SUOMENMAAN VIR A L L IN E N TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 2. VUONNA 904. ---- JÄLKIMÄINEN OSA. TEHTAAT JA KÄSI AMMATTI LI IKK E ET. H E L S I N G IS S Ä, K E IS A R IL L IS E N SEN A A TIN K IRJAPA IN OSSA, 9 07.
SISÄLLYS. Y le is k a ts a u s... I. T auluosasto I: I. Sum m ittainen katsaus Suom en käsiam m atti- ja tehdasteollisuuteen vuonna 904. II. Sum m ittainen katsaus Suom en läänien teollisuustoim intaan vuonna 904 (vuorija m etalliteollisuus lukuunotettuna)... 6. III. Sum m ittainen katsaus m aam m e kaupunkien ja kauppalain teollisuustoim intaan vuonna 904... 7. IV. Sum m ittainen katsaus maam me kihlakuntain teollisuustoim intaan vuonna 904.. 9. V. T yöpalkkain luku, työntekijäin... luku ja tuo tan n o n bruttoarvo eri teollisuudenh aaro issa.... T auluosasto II: T eollisen tuotannon valm istusm äärät ja kulu tettu jen raaka-aineitten paljous vuonna 904 64. E dellä m ainitun taulun y h d i s t e l m ä... 00. T auluosasto II I: T eollisuudessa k äy tety t m oottorit vuonna 904... 06. T eollisuudessa k äytety t m o o tto rit vuonna 904, te o llis u u s ry b m ittä in...22. T eollisuudessa k äytety t m o o tto rit vuonna 904, l ä ä n i t t ä i n...24. L u ettelo vuonna 904 p eru stetu ista teollisuuslaitoksista, joista on saapunut ilm oitus T e o llisu u s h a llitu k s e lle...25. V ierasta kansallisuutta olevain am m atinharjoittajain ja työntekijäin luku maamme kaupungeissa vuonna 904... 30. V ierasta kansallisuutta olevain am m atinharjoittajain ja työntekijäin luku maamme kihlakunnissa vuonna 904... 34.
O ik a is u ja : Siv. 7 ja 9. K aksi ensim äistä sareketta, joissa m ainitaan k äy tety t höyry m oottorit, on poistettav a, syystä että niissä on paljon virheitä. O ikaistut tied o t on m ainittu sivulla 24 läänittäin.» 8. U udenm aan läänin teknokem iallisten teh taitten 8 vuotta vanhem pia työntekijöitä pitää olla 7 eikä 4, työntekijöitä yh teen sä 24 eikä 3; sum m arivissä pitää vastaavaan lukujen olla 6 eikä 23 ja 45 eikä 52. Sum m ain sarekkeissa pitää olla 9 eikä 26, 42 eikä 49, 87 eikä 94 sekä 46 eikä 53.» 9. K olm as num erorivi vlh. Työpaikkain luvun sum m asarekkeessa on, lue 2.» 2. V iipurin läänin sähkövoim a-asem ia osottavaan num eroriviin (N:o 7) on m aaseudun sekä kaupunkien ja m aaseudun sum m an sarekkeisiin pantava tuotantoarvo 6,200 mk, joten m aaseudunkin tuotantoarvon sum m ariville tulee 6,200 m k sekä kaupunkien ja m aaseudun yhteenlasketuksi tuotantoarvoksi,87,37 m k,8,7 m arkan sijasta.» 27. U udenm aan läänin villateh taitten kaupungeissa ja m aaseudulla sijaitsevain työpalkkain sum m a on oleva 7 eikä 8 sekä sum m arivissä 26 eikä 27.» 35. U udenm aan läänin kaupunkien ja m aaseudun p uusepäntehtaitten tuotantoarvoksi ilm oitetaan 8 rivillä,77,646 mk, pitää olla,78,646 mk.» 37. K aupunkien ja m aaseudun tuotantoarvon sum m asarekkeessa on kolm annella rivillä 3,472,475 m arkkaa m uutettava 3,50,075 m arkaksi.»» K aupunkien ja m aaseudun sum m an sarekkeessa on kahdella alim m alla rivillä oleva aikuisten m iespuolisten työntekijäin luku ja työntekijäin sum m a m uutettava sam oiksi kuin vastaavat lu v u t sivulla 36 olevassa kaupunkien sarekkeessa.» 39. Sorvarintyöpajain työntekijäin sum m at on m uutettava sam oiksi kuin sivulla 38 olevat vastaavat luvut.» 43. K aupunkien ja m aaseudun sum m an sarekkeessa on O ulun läänin aikuisten m iespuolisten työntekijäin luku m aalarin ja verhoilijan am m atissa (2 rivillä) oleva 84 eikä 64 ja sum m a,323 eikä,303.» 47. Leipom ojen työpaikkain kokonaisluku on oleva 32 eikä 33.»» U udenm aan läänin työpaikkain luku on oleva 5 eikä 6.» 48. K aupunkien k aram elliteh taitten kokonaisluku ou oleva 0 eikä 9.» 53. K aupunkien ja m aaseudun yhteisen tu otantoarvon sarekkeessa on viinapolttim ojen kohdalla loppusum m a oleva 2,79,304 eikä 2,279,304.» 55. K olm e viim eistä sareketta. T urun läänin räätälinliikkeitten työntekijäin (aikuisten m iesten, sam oin naisten ja työntekijäin sum m an) num eroluvut ynnä räätälinliikk eitten sum m a m uutetaan sam oiksi kuin sivulla 54 kaupunkien sarekkeessa olevat v astaav at num eroluvut.
Siv. 59. T urun läänin kaupunkien ja m aaseudun jalkinetehtaitten yhteinen tuotantoarvo on oleva 368,648 m k eikä 398,648 sekä sum m a 2,39,379 m k eikä 2,69,379 mk.» 86. O ulun läänin sahojen k u lu tettu jen raaka-aineitten sarekkeessa on,886,43 kg, pitää olla,886,43 tukkia.» 93. T urun läänin kaupunkien valm isteiden lajia ja m äärää osottavassa sarekkeessa on 4,500 litraa portviiniä, pitää olla,500 litraa portteria.»» K u lu tettu jen raaka-aineitten sareke: tavara-erissä 3,30 hl hum alia V iipurin läänissä; 8,20 hl kotini, viljaa, 36,000 hl ulkom. viljaa ja,054 h l hum alia M ikkelin läänissä, sekä 26,446 hl kotim. viljaa, 87,623 hl ulkom. viljaa ja,998 hl hum alia K uopion läänissä pitää olla kg eikä hl.» 2. T äpetehtaitten höyryvoim an sarekkeessa olevat tied o t on siirrettäv ä vastaaviin vesivoim an sarakkeisiin.» 4. N uotin ensim äisellä rivillä on: sitä paitsi sahalla, lue: sitä paitsi lastuvillatehtaalla.» 25. N um eroluku VI on p o istettava taulun otsakkeesta.
