Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonta

Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonta Asianajajatutkinnon eettinen osa 11.10.2018 Valvontalautakunnan lakimiehet Sampsa Seppälä & Anna Laamanen 2 Valvontalautakunta ja valvontayksikkö AAL 6 a : Asianajajayhdistyksen yhteydessä toimivat riippumattomat valvontalautakunta ja valvontayksikkö, joille kuuluvat tässä laissa säädetyt asianajajien toiminnan valvontaan liittyvät tehtävät myös julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonta kuuluu valvontalautakunnalle sen mukaan kuin valtion oikeusaputoimistoista annetussa laissa (258/2002) ja luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/2011) säädetään 1

3 Valvontalautakunta ja valvontayksikkö HE 318/2010 ja LaVM 40/2010: On tarpeellista, että valvontalautakunnan riippumattomuutta ja toiminnallista erillisyyttä Asianajajaliitosta vahvistetaan AAL 7 k : Valvontalautakunnan jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Valvontayksikön toimihenkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä valvontalautakunta ratkaisee AAL 7 c :ssä tarkoitetut valvonta-asiat sekä antaa suosituksen asianajajan ja hänen asiakkaansa välisestä 7 e :ssä tarkoitetusta palkkioriidasta 4 Valvontalautakunnan kokoonpano 12 jäsentä (+ varajäsenet), toimikausi 3 vuotta. 7 jäsentä asianajajia, jotka valitsee Asianajajaliiton valtuuskunta 3 jäsentä asianajajakuntaan kuulumattomia oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka perehtyneet asianajotoimintaan sekä lisäksi tuomarin tehtäviin taikka oikeustieteen yliopistolliseen koulutukseen ja tutkimukseen. 2 jäsentä luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia asianajajakuntaan kuulumattomat jäsenet ja luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajajäsenet nimittää valtioneuvosto oikeusministeriön esityksestä 4 jaostoa ja täysistunto 2

5 Valvontamenettelyn käynnistävät Kantelut ja palkkioriita-asiat Asianajajaliiton hallituksen yleisvalvonta Toimistotarkastuksissa havaitut puutteet Täydennyskouluttautumisvelvollisuuden laiminlyönti Rahanpesun estämistä koskevien velvollisuuksien laiminlyönti, sisäpiiritiedon hallinta Ulosottoselvitykset Oikeuskansleri Tuomioistuimet (OK 15:10 a ) Muu viranomaisen ilmoitus 6 Kanteluiden yleisimmät moitteet viivyttely huolimattomuus informointivelvollisuuden laiminlyönti vastaamatta jättäminen kohtuuton laskutus esteellisyys 3

7 Vastaaminen kanteluun Tietojen antaminen asianajajan on vastattava hänelle asianajajalain ja asianajajaliiton sääntöjen edellyttämissä asioissa esitettyihin kysymyksiin avoimesti, totuudenmukaisesti ja määräajassa. Asianajaja ei saa kieltäytyä antamasta tällaisia tietoja vetoamalla salassapito- tai vaitiolovelvollisuuteensa. Vastaava säännös laissa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 15 3 mom. Kulujen korvaaminen asianajaja ei saa vaatia korvausta valvontalautakunnan käsittelemän valvonta-asian tai palkkioriita-asian hänelle aiheuttamista kuluista valvontatai palkkioriita-asian käynnistäneeltä henkilöltä tai muultakaan taholta. Koskee myös potentiaalisia hovioikeus- ja korkeimman oikeuden käsittelyjä. 8 4

9 10 5

11 12 6

13 Hyvä asianajajatapa ja laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista valvonnassa sovelletaan eri normistoja asianajajien ja julkisten oikeusavustajien valvonta laajempaa kuin luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien -> hyvä asianajajatapa asettaa pidemmälle meneviä velvollisuuksia 1.1.2013 muutos tapaohjeisiin (11.5): Asianajaja ei henkilökohtaisesti vastaa siitä, että hänen henkilökuntaansa kuuluva luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja noudattaa tehtäviä suorittaessaan luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 8 :ssä säädettyjä velvollisuuksia 14 Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonnasta Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 9 :n mukaan luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on valvontalautakunnan valvonnan alainen toimiessaan oikeudenkäyntiasiamiehenä- ja avustajana oikeudenkäyntiasiassa; toimiessaan tuomioistuimen määräyksen perusteella; ja hoitaessaan oikeusapulain mukaisia avustajan tehtäviä siitä riippumatta ovatko ne tuomioistuin- vai muita asioita. oikeudenkäyntiavustajaluvan myöntämisen ajankohta on ratkaiseva valvonnan vireille saattamisen ja tutkittavaksi ottamisen kannalta 7

15 Mikä on oikeudenkäyntiasiamiehen tai avustajan tehtävä ja milloin tämä tehtävä alkaa? lain kirjoitustapa ei anna selvää vastausta siihen, missä laajuudessa luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on oikeudenkäyntiasiamiehen ja avustajan tehtäviä hoitaessaan velvollinen noudattamaan lain 8 :ssä säädettyjä vaatimuksia ja siten valvonnan alainen 16 Mikä on oikeudenkäyntiasiamiehen tai avustajan tehtävä ja milloin tämä tehtävä alkaa? HE 318/2010 vp: Oikeudenkäyntiasiamiehen ja avustajan tehtävät tulee ymmärtää laajasti; tehtäviin kuuluvat paitsi varsinainen edustaminen ja esiintyminen tuomioistuimessa, myös esimerkiksi oikeudenkäyntiä valmistelevat toimet kuten asianosaisen avustaminen rikosasian esitutkinnassa. Merkitystä ei olisi sillä, millaisessa tuomioistuimessa tai prosessilakissa asiaa käsitellään. Velvollisuuksien noudattaminen ei siten koskisi vain niitä tuomioistuinasioita, joissa oikeudenkäyntiasiamiehen tai avustajan kelpoisuusvaatimuksena edellytetään laissa tarkoitettua lupaa, vaan noudattaminen koskisi esimerkiksi asiamiehenä tai avustajana toimimista muissakin yleisissä hallintotuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa kuin lastensuojeluasioissa. 8

