AMO toimenpiteiden priorisointi



Samankaltaiset tiedostot
AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Itämeristrategian rahoitus

Pohjois-Karjalan metsäohjelma laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan

Alueellisten metsäohjelmien vaikuttavuus

6Aika-strategian ohjausryhmä

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Hämeen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Yritysrahoitus ohjelmakaudella

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU MENNESSÄ

LYKE Luonto- ja Ympäristökasvatusta sekä KEstävän elämän kasvatusta tukeva verkosto

Think global act local

Kainuun bioenergiaohjelma

Suunnitelmat tammi-huhti

Metsäpolitiikka arvioitavana

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

KARELIA ENPI CBC OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA Sisko Kaarto

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

HAKUINFO päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Yhteenveto 8.9., ja seminaareista

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia

Bioenergia ry. Ehdokastutkimuksen tulokset

Innokylän laajentaminen ja kokonaiskonseptin uudistus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

KSAO Raimo Jalkanen ( ) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?

Maaseutuohjelman hankerahoitusmahdollisuudet ympäristöhankkeissa

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Yliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus

BIOENERGIA- ALAN KOULUTUS LAPISSA Lapin Energiakoulu - hankepari

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Skenaariotyöpajat AMOjen valmistelussa. AMO vastaavien neuvottelupäivät Tampere

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi Heureka, Vantaa 9.11.

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Maatilaverkoston haastatteluiden antia: varautumisen esteitä ja edistäjiä

Energiaa ja elinvoimaa

Yrittäjyysilmapuntari 2011 Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Yrittäjät

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! Jorma Tolonen

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA

VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsätalouden vesiensuojelupäivät Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maahanmuuttajien työllistäminen

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa alkaen) Seurantakysely

Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä. Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

Analyysi vuoden hauista

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö

Suunnitelmat tammi-huhti

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Miten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Metsäneuvoston kokous LIITE 2. Maa- ja metsätalousministeriö Marja Kokkonen

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Transkriptio:

AMO toimenpiteiden priorisointi Annika Kangas Turku 18.5.2009 Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

Priorisointi on tarpeen, jotta voidaan keskittyä tärkeimpiin asioihin voidaan keskittyä yhteen asiaan kerrallaan voidaan kohdentaa resurssit mahdollisimman tehokkaasti

Peruna kerrallaan! Miten pitäisi toimia, jos pitää nopeasti kuoria ämpärillinen perunoita? Se, joka yrittää nopeasti kuoria koko ämpärillisen muuttuu hitaaksi, koska hän saa ämpärillisen ahdistusta päähänsä. Tämä ahdistaa käsien toimintaa, eikä kuorija voi enää olla nopea. Tehtävästä selviää nopeasti, helposti ja pienimmällä mahdollisella energialla, kun ottaa ämpäristä yhden perunan ja keskittyy kuorimaan sitä nopeasti. Kuorittu peruna pistetään pois. Otetaan ämpäristä yksi peruna ja keskitytään kuorimaan nopeasti jne. Peruna kerrallaan ämpärillinen kuoritaan nopeasti, koska silloin aivoissa on kerrallaan vain yhden perunan verran ahdistusta, mikä ei ole paljon mitään ja sen vuoksi kädet ovat vapaat toimimaan ja kuoriminen sujuu sukkelaan. Ken ei usko, kokeilkoon!

Esimerkki

Edistettävät toimenpiteet 1. Puuenergiaan liittyvä neuvontapalvelu 2. Panostetaan METSO välineiden käyttöönottoon 3. Edistetään metsäbiomassaa hyväksi käyttäviä pieniä bioenergiayrityksiä sekä pienimuotoisen mekaanisen puunjalostuksen yrityksiä 4. Tuetaan ja kannustetaan monimuotoisuuden, ympäristön ja kulttuuriympäristön hoitoon liittyvää yrittäjyyttä (Lumomaa ohjelma) 5. Lisätään lasten ja nuorten ympäristökasvatusta sekä koulutusta tekemällä yhteistyötä koulujen kanssa 6. Metsäala houkuttelevana työnantajana hanke (sis. tiedotus, kouluyhteistyö (Metsävisa), työssäoppiminen, alueellisten osaamiskeskusten muodostaminen)

Kustannukset ja budjetti Oletetaan, että hankkeiden kustannukset voidaan arvioida esimerkiksi miestyöpäivinä Oletetaan, että koko metsäohjelman kokonaisbudjetti voidaan samoin arvioida esimerkiksi miestyöpäivinä

Kustannukset ja budjetti Hanke Puuenergia neuvonta METSO Bioenergia bisnes Luontoon perustuva yrittäjyys Ympäristökasvatus Metsäalan houkuttelevuus Kustannus 200 150 50 700 Budjetti 350

Prioriteetit Hankkeet voidaan pisteyttää esimerkiksi niin, että vähiten tärkeä hanke saa 10 pistettä, ja sitä tärkeämmät saavat pisteitä suhteessa tähän Pisteytetään hankkeet suhteessa siihen, miten ne palvelevat koko AMOn toimintalinjaa Metsien kestävän käytön lisääminen ja monipuolistaminen sovittamalla metsään kohdistuvat tavoitteet yhteen entistä paremmin tai vaihtoehtoisesti erikseen suhteessa eri näkökulmiin (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen), ja painotetaan vastaavasti myös näkökulmat suhteessa toisiinsa

