112,1 Tampere 837 128726,8 527,1 377,6 Turku 853 150336,3 1380,2 Tuusula 858 16732,0 2250,1 593,9 Vaasa 905 50356,9 419,1 106,0 Vantaa 92 97979,1 Yhteensä Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 2379830 23308 5323 611 305 0 0 0 0 703 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Anjalankoski 754 8163,0 526,4 272140,0 Forssa 61 17537,1 Heinola 111 11963,7 618,4 178,1 Hollola 98 8845,0 303,3 Iisalmi 140 19267,7 123,9 Joutseno 173 4582,2 127,8 317949,0 Kaarina 202 10305,0 600,0 187,9 Kemi 240 19704,0 616,0 72,0 Kempele 244 9473,4 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)
Polttoaineet 2006 100 kuntaa Sivu 2/4 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Keuruu 249 8860,2 245,0 106,0 Kirkkonummi 257 12061,0 947,0 430,5 Kitee 260 7023,9 105,5 131,6 Kiuruvesi 263 9863,0 154,1 Kurikka 301 7710,0 311,6 80,2 Kuusamo 305 18195,0 Laukaa 410 4346,0 480,0 Lieksa 422 12170,9 0,0 341,0 Lieto 423 6911,0 160,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nivala 535 5605,0 518,2 204,5 Orimattila 560 5647,9 172,1 48777,0 Pietarsaari 598 14086,0 114,0 Riihimäki 694 16915,5 1610,0 57,9 Saarijärvi 729 10062,0 61,2 371,8 Salo 734 18066,1 211,2 333,8 Savonlinna 740 10977,3 192,1 211,1 Valkeala 909 188,9 1066526,0 Varkaus 915 13837,3 157,7 Ylöjärvi 980 10212,3 343,3 725,0 Äänekoski 992 8385,4 241,1 Yhteensä Kunnat <10 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 310777 6540 6021 0 1705392 0 0 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eura 50 7303,5 71,8 142,6 705,0 Haapavesi 71 5075,0 468,5 160,0 Hankasalmi 77 162,0 118,6 262,3 Harjavalta 79 3667,5 173,7 120,7 Hausjärvi 86 2567,2 398,4 Honkajoki 99 211,0 310,0 Isokyrö 152 1194,0 362,6 Jokioinen 169 4226,4 1859,5 117,3 Jämsänkoski 183 8613,0 793,8 21,4 Kangasniemi 213 4815,3 103,2 Kerimäki 246 4225,5 2388,1 150,2 162,8 40,5 Kristiinankaupunki 287 200,2 Kruunupyy 288 3653,5 69,9 235,7 74,0 Laihia 399 4392,7 104,8 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)
Polttoaineet 2006 100 kuntaa Sivu 3/4 Kunnat <10 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Liminka 425 3600,0 215,9 Loimaa 430 8549,9 Oulunsalo 567 5493,4 59,2 Pyhäselkä 632 Pälkäne 635 1715,0 735,5 139,9 Ranua 683 4448,8 237,3 173,0 Rautalampi 686 677,0 229,6 242,0 Somero 761 5685,0 97,0 52,8 Suonenjoki 778 6850,0 Säkylä 783 2865,0 37,8 129,0 Taivalkoski 832 5117,5 82,0 Tohmajärvi 848 3781,3 243,2 349,9 Uurainen 892 1541,0 23,0 Viitasaari 931 3851,0 Ylitornio 976 5481,5 177,8 315,7 213,0 Äetsä 988 1739,2 107,7 257,8 Kuntayhtymät Yhteensä Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 111502 7739 4679 121 163 327 705 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eskoon sosiaalipalvelujen ky. 2508 5790,0 HUS 110864,1 838,0 3112017,0 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky 3138 8690,0 10,5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 3107 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä 3123 6939,0 330,0 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ky 8464,0 Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 3120 6631,2 Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky 26146,0 592,0 Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen ky 3127 5754,0 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 5112 43784,3 691,7 649,3 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 3128 26324,0 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 5143 26090,0 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Raahen seudun terveydenhuollon ky 5416 6637,4 Savonlinnan kuntakonserni/ Musiikkiopisto 316,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen ky3147 3540,0 212,5 R005 Yhteensä Raportti Yhteensä Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 285970 0 2675 649 3112017 0 0 0 0 0 0 0 0
Polttoaineet 2006 100 kuntaa Sivu 4/4 3088079 37587 18698 1381 4817877 327 705 0 0 703 0 0 0 R005
Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 100 kuntaa vuodelta 2006 Sivu 1/1 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000 Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 1. ASUINRAKENNUKSET 2888 96,6 % 1555 14845 49,3-1,6 % 61,6-1,5 % 14957 13,0 4,2 % 2977 392,8-3,8 % 11. Kerrostalot (väh. 3 huoneistoa) 2235 98,5 % 1322 13645 48,9-1,8 % 61,4-1,8 % 13848 12,9 4,3 % 2366 408,6-1,6 % 12. Pientalot (rivitalot ja omakotitalot) 539 70,2 % 104 781 54,9 5,1 % 65,7 5,8 % 783 13,1 11,4 % 503 311,2-19,4 % 13. Asuntolarakennukset 114 94,2 % 129 420 51,0-4,1 % 62,3-3,3 % 326 17,7-6,6 % 108 413,7 16,4 % 2. HOITOALAN RAKENNUKSET 2075 88,9 % 3678 14196 57,3 1,5 % 70,0 1,8 % 13240 27,9-0,8 % 10789 266,8-0,9 % 21. Terveydenhoitorakennukset 552 89,4 % 1981 8512 58,4 2,1 % 72,2 2,3 % 8095 31,3-0,7 % 6310 263,3-0,4 % 22. Huoltolaitosrakennukset 382 93,2 % 914 2608 57,0 3,3 % 67,1 4,3 % 2369 25,3 7,1 % 2341 321,3 0,0 % 23. Lasten päiväkodit 1077 88,3 % 738 2861 54,4-2,9 % 66,3-2,1 % 2609 19,9-2,1 % 1972 213,7-6,3 % 24. Muut 64 94,5 % 46 215 48,3 5,5 % 57,3 3,0 % 167 17,6-1,8 % 166 231,7 10,7 % 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKENNUKSET 316 97,4 % 881 3869 38,0 2,4 % 46,1 3,0 % 3489 20,8 2,7 % 2336 87,8 18,9 % 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET 827 96,1 % 2184 11539 31,4 0,2 % 37,5 0,4 % 10382 20,4 2,0 % 8454 160,7-0,9 % 41. Teatteri- ja konserttirakennukset 48 99,6 % 235 1296 28,7 1,4 % 34,2 2,1 % 1052 15,9 9,5 % 845 56,6-20,8 % 42. Kirjasto-, museo- ja näyttelyrakennukset 215 96,2 % 323 1786 30,8-0,4 % 36,8 0,5 % 1797 21,4 9,8 % 1460 57,9 11,8 % 43. Seura-, kerho- yms. rakennukset 250 89,1 % 145 1064 36,9-3,8 % 44,7-2,8 % 1034 14,6-10,2 % 749 80,7-2,7 % 44. Jäähallit 30 100,0 % 296 1497 19,8 0,8 % 23,5 0,9 % 1461 25,2 0,7 % 1435 83,5-0,0 % 45. Uimahallit 68 98,9 % 479 1363 78,6-1,7 % 92,2-1,0 % 1260 40,2-0,7 % 1172 794,3 8,5 % 46. Muut 216 97,3 % 706 4534 20,5-4,9 % 25,0-5,5 % 3780 14,1 0,6 % 2793 44,1-41,4 % 5. OPETUSRAKENNUKSET 2099 89,9 % 5635 27005 38,0 0,8 % 45,5 1,5 % 25554 13,7-0,1 % 21365 79,4-2,4 % 51. Peruskoulu-, lukio- yms. rakennukset 1712 89,2 % 3869 21044 38,6 1,4 % 46,4 2,5 % 19989 