17 Lain soveltamiseen liittyvää rajanvetoa: asiakirjan laatiminen tai oikeudellisen neuvon antaminen oikeudenkäyntiin liittymättömässä asiassa jää 8 :n velvollisuuksien noudattamisen ja valvonnan ulkopuolelle jos kyseessä on oikeudellisen palvelun tarjoaminen asiassa, joka on vireillä tuomioistuimessa, luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan on noudatettava 8 :n velvollisuuksia ja hän on valvontalautakunnan valvonnan alainen em. kahden tilanteen väliin jää harmaa vyöhyke, jossa kysymys velvollisuuksien noudattamisesta ja valvonnan alaisuudesta on ratkaistava tapauskohtaisesti 18 Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonnasta Oikeuskäytäntöä: Helsingin hovioikeuden päätökset 1884 ja 1885/2.10.2014 valvontalautakunnan ensimmäiset tutkittavaksi ottamista koskevat ratkaisut kumottiin, valittajana oikeuskansleri valvontalautakunta on linjannut hovioikeuden päätösten jälkeen oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävää tutkittavaksi ottamista koskevissa täysistuntoratkaisuissaan 12.12.2014 ja 25.5.2015 (ks. valvontakertomus 2014 ja valvontakertomus 2015 www.valvontalautakunta.fi/valvontakertomus) 9

Hyvä asianajajatapa keskeisimpiä tapaohjeita ja niitä koskevaa ratkaisukäytäntöä Asianajajatutkinnon eettinen osa 11.10.2018 Lakimiehet Sampsa Seppälä & Anna Laamanen 10

21 Kunniallisuus (TO 3.5) Asianajajan on täytettävä hänelle uskotut tehtävät rehellisesti ja esiinnyttävä asiallisesti ja moitteettomasti. Asianajajan on asianajotoiminnassaan ja muutenkin vältettävä kaikkea, mikä saattaa alentaa asianajajakunnan arvoa tai vähentää luottamusta asianajajakuntaan. Eräänlainen yleinen käyttäytymisnormi, jota sovelletaan sekä asianajotoiminnan harjoittamiseen sekä myös asianajotoiminnan ulkopuoliseen käyttäytymiseen 22 Täysistunto 10.12.2015 Asianajaja oli esiintynyt hovioikeuden pääkäsittelyssä päihtyneenä siten, että puheenjohtaja oli pyytänyt asianajajaa poistumaan istunnosta. Asianajaja myönsi nauttineensa lounaalla kaksi lasia viiniä, mutta kiisti olleensa päihtynyt. Valvontalautakunta totesi asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että asianajaja oli esiintynyt hovioikeudessa päihtyneenä. Asianajajan ei katsottu toimineen hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden kohdan 3.5 edellyttämällä tavalla asiallisesti ja moitteettomasti ja hänen menettelynsä oli omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa ja vähentämään luottamusta asianajajakuntaan. Asianajajalle oli määrätty jo aikaisemmin vastaavasta syystä varoitukset, joten asianajajalle määrättiin kurinpidollisena seuraamuksena seuraamusmaksu. (SEURAAMUSMAKSU) 11

23 Muita valvontalautakunnan ratkaisuja Tyyppiesimerkkinä epäasiallinen kielenkäyttö, jonka kynnys on melko matalalla: AA oli asiakkaansa vastapuolen kanssa käymässään puhelinneuvottelussa, kun vastapuoli ei ollut AA:n mukaan antanut hänelle suunvuoroa, pyytänyt vastapuolta pitämään turpansa kiinni. (Huomautus) [Vastapuolen] puolesta esitetyt laskelmat ovat suoraan sanoen puuta heinää. (Ei seuraamusta) Vastapuoli puhuu palturia. (Ei seuraamusta) Asianajaja oli lähettänyt toimiston sisäisesti sähköpostiviestin, jossa hän oli todennut kantelijasta mm. Tuo ei pelaa täydellä pakalla!. Viesti oli vahingossa lähetetty myös kantelijalle. (Huomautus) 24 Muita valvontalautakunnan ratkaisuja Vapaa-ajalla Asianajaja oli lainvoimaisella tuomiolla syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen. (Varoitus) Helsingin hovioikeus oli tuominnut asianajajan ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä veropetoksesta. Asianajaja oli menetellyt epärehellisesti syyllistyessään ko. rikokseen ja asianajajan menettely oli samalla ollut omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa. (Erottaminen) 12

25 Huolellisuus ja tehokkuus (TO 4.1) Tehtävät on hoidettava huolellisesti, täsmällisesti, tarpeellisella joutuisuudella sekä tarpeettomia kustannuksia aiheuttamatta. Koostuu kolmesta osasta: 1. Huolellisuus 2. Joutuisuus 3. Kustannusten minimointi 26 Valvontalautakunta 13.9.2010 Asianajaja oli toiminut kantelijan asiamiehenä potilasvahinkoasiassa. Oli ilmennyt, että asianajajan laatima haastehakemus asiassa ei ollut saapunut käräjäoikeuteen. Asianajaja ei ollut asiassa aikanaan varmistanut haastehakemuksen vireille tuloa. Lisäksi asianajaja oli jättänyt vastaamatta kantelijan soittopyyntöihin. Asianajaja kertoi, että hän oli kesällä 2009 toiminut yksin ilman sihteeriä ja toimistolta poissaoloaikana oli toimiston numerossa ollut vastaajaviesti. Oli mahdollista, että kantelijan soittopyyntöihin oli kesän aikana jäänyt vastaamatta. Kantelija oli kuitenkin käynyt asianajajan toimistolla kesällä ja hän oli tuossa yhteydessä esittänyt asian tilanteen kantelijalle lyhyesti. Valvontalautakunta totesi, että asianajaja oli laiminlyönyt huolellisuusvelvollisuuttaan kun hän ei ollut asiassa varmistanut haastehakemuksen vireille tuloa. Valvontalautakunta katsoi, ettei asianajaja ollut pitänyt asiakastaan ajan tasalla tehtävän edistymisestä eikä ollut vastannut kantelijan yhteydenottopyyntöihin. Lisäksi valvontalautakunta katsoi, että asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti kun hän ei ollut vastannut määräajassa valvontalautakunnan lisäselvityspyyntöön. (Varoitus) 13

