AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2012-2013

AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2012-2013 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2012

2

3 Lukijalle Tämä opinto-opas on käsikirja maankäyttötieteiden laitoksen geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmissa suoritettavien tekniikan kandidaatin (TkK) ja diplomi-insinöörin (DI) tutkintojen opintoihin: tutkintorakenteeseen, moduulien sisältöihin sekä opiskelun käytäntöihin liittyviin asioihin. Tämä on opas edessä oleviin opintoihin ensimmäisestä opiskelusyksystä valmistumiseen asti ja sen tarkoitus on helpottaa opintojen suunnittelua, tutustuttaa ohjeisiin ja säädöksiin sekä tasoittaa tietä valmiiksi tekniikan kandidaatiksi ja diplomi-insinööriksi. Opinto-oppaassa kuvataan geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmien tutkintovaatimukset lukuvuonna 2012 aloittaville opiskelijoille. Opiskelija seuraa opinnoissaan pääsääntöisesti sen vuoden tutkintorakennetta, jolloin hän on aloittanut opintonsa, joten opas kannattaa säilyttää myös tuleviksi opintovuosiksi. Tätä opasta täydentävät seuraavat verkkopalvelut: Into-portaali, jossa julkaistaan kaikki ajankohtaiset, kuluvaa lukuvuotta koskevat ja sen edetessä päivittyvät tiedot ja ohjeet. Insinööritieteiden korkeakoulun etusivun osoite on https://into.aalto.fi/display/fimastereng/. Geomatiikan koulutusohjelman Into-sivut ovat osoitteessa https://into.aalto.fi/display/figma/ ja kiinteistötalouden koulutusohjelman https://into.aalto.fi/display/fikta/. Englanninkielisillä maisteriohjelmilla on myös omat Intosivunsa. Into-portaalista löytyy mm. luku- ja tenttijärjestykset, mallilukujärjestykset, valmistumisaikataulut, koulutusohjelmien tutkintorakenteet ja sivuaineet sekä tämäkin opas pdf-muodossa. WebOodi (https://oodi.aalto.fi/a/), josta löytyvät tutkintorakenteisiin kuuluvat kurssit. WebOodissa myös ilmoittaudutaan tentteihin ja kursseille. Lisäksi WebOodissa voi mm. suunnitella kurssitasolla omia opintoja HOPS-työkalulla, muuttaa yhteystietoja, tilata epävirallisen suoritusotteen sekä antaa palautetta kursseista. Noppa-portaali (https://noppa.aalto.fi/noppa/app), jossa ovat kurssien kotisivut tiedotteineen. Portaalista löytyvät kurssien aikataulut, materiaalit ja kurssikohtaiset uutiset. Opintojen suunnittelussa Into, Noppa, WebOodi ja opinto-opas täydentävät toisiaan, joten niitä kannattaa hyödyntää rinnakkain.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. MAANKÄYTTÖTIETEIDEN LAITOS 7 1.1 Yleistä 7 1.2 Opetus laitoksella 8 1.3 Opintohallinto 9 1.4 Laitoksen opetushenkilökunta 10 1.5 Aalto-yliopisto 12 1.6 Kandidaattiohjelmien uudistaminen vuonna 2013 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 17 2.1 Alempi perustutkinto 17 2.2 Ylempi perustutkinto 19 2.3 Jatkotutkinto 21 2.4 Geomatiikan koulutusohjelman tavoitteet ja rakenne 23 2.5 Kiinteistötalouden koulutusohjelman tavoitteet ja rakenne 41 3. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT 57 3.1 Opetus- ja tenttijaksot 57 3.2 Luku- ja tenttijärjestykset 57 3.3 WebOodi, Noppa ja Into-portaali 57 3.4 Kaksiportainen tutkintorakenne 59 3.5 Kurssit 59 3.6 Tentit ja välikokeet 60 3.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri 61 3.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja vilppitapaukset 61 3.9 Valinnat maisterikoulutukseen ja koulutusohjelman vaihto 63 3.10 Tutkintojen tavoitteelliset suoritusajat 65 3.11 Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen 66 3.12 Tutkintotodistukset ja valmistuminen 67 3.13 Kirjastot 68 4. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA 70 4.1 Tuutorointi 70 4.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS 71 4.3 Opintoneuvonta 72 4.4 Opiskelijapalvelut 73 4.5 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus 73 5. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE 76 5.1 Opetusmenetelmät 76 5.2 Arviointi ja arvostelu 77 5.3 Opetuksen arviointi ja kehittäminen 78 6. HARJOITTELU 79 6.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut 79 6.2 Kansainvälinen harjoittelu 79 6.3 Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet 80 7. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA ULKOMAILLA 81 7.1 Joustava opinto-oikeus 81 7.2 Aalto-yliopiston sisäinen liikkuvuus 81 7.3 Opiskelu ulkomailla 82