Tässä esitetty osa tehtaitten ja käsiammattiliikkeiden tilastoa poikkee järjestysmuotonsa puolesta tuntuvasti kaikista sanotun tilaston aikaisemmista osista. On jo kauan oltu selvillä siitä, että teollisuustilasto on uudestijärjestämisen tarpeessa, ja Teollisuushallituksessa on valmistettu ehdotuksia paremmiksi kokoomiskaavakkeiksi ja teollisuuksien luokituksen parantamiseksi. Mutta teollisuustilaston uudestijärjestämisen tärkeä ja vaikea kysymys ei ole vielä tu llu t ratkaistuksi; sitä käsittelee nykyään komitea, jonka tehtävänä on valmistaa ehdotus virallisen tilaston uudestijärj estämiseksi ylipäätään. Teollisuushallituksesta ei ole näyttänyt soveliaalta ryhtyä m uuttamaan enempää kokoomiskaavakkeita kuin teollisuuksien luokitustakaan, ennenkuin sanottu komitea on antanut mietintönsä. Teollisuustilaston uudestijärjestämisen lopullisen ratkaisun täytyy tapahtua hallituksen toimesta, syystä että kokoomiskaavakkeitten sisällys nykyään on melkoiselta osalta m äärätty Teollisuushallituksen johtosäännössä, ja teollisuuksien nykyinen luokitus on vahvistettu Senaatin päätöksellä joulukuun 7 päivältä 885. Mutta vaikkei todella perinpohjaista teollisuustilaston uudestijärj estämistä niinmuodoin vielä ole saatu aikaan, on, niinkun sanottu, melkoisia muutoksia tehty taulukkoon. Tähänastisessa teollisuustilastossa on ollut tunnusm erkillisenä piirteenä että tiedot tilastossa käsitellyistä seikoista on m ikäli mahdollista mainittu toistensa yhteydessä samalla sivunavaumalla. Niinpä on Taulussa Y, joka on ollut tilastossa vuosittain julkaistu erikoistaulu, m ainittu miltei kaikki tiedot, mitä tämä tilasto ylipäätään on sisältänyt. Ei käy kieltäminen, että tämä menettely tarjoo useita etuja, sillä onhan lukijalle mukavaa että tiedot on koottu yhteen paikkaan, joten hänen on helpompi tehdä haluamiansa vertailuja. M utta toiselta puolen on tällä järjestelmällä myös suuria varjopuolia. Erittäinkin on painatustyölle ollut epämukavaa, että teollisuustilaston pääosana on ollut yksi ainoa taulu. Tämän lisäksi on tilan voittamiseksi osa suuressa taulussa olevia tietoja, sen sijaan että ne olisi m erkitty ainoastaan niitä varten oleviin sarekkeisiin, yhdistetty muunlaatuisiin tietoihin, joten sarekkeet, joihin nähden näin on menetelty, ovat saaneet tekstiosaston luonteen. Tämä seikka ei ainoastaan ole lisännyt painatustyön hankaluutta, vaan myös vaikeuttan u t tietojen selvää esitystä. Tämän taulun puutteellisen suunnittelun yhteydessä on se seikka, ettei missään kohdassa teollisuustilastoa tähän asti ole
n m ainittu eri läänien t eoll i s uuden h aa rai n kokonaissummia, vaan ainoastaan erittäin läänin kaupunkien (yhteisesti) ja maaseudun summat. On sen tähden katsottu soveliaaksi luopua tähänastisesta periaatteesta ja jakaa erilaatuiset tilastotiedot eri tauluihin. Edellisten vuosijulkaisujen suuren päätaulun sijaan on pantu kolme eri taulua, joissa jako on toim itettu teollisuuksittani ja läänittäin. Ensimäinen näistä tauluista käsittelee työpaikkain lukua, ja on siinä toim itettu työntekijäin jako ijän ja sukupuolen perusteella entiseen tapaan. Siten rajoittam alla tauluun otettuja tietoja on käynyt asettaminen saman läänin kaupunkeja ja maaseutuja koskevat tiedot rinnatusten sekä sen ohella mainitseminen kumpaisenkin kokonaissummat. Työntekijöihin nähden on kuitenkin pidetty tarpeettom ana toim ittaa läänittäin ja teollisuuksittani jakoa ijän ja sukupuolen mukaan yhtä seikkaperäisesti kuin kaupunkeihin ja m aaseutuun nähden erittäin; sen sijaan on ainoastaan ilm oitettu alaikäisten työntekijäin, aikuisten miesten ja aikuisten naisten luku sekä työntekijäin kokonaissumma. N yt julkaistun teollisuustilaston toinen erikoistaulu käsittelee valm istusmääriä ja raaka-aineita. Siinä on toistaiseksi pysytetty tavallista tekstiä pikemmin kuin tauluja m uistuttava eri tavaralajien perättäinen luettelo. Yhdistymiskohdan saamiseksi tämän taulun ja työpaikkoja, työntekijöitä ja tuotantoarvoa käsittelevän taulun välillä ja jotta kävisi vertaileminen tavaramääriä niiden arvoihin on taulussa uudelleen m ainittu työpaikkain luku. Tavaramääriä koskevien erikoistietojen järjestämisessä taulun muotoon on niinikään menetelty toisin kuin ennen. Tähän asti julkaistussa suuressa yhdistävässä taulussa on kaikki nämä tiedot ensin m ainittu läänittäin kaupungeista ja sitten läänittäin maaseudulta sekä ilm oitettu kumpaisenkin summat, jota vastoin puheena olevan teollisuuden koko tuotannon määriä ei ole mainittu. M utta se seikka että tilastosta on kokonaan puuttunut välittöm iä tietoja tavaram äärin ilm aistusta asianomaisten teollisuuksien kokonaistuotannosta on epäilem ättä ollut tuntuva epäkohta, jota vastoin näihin tietoihin nähden tuntuu merkitsevän varsin vähän, tunnetaanko erittäin kaupunkien ja erittäin maaseudun teollisuuksien koko tuotantomääriä vai eikö. Nämä kaupunkien ja maaseudun tuotannon kokonaismäärät on sentähden jätetty pois tästä julkaisusta ja sen sijaan m ainittu itsekunkin teollisuudenhaaran tuotannon kokonaismäärä sinänsä. Nämä summittaiset tiedot eivät kuitenkaan ole samassa taulussa kuin läänien erikoissummat, vaan sisältyvät erityiseen läänittäisten tiedonantojen jälkeen pantuun yhdistelmätauluun. Siihen nähden että nämä tavaramääriä koskevat tiedot ovat puutteellisia, täytyy sanottua menettelyä pitää oikeimpana. Sillä toisinaan ovat jostakin läänistä saadut teollisuuden tavaramääriä koskevat tiedot niin puutteellisia, ettei niitä hyvin sovi panna erikoistauluun, kun taas puheena olevaa teollisuutta koskevat tiedot koko maasta eivät ole niin epätäy-
in delliset, ettei kokonaissummien muodostaminen olisi suotava, edellyttäen että samalla mainitaan tietoja puuttuvan jostakin tai joistakin työpaikoista. Jos kokonaissummat mainittaisiin samassa taulussa kuin läänien erikoissummat, täytyisi niiden muodostamisessa melkein ottaa lukuun ainoastaan ne määrät, jotka taulussa on m ainittu asianomaisista lääneistä, ja tavarain kokonaismäärät tulisivat näin ollen ilmoitetuiksi vähemmän täydellisesti kuin olisi mahdollista, Kun sitä vastoin asianomaisten teollisuudenhaarani koko tavaramääriä varten on valm istettu erityinen taulu, voidaan semmoiset erikoistaulussa näkymättömät erätkin ottaa lukuun. Vuodelta 904 on sellainen täydennys tehty ainoastaan Oulun läänin olutpanimoihin nähden, jossa tapauksessa kuitenkin myös on toim itettu puuttuvien arvojen laskeminen; vuodelta 905 sitä vastoin on sellainen täydennys toim itettu muihinkin teollisuuksiin nähden niissä tapauksissa, jolloin se on ollut tarpeen vaatima. Vielä kolmaskin erikoistaulu on valm istettu niistä tiedoista, jotka ennen m ainittiin suuressa erikoistaulussa N:o 5, nim ittäin moottoreja ja niiden hevosvoimalukua osottava taulu. Tähän asti on noudatettu sitä menettelyä, että tiedot käyttövoimasta, olipa se höyryä tahi m uuta, on asianomaiseen teollisuudenhaaran nähden mainittu läänittäni, m utta että koko teollisuudenhaaran käyttövoimasta on erittäin kaupungeista ja erittäin maaseudulta ainoastaan höyryvoiman summa ilmoitettu. Jokaisen julkaisun loppuun on sitä paitsi pantu kaksi höryvoimaa käsittelevää yhdistelm ätaulua, joista toisessa mainitaan höyrykoneitten jako läänittäin ja