27 Valvontalautakunnan 4. jaosto, 2.11.2016 Asianajaja oli määrätty käräjäoikeuden päätöksellä 29.12.2014 toimimaan pesänjakajana kantelijoiden 10.4.2014 menehtyneen veljen kuolinpesässä. Pesässä oli pidetty tämän jälkeen perinnönjakokokoukset ainakin 21.1.2015 ja 18.5.2015. Näistä jälkimmäisessä yksi pesän osakkaista oli edellyttänyt jaon suorittamista toimitusjakona. Perinnönjako oli kesken valvonta-asiaa ratkaistaessa. Kantelijat moittivat asianajajaa muun muassa siitä, että tämä oli viivytellyt tehtävässään. Viivyttely oli ollut omiaan aiheuttamaan pesälle tarpeettomia kuluja eritoten perittävän omistamien porojen hoitamisesta kertyneiden kustannusten osalta. Kantelijat olivat vaatineet toimitusjaon suorittamista 18.5.2015 pidetyssä kokouksessa. Asianajaja oli kerännyt tämän jälkeen 4.12.2015 mennessä pesän osakkailta valtakirjat porokarjan myyntiin. Porokarjaa koskeva myynti-ilmoitus oli laitettu lehtiin 16.2.2016. Valvontalautakunta totesi, että asianajajan olisi tullut tehtävää vastaanottaessaan tiedostaa, että porotokasta kertyy kuolinpesälle jatkuvasti kuluja. Erityisesti sen jälkeen, kun toimitusjakoa oli vaadittu toimitettavaksi, oli asianajajalla velvollisuus ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin porotokan realisoimiseksi. Valvontalautakunnan havaintojen mukaan asianajaja oli ryhtynyt ensimmäisen kerran varsinaisiin porojen myyntiä edistäviin toimenpiteisiin vasta 12.11.2015, jolloin hän oli pyytänyt pesän osakkaita toimittamaan valtakirjat porojen myyntiä varten. Valvontalautakunta ei sille esitetyn selvityksen perusteella nähnyt syytä sille, miksi asianajaja oli pyytänyt valtakirjoja ensimmäisen kerran vasta tuolloin. Valvontalautakunnan näkemyksen mukaan asianajajan toiminta oli ollut omiaan aiheuttamaan pesälle tarpeettomia kuluja. Vaikka porojen myynti oli osoittautunut haastavaksi, valvontalautakunta katsoi, että asianajaja oli toiminut hyvän asianajajatavan vastaisesti viivytellessään myyntitoimenpiteisiin ryhtymisessä. (Varoitus) 28 Muita valvontalautakunnan ratkaisuja Perukirjaan ja sen myötä perinnönjakosopimukseen oli erehdyksestä merkitty toiseen toimeksiantoon liittyneiden pankkitilien saldot. VT oli laiminlyönyt hyvästä asianajajatavasta johtuvan huolellisuusvelvollisuutensa, minkä takia perukirjaan oli jäänyt merkittävä virhe. Asianajaja oli laiminlyönyt merkitä toimiston juttukirjaan asian oikean käsittelypäivän, jonka johdosta hän oli myöhästynyt istunnosta. Asianajaja oli lähettänyt haastehakemuksen faksilla käräjäoikeuteen, muttei ollut tarkistanut faksin perilletuloa. Asianajaja oli korkeimmalle oikeudelle tekemässään valituksessaan esittänyt useita vaatimuksia, jotka olivat oikeudellisesti perusteettomia. 14

29 Ammattitaito (TO 4.2) Asianajaja on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan sekä seuraamaan oikeuskehitystä erityisesti niillä oikeudenaloilla, joilla hän toimii. Asianajajan on osallistuttava säännöllisesti täydennyskoulutukseen. Pelkkä ammattitaidon ylläpitäminen ei ole riittävää, vaan ammattitaitoa tulee myös aktiivisesti kehittää Asianajajien täydennyskoulutusta koskevat ohjeet Vähintään 18 tuntia/vuosi ammatillista täydennyskoulutusta 30 Ratkaisukäytäntöä täydennyskouluttautumisesta Seuraavat syyt velvollisuuden laiminlyöntiin eivät ole menestyneet: Joka kalenterivuosi ei ole tarjolla 18 tuntia kohtuuhintaista ja sopivaa tai tarpeellista koulutusta. Koulutukset järjestetään pääosin Helsingissä. [Paikkakunnalla] ei ole vuosina 2013 ja 2014 järjestetty rakennusalaan liittyvää koulutusta. Pystyn arvioimaan koulutustarpeeni ja sen, antaako tarjolla oleva koulutus lisäarvoa työskentelyyni. Pidän ammattitaitoani yllä uutta kirjallisuutta hankkimalla ja lukemalla alan julkaisuja. Useamman vuosikymmenen alallaan toimineelle asianajajalle ei tahdo löytyä mielekkäitä kursseja. Asianajajapäiviin valmistautuminen ja kirjastossa oikeuskirjallisuuden lukeminen on täydennyskoulutusta. Tarkoitukseni on lopettaa asianajotoiminta noin kahden vuoden sisällä. Ylivoimainen este kuten vakava ja pitkäkestoinen sairastuminen voi olla hyväksyttävä peruste. 15

31 Vastaamisvelvollisuus (4.5) Asianajaja on velvollinen kohtuullisessa ajassa vastaamaan asianajotoiminnassaan saamiinsa yhteydenottoihin, ellei se aiemman vastauksen tai muun vastaavan syyn vuoksi ole ilmeisen tarpeetonta. Koskee kaikkia asianajotoiminnassa saatuja yhteydenottoja (vertaa TO 5.4; asiakkaan yhteydenottoihin ilman aiheetonta viivytystä ) Kohtuullinen aika; tuomioistuimelle, vastapuolelle ym. toimiston hankinnat ym. 32 Valvontalautakunnan 2. jaosto, 12.6.2009 Asianajajan asiakkaan vastapuolen avustaja oli asianajalle heinäkuun lopussa lähettämässään kirjeessä pyytänyt asianajajan päämiehen vastausta kirjeessä tehtyyn esitykseen asian sopimisesta. Avustaja oli uudemman kerran pyytänyt vastausta elokuun loppupuolella. Asianajaja oli vastannut tiedusteluun saman vuoden syyskuun lopussa. Asianajaja ilmoitti valvonta-asiaan antamassaan vastauksessa, että vastaaminen oli viivästynyt kesäloman vuoksi. Valvontalautakunta katsoi, että asianajaja ei ollut kohtuullisessa ajassa vastannut saamaansa yhteydenottoon ja oli näin menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (Huomautus) 16