5 8. KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI 87 8.1 Kandidaatintyön ja seminaarin tavoitteet ja sisältö 87 8.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset 87 8.3 Kandidaattiseminaarin toteutus 88 9. DIPLOMITYÖ 90 9.1 Diplomityön tekeminen 90 9.2 Kypsyysnäyte 90 10. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS JA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT 91 11. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS 92 11.1 Jatkotutkinnot 92 11.2 Jatko-opintojen aloittaminen 92 12. ATT STUDERA VID HÖGSKOLAN FÖR INGENJÖRSVETENSKAPER 94 12.1 Aalto-universitetet 94 12.2 Examensstruktur och målsättning 95 12.3 Studier vid högskolan 98 12.4 Studier vid andra högskolor 100 12.5 Studiehandledning 101 13. KURSSIT LUKUVUONNA 2012-2013 103 13.1 Laitoksen yhteiset kurssit 103 13.2 Geodesia 105 13.3 Kiinteistöoppi 115 13.4 Talousoikeus 132 13.5 Fotogrammetria ja kaukokartoitus 141 13.6 Maankäytön suunnittelu ja kaupunkitutkimus 150 13.7 Geoinformatiikka ja kartografia 155 14. KURSSEIHIN LIITTYVIÄ MUUTOKSIA 164 14.1 Muutoksia lukuvuonna 2012-2013 164 14.2 Muutoksia edellisiltä lukuvuosilta 166 LIITTEET Liite 1. Muistio valmistuvalle (tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri) 183 Liite 2. Tenttijärjestys lukuvuodelle 2012-2013 186 Liite 3. Kurssien mallisuoritusjärjestys 193 Liite 4. Ohjeita tenttiin osallistujalle 197 Liite 5. Tieteen metodiikan opintojen kurssilista 198

6

7 1. MAANKÄYTTÖTIETEIDEN LAITOS 1.2 Yleistä Maanmittauksen yliopistotasoinen opetus alkoi vuonna 1908, kun Polytekninen opisto muuttui korkeakouluksi. Maanmittauksen opetus oli aluksi 3-vuotinen ja vuonna 1933 se muutettiin asetuksella 4-vuotiseksi. Vuoden 1979 Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännön mukaan maanmittauksen opetuksesta kokonaisuudessaan vastasi maanmittauksen koulutusohjelma. Vuoden 1986 alussa muodostettiin Maanmittaus- ja rakennustekniikan osasto, jonka osana Maanmittaustekniikan laitos oli. Kymmenen vuoden yhteiselon jälkeen Rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto jakautui Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osastoksi ja Maanmittausosastoksi. Syksystä 1993 lähtien maanmittauksen koulutusohjelma jaettiin mittaus- ja kartoitustekniikan sekä kiinteistötalouden ja -oikeuden suuntautumisvaihtoehdoiksi. Ja vuonna 2001 maanmittauksen koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot nimettiin geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmiksi. Teknillisessä korkeakoulussa siirryttiin vuonna 2008 tiedekuntajärjestelmään ja Maanmittausosastosta tuli Maanmittaustieteiden laitos ja osa Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaa. Vuoden 2010 alussa Teknillinen korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu ja Taideteollisen korkeakoulu yhdistyivät Aalto-yliopistoksi. Seuraavan vuoden alussa Teknillinen korkeakoulu jaettiin Aalto-yliopistoon liittymisen myötä neljään itsenäiseen tekniikan alan korkeakouluun. Maanmittaustieteiden laitos tuli osaksi Insinööritieteiden korkeakoulua (lyhenne ENG, School of Engineering), jonka muut laitokset olivat Arkkitehtuurin, Energiatekniikan, Koneenrakennustekniikan, Rakennustekniikan, Sovelletun mekaniikan sekä Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitokset. Arkkitehtuurin laitos irtaantui korkeakoulusta vuoden 2012 alussa ja muodosti Taideteollisen korkeakoulun kanssa uuden Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun. Laitoksen nimi muutettiin Maankäyttötieteiden laitokseksi vuoden 2012 alussa (ruotsiksi Institutionen för Markanvändning ja englanniksi Department of Real Estate, Planning and Geoinformatics), kun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK yhdistyi laitokseen. Maanmittauksen yliopisto-opetusta antaa Suomessa vain Insinööritieteiden korkeakoulu. Uusia opiskelijoita vuonna 2012 valittiin geomatiikan alempaan koulutusohjelmaan 31 ja kiinteistötalouden alempaan koulutusohjelmaan 44. Lisäksi geomatiikan ylempään koulutusohjelmaan maisterivaiheen valinnassa tuli10 ja kiinteistötalouden ylempään koulutusohjelmaan 25 muualla tutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Molemmissa koulutusohjelmissa on myös englanninkielisiä maisteriohjelmia. Geoinformatiikan englanninkieliseen maisteriohjelmaan vuonna 2012 on tulossa 7 opiskelijaa. Real Estate Investment and Finance -maisteriohjelmaan tulee 20 opiskelijaa, joista osa koulutusohjelman sisältä kiinteistöjohtamisen pääaineesta. Lisäksi Insinööritieteiden korkeakoulun yhteiseen Managing Spatial Change -ohjelmaan on tulossa 6 opiskelijaa kiinteistötalouden pääaineeseen Managing Spatial Change, Land Economy. Lisäksi Aalto-yliopiston yhteiseen Creative Sustainability maisteriohjelmaan on tulossa 5 opiskelijaa kiinteistötalouden koulutusohjelman Creative Sustainability in Real Estatepääaineeseen. Ilmoittautuneita perusopiskelijoita Maankäyttötieteiden laitoksen koulutusohjelmissa on yhteensä noin 600. Insinööritieteiden korkeakoulussa perusopiskelijoita on yhteensä noin 3300 ja jatko-opiskelijoita noin 500.