12,7 2,1 % 16514 80,8-1,5 % 52. Ammatilliset oppilaitokset 339 94,6 % 1619 5499 35,3-3,2 % 41,8-3,5 % 5274 17,5 6,7 % 4469 75,3-4,0 % 53. Muut 48 99,9 % 147 462 42,3 14,8 % 48,2 11,1 % 291 12,3-52,7 % 381 71,0-16,6 % 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmitetyt)60 95,9 % 94 353 41,4-7,3 % 48,7-7,1 % 324 14,7 12,6 % 357 68,2 25,0 % 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET 110 99,6 % 188 2304 23,8 3,8 % 30,8 4,3 % 1178 33,3 14,4 % 218 81,4-3,0 % 8. VÄESTÖNSUOJAT 94 96,9 % 270 1588 19,4 2,5 % 24,2 1,5 % 1378 12,3 6,2 % 564 84,0 22,8 % 9. MUUT 722 95,0 % 1400 5494 35,2 0,3 % 43,1-0,0 % 5766 23,3 1,8 % 2033 136,5 19,8 % 100. YHTEENSÄ 9191 92,3 % 15886 81193 41,5 0,5 % 50,7 0,9 % 76269 18,2 1,2 % 49092 157,2 1,4 % R018
Ominaiskulutuksien kehitys Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 52 51.5 Lämmön ominaiskulutus 51,6 51,2 Ominaiskulutus 51 50.5 50 49.5 50,0 49,3 50,3 49,5 50,3 50,3 50,4 50,2 50,7 49 48,9 48,8 48.5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Ominaiskulutus 19 18 17 16 15 14 13,9 14,2 14,8 Sähkön ominaiskulutus 15,4 15,4 15,4 17,1 17,0 17,4 17,5 18,0 18,2 13 12 12,4 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Ominaiskulutus 69 68 67 66 65 64 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 68,3 67,3 67,0 65,7 64,9 63,6 63,6 67,7 67,9 68,2 68,9 63 62 62,3 62,7 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 R101
Ominaiskulutuksien kehitys - Julkiset rakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 48.5 Lämmön ominaiskulutus 48,3 48,3 48,2 Ominaiskulutus 48 47.5 47 46.5 46 47,2 46,2 47,0 46,5 47,6 47,6 47,6 47,6 45.5 45,4 45,3 Ominaiskulutus Ominaiskulutus 45 20 19 18 17 16 15 14 68 66 64 62 60 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Sähkön ominaiskulutus 19,4 19,5 18,6 18,7 18,3 18,4 16,3 16,4 16,5 15,3 14,8 14,8 14,3 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 67,7 66,6 66,9 66,2 66,3 66,0 64,8 63,3 62,9 61,5 61,1 60,7 60,1 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 R101B
Ominaiskulutuksien kehitys - Asuinrakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 66 Lämmön ominaiskulutus 65,8 65,2 Ominaiskulutus 65 64 63 62 63,2 63,9 64,5 64,4 63,1 63,6 62,1 62,4 62,4 62,6 61,6 61 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Ominaiskulutus 14 12 10 8 6 9,8 11,3 11,2 Sähkön ominaiskulutus 11,6 11,7 11,0 10,6 11,1 12,3 12,8 12,4 13,0 4 3,3 Ominaiskulutus 2 78 76 74 72 70 68 66 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 76,8 76,4 75,8 75,6 75,3 75,2 75,0 74,7 74,6 74,1 73,6 73,2 66,5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 R101A
