Toimintakertomus vuodelta 2012 Liite KANTTORIKOULUTUSTOIMIKUNTA 1. Kanttorikoulutustoimikunnan kokoonpano Kanttorikoulutustoimikunnan puheenjohtaja on kenttäpiispa Hannu Niskanen 31.8. saakka. Hannu Niskasen eläkkeelle siirtymisen jälkeen puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Jorma Hannikainen. Jäseninä ovat vuonna olleet Pekka Arola (Tampereen ammattikorkeakoulu), Lasse Erkkilä, Kirkkohallitus (Kirkon koulutuskeskus), Riikka Haapamäki (Sibelius-Akatemia, Kuopio), Jorma Hannikainen (varapuheenjohtaja, Sibelius-Akatemia, Helsinki), Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen (Kirkkohallitus, Jumalanpalvelus ja yhteiskunta), Johanna Kinnunen (Oulun seudun ammattikorkeakoulu), Seppo Kirkinen (Kuopion hiippakunta/ Sibelius-Akatemia, Kuopio), Elina Laakso (Sibelius-Akatemia), Jyri Komulainen (piispainkokouksen kanslia). Varajäseniä ovat olleet Jari Jolkkonen (piispainkokouksen kanslia/ Kuopion hiippakunta), Timo Kiiskinen (Sibelius-Akatemia, Helsinki), Martti Laitinen (opiskelija, Sibelius-Akatemia, Helsinki), Mika Mäntyranta (KJY/Turun arkkihiippakunta), Anna-Julia Peippo (Tampereen ammattikorkeakoulu), Ari Rautakoski (Oulun seudun ammattikorkeakoulu), Hanna Remes (Helsingin hiippakunta), Eeva Salo-Kopperi (Kirkon koulutuskeskus), Pekka Vapaavuori (Sibelius-Akatemia, Kuopio). Kanttorikoulutustoimikunnan sihteerinä toimi musiikkisihteeri Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen. 2. Kanttorikoulutustoimikunnan tehtävät, vuoden 2012 kokoukset ja niiden painopisteet Kanttorikoulutustoimikunnan tehtävänä on seurata kirkkomusiikin koulutuksen ja täydennyskoulutuksen toteutumista, kehittää opiskelijarekrytointia sekä alan eri toimijoiden yhteistyötä. Kanttorikoulutustoimikunnan jäsenet edustavat kukin taustatahoaan. Kanttorikoulutustoimikunta on pitänyt vuonna 2012 neljä kokousta. Kokousten painopisteinä ovat olleet kanttorien kelpoisuussäädöksen sovellusohje, koulutusta antavien oppilaitosten tilanteet, rekrytointiasiat, Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin aineryhmän opetussuunnitelman ja opinnäytteen uudistus, Urku auki! -hanke, Kanttorien täydennyskoulutus orientoitumiskoulutuksesta erityiskoulutukseen -mietintö ja Kirkon päivän valmistelu ja palaute. Kanttorikoulutustoimikunta on vuoden 2012 aikana seurannut erityisen tiiviisti kirkkomusiikin koulutuksen kehityslinjoja Sibelius-Akatemian organisaatiomuutoksen toteuduttua ja tulevaan Taideyliopistoon valmistauduttaessa. 3. Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Vuodelle 2012 asetettiin seuraavat tavoitteet: opiskelijarekrytoinnin kehittäminen, kanttorintyötä koskevan tutkimustoiminnan edistäminen, yhteyden pitäminen oppilaitoksiin ja kirkkomusiikin oppiaineiden sisältöihin ja toteutukseen perehtyminen sekä yhteistyö Teologikoulutustoimikunnan kanssa 3.1. Opiskelijarekrytoinnin kehittäminen Hakijamäärien alhainen määrä kirkkomusiikkikoulutukseen on ollut pitkään huolenaiheena. Viime keväänä kuitenkin hakijamäärät lähtivät pitkästä aikaa nousuun, erityisesti Sibelius-Akatemiassa. 87