8 1.2. Opetus laitoksella Maankäyttötieteiden laitoksella on geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmat, jotka tarjoavat alan opetusta. Geomatiikan opetus jakautuu kolmeen osa-alueeseen: geoinformatiikkaan ja kartografiaan (Maa-123), geodesiaan (Maa-6) sekä fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen (Maa- 57). Geoinformatiikan opetus käsittelee paikkatiedon mallinnusta ja hallintaa, sijaintitietorakenteita- ja algoritmeja, paikkatietojen spatiotilastollista analyysiä, matemaattisten mallien ja mm. geosimulointimenetelmien soveltamista. Opetus antaa myös valmiudet suunnitella ja toteuttaa erilaisia paikkatietojärjestelmiä ja - sovelluksia sekä kaupallisten alustojen että ohjelmoinnin keinoin. Opetuksen sisältö painottuu siten, että kandidaattivaiheen opinnot sisältävät yleisempiä ja luonteeltaan teknisempiä aiheita, kun taas diplomi-insinööriopinnoissa kurssien sisältö on teoreettisempaa. Kartografiassa opetetaan karttojen visuaalista suunnittelua ja niiden teknistä tuottamista. Opinnoissa perehdytään kandidaattivaiheessa kartan ilmaisukeinoihin ja paikkatiedon esittämisessä yleisimmin käytettävien teemakarttojen laatimiseen ja diplomi-insinööriopinnoissa paikkatiedon visuaaliseen analyysiin, maasto- ja merikarttojen erityispiirteisiin sekä www-karttojen suunnitteluun ja toteutukseen. Geodesian opetus käsittelee karttojen pohjana olevan koordinaattijärjestelmän luomista ja ylläpitoa, kartoitusta varten tarvittavien kiintopisteiden mittaamista, geodeettista kartoitusta sekä navigointia ja paikanmääritystä GPSsatelliittipaikannukseen perustuen. Opintoihin kuuluu myös maastoharjoituksia. Lisäksi opetusta annetaan insinöörigeodesiassa, joka käsittelee rakennus-, silta-, teollisuus- ym. mittauksia. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen opetuksessa keskitytään mm. satelliitti-, ilma- ja maakuvien käsittelyyn. Tavoitteena on tiedon hankinta kuvatusta kohteesta kuten maastosta, rakennuksista, ihmisestä tai esineestä. Fotogrammetrian menetelmiä hyödynnetään mm. ympäristön tilan seurannassa, arkeologisten kaivausten etenemisen havainnollistamisessa, lääketieteessä ja elokuvateollisuudessa. Ala on vanha, mutta sovellusten valtava määrä ja uusi tekniikka avaa ovet monenlaisiin haasteisiin. Esimerkiksi laserkeilaus nopeuttaa yksityiskohtaisten 3D-mallien rakentamista. Opetus ja tutkimus jakautuvat fotogrammetriaan (=kuvamittaus), kuvatulkintaan ja kaukokartoitukseen. Fotogrammetrian päätehtävänä on määrittää kuvilta kohteiden geometrisia ominaisuuksia esim. muoto, koko ja sijainti. Kuvatulkinnassa keskitytään kohteiden etsintään, tunnistamiseen ja luokitteluun niiden laatuominaisuuksien perusteella. Kaukokartoituksessa em. tehtäviin sovelletaan tavallisimmin satelliittien kuvauslaitteiden ottamia, usein numeerisessa muodossa olevia kuvia. Kaukokartoituksessa kuvien käsittelyssä käytetään avuksi mm. digitaalista kuvankäsittelyä, hahmontunnistusta ja tekoälyä. Näiden tietojen pohjalta voidaan rakentaa erilaisia malleja ja esittää niitä hyvin todentuntuisina. Erona perinteiseen virtuaalitodellisuuteen on mittatarkkuus. Malli on oikeasta maailmasta. Kiinteistötalouden (Maa-20) opetusyksikkö vastaa kiinteistöalan opetus- ja tutkimustoiminnasta ja se on kiinteistöalalla maamme laaja-alaisinta ja monipuolisinta. Kiinteistötalouden opinnoissa on mahdollisuus erikoistua pääaineissa kiinteistöjohtamiseen, kiinteistötekniikkaan tai maankäytön suunnitteluun ja kaupunkitutkimukseen. Kiinteistöjohtaminen käsittelee mm. kiinteistösijoittamista ja -liiketoimintaa, kiinteistöhallintoa sekä kiinteistösektorin johtamistaitoja. Kiinteistötalous ja -arviointi syventyy erilaisiin kiinteistöjen arviointimenetelmiin ja -tilanteisiin, kiinteistöjen arvonmuodostukseen vaikuttaviin tekijöihin, kiinteistötalouteen sekä kiinteistömarkkinoiden toimintaan.