33 Valvontalautakunnan muita ratkaisuja Asiakkaat olivat 11.8. lähettäneet asianajajalle laskua koskevan reklamaation, johon asianajaja oli vastannut 12.9. Asianajaja oli tapaohjeiden 4.5 kohdan vastaisesti viivytellyt yhteydenottoon vastaamisessa. (Huomautus) Vaikka asianajaja oli välittänyt vastapuolelta saapuneen kirjeen asiakkaalleen ja vaikka asiakas itse oli kohtuullisessa ajassa siihen vastannut, valvontalautakunta katsoi, että asianajajan olisi tullut myös itse olla yhteydessä asiakkaansa vastapuoleen joko vastaamalla kirjeeseen tai ilmoittamalla, että hänen asiakkaansa vastaa siihen itse. (Huomautus) 34 Yhteydenpito päämieheen (TO 5.4) Asianajajan on pidettävä asiakas ajan tasalla tehtävän edistymisestä ja erityisesti huolehdittava, että tehtävässä saadusta ratkaisusta, päätöksestä tai sovinnosta annetaan viipymättä tieto asiakkaalle. Tehtävää koskeviin asiakkaan tiedusteluihin on vastattava ilman aiheetonta viivytystä, ellei se aiemman vastauksen tai muun vastaavan syyn vuoksi ole ilmeisen tarpeetonta. Jos vastaaminen ei ole mahdollista, asianajajan on huolehdittava siitä, että asiakas saa tiedon siitä, milloin asianajaja voi hänelle vastata. Pitää sisällään kaksi erillistä velvoitetta: Asiakkaan oma-aloitteinen informointi asiassa relevanteista ratkaisuista yms. sekä päämiehen tiedusteluihin vastaaminen. 17

35 Valvontalautakunnan 2. jaosto, 16.6.2011 Asianajaja oli joulukuussa 2009 määrätty pesänjakajaksi suorittamaan kantelijan ja tämän entisen puolison välinen avioero-ositus. Ositettavaan omaisuuteen kuului omakotitalo, jota ei ollut saatu myytyä eivätkä osapuolet olleet päässeet yksimielisyyteen hinnasta, jolla kantelija lunastaisi talon itselleen. Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä vastasi kantelijan 12.12.2010 lähettämään sähköpostiviestiin, jossa kantelija vaati osituksen suorittamista tammikuun 2011 loppuun mennessä, vasta 12.1.2011. Asianajaja ilmoitti kantelijan sähköpostiviestiin vastaamisen osalta osapuolten olleen tietoisia siitä, ettei ositusta voitu suorittaa ennen kuin omakotitalo oli saatu myytyä. Lisäksi asianajaja oli keskustellut kantelijan avustajan kanssa osituksen loppuun saattamisesta. Valvontalautakunta katsoi, että koska kantelija oli ollut tietoinen osituksen loppuun saattamiseen vaikuttavasta seikasta, kantelijan viesti ei kantelijan tiedossa olleet seikat huomioon ottaen ollut edellyttänyt välitöntä vastaamista. (Ei seuraamusta) 36 Muita valvontalautakunnan ratkaisuja Asianajaja oli samassa asiassa avustanut kahta sisarusta. Saatuaan hovioikeuden päätöksen asianajaja oli lähettänyt sen vain toiselle asiakkaistaan. Kun asianajaja ei ollut lähettänyt päätöstä molemmille tai ainakin varmistautunut siitä, että myös toinen asiakkaista sai tiedon päätöksestä toisen asiakkaan kautta, hänen katsottiin toimineen vastoin hyvää asianajajatapaa. (Huomautus) AA oli käräjäoikeudessa hoitamassaan riita-asiassa hakenut määräaikaan pidennyksen ja toimittanut vastauksen uuden määräajan puitteissa. AA ei ollut ilmoittanut päämiehelleen hakemastaan määräajan pidennyksestä. Hakemusta määräajan pidentämiseksi ei sinänsä pidetty moitittavana, mutta kyse oli sellaisesta tehtävän täyttämiseen liittyvästä seikasta, josta AA:n olisi tullut antaa päämiehelleen tieto. (Huomautus) 18

37 Asiakirjojen luovuttaminen (TO 5.11) Kun tehtävä on hoidettu tai muutoin päättynyt, asianajajan on palautettava asiakkaalle kuuluvat asiakirjat. Tapaohjeiden kohdassa puhutaan nimenomaan päämiehen alkuperäisistä asiakirjoista. Päämiehen alkuperäiset asiakirjat tulee palauttaa päämiehelle välittömästi toimeksiannon päätyttyä. 38 Esteettömyys (TO 3.3) Asianajajan on tehtävää vastaanottaessaan ja sitä hoitaessaan oltava esteetön. Vaikka mikään tapaohjeiden 6 luvun säännöistä ei soveltuisi, asianajajan esteellisyys voi perustua 3.3 kohdan yleiseen sääntöön esteettömyydestä KKO 2011:31 Pesänjakajaksi esitetty asianajaja oli esteellinen tehtävään, koska hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi oli tehnyt lakimies, joka työskenteli ehdotetun henkilön kanssa samassa asianajotoimistossa. (Ään.) Vrt. KKO:1985-II-84 19