Kanttorikoulutustoimikunta asetti huhtikuussa 2012 työryhmän pohtimaan rekrytointikysymystä. Siihen kutsuttiin kirkkomusiikin opiskelija Katja Korja Sibelius-Akatemiasta ja urkumusiikin lehtori Ismo Hintsala Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Katja Korja teki kyselyn Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkikoulutukseen pyrkiville, ja sen pohjalta hän laati kirjallisen työnsä. Tavoitteena oli selvittää, mihin rekrytointitoimenpiteet kannattaa tulevaisuudessa keskittää. Tärkeimmät henkilöt, jotka rekrytointiin vaikuttivat, olivat soiton- tai laulunopettaja, tuttu kanttori tai tuttu kirkkomusiikin opiskelija. 95 %:lle hakijoista ensisijainen motiivi oli saada opiskella musiikkia ja 67 %:lle oli myös motiivina opiskella kirkon työhön. Vuoden 2012 marraskuussa kaikkiin musiikkioppilaitoksiin lähetettiin rekrytointityöryhmän laatima kirje, jonka allekirjoittajina olivat kaikki kirkkomusiikkia kouluttavien oppilaitosten edustajat. Myös marraskuussa 2011 käynnistetyn Urku auki! -hankkeen yhtenä tavoitteena on rekrytoinnin edistäminen. Sen yhtenä tavoitteena on saattaa urut tasavertaiseksi soitinvaihtoehdoksi musiikkioppilaitoksiin. Hankkeen toimesta järjestettiin Paraisilla Lasten ja nuorten urkujensoiton kurssi, sekä Oulussa Lasten ja nuorten urkupedagogiikka -koulutus kanttoreille ja urkujensoiton ammattiopiskelijoille. Kirkkomusiikkikoulutusta esiteltiin myös Studia-messuilla. 3.2. Tutkimukset ja selvitykset Kanttorikoulutustoimikunnan aloitteesta Katja Korja laati edellisessä luvussa esitellyn rekrytointiin liittyvän kirjallisen työn Sibelius-Akatemiassa. 3.3. Yhteyden pitäminen oppilaitoksiin Kanttorikoulutustoimikunnan suunniteltua vierailua Oulun seudun ammattikorkeakouluun ei toteutettu. Yhteydenpito oppilaitoksiin oli tiivistä toimikunnan oppilaitosedustajien välityksellä, ja he pitävät tätä yhteistyöfoorumia myös oppilaitokselle tärkeänä. 3.4. Yhteistyö teologikoulutustoimikunnan kanssa Maaliskuussa 2012 järjestettiin yhteistyössä teologikoulutustoimikunnan kanssa Kirkon päivä. Sen aiheena oli Kirkon kirjat avautuvat. Osallistujia oli yhteensä n. 120. Palaute oli pääosin myönteistä, mutta kirkkomusiikin opiskelijoiden palautteessa oli myös kritiikkiä siitä, että päivä oli suunnattu liikaa teologeille. Tämä palaute otetaan vakavasti suunniteltaessa seuraavaa Kirkon päivää 2014. 3.5. Kirkkomusiikin oppiaineiden sisällöt ja toteutus Sibelius-Akatemiassa otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat. Sen tärkeimmät muutokset koskivat opinnäytettä. Tutkintojen sisältöjä uudistettiin niin, että kelpoisuussäädöksen mukainen muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä kelpoisuus tuli mahdolliseksi saada musiikin kandidaatin tutkinnon sisälle. Kanttorien täydennyskoulutus orientoitumiskoulutuksesta erityiskoulutukseen -mietintö hyväksyttiin Kirkon koulutuskeskuksen toimikunnassa marraskuussa 2012, ja sen toimenpide-ehdotuksista käytiin keskustelua. Keskeistä Kanttorikoulutustoimikunnan näkökulmasta on käyty keskustelu rajapinnoista peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen välillä. 88