9 Kiinteistötekniikka perehdyttää kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen, kiinteistötoimitusten suorittamiseen sekä kiinteistörakenteen suunnittelua koskeviin tehtäviin. Maakäytön suunnittelu ja kaupunkitutkimus (Maa-78) perehdyttää yhdyskuntien ja ympäristön teknisten järjestelmien suunnitteluun. Opinnot tutustuttavat maankäytön suunnitteluun ja maankäyttömuutosten vaikutusten arviointiin liikennetekniikan sekä vesi- ja kiinteistötalouden näkökulmista. Talous- ja ympäristösoikeus (Maa-29) kuuluu kiinteistötalouden koulutusohjelmaan sivuaineena. Sen tehtävänä on antaa maanmittausalan koulutuksessa tarpeellista maankäyttöä, kiinteistöjärjestelmää, kiinteistönmuodostusta sekä muita kiinteistö- ja ympäristökysymyksiä koskevaa oikeudellista opetusta ja harjoittaa alan tutkimusta. Maankäyttötieteiden laitoksella voi opiskella kolmessa englanninkielisessä maisteriohjelmassa: kiinteistötalouden Master s Programme in Real Estate Investment and Finance ohjelmassa ja Managing Spatial Change -ohjelmassa sekä geoinformatiikan Master s Programme in Geoinformatics -ohjelmassa. Lisäksi laitos on mukana Aalto-yliopiston Creative Sustainability maisteriohjelmassa. Tutkimusta ja opetusta hoitavat laitoksen professorit, lehtorit, tutkijatohtorit, yliopistoopettajat ja tohtorikoulutettavat. Dosentit ja erikoisopettajat opettavat yksittäisiä kursseja. Lisäksi kursseilla on harjoitusasstentteja ja laitoksella teknistä sekä hallintohenkilökuntaa. 1.3 Opintohallinto Insinööritieteiden korkeakoulun toimintaa johtaa dekaani ja korkeakoulun toimielimet ovat dekaani, insinööritieteiden akateeminen komitea ja korkeakoulun koulutusneuvosto. Maankäyttötieteiden laitoksen toimintaa johtaa laitosjohtaja, professori Kauko Viitanen ja hänen apunaan on varalaitosjohtaja, professori Raine Mäntysalo sekä laitoksen johtoryhmä. Koulutusohjelmien opintoasioita johtavat koulutusohjelmien johtajat professori Kirsi Virrantaus geomatiikan ja professori Arvo Vitikainen kiinteistötalouden koulutusohjelmissa. Maankäyttötieteiden laitoksen opintoasioita käsittelevän M-ryhmän puheenjohtajana toimii geomatiikan koulutusohjelman johtaja, professori Kirsi Virrantaus. M-ryhmän jäsenet ovat: Kirsi Virrantaus professori, geomatiikan koulutusohjelman johtaja Arvo Vitikainen professori, kiinteistötalouden koulutusohjelman johtaja Airi Lehtimäki opintosihteeri Hanna Mattila lehtori Saara Sokolnicki suunnittelija Susanna Heino opintoneuvoja Päivi Kauppinen suunnittelija Lisäksi kalenterivuosittain vaihtuvat opiskelijajäsenet M-ryhmä valmistelee korkeakoulun koulutusneuvostoon meneviä asioita, kuten diplomitöiden aiheisiin ja arvosteluun sekä opetussuunnitteluun liittyviä asioita. Lisäksi ryhmä toimii koulutusohjelmien johtajien päätöksenteon tukena. Insinööritieteiden korkeakoulun koulutusneuvoston puheenjohtaja on varadekaani, professori Juha Paavola.

10 Koulutusneuvoston jäsenet ovat korkeakoulun koulutusohjelmien johtajat Juha Paavola professori, varadekaani Kalevi Aaltonen professori Matti Juhala professori Martti Larmi professori Terhi Pellinen professori Jari Puttonen professori Kai Sirén professori Kirsi Virrantaus professori Arvo Vitikainen professori Lisäksi koulutusneuvostoon kuuluvat kalenterivuosittain vaihtuvat opiskelijajäsenet sekä Marjo Immonen opintopäällikkö Seppo Hänninen suunnittelija (RRT, YYT) Pertti Jokela suunnittelija (ENE) Päivi Kauppinen suunnittelija (GMA, KTA) Ville Kivimäki suunnittelija (KON) Saara Sokolnicki suunnittelija (kansainväliset asiat) Salme Pylkkänen opintosihteeri, sihteeri Koulutusneuvoston tehtävänä on 1) tehdä akateemiselle komitealle ehdotukset koulutusohjelmakohtaisista opetus suunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja valintaperusteista; 2) nimetä kandidaatintöiden hyväksyjät; 3) päättää diplomitöiden aiheet, valvojat ja ohjaajat; 4) arvostella diplomityöt; 5) päättää koulutusohjelmien kehittämisestä, opetuksen laadunvarmistussesta ja palautteen käsittelystä; ja 6) käsitellä dekaanin sen tehtäväksi antamat tai tutkintosäännössä osoitetut muut asiat. Insinööritieteiden akateeminen komitean puheenjohtaja on korkeakoulun dekaani, professori Petri Varsta. Insinööritieteiden akateeminen komitea hoitaa johtosäännön 25 :n mukaiset ja yliopiston akateemisten asiain komitean sille johtosäännön 13 :n nojalla osoittamat tehtävät. Lisäksi akateemisen komitean tehtävänä on osaltaan vastata Aalto-yliopiston korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä strategian toteuttamiseksi sekä tekniikan korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä teknistieteellisen koulutusalan opetuksen, tutkimuksen ja yhteisten tehtävien yhdenmukaiseksi hoitamiseksi ja opiskelijoiden yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseksi. 1.4 Laitoksen opetushenkilökunta Opetushenkilökunta on tavattavissa Falcon Business Parkin Gentti-rakennuksessa, Vaisalantie 8, 4. ja 5. kerros. Korkeakoulun www-sivulla on koko maankäyttötieteiden laitoksen henkilökunnan yhteystiedot: http://maa.aalto.fi/fi/yhteystiedot/ Aalto-yliopiston puhelinkeskuksen numero on 09 47001. puhelin Laitoksen johtaja Kauko Viitanen, professori 050 5603873 kauko.viitanen@aalto.fi