toisessa niiden jako teollisuuksittani. On tietysti kuitenkin ollut puute tilastossa, ettei m uistakin käyttövoim an lajeista ole sellaisia yhdistelmiä tehty. Vuosien 904 ja 905 teollisuustilastoissa on sentähden erityiset koneita käsittelevät taulut. Näiden taulujen valm istelussa kuitenkin ilmeni, kuinka epätäydellistä aineisto on, erittäinkin m itä vesivoimaa ja sähkövoimaa koskeviin tietoihin tulee; tämän epätäydellisyyden vuoksi arvatenkin tähän asti ei ole yhdistelty moottoreja koskevia tietoja paitsi mitä höyryvoimaan tulee. Erittäinkin myllyihin nähden, joista suuri osa käy vesivoimalla, ei ole sääntönä vaan poikeuksena, että vesirattaitten ja hevosvoimain luku on ilmoitettu. Toisena, jo ennen tunnettuna epäkohtana on niiden tapausten lukuisuus, joissa käyttövoima on ykteinen useille erilaisille teollisuuslaitoksille. Sähkövoimaan nähden on olemassa erityisiä asianhaaroja, jotka tuntuvasti vähentävät siitä annettujen tietojen arvoa. Niinpä ainoastaan erikoistapauksissa käy ensitiedoista selville, onko sähkömoottori ainoastaan toim inut valaistustarkoituksissa vaiko antanut käyttövoimaa; taulussa ei sentähden olekaan voitu toisistaan erottaa moottoreja niiden käytännön perusteella. K un sähkövoima edellyttää muiden voimakoneiden olemassaoloa sen aikaansaamiseksi, ei tietystikään käy sähkövoimaa ja muuta voimaa lukeminen yhteen. Sarekeosaston panemista tauluun dynamokoneita varten ei ole katsottu
IV soveliaaksi, osaksi syystä että voiman jako eri teollisuudenhaarain kesken olisi vielä paljon vaikeampi toim ittaa sellaisen sarekkeen tietoihin nähden knin muutoin, ja osaksi syystä että tiedot dynamokoneista todennäköisesti ovat. epätäydellisiä, kun kokoomiskaavakkeissa, joissa ainoastaan puhutaan moottorien luvusta ja voimasta, ei ole selvästi sanottu, että on annettava tietoja dynamokoneista. Sähkömoottoreja ei sentähden olekaan voitu jakaa niihin, joita käyttää oma dynamonsa, ja niihin, joita käyttää muualta saatu voima. Dynamokoneita käsittelevä taulu olisi oikeastaan mielenkiintoinen, jos se mainitsisi ne kaikki, m utta niiden joukossa on sellaisiakin, joita ei ensinkään käytetä teollisuustarkoitukseen ja toisia, joita ainoastaan osittain käytetään siihen. Vaikka tuon tuostakin on ryhdytty toimiin niiden tietojen täydentäm i seksi, joita Teollisuushallituksella on maamme teollisuuslaitosten ja käsiammattiliikkeiden kannasta, on ilmeistä, että nämä tiedot käsiammattitiikkeistä ja erinäisistä enimmäkseen pienenlaisista teollisuudenhaaroista (esim. kuivatislausteollisuudesta) vielä ovat sangen epätäydellisiä. Joissakuissa tapauksissa tämä epätäydellisyys tosin on näennäinen ja johtuu siitä, että tiedonantajat ovat eri tavoin m erkinneet eräät toim innanhaarat, m utta useimmissa tapauksissa se on todellinen. On kuitenkin muistettava, että monessa tapauksessa on vaikea ratkaista, onko työpaikka luettava lukuunotettaviin vaiko koti- tahi kotitarveteollisuuteen, jota teollisuustilaston suunnitelm an mukaan ei ole otettava tähän tilastoon. Syystä että maaseudun käsiammattiliikkeitä Senaatin päätöksen mukaisesti lokakuun 26 päivältä 887 ei oteta lukuun, voi myös joihinkuihin kaupunkeihin nähden ainoastaan näennäisesti puuttua tietoja eräänlaisista käsiammattiliikkeistä, jos nim ittäin niiden harjoittajat tahi osa heistä, vaikka heidän ostajinaan pääasiallisesti on kaupungin asukkaita, kuitenkin asuvat kaupungin varsinaisen alueen ulkopuolella. Monessa tapauksessa, esimerkiksi Turussa ja Viipurissa, on asianlaita se, että esikaupungit, jotka taloudellisen yhteiskuntaelämän kannalta katsoen epäilemättä ovat osa kaupunkia, eivät kuitenkaan hallinnollisessa suhteessa kuulu siihen eikä niitä sentähden tilastossakaan mainita siihen kuuluviksi, jonka tähden useimmat sikäläisistä käsiam mattilaisista, maalaiskunnassa asuvina, eivät ensinkään tule tilastoon. Sahoihin nähden on tässä julkaisussa tehty se muutos, ettei tilastossa ole otettu lukuun niitä sahoja, jotka ilmoituksen mukaan ovat työskennelleet ainoastaan kotitarpeiksi tahi joitten on varsin vähäisen toim intansa perustuksella voitu olettaa olevan sellaisia, vaikkei sitä ole nimenomaan mainittu. Tämä menettely on ollut sen yleisen periaatteen sovelluttamista, ettei kotitarveteollisuutta ole otettava lukuun, ja se on erittäin aiheutunut näitä pieniä sahoja koskevien tietojen niukkuudesta ja puutteellisuudesta, etusijassa mitä usein kokonaan ilmoittamattomaan tuotantoarvoon tulee, sekä siitä että monesta sahasta, joiden on ilm oitettu työskentelevän ainoastaan kotitarpeiksi, ei ole
Y ensinkään tullut tietoja, joten tähän asti tilaston eri vuosikerroissa mainittu sahojen lukukaan ei niinmuodoin ole todellisuudessa täyttänyt m ittaa mitä täydellisyyteen tulee. Kaljatehtaisiin nähden osottausi vuonna 906 toimitetussa tiedustelussa, että asianomaiset viranomaiset olivat teollisuustilastoon ilmoittaneet niitä liian vähäisen luvun. Silloin saatujen tietojen nojalla on tätä teollisuutta koskevia tietoja sentähden täydennetty vuodelta 905, m utta 904 vuoden tilasto ei enää ollut täydennettävissä, joten tässä julkaisussa olevat numerotiedot puheena olevan elinkeinonhaaran toiminnasta ovat liian alhaiset. Kaljatehtaisiin nähden on kotiteollisuuden ja muun elinkeinotoiminnan välinen raja vaikeampi vetää kuin useimmilla muilla aloilla, ja vuodelta 906 tilatuista tiedoista onkin näkynyt, että henkilöt, jotka tiedustelussa olivat antaneet tietoja edelliseltä vuodelta, nyt ovat ilmoittaneet harjoittavansa ainoastaan vähäistä kaljanpanoa kotiteollisuutena. Toinen teollisuus eli oikeammin teollisuustarkoituksia varten harjoitettu toiminta, johon nähden on syytä katsoa teollisuustilastoon annettuja tietoja epätäydellisiksi, on sähkövoimatehtaitten toiminta. Tässäkin tapauksessa on kuitenkin usein vaikea ratkaista, m itä on pidettävä tähän kuuluvana. Y ksityisissä asuintaloissa olevista sähkötehtaista, joiden tarkoituksena on ainoastaan talon valaiseminen tahi sen ohella voiman antam inen ainoastaan halkojen sahaukseen, hissin käyttämiseen y. m. s., ei ole katsottu tarvitsevan antaa tietoja teollisuustilastoon ja onkin syytä epäillä, onko niitä katsottava siihen kuuluviksi. Teollisuustilastossa noudatettujen yleisten periaatteitten mukaisesti ei myöskään oteta lukuun valtiolle eikä kunnille kuuluvia sähkötehtaita. Teollisuushallituksen tilastollisessa osastossa on kuitenkin teollisuuslaitosten luetteloa tuon tuostakin täydennetty käyttämällä uusia lähteitä, joista erittäin mainittakoon tapaturmavakuutuslaitosten lähettäm ät selostukset, ja tämä työ on nyttemmin käynyt tavallista laajaperäisemmäksi, kun se tarkoittaa uuden teollisuuslaitosten luettelon valm istam asta teollisuustilaston tarpeiksi käyttämällä hyväksi m. m. teollisuuden alaan kuuluvia kaupparekisterin tiedonantoja. Teollisuushallitus on tehnyt alustavia päätöksiä teollisuustilaston uudesti järjestäm isestä m itä tulee kokoomiskaavakkeisiin sekä teollisuuksien luokitukseen. Kun kuitenkin virallisen tilaston uudesti järjestämistä varten asetetulla komitealla paraikaa on käsiteltävänä teollisuustilasto, ei ole katsottu soveliaaksi ottaa käytäntöön muutoksia, joiden sijaan komitean ehdotuksen nojalla kenties pian tulisi uusia. Tämän vuoksi on tässä julkaisussa sekä 905 vuoden teollisuustilastossa pysytetty senaatin vuonna 885 vahvistam a teollisuuksien luokitus, sen tunnustetuista puutteista huolimatta, ja pysytetään se vielä 906 vuoden teollisuustilastossakin. Suurimpia haittoja, joista teollisuustilasto kärsii niin kauan kun nykyisiä kokoomiskaavakkeita sitä varten käytetään, on se että eri tiedonantajat