Ominaiskulutuksien kehitys 12 suurinta kuntaa Normeerattu lämmön ominaiskulutus - Julkiset rakennukset Ominaiskulutus 65 60 55 50 45 40 35 60,9 61,0 61,4 57,9 58,5 58,7 58,9 57,3 57,7 55,3 55,6 56,0 56,6 53,7 53,2 52,9 52,7 50,7 51,4 50,4 49,4 48,3 47,5 47,2 47,2 44,9 45,5 45,6 43,8 44,0 43,0 43,6 44,0 44,7 43,8 43,5 44,2 44,8 45,3 42,9 42,4 41,0 41,0 40,2 39,4 39,9 39,3 38,4 36,6 35,7 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Ominaiskulutus 60 55 50 45 40 35 58,0 53,9 52,1 52,4 50,5 42,7 43,4 39,0 33,8 33,2 32,8 56,9 55,7 52,3 52,2 51,1 52,0 51,5 49,3 49,7 49,5 47,5 48,0 40,7 40,7 38,2 33,9 33,7 33,7 34,1 34,5 54,2 52,7 53,3 52,2 44,3 44,6 33,5 33,6 53,6 50,9 49,2 32,1 55,1 55,8 53,7 50,0 47,1 47,2 32,8 32,2 30 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Turku Oulu Lahti Kuopio Ominaiskulutus 60 55 50 45 40 35 30 56,7 52,3 49,2 47,5 47,5 47,8 44,8 43,9 57,8 59,2 58,7 53,2 52,2 49,7 50,8 46,7 46,1 46,7 44,9 37,5 37,5 36,3 36,6 36,3 35,3 33,1 33,7 32,7 31,8 57,6 58,2 52,3 48,9 47,0 48,3 48,5 47,7 43,6 43,5 42,3 43,3 40,1 40,7 39,6 38,7 38,8 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 53,3 41,8 41,1 Jyväskylä Pori Lappeenranta Vaasa R103B
Yleistietoja kulutuksista 2006 - Julkiset rakennukset 100 kuntaa Sivu 1/4 Kunnat >30 000 asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki 551123 945,4 168,8 1336 14074,9-1,1 % 44,6 % 98,5 % 34,4 45,3 21,6 Espoo 209667 185,2 33,2 182 2494,3 11,2 % 96,5 % 38,2 50,4 19,9 135,8 Tampere 193173 2652,8 46,2 168 3748,5-5,0 % 97,0 % 35,4 42,4 17,1 135,0 Vantaa 176387 186,3 33,9 153 2064,0 0,7 % 100,0 % 46,9 58,9 17,9 178,9 Turku 172107 280,6 50,4 306 3378,9 0,3 % 84,5 % 99,0 % 42,7 55,8 17,5 142,8 Oulu 117670 166,0 28,9 142 1882,6 1,9 % 92,1 % 44,4 47,2 19,4 147,3 Lahti 96666 1321,8 22,7 90 1440,1 0,2 % 99,4 % 45,0 53,7 Kuopio 86575 123,1 21,8 213 2119,8-1,1 % 80,4 % 93,8 % 29,6 32,2 13,5 104,8 Jyväskylä 77879 102,5 18,0 105 1376,4-4,5 % 47,7 % 95,6 % 37,7 41,8 19,1 142,1 Pori 76220 1082,4 18,5 93 1269,4-65,8 % 100,0 % 41,6 53,3 14,1 132,4 Vaasa 56658 99,5 17,8 115 1482,7 3,5 % 97,6 % 34,5 41,1 16,3 111,1 Kotka 55238 77,5 14,0 74 1112,5-17,8 % 97,3 % 36,0 45,2 20,0 132,7 Joensuu 51514 942,2 16,1 110 1256,7 3,2 % 100,0 % 36,6 39,2 13,9 102,5 Hämeenlinna 45980 1520,7 27,5 185 2178,5 92,2 % 36,4 43,4 Hyvinkää 42325 485,2 9,6 70 746,0-6,4 % 83,9 % 36,9 44,1 15,6 111,2 Rauma 37418 61,8 10,6 65 1009,0 3,7 % 72,1 % 88,2 % 30,6 40,0 13,4 91,1 Kajaani 36373 71,3 12,8 87 949,4 1,6 % 79,9 % 95,2 % 38,6 39,4 16,4 124,1 Kokkola 35492 46,5 8,3 58 576,9 72,4 % 94,3 % 41,3 49,3 Järvenpää 35459 32,5 5,9 31 360,0 100,0 % 46,9 55,9 19,4 116,6 Lohja 34792 49,7 8,3 66 653,5 2,9 % 87,2 % 82,8 % 37,3 46,8 19,8 161,2 Mikkeli 32826 64,7 11,3 61 655,3-5,1 % 40,9 % 96,8 % 49,8 57,3 20,2 120,3 Kouvola 31614 46,1 8,2 43 630,1-3,2 % 77,3 % 98,4 % 37,4 44,6 16,5 117,9 Jyväskylän mlk 31870 24,2 4,3 35 330,1-1,6 % 91,7 % 37,3 41,3 16,8 114,3 Tuusula 31168 53,1 8,0 54 469,9 52,1 % 68,9 % 51,4 64,6 20,7 168,8 Seinäjoki 30051 51,0 9,0 50 769,0 0,8 % 95,2 % 33,9 40,3 16,8 114,1 Kunnat >30 000 asukasta yhteensä: 2346245 10672 614 3892 47028 5,9 % 53,4 % 96,4 % 37,5 46,3 18,7 130,4 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi 29275 31,6 5,1 70 438,8 77,2 % 34,3 45,2 14,1 139,7 Savonlinna 28102 25,8 4,4 39 355,5-7,1 % 64,9 % 85,4 % 36,0 39,3 14,0 142,1 Riihimäki 26106 38,9 6,3 38 394,9 1,8 % 42,4 % 88,5 % 46,9 56,0 15,9 183,2 Kemi 23967 41,8 7,3 62 527,8-0,6 % 44,7 % 94,0 % 39,7 40,5 14,4 105,1 R014B Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk
Yleistietoja kulutuksista 2006 - Julkiset rakennukset 100 kuntaa Sivu 2/4 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Salo 24199 37,2 6,3 77 613,6 8,8 % 83,6 % 30,1 37,8 15,8 88,7 Varkaus 23437 29,0 5,1 33 381,2 5,4 % 90,4 % 38,6 42,1 16,5 108,5 Iisalmi 23389 398,8 7,1 63 467,1-0,4 % 94,5 % 43,6 46,8 16,5 117,1 Heinola 21351 29,2 4,8 30 362,6 0,0 % 84,3 % 39,1 46,7 18,6 143,2 Hollola 20164 22,0 3,7 40 347,1 1,1 % 93,8 % 75,7 % 32,4 38,6 19,4 132,2 Ylöjärvi 20209 230,8 5,6 40 351,5-4,5 % 86,0 % 59,6 % 48,2 57,7 19,7 142,1 Pietarsaari 19730 29,6 5,2 38 341,8 45,8 % 93,2 % 44,2 52,7 17,4 122,8 Kaarina 19854 25,3 4,2 46 291,6-0,0 % 87,9 % 82,3 % 41,9 54,8 17,5 187,5 Forssa 18644 30,7 5,6 37 567,7-0,0 % 88,8 % 100,0 % 28,1 33,5 19,4 120,0 Kuusamo 17891 31,7 5,8 41 434,6 0,0 % 66,9 % 100,0 % 37,9 34,5 16,8 113,2 Anjalankoski 17727 29,6 4,9 38 329,6 2,5 % 52,7 % 47,0 56,0 Laukaa 16467 18,1 2,8 33 193,9-19,9 % 42,1 % 48,3 % 43,1 47,8 14,0 124,0 Lieksa 15479 30,4 5,2 62 339,3 7,8 % 63,8 % 80,0 % 50,5 51,4 18,9 125,3 Orimattila 14081 15,0 2,6 26 250,6-1,3 % 67,6 % 73,7 % 30,6 36,5 15,8 79,4 Äänekoski 13803 20,5 3,5 26 264,7 0,3 % 62,5 % 82,2 % 38,5 42,7 16,4 118,1 Lieto 13845 13,5 2,4 37 234,0 97,7 % 30,4 39,7 23,3 101,3 Keuruu 11974 173,9 3,3 40 255,4 13,4 % 87,3 % 37,1 41,1 10,4 89,3 Kempele 12087 17,7 3,2 20 202,6 0,0 % 54,5 % 100,0 % 45,3 48,2 Valkeala 11341 13,7 2,8 49 248,9-1,6 % 45,5 54,3 16,7 162,7 Joutseno 11091 14,5 2,7 26 174,1-0,0 % 52,6 % 50,0 57,6 16,9 139,4 Nivala 11151 123,4 2,7 36 196,8-2,3 % 96,3 % 70,4 % 40,5 43,0 16,3 127,0 Kurikka 10846 17,6 3,0 42 262,2-0,6 % 88,1 % 33,1 39,6 17,6 135,2 Kitee 10545 15,7 2,7 28 171,3-3,4 % 51,6 % 83,4 % 45,5 48,9 15,2 151,3 Saarijärvi 10606 18,3 3,2 36 198,9-1,1 % 87,1 % 46,3 51,3 20,6 177,2 Kiuruvesi 10503 21,9 3,8 43 234,7-0,3 % 98,3 % 88,5 % 47,1 50,1 19,2 139,6 Kunnat 10 000-30 000 asukasta yhteensä: Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 507864 Veden l/m³ 1546 125 1196 9433-0,3 % 62,5 % 83,2 % 39,5 45,0 17,0 127,4 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Somero 9799 12,4 2,2 32 156,5 0,0 % 64,0 % 90,9 % 40,0 47,7 17,3 165,6 Eura 9524 152,7 2,9 88 197,5 0,0 % 78,6 % 82,4 % 51,7 66,2 15,3 183,6 Kristiinankaupunki 8252 4,0 0,5 12 34,6 0,0 % 48,5 57,8 6,5 54,6 Suonenjoki 8203 13,2 2,4 12 136,4 100,0 % 50,2 54,7 19,0 Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B
Yleistietoja kulutuksista 2006 - Julkiset rakennukset 100 kuntaa Sivu 3/4 Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Haapavesi 8075 15,0 2,3 45 187,5-0,9 % 72,7 % 37,2 39,6 16,4 149,9 Hausjärvi 8097 65,0 2,0 9 122,9 2,8 % 41,7 % 50,8 60,6 16,4 93,1 Harjavalta 8003 12,3 2,1 21 157,9 0,0 % 93,1 % 58,9 % 39,4 50,5 10,7 101,5 Viitasaari 8010 6,8 1,2 7 85,2-20,1 % 31,8 % 100,0 % 41,5 45,2 17,5 137,4 Jämsänkoski 7749 13,0 2,2 18 133,9-14,5 % 50,2 % 90,6 % 47,0 52,1 18,9 187,2 Oulunsalo 7871 11,8 2,1 12 141,2 2,0 % 91,2 % 42,7 45,4 13,9 