11 Laitoksen varajohtaja Raine Mäntysalo, professori 050 5124525 raine.mantysalo@aalto.fi Geomatiikan koulutusohjelman johtaja Kirsi Virrantaus, professori 050 0463729 kirsi.virrantaus@aalto.fi Kiinteistötalouden koulutusohjelman johtaja Arvo Vitikainen, professori 050 3291872 arvo.vitikainen@aalto.fi Fotogrammetria ja kaukokartoitus Henrik Haggrén, professori 050 4018876 henrik.haggren@aalto.fi Petri Rönnholm, yliopisto-opettaja 050 5930534 petri.ronnholm@aalto.fi Geoinformaatio- ja paikannustekniikka Kirsi Virrantaus, professori 050 0463729 kirsi.virrantaus@aalto.fi Martin Vermeer, professori 050 3574139 martin.vermeer@aalto.fi Paula Ahonen-Rainio, vanhempi yliopiston lehtori 050 4001293 paula.ahonen@aalto.fi Kiinteistöoppi Seppo Junnila, professori 050 5115816 seppo.junnila@aalto.fi Raine Mäntysalo, professori 050 5124525 raine.mantysalo@aalto.fi Kauko Viitanen, professori 050 5603873 kauko.viitanen@aalto.fi Arvo Vitikainen, professori 050 3291872 arvo.vitikainen@aalto.fi Hanna Mattila, lehtori 050 5124538 hanna.mattila@aalto.fi Talousoikeus Ari Ekroos, professori 050 3734893 ari.ekroos@aalto.fi Jaakko Kanerva, yliopisto-opettaja 050 5931221 jaakko.kanerva@aalto.fi Saara Jämes, yliopisto-opettaja 050 4337773 saara.james@aalto.fi Muuta opintoasioihin liittyvää henkilökuntaa Susanna Heino, opintoneuvoja m-opinto@aalto.fi Airi Lehtimäki, opintosihteeri 050 5967886 airi.lehtimaki@aalto.fi Päivi Kauppinen, suunnittelija 050 5987232 paivi.kauppinen@aalto.fi Saara Sokolnicki, suunnittelija 050 5934886 saara.sokolnicki@aalto.fi Ritva Viero, jatko-opintoasioiden suunnittelija 050 5970610 ritva.viero@aalto.fi

12 OOP-palvelupisteessä K1-rakennuksessa toimii korkeakoulun opintoasioiden palvelupiste, jossa opiskelijat voivat tehdä lukukausi-ilmoittautumisen, nimen- ja osoitteenmuutokset (voi tehdä myös WebOodissa) ja hakea erilaisia todistuksia. OOP-palvelupisteen puhelinnumero on 050 3478230 ja sähköpostiosoite on studieseng@aalto.fi. Tarkemmat tiedot löytyvät Intosta: https://into.aalto.fi/display/fimastereng/yhteystiedot 1.5 Aalto-yliopisto Tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva Aalto- yliopisto aloitti toimintansa 1.1.2010. Aalto-yliopiston kuusi korkeakoulua ovat Insinööritieteiden korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Aalto-yliopisto on noin 20 000 opiskelijan ja 4 300 työntekijän yhteisö. Aalto-yliopistosta valmistuu tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä, kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: www.aalto.fi ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: www.aalto.fi/fi/studies. 1.6 Kandidaattiohjelmien uudistaminen vuonna 2013 (Tiedotus 28.5.2012, muutokset mahdollisia) Tekniikan kandidaatin tutkinto uudistuu Aalto-yliopiston tekniikan alan koulutusohjelmissa syksystä 2013 alkaen. Uudistusta on valmisteltu koulujenvälisessä yhteistyössä Aallossa keväästä 2011 alkaen. Uuden kandidaatintutkinnon yhteisiä osaamistavoitteita, rakennemallia ja liikkuvuusperiaatteita koskevat päätökset tehtiin Aallon akateemisessa komiteassa joulukuussa 2011. Koulukohtaiset päätökset tulevista yhteisten perusopintojen kurssisisällöistä ja pääaineista, niiden osaamistavoitteista ja kurssisisällöistä tehdään koulun akateemisessa komiteassa toukokuussa/kesäkuussa 2012. Opetusohjelman uudistus yksittäisten kurssien sisällön osalta suunnitellaan syksyn-talven 2012-2013 aikana. Lukuvuoden 2012-2013 opetus toteutetaan kuitenkin vielä kokonaan vanhan tutkintorakenteen ja kurssitarjonnan mukaisena.