VI osottavat eri käsitystapoja tuotantoarvoa koskevan sarekeotsakkeen tulkitsem i sessa. Tämä asianhaara tekee mahdottomaksi m. m. erityisten selitysten julkaisemisen sellaisista sanottuun sarekkeeseen m erkityistä arvoista, joihin»tuotantoarvon:* nimi ei ensinkään sovellu puheena olevan toiminnan luonteen perusteella. Sellaisia ovat parturinliikkeet, nuohoomaliikkeet ja pesulaitokset. Mitä kylpylaitoksiin tulee, osottausivat ilmoitettujen arvojen väliset erotukset niin suuriksi, että oli sopivinta poistaa kaikki tiedot täm än toim intalajin arvosta. Sentäliden ei näitä arvotietoja enää vuodesta 903 alkaen ole otettu lukuun teollisuustilastossa, ja sama on vanhastaan ollut laita tullijauhomyllyjen tuotantoarvon. E ttä tiedot, jotka»tuotantoarvo» otsakkeen alla mainitaan nuo- hoomoista, parfcurinliikkeistä ja pesulaitoksista eivät ole tarkoitetut vastaamaan tätä otsaketta sen kirjaimellisessa merkityksessä, oivalletaan erityisettä selityksettäkin otsakkeen m erkityksestä m itä näihin elinkeinonhaaroihin tulee. Yritys teollisuustilaston uudestijärj estämiseksi on myös tehty aineiston järjestelyyn nähden, joka tätä julkaisua varten 0 suoritettu taulukkojärjestel- män mukaan, samoinkuin jo kauan on ollut laita Ruotsissa. Tottumattomuus sanotun järjestelmän käyttämiseen 0 kuitenkin aikaansaanut, ettei tämä ensimäinen yritys vanhastaan käytetyn järjestelymetoodin muuttamiseen onnistunut ja tämä seikka sen yhteydessä, että Teollisuushallituksen aktuaari otti osaa teollisuustilaston uudestijärjestäm istä varten asetetun komitean työhön, on viivyttänyt julkaisun ilmestymistä. On vielä mainittava yksi tässä julkaisussa toimeenpantu aikaisemman menettelytavan muutos. Jo 903 vuoden teollisuustilaston tekstissä 0 kaikissa niissä tapauksissa, joissa 0 ollut mainittava numeroita, jotka eivät kuuluneet m äärättyyn teollisuuteen tahi teollisuusryhmään, tiedot vuori- ja m etalliteollisuudesta luettu yhteen muita teollisuuslajeja koskevien tietojen kanssa. Mutta vasta tässä julkaisussa on tämä periaate ulotettu niin pitkälle, että myöskin yhdistelm ätauluissa II, I II ja IV vuori- ja metalliteollisuus 0 luettu ilmoitettuihin numerotietoihin. Ainoastaan höyrykoneita ja niiden hevosvoimalukua osottavat numeroluvut tekevät tästä poikkeuksen, syystä ettei 904 vuoden vuori- ja metalli teollisuustilastossa ole koneita käsittelevää taulua. Vuonna 904 oli maamme teollisuustoiminta likimain yhtä laajaperäinen kuin se oli ollut edellisenä vuonna. Työpaikkani luku on hiukan vähentynyt, nimittäin 8,797:stä 8,679:än eli,3 /0, jota vastoin työntekijäluku 0 vähäsen lisääntynyt, nimittäin 0,262 hengestä 0,62 henkeen eli 0.4 /0. Sitä vastoin osottaa tuotantoarvo, joka oli 369,63,864 mk edellisen vuoden 35,609,649 mk vastaan, tuntuvasti suurempaa lisäännystä (5. %), m utta on aina sangen epävarmaa. käykö täm än arvon nojalla tekeminen johtopäätöksiä teollisuuden vart-
VII tuulisesta tai taantumisesta muissa tapauksissa kuin kahden vuoden välisen eron ollessa sangen suuri; ti e< onantaj ai n ilmoittamiin arvoihin vaikuttavat nim ittäin paljon hinnanvaihtelut asianomaisissa teollisuuksissa. Jos otetaan huomioon työpaikkani luvun, työntekijäluvun ja tuotannon bruttoarvon vaihtelut useampana vuonna ja alotetaan vuodesta 890, saadaan seuraava taulu: Vuosi. L isäännys ta i vähennys / :a edell. vuoden m äärästä. T yöntekijäluku. L isäännys ta i vähennys /0:a edell. vuoden m äärästä. T uotannon bruttoarvo Smk. L isäännys ta i vähennvs /0:a edell. vuoden m äärästä. 890 6,205 - f 3.2 58,88 + 9.2 62,9,856 + 8.2 89 6,483 + 4.6 60,377 + 3.8 70,282,83 + 5.0 89-2 6,666 + 2.8 58,000 3.9 64,83,78 3.2 893 6,646 0.3 55,976 3.5 59,004,80 3.5 894 6,963 + 4.8 58,23 + 4.o 69,73,078 + 6.7 895 7,88 + 3.2 65,254 + 2. 89,47,873 +.4 896 7,26 +.0 73,00 +.9 28,98,227 + 5.8 897 7,355 +.8 79,97 + 9.5 25,509,840 + 4.9 898 7,787 + 5.9 9,055 + 3.9 283,67,47 + 2.8 899 8,055 + 3.4 0,978 + 2.o 309,930,95 + 9.3 900 8,038 0.2 98,76 3.2 339,585,259 + 9.6 90 8,28 + 2.3 95,855 2.9 36,522,087 6.8 902 8,474 + 3.i 95,248 0.6 309,84,326 2. 903 8,797 + 3.8 0,262 + 6.3 35,609,649 + 3.5 Vuonna. T yöntekijö itä keskim äärin ty ö paikassa. T uotannon bruttoarvo Smk Teoll. ty ö n keskim äär. työpaikassa. joka teoll. tvöntek. kohti. jokaista m aan asukasta kohti. tekijöitä /o m aan koko väestöstä. 890 9.3 26,27 2,786 6 8 2.5 89 9.3 26,266 2,82 72 2.5 892 8.7 24,726 2,842 6 8 2.4 ; 893 8.4 23,925 2,846 65 2.3 894 8.4 24,376 2,95 69 2.4 895 9. 26,34 2,899 76 2.6 896 0. 30,59 2,999 87 2.9 897 0.9.34,96 3,47 99 3. 898.7 36,430 3,5 09 3.5 899 2.7 38,477 3,039 7 3.9 900 2.3 42,247 3,439 27 3.7 90.7 38,56 3,302 7 3.5 902.2 36,566 3,253 3 3,5 902.5 39,970 3,472 26 3.6 904.7 42,586 3,554 30 3.6
VIII Jos asianomaisten läänien tuotantoarvoja verrataan 903 vuoden vastaaviin arvoihin, niin saadaan seuraava taulu: L ä ä n i. T u o tan n o n bruttoarvo vuonna 903. T uotannon bruttoarvo vuonna 904. L isännys tai vähennys edell. vuoden arv. verraten. L isäännys tai vähennys % :a edell. vuoden arvosta. U u d e n m a a n... 79,29,62 84,750,975 4-5,459,363 + 6.9 T urun ja P o r i n... 56,2,20 60,943,4 + 4,73,994 + 8.4 H ä m e e n... 62,886,735 65,276,07 + 2,389,282 + 3.8 W i i p u r i n... 66,296,577 69,856,794 + 3,560,27 - f 5.4 M i k k e l i n... 6,076,254 6,836,727 + 760,473 + 2.5 K u o p i o n... 6,76,997 8,74,278 +,42,28 + 8.4 W a a s a n... 42,355,085 4,544,098 80,987.9 O u lu n... 2.730,269 22,23,86 + 50,592 -f- 2.3 Y h te e n s ä 35,609,649 369,63,864 + 8,004,25 -f- 0. Vaasan lääni on niinmuodoin ainoa, jossa tuotantoarvo vuonna 904 oli 903 vuoden vastaavaa arvoa vähempi. Eri teollisuusryhmissä tapahtuneet m uutokset näkyvät seuraavasta taulusta: T yöntekijäluku. T uotannon bruttoarvo. T eollisuusryhm ä. 903. 904. Lisäännys tai! vähennys : 903. 904. Lisäännys tai vähennys i /0:a. 903. 904. Lisäännys tai! vähennys i : %:a. M etalliteollisuus..,53,522 + 0.7 7,52 6,878 3.6 42,656,500 49,374,00 -f 5.8 K iviteollisuus... 359 343 4.6 9,373 8,880-0.3 2,060,200 2,366,600 4-2.5 K em iall. teollisuus. 246 246! T 0 i 2,424 2,492 -f 2.8 9,828,500 0,705,000 -f 8.9 N ahkateollisuus.. 880 854 3.0 3,328 3,453 + 3.8 5,077,300 5,629,500 + 3.7 K utom ateollisuus.. 8 8 8 8 T O,42,269 +. 45,575,800 42,76,00 6.2 P aperiteollisuus.. 42 52 + 7.0 7,974 8,963 + 2.4 36,698,400 42,698,800 + 6.4 P u u n jalo stu steo llisuus... 989 827 6.3 24,86 25,24 +.6 89,645,700 9,834,500 + 2.4 R akennusteollisuus. 367 380! + 3.5 4,720 4,4 6.5 9,237,700 9,68,000-0.7 R avinto- ja nautintoaineteollisuus.. 2,794 2,84 +.7,645,296 2.9 73,545,900 77,57,00 + 4.9 V aatetusteollisuus.,260,262 + 0.2 5,478 5,722 + 4.6 0,094,300 0,820,800 + 7.2 K uvaava teollisuus. 59 64 -f 3. 2,850 3,043 + 6.7 7,89,300 7,098,400.3 Y hteensä 8,797 8,679.3 0,262 40,62 + 0.4 35,609,600 369,63,900 -f 5.