39 Valvontalautakunnan 1. jaosto 13.6.2014 Asianajaja toimi selvitysmiehenä A Oy:ssä. Asianajaja haki sittemmin A Oy:n konkurssiin ja käräjäoikeus määräsi asianajajan konkurssipesän pesänhoitajaksi. Konkurssiasiamies haki asianajajan vapauttamista pesänhoitajan tehtävästä, koska selvitysmiehenä toimiminen tekee henkilön esteelliseksi pesänhoitajan tehtävään. Käräjäoikeus vapautti asianajajan pesänhoitajan tehtävästä. Asianajajaliiton hallitus päätti käynnistää asianajajaan kohdistuvan valvonta-asian. Asianajaja totesi häneltä jääneen huomaamatta, että selvitysmiehen tehtävä luo esteellisyysperusteen. Valvontalautakunta totesi, että konkurssipesän pesänhoitajan tehtäviin kuuluu mahdollisesti myös yhtiön selvitystilan aikaisen hallinnon toimien tarkastamista. Asianajajan toimiminen yhtiön selvitysmiehenä oli omiaan vaarantamaan hänen riippumattomuuttaan suhteessa velalliseen yhtiön konkurssipesän pesänhoitajan tehtävässä. Valvontalautakunta katsoi, että toimittuaan ensin velallisyhtiön selvitysmiehenä, asianajaja oli esteellinen toimimaan pesänhoitajana. Asianajaja oli siten menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (VAROITUS) 40 Esteellisyys samassa asiassa (TO 6.1) Asianajaja ei saa ottaa vastaan tehtävää samassa asiassa kahdelta tai useammalta asiakkaalta, jos asiakkaiden edut tai oikeudet asiassa ovat ristiriitaiset tai eturistiriidan mahdollisuus on ilmeinen. Asianajaja saa kuitenkin ottaa vastaan sopimuksen laatimista koskevan tai sovittelijan tehtävän kahdelta tai useammalta asiakkaalta, vaikka asiakkailla olisi vastakkaisia intressejä, jos kaikki kyseiset asiakkaat pyytävät häntä antamaan apuaan. Tällaisessa tapauksessa asianajaja on velvollinen ottamaan huomioon kaikkien asiakkaiden edut tasapuolisesti eikä hän saa avustaa heistä ketään, jos asiasta syntyy riita. 20

41 Esteellisyys samassa asiassa (TO 6.1) Samassa asiassa avustaminen ei sellaisenaan luo esteellisyyttä. Esteellisyys edellyttää lisäksi eturistiriidan syntymistä tai sen ilmeistä mahdollisuutta. Yksinkertaisena esimerkkinä valvontalautakunnan 2. jaoston ratkaisu 13.12.2006, jossa asianajaja oli toiminut vastaajan avustajana pakkokeinokäsittelyssä ja sitä seuranneessa pääkäsittelyssä puolestaan asianomistajan avustajana (Varoitus). Koska eturistiriidan mahdollisuus aiheuttaa esteellisyyden, asianajajan on pohdittava asian todennäköistä tapahtumainkulkua. 42 Valvontalautakunnan 2. jaosto, 13.6.2008 Asianajaja oli toiminut asunto-osakeyhtiön avustajana yhtiön rakennuksen rakennusvirheitä koskeneessa asiassa rakentajaa vastaan. Muutama kuukausi tämän toimeksiannon päättymisestä asianajaja oli neljän osakkeenomistajan avustajana lähettänyt asuntoosakeyhtiölle kirjeen, jossa esitettiin rakennusvirheisiin perustuvia vaatimuksia asuntoosakeyhtiötä kohtaan. Valvontalautakunta havaitsi, että asianajaja oli asunto-osakeyhtiön toimeksiannon päätyttyä esittänyt kirjeessään vaatimuksia osakkeenomistajien puolesta asuntoosakeyhtiötä eli entistä asiakastaan vastaan ainakin osittain samoista rakennusvirheistä. Valvontalautakunta katsoi, että asianajaja oli avustanut vastapuolta samassa asiassa, minkä vuoksi hän oli ollut esteellinen ja menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (Varoitus) 21

43 Esteellisyys lojaalisuusvelvollisuuden perusteella (TO 6.2) Asianajaja ei saa ottaa tehtävää nykyistä tai entistä asiakastaan vastaan, jos tehtävän vastaanottaminen rikkoo lojaalisuusvelvollisuutta uutta asiakasta tai vastapuolena olevaa nykyistä tai entistä asiakasta kohtaan, elleivät asiakkaat anna suostumusta tehtävän vastaanottamiseen. Asianajajan lojaalisuusvelvollisuuden laajuuteen tehtävän suorittamisen aikana ja velvollisuuden kestoon tehtävän päättymisen jälkeen vaikuttavat esimerkiksi asianajajan asiakkaalleen hoitamien tehtävien laatu ja laajuus, asian merkitys asiakkaalle sekä asiakassuhteen kesto ja asiakkaan merkitys asianajajalle. 44 Esteellisyys lojaalisuusvelvollisuuden perusteella (TO 6.2) Lähtökohtaisesti yhden lyhytaikaisen toimeksiannon hoitaminen ei synnytä asianajajalle sellaista lojaalisuusvelvollisuutta, joka estäisi ottamasta toimeksiantoa entistä asiakasta kohtaan lyhyenkin ajan sisällä. Mitä useampia / pitkäkestoisempia / henkilökohtaisempia toimeksiantoja asianajaja päämiehelleen hoitaa, sitä tiukempia edellytyksiä lojaalisuusvelvollisuudelle asetetaan. On myös olemassa tilanteita, joissa lojaalisuusvelvollisuus ei ole esteenä tehtävän vastaanottamiselle nykyistä asiakasta vastaan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi julkisyhteisön ollessa asiakkaana Esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa asianajaja toisaalta avustaa kaupungin sosiaalitointa lapsen huostaanottoa koskevassa asiassa ja toisaalta avustaa jossakin sopimusneuvottelussa saman kaupungin vastapuolena olevaa sopimuskumppania. 22

