EU-LIFE KOKEMUKSIA 20 V AJALTA RAMBOLL FINLAND OY. EU LIFE infotilaisuus Pentti Lahtinen,

Samankaltaiset tiedostot
LAYMAN S REPORT ABSOILS. Heikkolaatuisten ylijäämämassojen hyödyntäminen maarakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti LIFE 09 ENV/FI/575

MASSASEMINAARI, HELSINGIN KAUPUNKI PUHTAIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELYTEKNIIKAT

ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN

UUMA2 UUMA2 OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Ylijäämämaiden hyötykäytön pilottikohteita pääkaupunkiseudulla, ABSOILS

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Vuosiseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2 UUMA2 UUMA2 UUMA UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2 OHJELMA UUMA2-ohjelman sisältö. Maarakennuspäivä 18.9.

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA

EU LIFE HANKE ABSOILS PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLIJÄÄMÄSAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN. Mediatiedote, julkaisuvapaa heti

ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ

UUMA2. UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Etelä-Pohjanmaan alueseminaari

FLY ASH AS BINDER FOR SOFT SOILS

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma

UUMA2 UUMA2 OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2. UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Keski-Suomen UUMA2-seminaari

UUMA2. UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA UUMA2-vuosiseminaari 2016 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2 SECONDARY MATERIALS IN EARTH CONSTRUCTION- PROGRAMME UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

HELSINGIN KIERRÄTYSMAAT CircVol, Oulu Kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa projektipäällikkö Tuula Raukola

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

MAA-AINESJÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISRATKAISUJA

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Tuhkasta uutta liiketoimintaa (TUULI)

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Ekokem Finland Riihimäki ISO 9001:2008

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

KIMMO JÄRVINEN HYÖTYKÄYTTÖ- ESIMERKKINÄ JÄTKÄSAARI HELSINGISSÄ

6Aika: CircVol - Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI

UUMA2. UUMA2 Varsinais-Suomi Turku VALTAKUNNALLINEN UUMA2 -OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA. FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11.

VOIMALAITOSTUHKAT MAARAKENNUSKÄYTÖSSÄ.

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Puun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, Kari Keskinen

Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 38/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 251

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus

Rakennusjätteet Keski-Suomessa

Kaupungin puistorakentaminen uusiomateriaalit kasvualustoissa

W E D E L E T E Y O U R P R O B L E M S. Rakennusjätteet Keski-Suomessa Tanja

HELSINGIN MASSAT

PILAANTUNEIDEN MAA-AINESTEN PAIKALLINEN HYÖDYNTÄMINEN KESTÄVÄN KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TAVOITTELUSSA

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA

Poistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT)

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

DEEP MIXING 2015 (SAN FRANCISCO) JA MASS STABILISATION 2015 (LAHTI) KONFERENSSIT, MASSASTABILOINTIKÄSIKIRJA SEKÄ MUUTA AJANKOHTAISTA

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Työpaja Yleisesitys. Oiva Niemeläinen, MTT

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

6Aika: CircVol - Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Stormwater filtration unit

KUSTANNUSSÄÄSTÖ- JA PÄÄSTÖVÄHENNYS- POTENTIAALIN HUOMIOON OTTAMINEN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN

Kestävä kaivostoiminta II

Miten mitata alueen ekotehokkuutta? Kokemuksia Kymenlaakson sovelluksesta

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa Tuula Raukola

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

UUMA2 - HELSINKI Mikko Suominen

CIRCWASTE Kohti kiertotaloutta

Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi

YHTEISTYÖLLÄ MENESTYSTÄ KIERTOTALOUDESTA OULUN YLIOPISTO KIERTOTALOUSOSAAJANA Kiertotalous Oulu -työpaja,

Elinkaariajattelu ja kiertotalous

Diplomityö: Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

UPACMIC - LIFE12 ENV/FI/000592

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

Sustainable remediation. MUTKU-days, , Chicago. Jush Reinyman, PSYKO. Se on valmis!!!

OHJELMAKOORDINAATTORI

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

UUMA2. UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL. UUMA2 vuosiseminaari Juha Forsman Ramboll Finland Oy

Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari , Helsinki

Satu Huuhka, Ekokumppanit Oy

Kohti kiertotaloutta hankkeen avaus

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto

5. Circwaste -hanke: Digitaalisuus ja logistiikka

Saint-Gobain Kierrätyksestä kiertotalouteen

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus. MUTKU-päivät, Jussi Reinikainen / SYKE

Transkriptio:

EU-LIFE KOKEMUKSIA 20 V AJALTA RAMBOLL FINLAND OY EU LIFE infotilaisuus 22.5.2017 Pentti Lahtinen, pentti.lahtinen@ramboll.fi Tarja Niemelin, tarja.niemelin@ramboll.fi