IX Kolmessa teollisuusryhmässä, nim ittäin kutomateollisuudessa, rakennusteollisuudessa ja kuvaavassa teollisuudessa ovat tuotantoarvon numeroluvut niinmuodoin pienemmät vuonna 904 kuin vuonna 903, ja taas toiselta puolen paperiteollisuuden ja metalliteollisuuden tuotantoarvot olivat vuonna 904 lähes kuudettaosaa suuremmat kuin vuonna 903. Teollisuustoiminta jakausi vuonna 904 kaupunkien ja maaseudun kesken seuraavasti: % :a koko luvusta. T yöntekijöitä. % :a koko luvusta. T uotannon bruttoarvo. /0:a koko b ru tto arvosta. K aupungissa ja kauppalissa 3,98 45.9 53,563 52.7 25,269,609 58.2 M aaseu d u lla... 4,698 54. 48,058 47.3 54,344,95 4.8 Jos vuori- ja metalliteollisuus erotetaan luvusta, oli höyrykoneita vuonna 904 kaikkiaan,02, niistä 375 kaupungeissa ja 637 maaseudulla. Vastaava hevosvoimaluku oli 46,323, josta määrästä 23,608 tuli kaupunkien ja 22.75 maaseudun osalle. Niinkuin näistä luvuista paikalla näkyy, oli höyrykoneitten keskivoima paljon suurempi kaupungeissa kuin maaseudulla; ensinmainituissa se oli 63.0, jälkimäisissä 35.7 ja koko maassa 45.8. Verrattuna 903 vuoden tilastossa oleviin lukuihin osottavat vastarnainitut numerotiedot höyrykoneitten luvun lisääntyneen ainoastaan kaupungeissa, jota vastoin se maaseudulla oli kumpaisenakin vuonna yhtä suuri. Mitä hevosvoimiin tulee, on niiden luku kaupungeissa lisääntynyt.67 hvsv. eli 7.4 %, m utta maaseudulla ainoastaan 300 hvsv. Teollisuustyöntekijäin jako ijän ja sukupuolen m ukaan eri vuosina vuodesta 890 lähtien näkyy seuraavalla sivulla olevasta taulusta. Vuosina 903 ja 904 jatkui liikunto niinmuodoin samaan suuntaan kuin edellisinä vuosina: koko työntekijälukuun verraten väheni alaikäisten työntekijäin luku, m utta naispuolisten työntekijäin luku lisääntyi. Maamme kaupungeista oli vuonna 904 kuudella yli 0 miljonan markan nouseva tuotantoarvo (ks Taulua III). Helsingin tuotantoarvo oli vuotenaan 6.6 % maan koko teollisuuden tuotantoarvosta ja 28.5 % kaupunkien tuotantoarvosta. Tampereen vastaavat suhdeluvut olivat 9. % ja 5.7 % S0kä Turun 7.6 /0 ja 3.%. Maamme kihlakunnissa oli tuotantoarvo suurin Lapveden ja K ym in kihlakunnissa Viipurin lääniä; Kymijoen, varsinkin sen vasemman rannan tienoot ovat teollisuuskeskusta. Sanottujen kahden kihlakunnan tuotanto- arvo oli yhteensä 3 % miljonaa mk eli 20.4 % maaseudun koko teollisuustuotannosta sekä 8.5 /0 kaupunkien ja maaseudun yhteisestä teollisuustuotan- 2
X Vuonaa. L apsia 2 5 vuoden välillä. %:a koko työntek. j luvusta. N uoria tvöntek. 5 8 vuoden välillä. /0:a koko työntek. luvusta. 8 v. vai liiem pia Y hteensä. työn tek. työntek. /0:a koko ty ö n tek. luvusta. 890,433 598 i.5 3,95,758 9.7 4,546 8,938 46,894,294 9.6 89,326 693 3.3 3,856,770 9.3 43,4 9,59 48,323 2,054 20. o i 892 925 398 2. ' 3,650,722 9.3 42,047 9,258 46,622,378 9.6 893 703 266.7 3,370,433 8.6 40,66 9,588 44,689,287 20.2 894 605 229.4 3,44,453 8.3 42,34 0,396 46,53 2,078 20.7 895 707 343.6 3,674,639 8. 47,26,675 5,597 3,657 20.9 896 9 452.9 4,25,859 8.3 52,49 3,54 57,545 5,465 2.2! 897,049 474.9 4,828 2,2 8.8 56,920 4,443 62,789 7,28 2.4 898,65 525.9 5,089 2,442 8.3 65,406 6,428 7,660 9,395 2.3 899,30 684.9 5,97 2,88 8.6 7,78 9,540 78,936 23,042 22.6 900.22 494.7 5,4 L9 2,86 8.3 69,824 8,982 76,467 22,294 22.6 90,077 : 40.5 5,77 2,446 7.9 68,049 8,696 74,303 2,552 22.5 902 867 : 329.3 5,046 2,463 7 9 67,436 9,39 73,349 2,93 23.0 903 975 444 ; -4 5,258 2,655 7.8 70,963 20,967 77,96 24,066 23.8 ; 904 952 43.3 5,298 2,588 7.s 7,25 2,245 77,375 24,246 23.9 nosta. Muita kihlakuntia, joiden tuotantoarvo vuonna 904 nousi yli 5 miljonan markan, olivat Tammelan ja Hauhon kihlakunnat Hämeen läänissä (ensinmainitun tuotantoarvo oli kokonaista 2,795,000 mk), Helsingin ja Raaseporin kihlakunnat Uudenmaan läänissä, Ulvilan kihlakunta Turun läänissä ja Kemin kihlakunta Oulun läänissä. Lopuksi m ainittakoon yksityisissä teollisuudenhaaroissa tapahtuneet tärkeim m ät muutokset. IV. K iv ite o llisu u s y. m. Selostettujen kivilouhosten ja kivenhakkioitten numeroluvut osottavat vuonna 904 työpaikkani luvun vähentyneen (49:stä 46:en) ja samoin työntekijäluvun (,700 hengestä,579 henkeen), jota vastoin ilm oitettu tuotantoarvo on suurempi kuin edellisenä vuonna (2,25,96 mk vuonna 904,,92,800 mk vuonna 908). Maaseudulla on todennäköisesti kivilouhoksia, joita ei vielä ole otettu tilastossa lukuun. Tiilitehtaisiinkin nähden on sekä työpaikkaan että työntekijäin luku vähempi kuin edellisenä vuonna (ensinmainittu väheni 99:stä 88:an, jälkimäinen 4,58:stä 3.986:en) ja niinikään on tuotantoarvo vähentynyt 3,402,000 m arkasta 2,959,000 markkaan.
X I Kaakelitehtaita oli edelleenkin 2. Ilm oitettu työntekijäluku oli 96 henkeä edellisen vuoden 9 henkeä vastaan sekä tuotantoarvo 2,479,769 mk edellisen vuoden 2,2,500 mk vastaan; ensinrnainittu oli niinmuodoin lisääntynyt 5 /o ja jälkimäinen 7 /0. Nämä tiedot eivät kuitenkaan koske ainoastaan kaakelien valmistusta, vaan sen ohella myös maamme ainoassa posliinitehtaassa harjoitettua posliininvalmistusta. Toiminnassa olevien lasite!itaitten luku oli vähentynyt 5:stä 4:än. Sitä vastoin oli niiden työntekijäluku lisääntynyt,547 hengestä,728 henkeen eli 2 % ja tuotantoarvo 3,849,800 m arkasta 3,639,300 m arkkaan eli 9 %. V. K em ia llin en ja sä h k ö tek n illin en teollisu u s. Saippaatehtaiiten oli lisääntynyt 8:sta 9:än ja niiden työntekijäluku (M hengestä 07 henkeen. Tuotantoarvo,404,000 mk sitä vastoin on pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli,546,400 mk. TiditiJckutehtaitten luku oli lisääntynyt tuntuvasti, nimittäin 2:sta 5:en. Työntekijäluku oli lisääntynyt 680 hengestä 729 henkeen ja tuotantoarvo,095,700 m arkasta,277,900 markkaan. VL N ahkateollisu u s. Nahkateollisuutta ahtaammassa merkityksessä harjoitettiin 78 työpaikassa (799 vuonna 903), joiden työväki oli yhteensä 2,997 henkeä ja tuotantoarvo 4,58,9 mk (4,056,00 mk vuonna 903). Tämän teollisuudenhaaran luokittamisessa nahkatehtaisiin ja karvuutehtaisiin on 3 työpaikkaa vuonna 904 luettu ensinm ainittuihin ja 768 jälkimäisiin. Maahan tuotettujen ulkomaisten nahkateosten arvo nousi kokonaiseen 2,63,000 markkaan. Viennin arvo sitä vastoin oli vähäpätöinen mitä valmiisiin nahkatavaroihin tulee; se oli ainoastaan 53,600 mk. M utta valm isteltujen vuotain vienti oli varsin huom attava; sen arvo nousi 2,7,974 markkaan, johon tuli lisäksi 0,46 mk nahan- karikkeista. Satulasepiinteollisuuttakin harjoitettiin sekä tehdasmaisesti että käsiammattina. Selostettuja työpaikkoja oli 64 ((70 vuonna 903), joista 3 on luettu tehtaisiin. Työntekijöitä oli 90 henkeä (80 vuonna 903) ja tuotantoarvo 444,000 markkaa (393,200 mk vuonna 903). Kaikkiin näihin numerolukuihin nähden on kuitenkin huomattava, että niissä ei ole otettu huomioon Oulussa olevaa Aströmin tehtaan suurta satulasepänosastoa, syystä että sitä on pidetty nahkatehtaan osana. Edellä mainitussa ulkomaisten nahkatuotteitten tuontiarvossa 2,63,000 markassa on satulasepän teoksia ja m atkalaukkuja 74,700 m arkan arvosta.