4. Alalle hakeutuminen ja opiskelijarekrytointi Aiemmin toimintakertomuksessa olleet oppilaitosten hakijamäärät, valmistuneiden määrät, yms. tulevat AKR-raporttiin, ja siksi jätetään tässä yhteydessä pois. 5. Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen Sibelius-Akatemia Sibelius-Akatemiassa seurannan aiheena on ollut kirkkomusiikkikoulutuksen säilyminen merkittävässä roolissa sekä uuden organisaation että tulevan Taideyliopiston puitteissa. Organisaatiouudistuksesta saadun ensimmäisen vuoden perusteella voidaan todeta, että organisaatiouudistus on lisännyt sisällöllistä ja taloudellista liikkumavaraa Sibelius-Akatemian eri oppiaineiden välillä. Helsingissä ja Kuopiossa tapahtuva kirkkomusiikkikoulutus on yhtenäistynyt entisestään yhteisen opetussuunni-telman myötä ja näköpiirissä on myös aikaisempaa laajempi yhteistyö opetusjärjestelyissä. Kirkon lahjoituksella perustettiin Sibelius-Akatemiaan kirkkomusiikin taiteellinen professuuri 1.8.2012 alkaen. Kirkon rahoitus jatkuu kevään 2015 loppuun, minkä jälkeen on toivottavaa, että Taideyliopiston Sibelius-Akatemia ottaa professuurin oman rahoituksensa piiriin. Professuuriin valittiin MuT Peter Peitsalo, joka heti työssä aloitettuaan tarttui mm. pitkään heikosti resursoituun seurakuntaharjoittelun kehittämiseen. Kirkkomusiikin tieteellinen tutkimus on tieteellisen professuurin lakkautuksen (2011) jälkeen yhden kirkkomusiikin lehtorin viran varassa sekä Helsingissä että Kuopiossa. Tärkeänä nähdään, että kirkkomusiikin tieteellinen professuuri perustettaisiin uudelleen Taideyliopiston rahoituksen myötä. Yhteistyössä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kanssa on vuosikausia järjestetty ns. Soveltavat harjoitukset, joissa yhdessä harjoitellaan jumalanpalvelusten toimittamista. Helsingin kirkot ovat tähän saakka olleet käytössä ilman vuokraa, mutta nyt Helsingin seurakuntayhtymä on alkanut periä vuokraa. Se on saattanut koko opintojakson yhteisen toteutuksen vaakalaudalle, erityisesti Helsingin yliopiston rahoitusvaikeuksien vuoksi. Soveltavat harjoitukset tulisi nähdä koko kirkon tulevan jumalanpalveluselämän kehittämisen ja myös kanttorien ja pappien yhteistyön kannalta tärkeinä. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulussa on keskitytty perustehtävän hoitamiseen kelpoisuusvaatimusten mukaisen opetussuunnitelman pohjalta. Kirkkomusiikkiopinnoissa on erityisellä tavalla panostettu ammattikorkeakoulun omien tulostavoitteiden mukaisesti tutkintojen valmistumiseen ja siihen, että opintosuorituksia kertyy lukuvuodessa vähintään 55 op. Sekä tutkintojen määrällä että osastomme korkeimpiin kuuluvalla opintopistetavoiteprosentilla on pyritty varmistamaan olemassaoloa tiukentuvassa taloudessa ja OKM:n määrittelemässä kulttuurialan koulutuksen rajussa leikkauksessa. Vuoden 2012 voidaan arvioida olleen jopa tavanomaista hivenen parempi. Asiaan on voinut vaikuttaa se, että on saatu todellakin keskittyä enemmän perustehtävään, opetukseen, eikä vuoden aikana ole tarvinnut tehdä kovin merkittäviä opintosuunnitelmamuutoksia tai muita rakenteellisia muutoksia. Yhteistyö paikallisen musiikki- ja kirkollisen elämän kanssa on sujunut edellisvuosien tapaan myönteisellä tavalla. 89
