KUOPION MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN VÄLIARVIOINTI

Samankaltaiset tiedostot
Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Tavoitteena turvallisuus

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Yhteistyössä tasapainoon

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Maakunnallisen päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmän Ryhmä 1:n tuotos tiivistettynä

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Integratiivisen työn osa-alueet

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ hanke Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Pohjois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Jorma Posio

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Tervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma

ENNALTAEHKÄISEVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN SUUNNITELMA Someron kaupunki. Perltk

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET

Jyväskylä on nuorten kaupunki

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Lasten ja Nuorten ohjelma

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Tavoitteena turvallisuus

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Kuntani ehkäisevän päihdetyön ilon ja huolen aiheita. Ehkäisevän päihdetyön työkokous

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Tanja Tiainen Aluepäällikkö

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla

Ajankohtaiskatsaus Kehittäjätiimi Kaisa-Maria Rantajärvi ja Tuula Mäntymäki

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Mielekkäästi tulevaan Levi Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN KOORDINAATTORIN TYÖNKUVAA JA KOHTAAMISIA

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lasten mielenterveyspalveluiden kehittäminen esimerkkinä koulupoissaoloihin puuttuminen

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa

Haasteet ja ilmiöt etsivässä nuorisotyössä. Pauliina Koljonen, etsivä nuorisotyö Äänekoski

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Pohjanmaa-hanke

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015

Psykiatrinen sairaanhoitaja osana hyvinvointineuvolan arkea

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN ( ) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS. pr io ri s oi nt i*

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Etsivä nuorisotyö Nuori Tampere

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

Vaasa Kimmo Mäkelä

Osaamis- ja tukikeskuksen toimintamallit

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Laivapuiston perhetalo Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa

Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa

KOHTI LOPPURAPORTTIA

Transkriptio:

KUOPION MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN 2013-2020 VÄLIARVIOINTI Koonnut ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Tiina Nykky Suunnitelmaa, https://www.kuopio.fi/fi/mielenterveys, on sovittu arvioitavan vuosittain, vuoden 2018 väliarviointi tiedoksi kunnanvaltuustolle Ennaltaehkäisevä osa ja osittain peruspalvelut (puheeksiotto) suunnitelmasta jäävät kaupungille, muu osa soteen Kaupungin osio on osa sähköistä hyvinvointikertomusta

KENELTÄ PALAUTETTA KYSYTTY? Kaupungin henkilöstö mm. terveydenhuolto, vanhuspalvelut, hep, nuorisopalvelut, koulu Kuopion Psykiatrian keskus (KPK) Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiö (KSPS) KYS psyk. osastot Mielenterveys- ja päihdejärjestöt, (kokemusasiantuntijat)

MTP-SUUNNITELMAN PÄÄMÄÄRÄT 1.Edistetään hyvää mielenterveyttä ja päihteettömyyttä eri ikäryhmissä 2. Mielenterveys- ja päihdekysymykset otetaan puheeksi kaikissa kaupungin peruspalveluissa. Sosiaali- ja terveysalan peruspalveluissa myös hoidetaan lievät mielenterveys- ja päihdeongelmat 3. Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat toimintamallit ja hoitopolut mielenterveys- ja päihdepalveluissa

1. EDISTETÄÄN HYVÄÄ MIELENTERVEYTTÄ JA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ ERI IKÄRYHMISSÄ Näkökulma on pitkälti hyvinvoinnin edistäminen (ehkäisevä työ) Koulutus (mtp, työhyvinvointi,..) henkilöstölle, puuttuminen koulukiusaamiseen, alueelliset perhekeskukset, nuorten matalakynnyksinen avoin paikka, vanhemmuuden tuki, työttömien terveystarkastukset, koulu- ja työhyvinvoinnin lisääminen, hyvä eläköityminen