Villatehtaita oli kaikkiaan 26 O- X II V II. K u tom ateollisu u s. Niiden työntekijäluku oli 2,687 henkeä (2,44 vuonna 908) ja tuotantoarvo 3,505,596 mk (0,68,000 mk vuonna 903). Ulkom aalta tuotiin vanutettuja kankaita 2,94,470 m arkan ja vanuttamattomia 2,730,843 markan eli kaikkaan 5,67,83 markan arvosta. Vientiarvo oli vähäpätöinen. Pumpulitehtaita oli edelleenkin 6. Niiden työntekijäluku oli 6,77 henkeä eli miltei sama kuin vuonna 903, jolloin se oli 6,25 kenkeä. Tuotantoarvo sitä vastoin oli paljon vähentynyt; se oli vuonna 904 ainoastaan 23,048,000 mk vuonna 903 oltuaan 28,090,500 mk eli 2,9 /0 suurempi. Mutta jos sen sijaan vertailee raaka-aineena käytetyn pumpulin määriä kumpaisenakin vuonna, niin saa aivan toisen tuloksen; vuonna 903 kulutettiin teollisuustilastoon lähetettyjen tietojen mukaan 5,436,000 kg pumpulia, vuonna 904 taas 5,606,000 kg eli B.i /0 enemmän. Tuotantoarvon väheneminen johtuu niinmuodoin kokonaan hintaoloista ja on pumpuliteollisuuden todellisen tilan arvostelemiseen nähden sanottuna vuonna aivan harhaan viepä, sillä todellisuudessa on tuotanto edelliseen vuoteen verraten pikemmin lisääntynyt kuin vähentynyt. Suomen ainoa pellavatehclas (pellavakehräämö) on ilm oittanut työväkensä,500 hengeksi ja tuotantoarvonsa 3,500,000 markaksi. Trikootehtaiksi on vuonna 904 ilmoitettu 5 teollisuuslaitosta. Näiden työväki oli tuntuvasti vähentynyt, nimittäin 75 hengestä 578 henkeen eli 23 /0. Vieläkin suurempi oli tuotantoarvon väheneminen, nimittäin 2,40,300 markasta vuonna 903,789,05 markkaan vuonna 904 eli 25.8 /0. Tässä tapauksessa tuontantoarvon muuttuminen hyvin käy yhteen raakatavaran (lankain) määrän vähenemisen kanssa, sillä raakatavaran kulutus oli vuonna 904 noin neljättäosaa vähempi kuin vuonna 903. V III. P a p eriteo llisu u s. Puuhiomojen luku oli lisääntynyt 29:stä 34:än, niiden työntekijäluku 2,204 hengestä 2,598 henkeen eli 7.9 % sekä tuotantoarvo 6,79,500 markasta 9,88,575 m arkkaan eli 47.6 /0. Tuotantom äärän luotettavani arvioperuste on kulutettujen hiomopuiden määrä, sillä valmistetun puuvanukkeen määrä ei ole yhtä täydellisesti tunnettu, syystä että oman paperitehtaan tarpeiksi käytetyn puuvanukkeen paljoutta ei ole aina ilm oitettu. Hiom opuita kulutettiin 463,000 m 3 0 Vuoden 903 tilastossa oli niitä 27. Täm ä eroavaisuus kuitenkin johtuu ainoastaan siitä, että yksi tehdas, joka 903 vuoden tilastossa oli m erk itty villatehtaaksi, on 904 vuoden tilastossa lu ettu trikootehtaisiin.
xni vuonna 903 ja noin 540,000 in3 vuonna 904. joten kulutus lisääntyi likimain kuudennenosan. Selluloosatehtaita oli edelleenkin 0. Niiden työväki oli lisääntynyt 707 hengestä 928 henkeen eli 3.3 /0. Tuotantoarvo on ilmoitettu 6,428,000 markaksi, jota vastoin se vuonna 903 oli ilmoitettu ainoastaan 2,582,500 markaksi. Tämä ero tuntuu liian suurelta ja johtuu todennäköisesti jostakin annettujen tietojen tahi niiden käsittelyn yhdenmukaisuuden puutteesta. Vuonna 904 valmistetun selluloosan määrä on epäilem ättä ilm oitettu liian pieneksi, m itä oman paperitehtaan tarpeisiin käytettyyn osaan tulee, m utta selluloosan valmistukseenkin nähden käy vertaileminen vuosina 904] ja 903 kulutettujen hiomopuiden määriä. Vuonna 903 oli tämä määrä 39,000 m3, vuonna 904 taas 96,000 m 3 eli 4.0 /0 suurempi. Tämä suhdeluku epäilem ättä osottaa tuotannon todellisen lisäännyksen paremmin kuin mikään muu tilastosta saatujen lukujen keskinäinen vertailu. Selluloosan vientimäärä oli 5,038,767 kg (kuivaa) ja tuontim äärä 88,000 kg. Vuonna 904 eli maassamme 6 0 paperitehdasta. Tjmntekijäluku, jota on vaikea tarkoin mainita, syystä että paperitehtailla sekä puuhiomoilla ja selluloosatehtailla usein on yhteinen työväki, on arvoitu 4,68 hengeksi (4,289 henkeä vuonna 903) ja tuotantoarvo 24,207,200 markaksi (24,56,000 mk vuonna 903). Valmistetun paperin määrä on ilm oitettu 62,300,000 kiloksi; vuonna 903 se oli hiukan vähempi, m utta ei ole ollut tarkoin ilmoitettavissa, syystä että valmistusmäärä myös käsittää jonkun verran pahvia. oli 48,400,000 kg (43,473,000 kg vuonna 903). Vientimäärä IX. P u u n ja lo stu steo llisu u s y. m. Tilastossa m ainittu sahojen luku on paljon vähentynyt, syystä että, niinkuin edellä m ainittiin, kotitarvesahat on joukosta erotettu; 903 vuoden tilaston 684 sahan sijasta on 904 vuoden tilastossa ainoastaan 527 sahaa, joten vähennys on kokanaista 23 /0. Kuinka vähäinen merkitys kotitarvesahoilla on tässä teollisuudessa, näkyy siitä, että niiden poisjättämisestä huolimatta sekä työntekijäluku että tuotannon bruttoarvo oli 904 vuoden tilastossa suurempi kuin 903 vuoden tilastossa, nimittäin ensinmainittu 2,279 henkeä (20,963 henkeä vuonna 903) ja jälkimäinen 8,285,956 mk (79,200,200 mk vuonna 903). Sahatun puutavaran määrä oli 3,052,000 m3 (2,762,000 m3 vuonna 903, joten lisäännys oli 0.5 /0). Puutavarain vientimäärä oli kuitenkin lisääntynyt, joten ) T auluissa ilm oitetaan luvuksi 5, m utta täm ä johtuu siitä, että eräässä Viipurin läänin teollisuuslaitoksessa, joka käsitti sekä paperitehtaan että puuhiom on, on työpaikaksi lu e ttu ainoastaan jälkim äinen, m ikä tietj^sti on erehdys.