97,1 Laihia 7449 10,7 1,8 12 123,8 0,0 % 82,3 % 44,5 53,1 18,5 139,8 Pyhäselkä 7208 0,0 0,0 0 0,0 16,5 81,0 Loimaa 7074 16,5 3,0 35 205,3 100,0 % 41,6 49,7 12,2 115,9 Kruunupyy 6868 12,5 2,0 29 137,5 0,6 % 78,3 % 53,0 % 50,2 59,8 11,6 118,7 Kangasniemi 6730 99,1 1,7 15 113,5 0,0 % 90,4 % 97,9 % 43,3 48,0 20,6 119,3 Kerimäki 6207 17,1 2,1 24 106,5 5,9 % 80,4 % 56,5 % 62,1 66,6 97,7 Hankasalmi 5832 6,2 0,8 6 45,2-13,6 % 25,0 % 6,3 % 57,0 62,1 22,7 232,7 Ylitornio 5652 16,5 2,6 51 174,8 0,2 % 92,4 % 45,8 % 61,1 55,6 14,3 129,5 Jokioinen 5659 12,5 1,4 28 87,7 0,4 % 56,8 % 51,4 % 52,3 62,3 13,1 135,3 Liminka 5639 11,6 1,9 16 128,0 80,6 % 64,9 % 43,6 46,4 17,7 427,3 Tohmajärvi 5276 14,5 2,2 30 149,9-3,4 % 54,3 % 44,3 47,6 15,4 119,5 Ranua 5204 11,1 1,7 9 104,9-19,3 % 69,7 % 49,7 45,2 15,4 143,6 Taivalkoski 5224 96,8 1,8 21 118,7-2,3 % 81,8 % 86,2 % 44,9 45,8 Säkylä 5195 6,9 1,1 22 105,6-3,6 % 63,6 % 68,2 % 31,7 40,7 10,8 83,3 Isokyrö 5207 35,7 1,4 12 105,7-5,8 % 86,7 % 26,8 % 42,2 50,3 14,3 121,1 Äetsä 5115 7,6 1,1 23 91,9 5,3 % 43,9 % 36,9 44,1 9,9 108,5 Pälkäne 4230 8,5 1,1 16 67,8 0,0 % 63,6 % 48,6 % 53,4 64,0 16,3 113,6 Rautalampi 3952 6,5 0,9 11 62,9-14,3 % 22,2 % 44,9 49,0 17,2 197,6 Uurainen 3117 3,5 0,6 5 37,2-23,0 % 64,4 % 88,2 % 47,0 52,1 18,2 179,8 Honkajoki 2201 9,4 0,7 26 64,9-7,5 % 80,7 % 5,1 % 33,5 40,1 20,9 469,0 Kunnat <10 000 asukasta yhteensä: 192622 709 50 647 3385 3,6 % 67,6 % 67,9 % 45,8 51,5 15,5 147,6 Kuntayhtymät Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön HUS 261,0 48,1 108 2527,7-4,2 % 74,9 % 58,6 77,1 38,6 255,5 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 108,2 19,2 85 819,7-4,5 % 78,0 % 75,4 90,2 36,8 314,9 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 50,2 9,1 16 511,0 0,0 % 100,0 % 51,1 55,7 37,1 235,9 Raahen seudun terveydenhuollon ky 11,6 2,1 13 82,1 0,0 % 84,2 % 100,0 % 81,1 86,3 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B
Yleistietoja kulutuksista 2006 - Julkiset rakennukset 100 kuntaa Sivu 4/4 Kuntayhtymät Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Eskoon sosiaalipalvelujen ky. 11,1 2,0 17 77,7 0,0 % 100,0 % 100,0 % 74,5 88,8 19,1 245,8 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky 17,0 3,1 36 219,5 0,0 % 98,9 % 40,0 43,6 16,6 82,9 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 0,0 0,0 0 0,0 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä 17,0 2,8 23 259,9 16,5 % 92,6 % 69,7 % 31,6 32,2 17,4 68,7 Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 135,9 2,3 6 205,2 7,5 % 100,0 % 32,3 40,6 15,4 76,0 Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky 554,3 10,8 124 717,0 83,1 % 43,9 46,7 22,4 94,8 Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen ky 10,7 1,9 9 182,4 0,0 % 97,5 % 100,0 % 31,2 37,3 17,7 82,7 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 50,7 9,2 129 690,1 0,0 % 96,8 % 100,0 % 38,1 40,9 14,6 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä 0,0 0,0 0 0,0 Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen ky 11,4 1,8 0 86,0 64,9 % 63,4 68,0 29,2 259,3 Savonlinnan kuntakonserni/ Musiikkiopisto 0,6 0,1 1 9,9 100,0 % 32,0 34,8 18,7 95,3 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ky 164,1 2,8 1 113,0 100,0 % 70,8 75,3 39,7 300,9 Kuntayhtymät yhteensä: 0 1404 115 568 6501 1,8 % 95,3 % 82,7 % 53,7 64,7 30,5 215,7 Raportti yhteensä: 3046731 14331 904 6303 66348 4,6 % 56,3 % 91,1 % 39,8 48,2 19,5 141,8 Veden l/m³ l/as/vrk R014B