1. EDISTETÄÄN HYVÄÄ MIELENTERVEYTTÄ JA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ ERI IKÄRYHMISSÄ Työttömien terveystarkastuksia tehdään työllisyyspalveluissa ja vastaanotolla, tässä tilanne parantunut Työhyvinvointiin on kiinnitetty huomiota ja se on edelleen tärkeää, sillä mielenterveyden ongelmat on suuri työkyvyttömyyden syy Koulukiusaamisen ehkäisyyn on työryhmä ja kampanjoita Kuopiossa on eri ikäisille useita matalan kynnyksen avoimia kohtaamispaikkoja, mm. perheidentalo, asukastuvat, kuvapajat, Keltsu (Nopean toiminnan joukkojen tila), kulttuuripaja Luode, Kulttuurikahvila 60+ LAPE- hanke vahvistaa myös ko asioita (perhekeskukset, kohtaamispaikat, vanhempien tuki)

1. EDISTETÄÄN HYVÄÄ MIELENTERVEYTTÄ JA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ ERI IKÄRYHMISSÄ Kuopiossa tehdään paljon ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä! Toimiva ehkäisevä päihdetyö, monialaiset verkostot ja vahvaa järjestötoimintaa sekä mielenterveys, että päihdepuolella Myös eläköityvät työntekijät huomioidaan mm. Ikikukoistajat valmennusohjelma, liikuntakursseja, avoimia kohtaamispaikkoja. Omaishoitajille on hyvinvointi- ja terveystarkastuksia, alueellinen ikäneuvolatoiminta Ikäihmisille myös ryhmämuotoista palveluohjausta prosessiryhmissä ja infotilaisuuksissa eri eläkeläisjärjestöissä toimiville

KEHITETTÄVIÄ ASIOITA: Nuorten arkeen pitäisi saada lisää kuulevia ammattilaisia (koulut!). Pitäisi päästä varhaisemmassa vaiheessa, aiemmin tarttumaan kiinni nuorten mielenterveyden ja päihde- oireiluihin. Vanhempien, joilla yli 13- vuotiaita nuoria, koettu tuen puute vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä Useat eri lapsi ja perhetoimijat ovat tavoittaneet valtaväestöä ja kenties toiminnot onsuunniteltu valtaväestölle, eikä erityistä tukea tarvitseville (järjestötoimijoiden kommentti)

2. MTP-ASIAT OTETAAN PUHEEKSI KAIKISSA PERUSPALVELUISSA, SOTE - PERUSPALVELUISSA HOIDETAAN LIEVÄT HÄIRIÖT Koulutuksia mtp-asioista ja puheeksiotosta, riskiryhmien tunnistaminen, lasten huomioiminen aikuisten mtp-palvelut, perheja lähisuhdeväkivallan ehkäisy, päihdekasvatus kouluilla, riippuvuus ilmiönä Varhainen puuttuminen mtp-ongelmiin työpaikoilla, työuupumus, työpaikkakiusaaminen, matalan kynnyksen avopalvelut ikäihmisille mtp-asioihin liittyen, vertaistukiryhmät

2. MTP-ASIAT OTETAAN PUHEEKSI KAIKISSA PERUSPALVELUISSA, SOTE -> HOIDETAAN LIEVÄT HÄIRIÖT Koulutuksia on ollut (tai on ainakin tarjottu) Useita valtakunnallisesti todettuja hyviä malleja käytössä, esimerkiksi Pakka, Marak, Ankkuri, Huomaa lapsi, Lapset puheeksi Useat tahot jalkautuvat kouluille mtp-teemoilla (maaseutualueet pitää myös muistaa!) Varhaisen puuttumisen ohjelmat ovat olemassa ja toimivat KPK:n psykiatriset sairaanhoitajat hoitaneet noin 1000 asiakasta ilman jatkolähetettä (2017) vastaanotolla

KEHITETTÄVIÄ ASIOITA: Työterveyden ja vastaanoton linkittyminen (rajapinnat) Erityisosaamista tarvitaan päihde- ja mielenterveysongelmien tunnistamiseen ja puheeksiottoon. Peruspalveluiden työntekijöiden asenne (taito) kysyä mtp-kysymyksistä kaipaa parantamista (tietoa varmaan on) Perustasolla ei ole päihdehoitajia Auditin käyttöä, mini-interventiota tai BDI:n käyttöä ei tilastoida kaikissa perustason yksiköissä (esim. vastaanotot) mahdotonta arvioida käytön laajuutta tai kasvua Sukupuolten mukaista tilastointia voisi kehittää (ja alueellista) esim. lasten ja nuorten asioissa