Tampereen ammattikorkeakoulu Uuden opintosuunnitelman suunnittelu on ollut toiminnan suunnittelun painopisteenä. Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistymisen vuoksi uuden opintosuunnitelman käyttöönotto on siirtynyt muutamia vuosia alkuperäisestä aikataulusta eteenpäin. Vuoden 2012 loppuun mennessä suunnitelma on valmis ja uusi opintosuunnitelma otetaan käyttöön syyskauden 2013 alussa. Opetussuunnitelmassa opintopolku on reitti, jota etenemällä tutkinto saavutetaan. Kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdolla on ollut yhteistyötä Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin ja Tampereen ev.lut. seurakuntien kanssa. Yhdessä tuomiokapitulin musiikkiryhmän kanssa on suunniteltu ja toteutettu mm. gospel-koulutusta ja kirkkomusiikinopiskelijat ovat olleet Tuomas-messun musiikkivastuussa. Tampereen ev.lut. seurakunnat ovat antaneet kirkkomusiikinopiskelijoille harjoittelu- ja opetusaikoja kirkoista. Opiskelijat ovat toteuttaneet lounasmusiikkeja ja konsertteja kirkoissa sekä toimineet kanttoreiden sijaisina sekä tehneet opiskeluun liittyviä harjoitteluja Tampereen seurakunnissa. TAMK Musiikin kirkkomusiikinopiskelijat osallistuivat Kirkon päivään maaliskuussa ja toteuttivat päivän aluksi aamurukouksen (Laudes). Ammattikorkeakouluihin kohdistuneista oppilaspaikkojen vähennysuutisista huolimatta opiskelijapaikkoihin ei ole kohdistunut vähennystarvetta TAMK Musiikissa. Yrkehöskolan Novian suuntautumisvaihtoehtovastaava on Dan Lönnqvist: Våren 2012 präglades av ganska stor stress då sparåtgärder diskuterades och förverkligades. Överlärare Dan Lönnqvist s tjänst drogs ned till 75 % från 1.8.2013 men kompenserades av 25 % projektpengar för marknadsföring av kyrkomusik. Likaså sångöverläraren ned till drygt 60 %, teoriundervisningen integreras helt så att klassisk musik och rytmmusik har likadan musikteori och historia med möjlighet till specialisering. Klassiska teorilektorns tjänst drogs ned så kraftig att han slutade. Nya studieplaner togs ibruk. Kyrkomusikens nya studieplaner aktiveras först då nya studerande börjar (förshoppningsvis hösten 2013). Den enskilda timundervisningen halverades från hösten 2012 men kompenseras till viss del med kammarmusik. 6. Alan täydennyskoulutus Kirkon koulutuskeskus on järjestänyt toimintavuoden aikana erityisesti virkauran alussa oleville kanttoreille Cantor I -kurssikokonaisuuden (kaksi lähijaksoa ja väliajantyöskentelyä). Kurssilla hankittiin ensisijaisesti käytännön työelämään liittyviä valmiuksia. Cantor II -kurssin sisältönä oli kanttori kasvattajana. Kurssin tavoitteena oli auttaa kanttoria toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla opettajana, ohjaajana ja kasvattajana erityisesti lasten ja nuorten parissa. Suomenkielisten tuomiokirkkoseurakuntien kanttoreille sekä hiippakuntakanttoreille/sihteereille järjestettiin kaksipäiväinen asiantuntijaseminaari teemalla Tuomiokirkko näyteikkuna kirkon musiikkityöhön. Seminaarissa oli edustus kaikista tuomiokirkoista. Kanttorin työn perusvalmiuksia kehitettiin Urkujensoiton ja urkujen liturgisen käytön kurssilla. Vuonna 2011 alkaneesta Soiva sana -liturgisen musiikin erityiskurssista järjestettiin kaksi lähijaksoa. Pappien ja kanttorien moniammatillisille kursseille on osallistunut monia kanttoreita. Tällaisia kursseja ovat toimintavuonna olleet Syvemmälle messuun -kurssit, Radiojumalanpalveluskurssi ja Harjoittelunohjaajakoulutus. 90