XIV varastojen täytyi olla suuremmat vuoden alussa kuin sen lopussa; vientimäärä oli nimittäin, vaikka otetaankin lukuun ainoastaan kokonaan sahattu tavara, noin 3,400,000 m3. Sahattujen tukkien luku oli 26,27,000 (26,53,000 vuonna 903), joten jokaista Pietarin standerttia sahattua puutavaraa vastasi 40.o tukkia. Vuonna 903 oli vastaava suhdeluku 44.8, vuonna 902 40.4 ja vuonna 904 42.. Puusepänteollisuutta harjoitti 23 työpaikassa,92 työntekijää ja sen tuotantoarvo oli 4,846,000 mk (vuonna 903 oli työpaikkoja 29, työntekijöitä,969 henkeä ja tuotantoarvo 4,92,400 mk). Näiden lukujen jakauminen puusepän työpajojen, ruumisarkku- ja muiden puusepän tehtaitten kesken oli sellainen, että ainoastaan vähäistä osaa tätä teollisuudenhaaraa harjoitettiin käsiammattimaisesti, sillä ilmoitetusta työntekijäluvusta oli ainoastaan 785 henkeä työskennellyt puusepäntyöpajoissa ja ilmoitetusta tuotantoarvosta tuli näiden osalle ainoastaan,50,000 markkaa. Tässä on kuitenkin muistettava, ettei m aaseudun työpajoja ole otettu lukuun. Rihmarullatehtaita oli edelleenkin 6. Niiden työntekijäluvussa enempää kuin tuotantoarvossakaan ei ole tapahtunut sanottavia muutoksia edellisen vuoden oloihin verraten; työntekijäluku oli,6 henkeä (,32 henkeä vuonna 903) ja tuotantoarvo 3,360,0X mk (3,38,X0 mk vuonna 903). X. R a k en n u steo llisu u s. Rakennustoiminnasta saapuneet tiedot, jotka tällä kertaa ovat olleet yhtä epätäydellisiä kuin edellisinä vuosina, mainitsevat 82 rakennusurakoitsijan ja muurarimestarin käyttäneen työssä 2,609 henkeä. Tuotantoarvo eli oikeammin otsakkeen»tuotantoarvo» alla ilm oitettu arvo oli 6,48,500 mk. Muista tähän teollisuusryhmään kuuluvista elinkeinonhaaroista m ainittakoon maalarien ja verhoilijain toiminta, jota 230 työnantajaa harjoitti,524 työntekijällä. Tuotantoarvo on ilm oitettu 2,220,X0 markaksi. X I. R a v in to - ja n a u tin toain eteollisu u s. Mylly teollisuutta harjoitettiin,96 jouhomyllyssä (,932 vuonna 903), joista 30 on luettu kauppajauhomyllyihin (29 vuonna 903) ja,93 tullijauhcmyllyihin. Työväkeä oli 2,423 henkeä, joten useampain myllyin hoitajana oli yksi ainoa henkilö, eikä suurimmissakaan kauppajauhomyllyissä tavallisesti ole ollut 3 5 henkeä enempää. Tilastossa vanhastaan noudatetun periaatteen mukaan ei tullijauhomyllyjen tuotantoarvoa ole laskettu. Kauppajauhomyllj - jen tuotantoarvo oli,537,000 mk, ollen lisäännys edellisestä vuodesta 6.9 %. Sokeritehtaitten luvuksi on 904 vuoden tilastossa ilm oitettu 6, ollen Jokioisten sokeri- ja siirappitehdas luettu siirappitehtaisiin, joten sitä ei ole
XY tässä otettu huomioon; vuonna 903 se oli luettu sokeritehtaisiin, syystä että siellä silloin valmistettiin sokeria, mikä ei ollut laita vuonna 904. Jos 903 vuoden tilastosta vähennetään sanottua tehdasta koskevat tiedot, antaa näiden molempien vuosien välinen vertailu tulokseksi, että työntekijäluku väheni 829 hengestä 735 henkeen, m utta tuotantoarvo lisääntyi 23,09,000 markkaan eli 2.9 /0. Puhdistetun sokerin määrä oli kuitenkin vuonna 904 jonkun verran vähem pi edellisen vuoden määrää, nim ittäin 25,70,000 kg vuonna 904 ja 25,96,000 kg vuonna 903, johon tuli lisäksi vastamainitun Jokioisten tehtaan valmistusmäärä 296,000 kg. Oluttehtaita oli 89 (90 vuonna 903). Ilm oitettu työntekijäluku oli vuodesta 903 lähtien vähentynyt,42 hengestä,273 henkeen eli 20.4 /0 sekä tuotantoarvo 6,642,OCX) markasta 6,507,000 markkaan eli ainoastaan 2.0 %. Asianomaisten tavaram ääräin keskinäinen vertailu kuitenkin osottaa, että jälkimäisen erotuksen täytyy johtua hinnanvaihteluista tahi ensitiedoissa toim itettujen arvioimisten erilaisuudesta, sillä vuodelta 904 ilm oitetut m äärät ovat suuremmat edellisen vuoden määriä. Olutta valmistettiin 20,778,000 litraa vuonna 904 edellisen vuoden 9,022,000 litraa vastaan, valmistettu portteriinäärä niinikään oli vuonna 904 suurempi ja varsinkin oli valmistettu kaljamäärä vuonna 904 paljoa suurempi, nim ittäin 5,042,000 litraa edellisen vuoden 3,45,000 litraa vastaan. Olutpanimoissa kulutettu viljamäärä oli 6,642,000 kg., josta 2,30,000 kg koti- ja 4,332,000 kg ulkomaan viljaa. Teollisuustilastossa vanhastaan noudatetun menettelytavan mukaan ei näiden määräin laskemisessa ole toisistaan erotettu m altaiksi tehtyä ja m altaiksi tekem ätöntä viljaa. Vuodelta 904 kuitenkin on myös erittäin arvioitu mallasmäärä niin, että niissä tapauksissa, jolloin kulutettua viljamäärää ei ole ensitiedoissa m ainittu maltaiksi, on oluenpanoon käytettyjen m altaitten määrä arvioitu 75 /0:ksi siitä. Tämän arvion m ukaan oli kulutettu mallasmäärä 5,87,000 kg. Viinapolttimqja oli toimessa 22. Niiden työntekijäluku oli 424 henkeä (439 henkeä vuonna 903 ja tuotantoarvo 2,79,304 mk (2,8,200 mk vuonna 903). VäMviinatehtaitten luku oli 35, niiden työntekijäluku 53 henkeä (40 henkeä vuonna 903) ja tuotantoarvo 729,000 (740,000 mk vuonna 903. Tislattujen väkijuomani määrä oli 5,433,000 litraa. Tupakkatehtaita oli edelleenkin 3. Näiden työntekijäluku oli 3,0 henkeä (3,322 henkeä vuonna 903) ja tuotantoarvo 5,292,000 mk (4,277,000 mk vuonna 903). X II. V a a tetu s- ja p u h d istu steollisu u s. Selostettuja räätälinliikkeitä (ainoastaan kaupungeissa) oli 499 eli miltei saman verran kuin vuonna vuonna 903, jolloin niitä oli 500. Työntekijäluku
XYI ja tuotantoarvo niinikään ovat pysyneet miltei sinällään: ensinmainittu oli 2,380 henkeä (2,288 henkeä vuonna 903) ja jälkimäinen 4,787,000 mk (4,735,000 mk vuonna 903. Hattutehtaita oli edelleenkin 6. Työntekijäluku oli 273 henkeä, ollen vuodesta 903 lisääntynyt 9.8 %. Tuotantoarvo taas oli,79,000 mk, joten lisäännys oli.4 /0. Tätä teollisuutta harjoitettiin kuitenkin myös käsiammattina 28 työpajassa (24 vuonna 903) 235 työntekijällä (208 vuonna 903), joiden tuotantoarvo oli 627,08 mk (vuonna 903 ainoastaan 495,000 mk, joten lisäännys oli 26.7 %). Jalkinetehtaita oli edelleen 2. Niiden työntekijäluku oli 20 henkeä (85 henkeä vuonna 903) ja tuotantoarvo 868,760 mk (620,000 mk vuonna 903, joten lisäännys oli 40.0 /0). Sitä paitsi harjoitettiin jalkineiden valmistusta kaupungeissa 497 työpajassa (502 vuonna 903),429 työntekijällä (,432 vuonna 903), joiden tuotantoarvo eli 2,39,379 mk (2,36,000 mk vuonna 903). Jalkineliikkeiden toiminnan laajuus oli niinmuodoin vuodesta 903 lähtien sangen vähän m uuttunut. X III. K u v a a v a teollisu u s. Tärkeimm ät tähän ryhmään kuuluvat teollisuudet ovat kirja- ja kivipainot. Kun ne usein ovat toistensa yhteydessä, lienee soveliasta m ainita tiedot niistä yhteisesti. Työpaikkoja oli 99 eli sama määrä kuin edellisenä vuonna, työntekijöitä 2,824 henkeä (2,648 henkeä vuonna 903, joten lisäännys oli 6.5 /0) sekä tuotantoarvo 6,77,000 mk (6,562,000 mk vuonna 903). Helsingissä, Teollisuushallituksessa. marraskuussa 907. T. 8. Dillner.