Pisteytys Hanke Pisteet Puuenergia neuvonta METSO Bioenergia bisnes Luontoon perustuva yrittäjyys Ympäristökasvatus Metsäalan houkuttelevuus 50 40 80 80 30 10 290

Prioriteetit Hanke Puuenergia neuvonta METSO Bioenergia bisnes Luontoon perustuva yrittäjyys Ympäristökasvatus Metsäalan houkuttelevuus Kustannus 200 150 50 Prioriteetit 0.17 0.14 0.28 0.28 0.10 0.03 Toteutettavat hankkeet voidaan valita 700 prioriteettijärjestyksessä, kunnes budjetti tulee täyteen Tässä esimerkkitapauksessa bioenergia bisneksen ja luontoyrittäjyyden hankkeet veisivät koko budjetin

Vaihtoehto 2 Äskeisessä esimerkissä neljä kuudesta hankkeesta jäisi ilman rahoitusta Jos hankkeet eivät kuitenkaan ole sellaisia, jotka joko toteutetaan kokonaisuudessaan tai joita ei toteuteta lainkaan, voidaan käytössä oleva budjetti suunnata prioriteettien suhteessa

Allokaatio Hanke Kustannus Prioriteetit Allokaatio Puuenergia neuvonta 0.17 60 METSO 0.14 48 Bioenergia bisnes 200 0.28 97 Luontoon perustuva yrittäjyys 150 0.28 97 Ympäristökasvatus 50 0.10 36 Metsäalan houkuttelevuus 0.03 12 700 Tässä tapauksessa kukin projekti saa jotain, mutta kaikissa joudutaan tinkimään ajatellusta tasosta

Tosielämän ongelmia AMOssa

Ongelmat Hankkeissa on SEKÄ sellaisia, jotka toteutetaan joko kokonaan tai sitten ei ETTÄ sellaisia, joissa budjetin tasoa voidaan muuttaa kumpikaan esitetty tapa ei modifioimatta toimi Hankkeissa on sekä sellaisia, jotka toteutetaan yhden organisaation työnä että sellaisia, jotka edellyttävät useiden organisaatioiden yhteistyötä kunkin organisaation sisällä täytyy tehdä allokointi erikseen yhteishankkeet kaikkien osapuolten allokoinneissa Budjetti voi olla korvamerkitty tiettyihin tarkoituksiin, esimerkiksi YM:ltä tulee rahaa ympäristöhankkeisiin, ja MMM:ltä energiahankkeisiin lohkoittainen allokointi

Esimerkki jatkuu Oletetaan, että YM on myöntänyt rahoitusta 150 mtp:ään METSO hankkeeseen ja ympäristökasvatukseen, ja MMM 200 mtp muihin Tällöin METSO hanke ja Ympäristökasvatus hanke voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan, muille rahaa allokoituu vähemmän Ne priorisoidaan edellä annettujen pisteiden suhteessa

Esimerkki lohkoittainen allokaatio Hanke Kustannus Pisteet Prioriteetit Allokaatio Puuenergia neuvonta 50 0.23 45 METSO Bioenergia bisnes 200 80 0.36 73 Luontoon perustuva yrittäjyys 150 80 0.36 73 Ympäristökasvatus 50 50 Metsäalan houkuttelevuus 10 0.05 9 700 220 1.00 350

Mitä tästä voi päätellä? Jos lohkoittainen allokointi ja ilman lohkoja tehty allokointi ovat hyvin erilaiset, rahoittajien ja AMOn näkemys rahojen hyvästä sijoittamisesta ovat erilaiset Eroja voidaan käyttää neuvotteluissa budjettilohkojen suhteista keskustelemiseen onko eri kohteisiin myönnetty rahoitus tarpeiden mukainen? mihin kohteisiin erityisesti tarvitaan lisää rahoitusta? Vertaamalla allokointia arvioituihin kustannuksiin saadaan arvio siitä, mitä voidaan toteuttaa ja mitä ei voida mille hankkeille yritetään saada lisärahoitusta mitkä hankkeet siirretään myöhemmin toteutettavaksi

Henkilöiden väliset erot Koska kaksi henkilöä päätyy samaan priorisointiin vain äärimmäisen harvoin eri henkilöt saavat tulokseksi erilaisen toimenpiteiden allokoinnin Ratkaisumalli 1 lasketaan allokointi eri prioriteeteilla, ja tehdään niitten pohjalta kompromissiesitys keskustelemalla Ratkaisumalli 2 lasketaan allokointi keskimääräisillä prioriteeteilla, ja hiotaan sitä keskustelemalla

Budjettiepävarmuuden hallinta Jos budjetissa on epävarmuutta, jaetaan hankkeet/hankekokonaisuudet/toiminnat kolmeen kategoriaan prioriteettien suhteen: varmasti toteutettavat varmasti toteuttamatta jätettävät epävarmat Ratkaisumalli 1 tehdään priorisoinnit eri budjeteilla, varmat hankkeet tulevat aina mukaan Ratkaisumalli 2 valitaan varmasti toteutettavat keskustellen