45 Helsingin hovioikeus (2010) Asianajaja laati kantelijan ja tämän entisen puolison välisen keskinäisen testamentin vuonna 2001. oli tämän jälkeen vuonna 2007 ottanut kantelijan entiseltä puolisolta vastaan toimeksiannon, joka on liittynyt kantelijan ja tämän entisen puolison väliseen riitaiseen ositukseen avioeron jälkeen. Hovioikeus totesi, että asianajajan lojaalisuusvelvollisuutta kantelijaa kohtaan arvioitaessa oli otettava huomioon, että keskinäisen testamentin laatimista koskeva toimeksianto oli laajuudeltaan suppea, laadultaan yksinkertainen sekä kestoltaan lyhyt. Asianajajan laatima testamentti oli vastannut yleisesti käytössä olevia keskinäisen testamentin vakiomalleja. Lisäksi hovioikeus totesi, että toimeksiantojen välillä oli ehtinyt kulua aikaa noin kuusi vuotta, mikä on myös pienentänyt asianajajan lojaalisuusvelvollisuutta kantelijaa kohtaan. Hovioikeus katsoi vuoden 2001 toimeksiannon laatu, laajuus ja lyhytaikainen kesto sekä siitä vuoden 2007 toimeksiantoon kulunut pitkä aika huomioon ottaen, että asianajaja ei ole rikkonut lojaalisuusvelvollisuuttaan kantelijaa kohtaan. Hän ei siten ole ollut hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 6.2 kohdassa tarkoitetulla tavalla esteellinen ottamaan vastaan toimeksiantoa kantelijan entiseltä puolisolta vuonna 2007 ositusta koskevassa asiassa, jossa vastapuolena on ollut kantelija. (Ei seuraamusta) 46 Valvontalautakunnan 1 jaosto, 16.9.2011 Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä toimi vastoin pitkäaikaisen päämiehensä eli kantelijan aiemmin kuolleen äidin tahtoa yrittäessään kantelijan isän perunkirjoituksessa tulkita äidin laatimaa asiakirjaa siskon eduksi äidin tahdon vastaisesti. AA yritti riitauttaa perinnönjakoa kantelijan isän jälkeen. Asianajaja oli kantelijan vanhempien ja perheyrityksen oikeudellisten asioiden neuvonantajana vuosikymmenien ajan ja laatinut tehtävässään useita asiakirjoja, joilla kantelijan vanhemmat siirsivät omaisuuttaan lapsilleen. AA oli myös laatinut kantelijan äidin testamentin ja toiminut testaattorin nimeämänä toimeenpanijana sekä laatinut ositus- ja perinnönjakokirjan kantelijan äidin jälkeen. Ottaen huomioon asianajajan kantelijan perheenjäsenille hoitamien tehtävien laatu ja laajuus, erityisesti se, että ne käsittivät perintösuunnitteluun kuuluvia toimia, valvontalautakunta katsoi, että AA rikkoi lojaalisuusvelvollisuutta entisinä asiakkainaan perheenjäseniä kohtaan ryhtyessään toimimaan kantelijan sisaren asiamiehenä isän jälkeisessä perinnönjaossa, jossa kantelijan ja hänen sisarensa intressit olivat vastakkaiset. Merkitystä ei ollut sillä, oliko avustamisesta peritty palkkiota. AA oli rikkonut lojaalisuusvelvollisuutta ja oli siten esteellinen hoitamaan tehtävää. (Varoitus) 23

47 Esteellisyys salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden perusteella (TO 6.3) Asianajaja ei saa ottaa hoitaakseen tehtävää, jos muussa tehtävässä saadut salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvat seikat saattavat haitata asianajajan kykyä täysipainoisesti valvoa asiakkaansa etua. Asianajaja voi kuitenkin ottaa tehtävän vastaan, jos hän on saanut suostumuksen salassapitoja vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen käyttämiseen siltä, jota salassapitovelvollisuus suojaa. Suostumusta ei saa pyytää siinä tarkoituksessa, että tietoja käytettäisiin suostumuksen antajaa vastaan. 48 Esteellisyys salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden perusteella (TO 6.3) Sääntö on kirjoitettu niin, että vain saadut salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvat seikat aiheuttavat esteellisyyden. Valvontalautakunnan ratkaisukäytännön mukaan esteellisyyden voi kuitenkin luoda myös se, että asianajaja on voinut saada aikaisempia tehtäviä hoitaessaan tällaisia tietoja. Valvontalautakunta on tukeutunut esteellisyyttä arvioidessaan siihen, millaisia tietoja asianajajan voidaan yleisesti odottaa saavan päämiehestään tietyn tyyppisiä tehtäviä hoitaessaan ilman, että valvontalautakunnan on täytynyt lausua siitä, minkä konkreettisen salassa pidettävän tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvan tiedon asianajaja on saanut. Esteellisyyttä eivät luo pelkästään salassa pidettävät vaan myös vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot, jotka voivat olla varsin vähäisiäkin tietoja asiakkaasta ja tämän oloista. salassapito- ja vaitiolovelvollisuus on ajallisesti rajoittamaton. 24

49 Valvontalautakunnan täysistunto 23.5.2006 Asianajaja oli useiden vuosien aikana hoitanut kymmeniä yhtiö A:lta saamiaan toimeksiantoja. Nämä toimeksiannot olivat jo päättyneet asianajajan ottaessa yhtiön entiseltä työntekijältä toimeksiannon avustaa työntekijää tämän ja yhtiön välisessä työsuhderiidassa. Yhtiö oli suorittanut asianajajan viimeisimmän yhtiölle osoittaman laskun asianajajan ottaessa vastaan toimeksiantoa yhtiötä vastaan. Valvontalautakunta katsoi, että asianajajan oli pitänyt saada yhtiön toimeksiantoja vuosikausia hoitaessaan sellaisia tietoja, joilla saattoi olla merkitystä hoidettaessa työntekijän toimeksiantoa yhtiötä vastaan. Tämän johdosta asianajaja oli ollut esteellinen ottamaan vastaan työntekijän toimeksiantoa. (Varoitus) 50 Esteellisyys asianajotoimistossa ja toimistoyhteisössä (TO 6.5) Kohdissa 6.1 6.3 sanottua sovelletaan asianajajan lisäksi myös muihin, asianajajan kanssa samassa asianajotoimistossa tai toimistoyhteisössä työskenteleviin henkilöihin. Kohdassa 6.4 sanottu asianajajan esteellisyys ei estä samassa asianajotoimistossa tai toimistoyhteisössä työskentelevää, esteetöntä asianajajaa hoitamasta tehtävää. Tapaohjeiden 6.1-6.3 kohtien esteellisyydet ovat ns. kollektiivisia esteellisyysperusteita. Jos asianajotoimiston tai toimistoyhteisön yksikin asianajaja on jollain näillä perusteilla esteellinen, myös kaikki muut toimistossa tai toimistoyhteisössä työskentelevät asianajajat ja lakimiehet ovat esteellisiä. 25