13 Uudistuksen tavoitteet Kandidaatin tutkinnon uudistuksen (ja sitä myöhemmin seuraavan maisterivaiheen tutkinnon uudistuksen tavoitteita ovat): - toteuttaa Bolognan mallin mukainen aidosti kaksivaiheinen tutkintorakenne - pääsääntöisesti erottaa toisistaan kandivaiheen ja maisterivaiheen opetustarjonta - lisätä kandidaatin tutkinnon geneerisyyttä, vähentää pääaineita ja purkaa ns. putkitutkintoja - lisätä liikkuvuusmahdollisuuksia niin yliopiston sisällä kuin ulospäin kumpaankin suuntaan - opintojen sujuvoittaminen ja tutkintojen suoritusaikojen lyhentäminen; mallina on kandi daatintutkinto 3 vuotta + diplomi-insinöörin tutkinto 2 vuotta - kurssien mitoituksen tarkistaminen edellistä tukemaan - opiskelija- ja oppimislähtöisten opetusmenetelmien implementointi - lisätä opiskelijoiden vapautta mutta myös vastuuta opintojen suunnittelussa - päivittää tutkinto ja opetustarjonta vastaamaa tulevaisuuden osaamistarpeita Hakukohteet ja pääaineet Insinööritieteiden korkeakouluun tulee yksi kandidaattiohjelma, jossa hakukohteita ja niitä suoraan vastaavia pääaineita on kolme. Koska pääaineet määräytyvät suoraan hakukohteiden mukaan, ei kandidaatin tutkinnossa ole erillistä pääaineenvalintaa. Hakukohteet ja pääaineet ovat: Kone- ja rakennustekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Rakennettu ympäristö Opintojen rakenne uudessa kandidaattiohjelmassa Kaikkien kolmen pääaineen opinnot noudattavat samaa perusrakennetta. Sivuaine on pakollinen. Nykyisestä niin kutsutusta moduulirakenteesta luovutaan. Kandidaatin tutkinnon kokonaislaajuus on edelleen 180 op. Kandidaatin tutkintoon sisältyy: - kaikille pääaineille yhteiset perusopinnot 70 op - pääaineopinnot sis. kandidaatintyö 60 op - sivuaineopinnot 25 op - vapaasti valittavat opinnot 25 op Yhteisten perusopintojen sisältö: Kaikissa kolmessa pääaineessa on yhteiset polytekniset perusopinnot: - matematiikka 4 x 5 op (sisältäen rajoitettua pääaineen määrittelemää valinnaisuutta oppiaineen puitteissa) - fysiikka 2 x 5 op (sisältäen rajoitettua pääaineen määrittelemää valinnaisuutta oppiaineen puitteissa) - tietotekniikka 2 x 5 op - insinööritieteiden tietokoneavusteiset työkalut 5 op - kemia 5 op - taloustiede 5 op - projektityö 5 op - Aalto-opinnot 2 + 3 op - pakolliset kieliopinnot/kokeet yht. 3 + 1 + 1 op Matematiikan ja fysiikan opinnot tulevat sisältämään joitain erikseen määriteltäviä pääainekohtaisia valinnaisuuksia oppiaineen puitteissa. Tavoitteena on, että Aalto-opinnot tulevat sisältämään koko Aallolle yhteisiä teemoja, näiden suunnittelu on käynnissä, tarkempaa sisältöerittelyä näistä ei vielä ole käytössä. Pakollisina vaadittavien kieliopintoihin ja kielikokeisiin ei ole tulossa oleellisia muutoksia. Kandidaattivaiheen kurssit toteutetaan pääsääntöi-

14 sesti suomeksi (tai ruotsiksi), opetusmateriaali (kirjallisuus) saattaa kuitenkin olla englanninkielistä. Pääaineopintojen sisältö Kuhunkin pääaineeseen tulee sisältymään: - pääainekohtaisia kursseja 40 op - pääainekohtaisia, rajoitetusti valinnaisia kursseja 5 + 5 op - kandidaatintyö ja seminaari 10 op Pääainekohtaisesti valinnaisissa kursseissa annetaan mahdollisuus tutustua ylemmän tutkinnon pääaineiden aloihin jo kandidaatintutkinnossa. Myös kandidaatintyön aihevalinta voidaan tehdä ylemmän tutkinnon pääainevalintaa ennakoiden. Sivuaine Kandidaatin tutkinnon sivuaine (pakollinen) on laajuudeltaan 25 op ja sen saa pääsääntöisesti valita vapaasti Aallon kouluista. Sivuaineet voivat kuitenkin mm. käytännön syistä asettaa rajoituksia sivuaineiden opiskelijamäärille, näistä ja sivuaineen valintamenettelyistä tiedotetaan erikseen. Pääsääntöisesti kukin pääaine tuottaa vastaavan sivuainevaihtoehdon, tämän lisäksi tarjotaan joitain itsenäisiä sivuaineita. Yhteistä koostetta Aallon sivuaineista ei vielä ole käytössä, tarjontaa suunnitellaan. Sivuaineet Insinööritieteiden korkeakoulussa ovat: - Kone- ja rakennustekniikka (pääaineen osa) - Energia- ja ympäristötekniikka (pääaineen osa) - Rakennettu ympäristö (pääaineen osa) - Insinööritieteiden laskenta ja mallinnus (itsenäinen sivuaine, ei vastaavaa pääainetta) - Yhdyskuntatekniikka (itsenäinen sivuaine, ei vastaavaa pääainetta) Vapaasti valittavat opinnot Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat opinnot voi periaatteessa valita koko Aallon kandivaiheen tarjonnasta. Koulut ja kurssit voivat kuitenkin mm. esitieto- ja käytännön syistä asettaa rajoituksia osallistumiselle ja opiskelijamäärille, näistä ja mahdollisista valintamenettelyistä tiedotetaan erikseen. Vapaasti valittaviin opintoihin voi myös sisällyttää ulkomailla suoritettuja opintoja ja tätä suositellaan (ehtoja ja ohjeistusta suunnitellaan). Harjoittelu Uusimuotoiseen tutkintoon ei sisälly pakollista harjoittelua. Harjoittelua kuitenkin suositellaan ja siitä tullaan myöntämään opintopisteitä (ehtoja ja ohjeistusta suunnitellaan). Yleistä kurssien ja opetuksen uudistamisesta: - kurssien laajuudeksi tulee pääsääntöisesti 5 op (muutkin laajuudet ovat mahdollisia) - nykyistä kurssivalikoimaa karsitaan ja uuden opetuksen sisältö ja toteutus suunnitellaan pääsääntöisesti uudelleen - projektimuotoisen opetuksen määrää pyritään lisäämään - diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluvien (maisteriohjelmien) kurssien suorittamista ennakkoon kandidaatti opintojen aikana tullaan rajoittamaan. Opiskeluoikeus maisteriohjelmaan Opiskeluoikeus kandidaattiohjelmassa takaa myös opiskeluoikeuden maisteriohjelmassa (DI-opinnot) jossain kandidaatintutkinnon pääainetta vastaavassa maisteriohjelman pääaineessa (jotka voivat kuitenkin olla kiintiöityjä). Maisterivaiheen pääaineita, niiden ryhmittelyä ja valintakriteerejä valmistellaan ja niistä tiedotetaan myöhemmin erikseen. Kaksiportainen tutkinto ja liikkuvuus Uusi tutkintorakenne on aidosti kaksiportainen (tekniikan kandidaatti + diplomi-insinööri). Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija voi hakea muihin kouluihin, korkeakouluihin tai yliopistoihin kotimaassa tai ulkomailla niiden asettamien hakukelpoisuusvaatimusten puitteissa.