3. MTP PALVELUISSA TOIMIVAT ASIAKASLÄHTÖISET & VAIKUTTAVAT HOITOPOLUT Hoitopolut toimivat = lievät mtp-häiriöt hoidetaan peruspalveluissa. Erityispalveluihin ei jonoja, hoitotakuu toteutuu Vaihdetaan saattaen, konsultaatiot toimivat perus <-> erityistaso Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, koulupudokkaat, neuropsykiatriset häiriöt nuorilla, etsivä nuorisotyö, pajatoiminta Selviämisasema yhteispäivystyksen osana Tahdosta riippumattomat hoidot, vähennetään Erityisryhmille on palveluja (vankilasta vapautuvat, yksinäiset, eronneet miehet, päihteitä runsaasti käyttävät naiset) Ikääntyville kotiin jalkautuvaa hoitoa, omaishoitajille tukea mtp- asioissa

MTP PALVELUISSA ASIAKASLÄHTÖISET & VAIKUTTAVAT HOITOPOLUT Hoitotakuu toteutuu KPK:lla ja KSPS:llä, vain ajoittain jonoja. Myös perustason konsultointi on järjestetty hyvin. Sekä mielenterveys että päihdepuolella huomioidaan vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus ja yhteistyö yhdistysten kanssa.

MTP PALVELUISSA ASIAKASLÄHTÖISET & VAIKUTTAVAT HOITOPOLUT Nuoriin ja nuorten asioihin on Kuopiossa kiinnitetty paljon huomiota: mtp-asioihin erikoistuneet etsivät nuorisotyöntekijät, monia palveluja (Tukevan työpajat, Vamos, Tyttöjen talo,..) Tahdosta riippumattomien hoitojen vähenemisen ohjelma (KYS) on toiminut tehokkaasti Erityisryhmille on Kuopiossa palveluja, toteuttajina usein 3. sektori (Ankkuritoiminta, Aggredi, Viadia, Mahku, Erityisesti isä,..)

KEHITETTÄVIÄ ASIOITA: Nuorten mielenterveyspalvelut olleet pahasti kuormittuneina (KYS ja kaupunki), hoitotakuu ei ole toteutunut Ei tilastoja/tietoa lievien päihdeongelmien hoidosta perustasolla Selviämisasema-asia ei ole edistynyt

KEHITETTÄVIÄ ASIOITA: Kesällä 2018 on kokeilu, päihdekokemusasiantuntijan vastaanotosta Terve Kuopio-kioskilla, hankehakemus jätetty päihdekokemusasiantuntijan vastaanoton järjestämiseksi KYSin päivystysosaston yhteyteen Korvaushoidon kokemusasiantuntijoilta tullut palautetta, että vieroittautuminen korvaushoitolääkkeistä on liian hidasta. Riskinä on riippuvuus (morfiinipohjaisista) korvaushoitolääkkeistä

KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS Varsinaista jonoa ei ole. Odotusaika vaihtelee kiireellisyysryhmän mukaisesti. Odotusajan mediaani noin 3 vk. Hoitotakuu toteutuu. KPK lle reilut 1900 lähetettä / 2017, joista 46 % terveyskeskuksesta. Lähetteet olleet perusteltuja. KPK:n vastaanotoilla toimivat psykiatriset sairaanhoitajat tapasivat tuon lisäksi noin 1000 eri potilasta, joista vain pieni osa tarvitsi KPK:n jatkohoitoa (arviolta 5-10 %) Seuraavilla dioilla on joitakin tilastoja KSPS:n asiakasmääristä

Päihdeklinikan käynnit ikäryhmittäin 2017 65-74 -vuotiaat 107 248 55-64 -vuotiaat 311 601 45-54 -vuotiaat 675 969 35-44 -vuotiaat 531 892 25-34 -vuotiaat 454 820 22-24 vuotiaat 151 421 18-21-vuotiaat alle 18 -vuotiaat 85 153 215 225 0 200 400 600 800 1000 1200 mies nainen

180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Korvaushoidossa säätiöllä käyneiden asiakkaiden ikäjakauma v. 2017 ja v. 2016 7 11 2 1 70 62 55 55 15 16 1 2 166 131 18-21 22-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yhteensä 2017 2016