I. Sum m ittainen katsaus Suom en käsiam m atti- ja tehdasteollisuuteen v. 904. Ryhm ä. I Luokka. Teollisuuslaji. K aupungeissa ja kauppaloissa. T yöntekijöitä.) T uotannon bruttoarvo. dfotf. M aaseudulla. Työntekijöitä. T uotannon b ru t toarvo. Sfrnf Y hteensä koko maassa. Työntekijöitä. M T uotann on b ru t toarvo. Sfaf. IV 8 K ivilouhoksia ja kivenh a k k a a m o ja... 36,02,832,84 0 558 293,777 46,579 2,25,96»» L ii tu t e h ta it a... 34 55,000 34 55,000 9 K alk k ip o lttim o ita.... 2 Cl 202,567 30 375 559,858 32 436 762,425»» T iilite h ta ita... 8 240 94,424 80 3,746 2,764,452 88 3,986 2,958,876»» S a v e n v a lim o ja... 0 22 9,57 30 57 49,490 40 79 68,647»» K aakeli-, fajanssi- ja posliinitehtaita... 8 696,93,369 4 265 536,400 2 96 2,479,769»» Sem enttivalim oja... 5 64 22,420 5 64 22,420»» K ipsivalim oja... 3 5 6,50 3 5 6,50»» T orfoliittitehtaita.... 6,000 6,000»» M uurilaastitehtaita... 7 52,000 ' 7 52,000» * L a s i t e h t a i t a... 50 50,000 3,678 3,589,308 4,728 3,639,308 V V ä r i t e h t a i t a... 5 27 434,000 5 27 434,000»» K im röökkitehtaita... 4 2 4,89 4 2 4,89»» V ä rjä y s te h ta ita... 9 3,000 4 5,000 2 3 28,000»» V ärjääm ö jä... 40 06 264,550 76 03 246,702 6 209 5,252» 2 O l j y t e h t a i t a... 2 22 302,085 2 22 302,085»» K y n ttiläteh taita.... 2 34 826,000 2 34 826,000»» S a ip p u a te h ta ita... 7 94,204,02 2 3 200,000 9 07,404,02» 3 Teknokem iall. teh taita. 0 45 25,830 5 0 84,402 5 46,066,232 *» K uivatislauslaitoksia.. 5 57 08,036 5 57 08,036»» P ik iru u k k e ja... 2 9 85,658 2 9 85,658 s» A s fa lttite h ta ita... 7 269,664,96 7 269,664,96 Lakka- ja pulituuriteht.. 6 4 05,088 6 4 05,088»» K aasu te h ta ita... 3 22,062,930 3 22,062,930»» Sähkövoim a-asem ia... 7 229,8,7 5 3 6,200 22 242,87,37»» S v siteh taita... 3 28 30,300 3 28 30,300»» T u rv e te h ta ita... 90 56,000 90 56,000 Siirretään 74 3,240,580,003 383 7,240 9,872,487 557 0,480 2,452,490 *) M estarit ja konttoriväki lukuunotettuina. Ivollisuustilasto v.lta 904.
2 Ryhm ä. I Luokka. T eo llisu u slaji. K aupungeissa ja kauppaloissa. T yöntekijöitä. T uotannon b ru t toarvo. Sfmf M aaseudulla. Työntekijöitä. T uotannon b ru t toarvo. Shnf Y hteensä koko m aassa. T yöntekijöitä. T uotannon b ru t toarvo. SV S iirretty 74 3,240,580,003 383 7,240 9,872,487 557 0,480 2,449,090 V 3 T urvepehkutehtaita... 6 76 76,742 6 76 76,742»» T ulitikkutehtaita.... 4 258 542,400 47 735,548 5 729,277,948» 4 P y ro t. laboratoreja... 5 8,000 5 8,000»» D ynam iittitehtaita... 26 43,600 26 43,600-6 L uujauhotehtaita.... 9 25,000 0 37 77,760 56 202,760 VI 7 N a h k a te h t a ita... 8,058 6,42,056 p 97 59,789 3,55 6,940,845»» K a rv u u te h ta ita... 67 34,954,22 70,52 5,623,52 768,862 7,577,274»» Satulasepäntehtaita... 3 27 23,600 3 27 23,600» Satulasepäntyöpajoja.. 6 63 420,698 6 63 420,698»» T u r k is te h t a it a... 9 2,000 9 2,000»» H a rja te h ta ita... 2 93 578,560 2 93 578,560»» H arjantekopajoja.... 4 8 43,55 2 26 33,020 6 44 76,535 VII 8 V illa te h ta ita...,54 8,329,75 5,46 5,75,842 26 2,687 3,505,596»» V anutuslaitoksia....,200 0 9 8,947 0 20,47» 9 V a n u te h ta ita... - 9 2,000 9 2,000»» P u m p u liteh taita... 5 4,857 8,047,794,320 5,000,000 6 6,77 23,047,794» Pellavanlihtauspajoja.. 3 25,000 3 25,000»»> P e lla v a te h ta ita...,500 3,500,000,500 3,500,000»» T rikootavaratehtaita.. 5 578,789,05 5 578,789,05»» M ato n k u to m o ja... 0 9,456 0 9,456»» V illa k u to m o ja... 9 34 250,40 9 34 250,40» 20 K ö y site h ta ita... 4 34 6,300 4 34 6,300»» N yörinpunom oja.... 3 37 60,900 3 37 60,900»» N a u h a te h t a ita... 22 200,000 2 3 82,70 3 53 282,70 -» T ä p e te h ta ita... 3 5 49,32 3 5 49,32» K äärinkaihdintehtaita.. 3 2 48,000 3 2 48,000 V III 2 P u u h io m o ja... 3 2 36,20 3 2,486 9,565,455 34 2,598 9,88,575»» Selluloosatehtaita.... 0 928 6,482,74 0 928 6,482,74»» P a h v ite h ta ita... 2 58 38,82 2 58 38,82 J> i> A sfalttihuopatehtaita.. 4 23 27,450 3 37 35,237 7 60 262,687»» P a p e r i te h t a ita... 2 452 2,670,000 3 4,229 2,537,470 5 4,68 24,207,470»» T a p e ttite h ta ita... 3 02 60,000 9 30,000 4 63,000 Siirretään 392 4,746 57,83,353,22 9,784 65,234,57,604 34,530 23,065,870
B Ryhmä. Luokka. T eollisuuslaji. K aupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijöitä. T uotannon b ru t toarvo. 5V M aaseudulla. Työntekijöitä. T uotannon b ru t toarvo. Y hteensä koko m aassa. Työntekijöitä. T uotannon b ru t toarvo. Smf S iirretty 392 4,746 57,83,353,22 9,784 65,234,57,604 34,530 23,065,870 V III 2 P ussi- ja kirj. kuoriteht. 4 27 35,40 4 27 35,40»» K artonkityöpajoja.... 5 42 90,830 5 42 90,830»» K irjansitom atehtaita.. 7 3 92,32 7 3 92,32»» K irja n s ito m o ja... 63 345 496,588 63 345 496 588 IX 22 P a r k k im y lly jä... 4 43 68,44 4 43 68,44»» S a h o ja... 37 3,966 9,997,674 490 7,33 6,288,282 527 2,279 8,285,956»» L astuvillatehtaita.... 5 92 02,979 5 92 02,979» 23 P uunaula- ja lestiteht a i t a... 8,00 2 4 2,77 3 5 39,277» P u usepäntehtaita.... 5 928 3,326,375 6 35 84,300 2,063 3,50,675» Puusepäntyöpajoia... 74 785.50,55 74 785,50,55»» R uum isarkkutehtaita.. 8 73 84,278 8 73 84,278 >» L aatikkotelitaita.... 2 35 92,00 2 35 92,00»» S o rv a u ste h ta ita... 09 2,900 09 2,900»» Sorvarintyöpajoja... 23 4 36,080 23 4 36,080»» R ihm arullatehtaita... 306 574,74 5 855 2,785, 6,6 3,359,825 - T aljateh t a i t a... 2 2» * K a id e te lita ita... 2 8 9,900 2 8 9,900» - T y n n y rite h ta ita... 3 55 375,65 5 22,000 4 70 397,65»» V annehtim oja... 6 2 90,458 0 38,850 7 3 29,308»» K o r k k ite h ta ita... 4 36 489,000 4 36 489,000» 2 V a s u ty ö p a jo ja... 2 3 25,0 2 3 25,0» 25 K a m p a te h ta ita... 3 5 4,630 9,000 4 6 3,630»» K um itavaratehtaita... 7 322,400 7 322,400»» K u m ity ö p a jo ja...,800,800»» K autsuleim asintehtaita. 5 4 36,530 5 4 36,530» 26 A jo k a iu te h ta ita... 3 74 26,52 3 74 26,52» V aunutyöpajoja... 8 3,400 8 3,400» P y ö rä te h ta ita... 60 85,000 60 85,000 X 27 M uurareja ja rakennusurakoitsijoita... 82 2,609 6,48,50 82 2,609 6,48,50»» M aalareja ja verhoilijoita 230,524 2,29,973 230,524 2,29,973»» L a s in le ik k a a jia... 27 60 245,066 27 60 245,066 S iirretään,6 26,088 94,990,809,733 38,37629,95,270 2,849 64,464 224,942,079