Yhteistyössä Sibelius-Akatemian kanssa on järjestetty kirkkomusiikin opiskelijoille teologisten aineiden kesäkurssi (oppiaineina liturgiikka ja raamattutieto). Kurssille osallistui 36 kanttoriopiskelijaa Helsingistä ja Kuopiosta. Liturgisen musiikin opettajien asiantuntijaseminaari järjestettiin Kuopiossa ja Kirkkomusiikin koulutusforum Kirkon koulutuskeskuksessa. Kirkon koulutuskeskuksen toimikunta hyväksyi kokouksessaan 15.11.2012 suunnitelman Kanttorien täydennyskoulutus Orientoitumiskoulutuksesta erityiskoulutukseen. Mietinnön toimenpideehdotuksia aletaan toteuttaa välittömästi. Mietintö selkiyttää työnjakoa perustutkintoon johtavan koulutuksen, hiippakuntien ja täydennyskoulutusta järjestävien tahojen välillä sekä antaa täydennyskoulutukselle perusrakenteen (Cantor-koulutus ja Jumalanpalvelusmusiikin erityiskoulutus 45 op). 7. Kanttorien kelpoisuussäädöksen sovellusohje Kanttorikoulutustoimikunta esitti selvityksessään joulukuussa 2011 piispainkokoukselle, että kanttorien kelpoisuussäädös tulisi avata uuteen valmisteluun. Perusteluina oli mm. se, että säädös sisältää sekä teknisiä että sisällöllisiä epäselvyyksiä tai ilmaisuja, jotka eivät ole enää käytössä, ja lisäksi monia ongelmallisia kohtia suhteessa yhteiskuntamme käytäntöihin kouluttavien oppilaitosten ja koulutuksen rahoittajan vastuista. Keskusteltuaan kelpoisuussäädöksen ongelmista piispainkokous totesi, ettei säädöksen avaamiselle ole tarvetta, sen sijaan tulisi laatia sovellusohje. Pöytäkirjamerkintä ei sisällä tehtäväksi antoa. Kanttorikoulutustoimikunta on kuitenkin asiaan paneutunut vuoden 2012 aikana, mutta koska asian valmisteluun on liittynyt niin paljon epäselvyyksiä, ei sovellusohjetta ole tehty. Lisäksi huomion arvoista on, että vuonna 2013 kanttorien kelpoisuuden arvioiminen siirtyy tuomiokapituleista seurakuntiin, mikä asettaa säädökselle ja sen sovellusohjeelle entistä suuremmat vaatimukset. Paineet sille, että säädökseen tulisi tehdä tarvittavat muutokset, ovat tämän myötä kasvaneet. Joka tapauksessa säädökseen tultaneen tekemään teknisiä muutoksia lakimuutoksen myötä. 8. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Seurakuntaharjoittelu on tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä kirkon ja oppilaitosten välisestä yhteistyön toteutumisen muodoista. Sen kehittämisen resursointia on Sibelius-Akatemiassa vahvistettu, ja sitä tulee tiiviisti edelleen seurata. Kanttorikoulutustoimikunta toivoo, että piispainkokous pyrkisi parhaaksi katsomallaan tavalla vaikuttamaan siihen, että oppilaitokset eivät joutuisi maksamaan vuokria soveltavien harjoitusten vuoksi. Soveltavat harjoitukset tulisi nähdä koko kirkon tulevan jumalanpalveluselämän kehittämisen ja myös kanttorien ja pappien yhteistyön kannalta tärkeinä. Kirkkomusiikkikoulutukseen hakijoiden määrä on viime vuonna noussut. Vielä ei voida arvioida, mikä on toteutettujen rekrytointitoimenpiteiden vaikutus, mutta edelleen on syytä rekrytointiin kiinnittää erityistä huomiota, ja sitä resursoida myös taloudellisesti. Kanttorin viran haasteet erityisesti seurakunnan musiikkikasvatuksen kehittämisessä ovat merkittävät. Kirkkomusiikin koulutuksessa tähän on enenevässä määrin alettu kiinnittää huomiota kuoropedagogiikkakoulutuksen kehittämisen myötä. 91
Kanttorikoulutustoimikunta toivoo, että kanttorien kelpoisuussäädöstä arvioitaisiin kevään 2013 aikana kokonaisuudessaan huomioon ottaen kelpoisuussäädöksen tulkinnan ja kelpoisuuksien arvioimisen siirtyminen tuomiokapitulista seurakuntatasolle. Helsingissä 12.1.2013 Jorma Hannikainen Varapuheenjohtaja Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen Sihteeri 92