Yleistietoja kulutuksista 2006 - Asuinrakennukset 100 kuntaa Sivu 1/4 Kunnat >30 000 asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki 551123 1124,7 202,4 2121 11805,7 0,8 % 37,4 % 99,2 % 49,1 62,7 14,5 Espoo 209667 0,0 0,0 Tampere 193173 0,0 0,0 0 0,0 Vantaa 176387 2,3 0,4 9 31,3 38,5 % 100,0 % 37,8 46,3 7,1 291,9 Turku 172107 14,0 2,5 47 131,3 0,0 % 3,3 % 100,0 % 55,4 70,3 3,3 369,6 Oulu 117670 1,8 0,3 3 15,3-40,0 % 100,0 % 61,7 65,2 6,9 356,4 Lahti 96666 0,0 0,0 Kuopio 86575 0,0 0,0 Jyväskylä 77879 104,2 18,7 116 1118,5-0,1 % 38,8 % 96,7 % 48,0 52,6 6,7 466,2 Pori 76220 15,6 0,3 1 20,1-93,2 % 100,0 % 37,9 47,2 4,9 363,2 Vaasa 56658 1,3 0,2 6 12,5 0,0 % 77,0 % 48,1 56,2 5,0 295,1 Kotka 55238 63,3 11,6 140 614,5 2,0 % 81,8 % 55,3 67,7 5,7 378,6 Joensuu 51514 15,9 0,3 11 9,4 0,0 % 100,0 % 83,1 88,4 5,5 431,2 Hämeenlinna 45980 80,1 1,5 24 96,8 88,6 % 44,6 52,1 Hyvinkää 42325 0,4 0,0 3 3,4 0,0 % 29,9 34,9 3,3 347,7 Rauma 37418 12,3 2,2 23 146,9 0,0 % 10,5 % 94,1 % 43,0 54,5 4,1 407,2 Kajaani 36373 0,0 0,0 Kokkola 35492 2,2 0,4 11 19,3 2,4 % 65,9 % 55,9 65,3 Järvenpää 35459 0,4 0,1 2 3,0 100,0 % 66,0 77,1 12,3 666,7 Lohja 34792 3,2 0,4 13 22,8 0,0 % 3,0 % 64,0 % 55,3 67,7 4,1 370,6 Mikkeli 32826 0,9 0,2 2 8,5 0,0 % 0,5 % 100,0 % 52,4 59,3 9,1 300,0 Kouvola 31614 1,8 0,3 5 21,9-47,0 % 2,7 % 100,0 % 43,3 50,6 18,8 321,6 Jyväskylän mlk 31870 0,0 0,0 Tuusula 31168 0,4 0,1 3 2,7 0,0 % 52,1 % 65,4 80,1 3,4 400,0 Seinäjoki 30051 0,0 0,0 Kunnat >30 000 asukasta yhteensä: 2346245 1445 242 2540 14084 1,3 % 30,3 % 97,9 % 49,3 62,0 13,2 421,1 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi 29275 4,5 0,6 22 29,2 23,9 % 62,9 80,4 9,9 143,8 Savonlinna 28102 0,6 0,1 3 4,4 0,5 % 0,8 % 19,0 % 60,9 65,7 3,0 245,5 Riihimäki 26106 1,0 0,2 3 10,2 0,0 % 1,1 % 100,0 % 50,1 58,6 5,5 367,6 Kemi 23967 0,0 0,0 R014A Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk
Yleistietoja kulutuksista 2006 - Asuinrakennukset 100 kuntaa Sivu 2/4 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Salo 24199 5,6 1,0 21 54,0 5,7 % 93,4 % 51,7 63,3 11,0 388,0 Varkaus 23437 1,0 0,2 2 11,3-10,0 % 100,0 % 48,3 52,1 7,2 245,0 Iisalmi 23389 0,0 0,0 Heinola 21351 0,0 0,0 Hollola 20164 1,5 0,3 15 23,1 4,0 % 6,2 % 86,2 % 33,3 38,9 16,7 312,6 Ylöjärvi 20209 2,5 0,0 3 2,3-53,7 % 0,6 % 82,8 % 60,6 71,0 5,9 178,5 Pietarsaari 19730 0,0 0,0 Kaarina 19854 0,9 0,1 6 6,3-3,1 % 1,9 % 64,2 % 58,9 74,7 15,3 292,9 Forssa 18644 3,1 0,6 7 41,2 0,2 % 6,4 % 100,0 % 39,0 45,6 2,4 275,7 Kuusamo 17891 3,3 0,6 10 31,0 0,0 % 4,8 % 100,0 % 54,9 50,6 11,2 201,1 Anjalankoski 17727 0,0 0,0 Laukaa 16467 0,6 0,1 3 5,2 0,0 % 1,1 % 100,0 % 59,8 65,5 15,3 