15 Liikkuvuus sivuaineen kautta Laajentamalla vapaasti valittavilla opinnoilla kandidaatintutkinnossa sivuaineopintonsa pääaineopintojen laajuisiksi (lukuun ottamatta kandidaatintyötä), tai muuten määriteltyjä ylemmän tutkinnon pääaineiden esitietoja vastaamaan opiskelija voi hankkia hakukelpoisuuden myös sivuaineen alan maisteriohjelmiin Aallossa. Haku tapahtuu avoimen toisen vaiheen opintojen hakuprosessin ja karsinnan kautta. Haun sääntöjä, ehtoja ja ohjeistusta suunnitellaan. Maisterivaiheen opinnot Myös Insinööritieteen korkeakoulun maisterivaiheen ohjelmat ja pääaineet (DI-opinnot) tulevat uudistumaan osana samaa laajempaa tutkinnonuudistuksen prosessia. Suunnitteilla Insinööritieteiden korkeakoulussa on yhdeksän maisterivaiheen pääainetta. Näistä ja näiden ryhmittelystä ylempiin ohjelmiin ei kuitenkaan vielä ole päätöksiä. Maisterivaiheen opintojen alustava rakennemalli Aallossa sisältää pääaineopintoja 55-65 op (tai suppeat pääaineopinnot 40-45 op + sivuaine 20-25 op joissain kouluissa), 25-35 op vapaasti valittavia opintoja ja diplomityön 30 op (muutokset mahdollisia). Vaihtelua sisältävät pistemäärät kiinnitetään koulu- ja ohjelmakohtaisesti. Uusitut maisteriohjelmat aloittavat alustavasti syksyllä 2016, johon asti maisterivaiheen opetustarjonta on vanhan mallin mukainen. Vanhan tutkintorakenteen opiskelijat Tutkinnon uudistukseen tulee siirtymäaika, jonka aikana voi suorittaa loppuun nykymuotoisen kandidaatin tutkinnon. Siirtymäajan pituudesta ei ole vielä päätetty. Kurssitarjonta tullaan pääsääntöisesti uudistamaan vuosi kerrallaan. Syksyllä 2013 tarjotaan siis ainakin uusimuotoiset 1. vuoden opinnot, syksyllä 2014 uusimuotoiset 2. vuoden opinnot jne. Vanhat opiskelijat voivat myös halutessaan siirtyä uuteen tutkintorakenteeseen. Tästä annetaan tarkemmat ohjeet erikseen. Ohjeita vanhan tutkintorakenteen opiskelijoille - nykyiset opiskelijat suorittavat tutkintonsa loppuun pääsääntöisesti vanhan tutkintosäännön mukaan (siirtymäkauden ja siirtymäsääntöjen puitteissa) - pääsääntöisesti uusia ja vanhoja kursseja ei toteuteta rinnakkain (yksittäiset poikkeukset mahdollisia), suoraa kurssikorvaavuutta ei automaattisesti löydy, kurssien korvausjärjestelyistä tiedotetaan erikseen myöhemmin - jos opintosi ovat siinä vaiheessa, että se on mahdollista, suorita kandidaatin tutkinto lop puun lukuvuoden 2012 2013 aikana, jolloin vältyt kokonaan rakenne- ja/tai kurssimuutos ten sovittamiselta omaan tutkintoon - suorita mahdollisesti rästiin jääneet perusopintojen (P- ja O-moduulit) opinnot lukuvuoden 2012 2013 aikana, sillä ne uudistuvat ensimmäisinä syksyllä 2013 - vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat tekevät pääainevalinnat vanhan järjestelmän mukaan vielä 2012 ja 2013 - päivitä henkilökohtaisen opintosuunnitelmasi tarvittaessa Ohjeita syksyllä 2012 aloittaville - syksyllä 2012 aloittavat uudet opiskelijat suorittavat tutkintonsa loppuun pääsääntöisesti vanhan tutkintosäännön mukaan (siirtymäkauden puitteissa) - poissaoleviksi ilmoittautuvat tai vain vähän opintoja suorittavat, voivat syksyllä 2013 vaihtaa uuteen tutkintorakenteeseen jolloin he välttyvät rakenne- ja/tai kurssimuutosten sovittamiselta omaan tutkintoon, menettelystä annetaan ohjeet myöhemmin erikseen AaltoNaut Samanaikaisesti perusuudistuksen kanssa valmistellaan rinnakkaista AaltoNaut-kandidaattikoulutusohjelma-kokeilua (Aaltonaut - a pilot programme for Bachelor s studies). Tähän kutsuttaisiin johonkin Aallon kouluista opinto-oikeuden saaneita opiskelijoita ohjelman omilla valintakriteereillä. Painopiste olisi poikkitieteellisyydessä ja ongelmalähtöisessä oppimisessa. Opetus olisi pääsääntöisesti englanninkielistä. Kokeilu alkaa alustavasti syksyllä 2013 pie-