Ramboll ollut mukana seuraavissa LIFE-hankkeissa: Controlled closing of landfills with after-treatment using waste materials from energy production and industries; development of a method (Koivissilta) LIFE97 ENV/FIN/000326, koordinaattorina Länsi- Uudenmaan jätehuolto Kemira - Disposal management system for utilization of industrial phosphogypsum and fly ash LIFE98 ENV/FIN/000566, koordinaattorina Kemira Oyj Environmentally friendly systems to renovate secondary roads A demonstration project in Luopioinen, Finland LIFE02 ENV/FIN/000329, koordinaattorina Tiehallinto Controlled Treatment of TBT-Contaminated Dredged Sediments for the Beneficial Use in Infrastructure Applications LIFE06 ENV/FIN/000195, koordinaattori Terramare Oy Sustainable Methods and Processes to Convert Abandoned Low-Quality Soils into Construction Materials ABSOILS - LIFE09 ENV/FI/000575, koordinaattorina Ramboll Utilisation of by-products and alternative construction materials in new Mine Construction UPACMIC - LIFE12 ENV/FI/000592, koordinaattorina Ramboll Kohti kiertotaloutta CIRCWASTE LIFE IPE/FI/004, osahankkeet C.10 ja C.22, koordinaattorina SYKE

ABSOILS 2010-2015 (LIFE09 ENV/FI/000575) Projektin tavoitteena oli: tuottaa pehmeistä ja heikkolaatuisista ylijäämämassoista teknisesti ja ympäristöllisesti hyväksyttäviä ja taloudellisesti kilpailukykyisiä materiaaleja sellaisiin maarakenteisiin, joissa näiden materiaalien käyttö on soveltuvaa ja tarkoituksenmukaista (esimerkiksi pohjarakenteet, suojarakenteet kuten tulvavallit, tuki- ja tiivisterakenteet ja meluvallit) todentaa, että rakennushankkeissa muodostuvien ylijäämämassojen käyttöä rakennusmateriaaleina voidaan lisätä huomattavasti ja samalla vähentää massojen pitkän matkan kuljetuksia, läjittämistä jätteenä ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä maarakentamisessa. tuottaa ja esitellä pääkaupunkiseudun materiaalipalvelujärjestelmän malli (Regional Material Service System, RMSS), jossa Internet-pohjaisen tietojärjestelmän avulla voidaan yhdistää infrarakentamisen hankkeet ja alueellinen materiaalituotanto levittää tietoa projektin tuottamista ja esittelemistä menettelytavoista, prosesseista ja malleista projektin kohderyhmälle sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Koordinaattorina Ramboll, partnereina Lemminkäinen (ent. Biomaa) ja Rudus

ABSOILS 2010-2015 (LIFE09 ENV/FI/000575) Linear model Based on the assumption that resources are abundant, available, easy to source and cheap to dispose Circular model Surplus low-quality soils and wastes from energy production can be processed with the mass stabilisation method into construction material ABSOILS

ABSOILS 2010-2015 (LIFE09 ENV/FI/000575) Pilotit: Tulvasuojaukset Perkkaan koirapuisto, Espoo (2012/2013) Pirttiranta, Vantaa (2012) Meluvalli Jätkäsaari 3, Helsinki (2014) Tukirakenteet?? (Supporting banks) Arcada 2, Helsinki (2011) Perkkaan koirapuisto, Espoo (2012/2013) Honkasuo, Helsinki (2014, 2015) Maisemarakentaminen Jätkäsaari I ja II in Helsinki (2011/2012/ 2013) Perkkaan koirapuisto, Espoo (2012/2013)

ABSOILS 2010-2015 (LIFE09 ENV/FI/000575) TULOKSIA Piloteissa (Arcada 2 ja Jätkäsaari I ja II) voitiin stabiloida ja hyödyntää 142 000 m3 pehmeitä ylijäämäsavia ja ruopattuja sedimenttejä, jolloin myös näiden massojen kaatopaikkaläjitystarve minimoitiin Pirttiranta-pilotissa mahdollistettiin 4000 m3 ylijäämäsavien hyötykäyttö Koirapuistossa mahdollistettiin noin 15 000 m3 heikkolaatuisten, pehmeiden savien stabilointi. Stabiloinnissa hyödynnettiin lentotuhkaa ja rikinpoiston lopputuotetta, mikä oli erityisen tärkeää tulevien, vastaavien ympäristölupaprosessien kannalta Jätkäsaari III-pilotissa mahdollistettiin 90 000 m3 ruopattujen sedimenttien hyötykäyttö erilaisiin tuleviin sovellutuksiin, säästäen neitseellisiä luonnonvaroja joita olisi muuten täytynyt käyttää Helsingin kaupungin meluvalleja rakennettaessa. Myös lentotuhkan hyödyntämistä sideaineena testattiin tällä työmaalla. Honkasuo-pilotissa on säästetty 45 000 m3 uusiutumattomia luonnonvaroja Arcada 2-pilotissa hyödynnettiin noin 40 000 m3 kiviaineksia käsittelyn ja kierrätyksen kautta. Vastaavasti säästettiin neitseellisiä luonnonvaroja. Jätkäsaari-pilotin massastabiloituja massoja kaikista eri vaiheista on käytetty erilaisiin rakentamistarkoituksiin. Osa massoista hyödynnettiin muualla Helsingissä, kuten esimerkiksi Vuosaaren kaatopaikan peittämisessä sekä maisemointitöissä Ida Aalbergin puistossa. Pilottisovellusten avulla vältyttiin pitkänmatkan kuljetuksilta maankaatopaikoille, sekä neitseellisten luonnonvarojen kuljetuksilta massanvaihtoja varten. Pilottien vaikutus hiilijalanjäljen pienemiseen laskettiin elinkaariarvioinnin avulla