315,1 Lieksa 15479 0,3 0,1 4 6,8 0,0 % 1,3 % 66,2 % 23,6 24,0 10,8 50,8 Orimattila 14081 0,0 0,0 Äänekoski 13803 0,9 0,1 3 7,1-12,2 % 1,7 % 50,2 54,9 4,2 116,5 Lieto 13845 0,4 0,1 4 6,0 100,0 % 37,8 48,0 7,0 333,3 Keuruu 11974 12,0 0,2 2 8,9 0,0 % 100,0 % 65,7 71,9 4,7 367,8 Kempele 12087 0,5 0,1 1 3,9 1,0 % 1,0 % 100,0 % 73,1 77,2 Valkeala 11341 0,5 0,1 3 7,3 0,0 % 68,8 80,4 2,7 452,1 Joutseno 11091 0,1 0,0 2 0,9 63,6 % 47,0 53,2 63,1 125,0 Nivala 11151 0,0 0,0 Kurikka 10846 0,1 0,0 2 1,2 0,0 % 100,0 % 52,5 61,5 9,0 883,3 Kitee 10545 1,1 0,2 4 11,7 60,9 % 3,5 % 100,0 % 53,4 56,8 5,0 218,2 Saarijärvi 10606 9,3 1,4 46 99,7 0,6 % 48,0 % 42,8 46,9 4,5 324,3 Kiuruvesi 10503 0,4 0,1 8 5,9-36,6 % 2,5 % 40,6 % 33,4 35,3 18,7 96,6 Kunnat 10 000-30 000 asukasta yhteensä: Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 507864 Veden l/m³ 50 6 174 378-0,2 % 2,6 % 74,1 % 48,1 54,5 7,8 288,7 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Somero 9799 0,0 0,0 Eura 9524 2,8 0,1 5 8,7 0,0 % 3,5 % 20,8 % 47,7 59,4 2,8 250,6 Kristiinankaupunki 8252 0,3 0,0 4 4,6 0,0 % 49,0 57,2 10,2 71,1 Suonenjoki 8203 0,0 0,0 Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014A
Yleistietoja kulutuksista 2006 - Asuinrakennukset 100 kuntaa Sivu 3/4 Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Haapavesi 8075 0,0 0,0 Hausjärvi 8097 0,0 0,0 Harjavalta 8003 0,2 0,0 1 2,1-22,2 % 1,2 % 72,4 90,2 3,2 319,0 Viitasaari 8010 0,6 0,1 2 7,5-48,0 % 2,8 % 100,0 % 42,2 45,6 10,7 308,5 Jämsänkoski 7749 7,1 1,1 21 74,4 23,8 % 27,9 % 88,0 % 44,4 48,6 5,2 322,2 Oulunsalo 7871 0,0 0,0 Laihia 7449 0,0 0,0 Pyhäselkä 7208 0,0 0,0 99,7 370,9 Loimaa 7074 0,0 0,0 Kruunupyy 6868 0,0 0,0 Kangasniemi 6730 0,0 0,0 Kerimäki 6207 3,4 0,4 12 25,6 0,0 % 19,3 % 25,3 % 75,4 80,2 250,0 Hankasalmi 5832 0,2 0,0 1 0,9 0,0 % 0,5 % 68,4 73,8 538,7 Ylitornio 5652 1,8 0,3 10 14,6 0,1 % 7,7 % 68,5 % 58,8 54,1 8,8 321,3 Jokioinen 5659 5,3 0,9 24 52,7 0,0 % 34,1 % 73,2 % 48,5 56,7 4,8 440,1 Liminka 5639 0,0 0,0 Tohmajärvi 5276 1,2 0,2 5 10,1 0,0 % 33,1 % 52,1 55,4 7,2 288,1 Ranua 5204 2,1 0,4 2 25,0-68,2 % 78,9 % 42,1 38,8 4,1 220,1 Taivalkoski 5224 10,7 0,2 5 7,3 61,9 % 5,0 % 100,0 % 71,3 72,6 Säkylä 5195 1,5 0,2 10 13,3 0,0 % 8,0 % 81,4 % 53,5 66,6 4,5 421,1 Isokyrö 5207 0,0 0,0 Äetsä 5115 1,7 0,3 12 14,8 1,4 % 32,5 % 52,6 61,7 6,5 569,6 Pälkäne 4230 0,6 0,0 5 5,1 0,0 % 4,8 % 35,5 41,7 6,8 745,1 Rautalampi 3952 0,8 0,1 9 5,9-32,2 % 20,1 % 52,3 56,4 11,5 423,7 Uurainen 3117 0,0 0,0 Honkajoki 2201 4,5 0,3 16 15,5 0,0 % 19,3 % 12,0 % 53,2 62,4 5,8 125,8 Kunnat <10 000 asukasta yhteensä: 192622 45 5 144 288 16,2 % 10,8 % 62,2 % 51,1 56,2 5,9 338,4 Kuntayhtymät 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Veden l/m³ l/as/vrk Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön HUS 0,0 0,0 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 0,0 0,0 11 31,1-0,9 % Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 0,0 0,0 Raahen seudun terveydenhuollon ky 1,2 0,2 4 15,4 0,0 % 15,8 % 100,0 % 39,6 41,8 Sähkön Veden l/m³ l/as/vrk R014A