16 nellä sisäänotolla. AaltoNaut:in rakenne ja sisältö tulevat eroamaan perusohjelmista, tarkempaa kuvausta ei vielä ole saatavissa. Lisätietoja Uudistustyön etenemistä voi seurata verkossa sekä erillistiedotteiden ja info-tilaisuuksien kautta tehtävän tiedotuksen kautta. Koulutusohjelmien suunnittelijat pyrkivät vastaamaan kysymyksiin kulloinkin käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Valmisteluvaiheessa olevan asian luonteesta johtuen kaikki oikeudet muutoksiin ja päivityksiin pidätetään. Kandidaattiohjelmien uudistamisen tilanteesta tiedotetaan mm. Insinööritieteiden korkeakoulun Into-portaalin Opintouutisissa sivulla https://into.aalto.fi/display/fimastereng/etusivu

17 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen mukaan opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon (TkK), joka on alempi korkeakoulututkinto ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin (DI), arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot. Jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin (TkL) ja tohtorin tutkinnot (TkT) sekä filosofian tohtorin (FT) tutkinto. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Jatkotutkinnon laajuus on 40 opintopistettä (1.8.2012 lähtien) ja sen lisäksi tehdään lisensiaatin tutkimus tai väitöskirja. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina, joita maankäyttötieteiden laitoksella ovat geomatiikan (GMA) ja kiinteistötalouden (KTA) koulutusohjelmat. 2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (6 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan käytäntöihin. 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 1): perusopintojen moduulista 80 op (75-85 op), joka sisältää koulutusohjelman edellyttämiä perusopintoja; koulutusohjelman yhteisten opintojen moduulista 20 op (15-25 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkintoohjelmaan kuuluva jatkomoduuli n. 60 op (3 x 15-25 op);

18 kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op) sekä vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 180 täyttyy. Jatkomoduuli A2 20 op (18-22 op) Perusmoduuli B1 20 op (18-22 op) Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V Perusopinnot P 80 op (75-85 op) Perusmoduuli A1 20 op (18-22 op) Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op (15-25 op) 80 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2). Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista (toisesta koulutusohjelmasta) tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista (A2). Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Tutkintosäännön mukaan (TS 5, 12 ja 13 ): Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon.

19 Mikäli korkeakoulu on vapauttanut alempaa ja ylempää perustutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kielitaitovaatimuksesta kokonaan 2 momentin perusteella tai vain sen kielen osalta, jossa hänen on osoitettava toisen kotimaisen kielen taito, hänen tulee lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opinto-pisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan kielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Opiskelijan tulee osoittaa tutkintosäännön vaatimukset täyttävä yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Opiskelijalta vaadittava kielitaito osoitetaan suorittamalla jokin yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittamista vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen suorittamisesta on Kielikeskuksen sivulla: http://kielikeskus.aalto.fi/fi/opetus/tutkintoon_kuuluvat_kieli-ja_viestintaopinnot/ Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Maanmittaustieteiden laitoksella opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua, mutta harjoittelua voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 6. 2.2 Ylempi perustutkinto 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty korkeakoulun tutkintosäännössä (17 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen; valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä viestintä ja kielitaito; sekä valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin. 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 2): tieteen metodiikan opinnoista (9-11 op);

20 kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkintoohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( 3 x 18-22 op); diplomityöstä (30 op); sekä vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Erikoismoduulit (20 op) ovat maankäyttötieteiden laitoksella valmiiksi määriteltyjä kokonaisuuk sia. Vapaasti valittavat opinnot W Tieteen metodiikka M 9-11 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op (18-22 op) Jatkomoduuli B2 20 op (18-22 op) Erikoismoduuli C 20 op (18-22 op) Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2) sekä ylemmän tutkinnon mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista (A3). Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Erikoistapauksessa sivuaine voi muodostua myös erikoismoduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännössä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan pääja sivuainevalinnat vahvistetaan vahvistetussa opintosuunnitelmassa (HOPS). Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista koulutusohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylemmän koulutusohjelman opinnot on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Lisätietoja tutkintorakenteesta on Into-sivulla https://into.aalto.fi/display/fimastereng/etusivu -> Tutkintojen rakenteet ja sisällöt