51 Valvontalautakunta 2. jaosto 14.4.2011 Asianajaja A:n kanssa samassa toimistossa työskentelevä asianajaja B oli kaupan molempien osapuolten pyynnöstä laatinut kiinteistökauppakirjan, jossa osapuolina olivat myyjänä kiinteistöosakeyhtiö ja ostajana perustettava yhtiö. Kun kaupan osapuolten välille oli tullut kauppaan liittyviä erimielisyyksiä, asianajaja A oli myyjän puolesta käynyt sähköpostikirjeenvaihtoa ostajan asiamiehen kanssa. Samoin asianajaja A oli ollut yhteydessä syyttäjään ostajan tekemän tutkintapyynnön johdosta. Asianajaja A oli esteellinen toimimaan asiassa myyjän avustajana. (Varoitus) 52 Esteellisyys uudessa toimistossa (TO 6.7) Kun asianajaja tai muu lakimies on siirtynyt uuteen toimistoon, uuden toimiston asianajajien on esteellisyysarvioinnissaan otettava huomioon ne tehtävät, joita siirtynyt asianajaja tai muu lakimies on hoitanut aiemmin henkilökohtaisesti tai joita koskevia salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja siirtynyt asianajaja tai muu lakimies on muutoin saanut. Siirtyneen asianajajan henkilökohtainen esteellisyys Siirtynyt asianajaja ei saa henkilökohtaisesti uudessa toimistossa hoitaa tehtävää, jos 1. uuden toimiston asiakkaan vastapuolen tehtävää hoitaa siirtyneen asianajajan aikaisempi asianajotoimisto; ja 2. vastapuolen tehtävä oli annettu aikaisemmalle asianajotoimistolle ennen asianajajan siirtymistä uuteen toimistoon. Tässä sanottu ei estä asianajajan uudessa toimistossa työskentelevää toista, henkilökohtaisesti esteetöntä asianajajaa hoitamasta tehtävää. Esteellisyys aikaisemmassa toimistossa Asianajajan siirtymisestä huolimatta on asianajajan aikaisemmassa toimistossa toimivien asianajajien otettava esteellisyysarvioinnissaan huomioon siirtyneen asianajajan tässä toimistossa hoitamat tehtävät. 26

53 Valvontalautakunnan 1. jaosto (9.6.2017) Asianajaja oli edustanut kantelijan vastapuolta välimiesoikeudessa yhdessä saman asianajotoimiston toisen asianajajan kanssa. Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä oli ollut esteellinen jatkamaan kantelijan vastapuolen asiamiehenä toimimista välimiesoikeudenkäynnissä, koska kantelijan asiamiehen asianajotoimistossa työskennellyt lakimies oli siirtynyt työskentelemään asianajajan edustamaan asianajotoimistoon ja asianajajan johtamaan riitaryhmään. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja oli voinut siirtyä lakimiehen kautta asianajotoimistolle. Asianajajan mukaan kyseinen lakimies ei ollut osallistunut toimeksiannon hoitamiseen kummassakaan toimistossa eikä hänellä välimiesmenettelyn jo lähtökohtaisesti ei-julkisen luonteen vuoksi voinut olla mitään tietoja välimiesmenettelyn kohteensa olevasta asiasta. Lakimies oli aloittanut asianajotoimistossa lakimiehenä välimiesmenettelyn käytännössä jo päätyttyä. Lakimies ei ollut osallistunut toimeksiannon hoitamiseen millään tavalla eikä hänen kanssaan oltu keskusteltu asiasta. Valvontalautakunta totesi, että asiassa ratkaisevaa ei ollut esteellisyysarvioinnin kannalta se, mitä konkreettisia salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja lakimies oli mahdollisesti saanut aiemmassa asianajotoimistossa työskennellessään. Olennaista oli se, oliko lakimies ylipäätään voinut saada kyseisiä tietoja käyttöönsä ja mikä merkitys tällä seikalla oli arvioitaessa asianajajan esteellisyyttä asiassa. Valvontalautakunnalle ei ollut esitetty riittävää selvitystä siitä, että lakimies olisi saanut käyttöönsä jotakin toimeksiannon kannalta merkityksellistä ja salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa. Arvioinnissa otettiin myös huomioon, että välimiesmenettelyssä ei voitu enää esittää uusia väitteitä ja todisteita. Valvontalautakunta ei katsonut asianajajan olleen asiassa esteellinen. 54 Sovinnollisuus (TO 7.1) Asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta vastapuolelle kohtuullista harkinta-aikaa sekä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen. Valvontalautakunta 19.9.2013 Turvaamistoimen tarkoituksen vaarantumisen välttämiseksi vastapuolta kuulematta haettu kiireellinen turvaamistoimi oli luonteeltaan sellainen oikeudellinen toimenpide, johon asianajaja yleensä oli oikeutettu ryhtymään olematta ensin yhteydessä vastapuoleen. Vastapuolta kuulematta myönnettävän turvaamistoimen hakeminen ei ollut ollut ainakaan ilmeisen perusteetonta. AA:lla oli ollut erityinen syy ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin olematta ensin yhteydessä kantelijaan. 27