UPACMIC 2013-2020 (LIFE12 ENV/FI/000592) UPACMIC-hankkeen pilot-sovellusten (rikastushiekka-altaiden pohja- ja päällyskerrosten sekä reaktiivisen seinämän rakentaminen) on tarkoitus osoittaa, että sekundäärisiä materiaaleja käyttämällä voidaan estää haitta-aineiden liukeneminen pohjavesiin. Projekti tähtää tarjoamaan vaihtoehtoisen ratkaisun kaivosjätteiden varastointialueen rakentamisessa ja osoittamaan, että kierrätysmateriaalien huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa tuo selviä säästöjä neitseellisten luonnonvarojen ja kaupallisten eristysmateriaalien käytössä. Projektissa tuotetaan ohjeistusta ja reseptejä sekundääristen materiaalien käytöstä neitseellisten raaka-aineiden korvaamisessa sekä stabilointiprosessin raaka-aineena. Hankkeen myötä saatava tieto ja kokemus palvelevat sidosryhmien ja kohdeyleisön tarpeita. Myös ympäristöviranomaiset saavat hankkeesta arvokasta taustatietoa, jota tarvitaan lainsäädännön työkalujen kehittämistä varten. Projekti on käytännön toimi EU:n jätehierarkian mukaisesti ja askel kohti kierrätysyhteiskunnan rakentamista. Koordinaattorina Ramboll, partnereina Suomen Maastorakentajat ja Fortum Environmental Construction (ent. Ekokem)

CIRCWASTE KOHTI KIERTOTALOUTTA (LIFE15 IPE/FI/004) Koordinaattorina Suomen Ympäristökeskus Ramboll mukana kahdella osahankkeella C.10 ja C.22: C.10 Utilisation of industrial waste and contaminated sediment in the construction of a coastal bay Sampaanala Bay Pilot Project Teollisuusjätteiden ja pilaantuneiden sedimenttien hyödyntäminen Sampaanalanlahden rakentamisessa C.22 Piloting of the use of recycled materials in a highway construction application Kierrätysmateriaalien käytön pilotointi moottoritiesovellutuksessa

VINKKEJÄ Projektin suunnittelu: Käytä suunnitteluun ja kirjoittamiseen aikaa Lue läpi huolellisesti annetut ohjeet Muodosta konsortio Opiskele myös arviointikriteerit Kansainvälinen yhteistyö Siirrettävyys ja toistettavuus Partnereiden hankkiminen: Osallistu seminaareihin, verkostoitumistapahtumiin, käytä partnerinhakutyökaluja, keskustele avoimesti suunnitelmistasi verkostosi kanssa Partnerin sitoutuminen projektiin on tärkeää, joten ennen kuin projekti alkaa, on kaikki tehtävänkuvat ja vastuut käytävä tarkkaan läpi osallistujien kanssa Projektin monitoroija auttaa vastaan tulevissa kysymyksissä! Ramboll on kokenut mm: Aikataulujen viivästymisiä Ympäristöluvan asettamia rajoituksia joihin ei oltu varauduttu Partnerimuutoksia Partnerin konkurssin Pilotointialueen muutoksen Talouden suunnittelu Muista sisällyttää henkilökuluihin pakolliset palkkojen lisäkulut Henkilökulut perustuvat todellisiin palkkakustannuksiin, joten tarvittaessa myös partnereiden kanssa on keskusteltava budjetoitavista henkilöstökustannuksista jotta ei tule ikäviä yllätyksiä myöhemmin Koordinaattorille kokoaikainen projektipäällikkö Palkat voivat muuttua projektin aikana johtuen mm. palkankorotuksista, työnkuvan muutoksista, jne. Ole kustannusten suhteen realistinen, älä yliarvioi äläkä aliarvioi Muista sisällyttää budjettiin seminaari- /konferenssimaksut ja niiden matkakulut tilaisuudet ovat tärkeitä disseminaation, verkostoitumisen ja tiedonjaon kannalta Mikäli projektissa tapahtuu merkittäviä muutoksia, on muutokset tietyin ehdoin mahdollisia (ei suositeltavia)

KIITOS!