55 Valvontalautakunnan 2. jaosto 12.6.2009 Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä ei ennen kanteen vireillepanoa eikä tämän jälkeenkään varannut kantelijalle kohtuullista harkinta-aikaa eikä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen. Asianajaja kertoi vastauksessaan, että hänen asiakkaansa oli ennen kanteen vireillepanoa selvittänyt mahdollisuuden sopia asia ja että asiakas oli edellyttänyt asian viemistä suoraan käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Valvontalautakunta katsoi, että asianajajalla ei ollut ollut hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden edellyttämää erityistä syytä olla ennen kanteen nostamista ilmoittamatta vastapuolelle päämiehensä vaatimuksista. Asianajaja oli menetellyt asiassa hyvän asianajajatavan vastaisesti. (Huomautus) 56 Totuusvelvollisuus ja todisteet (TO 8.2 ja 8.3) Asianajaja ei saa antaa tuomioistuimelle lausumia, jotka hän tietää paikkansapitämättömiksi, eikä kiistää, minkä tietää todeksi. Asianajaja ei ole ilman erityistä syytä velvollinen tarkistamaan asiakkaansa antamia tietoja. Asianajaja ei saa myötävaikuttaa todisteiden hävittämiseen tai vääristelemiseen. Asianajajalla ei ole velvollisuutta, eikä vastoin asiakkaan tahtoa oikeutta esittää asiakkaan kannalta vahingollista todistetta tai tietoa, ellei tähän ole lakiin perustuvaa velvollisuutta. Edellä asianajajan velvollisuuksista tuomioistuinta kohtaan sanottu on soveltuvin osin voimassa myös suhteessa muihin viranomaisiin ja välimiehiin. 28

57 Valvontalautakunnan 4. jaosto 14.2.2014 Vastapuolena ollut kantelija moitti asianajajaa epäammattimaisesta, perintälain ja hyvän perintätavan vastaisesta toiminnasta. oli jatkanut saatavan perintää esittämällä konkurssiuhkaisen maksuvaatimuksen tietoisena siitä, että saatava oli ollut riitainen. Asianajaja oli jatkanut perintää konkurssihakemuksella. Käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen konkurssiin asettamisesta. Kantelijan mukaan konkurssihakemuksen tarkoituksena oli painostaa kantelija maksamaan riitainen saatava, jotta kantelijalle ei tulisi luottotietomerkintää. Asianajajan päämies oli katsonut kantelijan tekemän riitautuksen perusteettomaksi ja aiheettomaksi. Asianajaja oli ilmoittanut kantelijan esittäneen väitteitä saatavaa koskien, mutta oli ilmoittanut päämiehensä käsityksen, ettei väitteillä ollut vaikutusta saatavan riidattomuuteen. Valvontalautakunta katsoi asiassa olevan ilmeistä, että kantelijalla ja asianajajalla sekä hänen päämiehellään oli erilainen käsitys saatavan riidattomuudesta. Valvontalautakunta totesi, että asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti väittäessään saatavaa totuudenvastaisesti riidattomaksi. Käräjäoikeus oli 31.5.2013 antamallaan päätöksellä hylännyt konkurssihakemuksen perusteettomana. Valvontalautakunta totesi, ettei asianajaja olisi saanut päämiehensä puolesta toimittaa konkurssiuhkaista maksukehotusta kantelijalle eikä varsinkaan konkurssihakemusta käräjäoikeuteen tietoisena siitä, että kantelija oli riitauttanut saatavan. Asianajajan esittämillä perusteilla ei ollut merkitystä asian arvioimisessa. Asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti, saatavien perinnästä annetun lain 4 b 1 momentin vastaisesti sekä konkurssilain 2 luvun 3 :n vastaisesti. (Varoitus yhteisenä seuraamuksena) 58 Yhteydenpito vastapuoleen (TO 9.2) Jos asiakkaan vastapuoli käyttää oikeudellista avustajaa, asianajaja ei saa ilman erityistä syytä olla vastapuolen avustajan suostumuksetta yhteydessä suoraan vastapuoleen. Tällaisesta yhteydenotosta on ilmoitettava vastapuolen avustajalle. Vastapuolen oma suostumus tai kirjeenvaihdon aloittaminen ei oikeuta asianajajaa vastaamaan suoraan vastapuolelle tämän asiamiehen ohittaen. Perusteltuna syynä yhteydenottoon voi olla muun muassa asiamiehen sairastuminen. 29

59 Valvontalautakunnan 1. jaosto, 16.10.2009 Asianajaja oli ottanut kirjeitse yhteyttä suoraan oikeudenkäynnin vastapuoleen eräiden asiakirjojen saamiseksi ilmoittamatta tai sopimatta tästä vastapuolen asianajajan kanssa. Asianajaja kertoi laatineensa kirjeet päämiestensä ohjeiden mukaisesti. Koska asiassa oli jo sovittu valmisteluistunnon ja pääkäsittelyn ajankohdasta, asianajaja oli pitänyt kirjeiden kiireellistä toimittamista sekä päämiestensä edun että kaikkien oikeudenkäynnin osapuolten kannalta tärkeänä. Lisäksi vastapuolen asianajaja oli ilmoittanut olevansa lomalla, minkä vuoksi asiakirjapyyntöjen toimittaminen pelkästään hänelle olisi mahdollisesti aiheuttanut pääkäsittelyn siirtämisen. Valvontalautakunta katsoi, ettei vastapuolen asianajajan loma ole sellainen erityinen syy, minkä johdosta asiakirjapyyntö voitaisiin esittää suoraan vastapuolelle ilman tämän avustajan suostumusta. Pääkäsittelyn mahdollisen siirtymisen uhka ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Asianajajan menettely oli ollut hyvän asianajajatavan vastaista. (Huomautus) 60 Esimerkki palkkio-ohjeesta syntyvistä velvoitteista Asianajaja on hoitanut henkilö A:n asuntokauppariita-asiaa. A on moittinut asianajajaa siitä, että tämä on laskuttanut päämiestään heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien, vaikka kyseinen tapaaminen on ollut lyhyt, eikä sen aikana ole juurikaan ehditty keskustelemaan itse toimeksiannosta. Asianajaja on kuitenkin ilmoittanut tapaamisen aikana, että hänen tuntihintansa on 200+alv. A on tiedustellut hinta-arviota toimeksiannon hoitamisesta. Asianajaja on ensin kieltäytynyt vastaamasta, mutta lopulta ilmoittanut A:lle, että minimihinnaksi muodostunee 8 000 euroa arvonlisäveroineen asian hoidosta käräjäoikeudesta. Lopulta toimeksiannon hoitamisesta on kuitenkin veloitettu 20 000 euroa asian edettyä hovioikeuteen asti. 30

31