Nyt merkittävä osa Suomen hallituksen jäsenistä ovat valmiit tarjoamaan yllä kuvatulle strategiselle hankkeelle jalansijaa Suomessa.



Samankaltaiset tiedostot
Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu

Työ- ja elinkeinöministeriö Valtioneuvosto. Lausunto koskien ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa Olkiluoto 4 ydinvoimalaitoshankkeelle

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

YDINVOIMALAN SIJOITUSPAIKKANA. PRO HANHIKIVI RY. Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää

Pro Hanhikivi ry - Helena Maijala - Hanna Halmeenpää

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Hanhikivi 1 -hanke. ATS Syysseminaari Hanna Virlander Ydintekniikkapäällikkö

Viimeisimmät kuulumiset Pyhäjoen hankkeesta. Kalajokilaakson suurhankeseminaari - energiaseminaari Toni Hemminki, toimitusjohtaja 15.

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS. Tiivistelmämuistio MUISTIO 1 (2)

YDINVOIMALAN SIJOITUSPAIKKANA. PRO HANHIKIVI RY. Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää

Fennovoiman hanke on kestämätön sekä ympäristön kannalta että taloudellisesti se ei palvele koko kansan etua!

Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskeva rakentamislupahakemus

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

Päivämäärä. Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio

Lausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeelle

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Hanhikivi 1 - tilannekatsaus

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen te ta

kahdella rivillä Outi Pelkonen

FENNOVOIMAN YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYS EETTISTEN KYSYMYSTEN NÄKÖKULMASTA Asukaskysely Eurajoella ja Pyhäjoella

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

PRO HANHIKIVI RY Pyhäjoki puh

EUROOPAN PARLAMENTTI Vetoomusvaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Fennovoiman vastuullisuusohjelma

Kunnanhallitus Hanhikivi 1-ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen 3652/03.035/2015

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava

Vakaahintaista sähköä vuosikymmeniksi

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Miksi Pyhäjoen Hanhikivi ei sovellu ydinvoimalan sijoituspaikaksi? Miksi Fennovoima Oy:n hanke ei ole toteutuskelpoinen?

Mielipide Fennovoima Oy:n uuden ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemuksesta

Haluamme kestävää ilmasto ja energiapolitiikkaa.

Kestävän kehityksen välttämättömyys

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

Helsinki Naiset Atomivoimaa Vastaan -liike ja Naiset Rauhan Puolesta -liike. Työ- ja elinkeinoministeriö

Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin

Tietoa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja ydinvoimasta jakelu:

MYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m m2

Hanhikiven Sähkönmyynti Oy:n perustaminen, yhtiön osakkuus Voimaosakeyhtiö SF:ssä ja rahoitussitoumuksen antaminen Voimaosakeyhtiö SF:lle.

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

ASIA: TEM/11/ /2014 Fennovoima Oy:n hakemus valtioneuvoston periaatepäätöksen täydentämiseksi

Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Yhteenveto

Fennovoiman loppusijoituslaitoksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista

UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN

Ympäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla

Toimintaympäristö: Fortum

Pro Hanhikivi ry: lisälausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen periaatepäätöshakemuksesta Fennovoiman lisäselvitysten

Mielipidepalaute Fennovoima Oy:n hakemuksesta valtioneuvoston periaatepäätöksen täydentämiseksi

1. Hallinnolliset menettelytavat lisäydinvoiman periaatepäätöksiä harkittaessa

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Lausunto Fennovoiman ympäristövaikutusten arviontiselostuksesta

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet

Hanhikivi 1 - tilannekatsaus

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri toteavat asiasta seuraavaa.

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Fennovoiman ydinjätehuoltoa koskeva lisäselvitys

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Fennovoiman ydinvoimalaitoshanke

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari Espoo Jorma Aurela Energiaosasto

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY


Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lataa Jälkeemme vedenpaisumus? - Jari Lyytimäki. Lataa

Ydinvoimahankkeen rakentamisen vaiheet ja vaatimukset yrityksille

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa

Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus Helmikuu 2014

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

TVO:n kuulumiset ja OL4

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI

Transkriptio:

Helsinki 22.04.2014 Naiset Rauhan Puolesta Työ- ja elinkeinoministeriö kuuleminen@tem.fi Diaarinumero TEM/1965/08.04.01/2013 Lausunto: Fennovoiman YVA-selostus 2014 EI Fennovoiman ydinvoimalaa Pyhäjoen Hanhikiviniemeen! Ydinvoima ja ydinaseet ovat kuin siamilaiset kaksoset Fennovoiman suomalainen omistus supistuu supistumistaan. Suomalaiset yritykset ovat yksi toisensa jälkeen lähteneet Fennovoimasta, viimeksi Keskon tytäryhtiö Kestra kiinteistöpalvelu, jolloin arvion mukaan suomalaisten osuus on enää 50,2 %. Todellisuudessa Rosatomilla on määrävä asema tässä hankkeessa ja suomalaisten osuus jää hyvin pieneksi. Tämän hankkeen kohdalla ei voida enää puhua vahvasta suomalaisomistuksesta eikä tällä hankkeella päästä eroon riippuvuudesta venäjän energiasta päinvastoin. Tällä hankkeella liitämme Suomen energiatuotannon yhä syvemmälle Venäjän hallintaan. Kansainvälisesti on viime aikoina eri tahoilta esitetty terävää kritiikkiä Rosatomin aggressiivista ydinvoimalamarkkinointia vastaan. Rosatom on keräämässä itselleen suurinta kansainvälistä ydinvoimalahankkeiden portfooliota. Rosatomin malli on rakentaa, omistaa, operoida. Venäjän ydinvoimalainvestoinnit ovat osa valtion budjettia mikä tarkoittaa, että investointien pääasiallinen tehtävä ei välttämättä ole tuottaa taloudellista voittoa vaan hankkeita voidaan lähinnä pitää strateegisina, poliittisina hankkeina. Valtionkorporaatio saa rahoituksensa Venäjän valtion budjetista ja se nauttii juridista erityisasemaa suoraan Venäjän presidentin ja hallituksen alaisuudessa. Suomalaiset eivät koskaan saa tietää mihin Fennovoiman rahat menevät. Nyt merkittävä osa Suomen hallituksen jäsenistä ovat valmiit tarjoamaan yllä kuvatulle strategiselle hankkeelle jalansijaa Suomessa. Ulkopolitiikka ja Ukrainan kriisi Iso-Britannia ilmoitti harkitsevansa uudestaan ydinvoimasopimustaan Rosatomin kanssa Ukrainan ja Krimin tilanteen takia, kertoi maan energiaviranomainen. (Reuters 25.3.2014). Ydinvoimalapäätökset ovat pitkälti poliittis- taloudellesia päätöksiä ja niihin ei voi olla vaikuttamatta maailmanrauhan tilannekaan. Ukrainan kriisi vaikuttaa myös Fennovoiman tilanteeseen. Rosatom on Fennovoiman suurin yksittäinen omistaja ja tämän lisäksi hankkeen laitostoimittaja ja suuri rahoittaja.

Venäläisten vahva rooli on poliittinen ja suomalaisten politikkojen on otettava tämä huomioon tehdessään päätöstä. Rosatom ydinaseteollisuus Ratkaisevaa on että Rosatom ei harjoita pelkästään ydinenergiapolittiikka vaan myös ydinasepolitiikkaa. Yhtiön vuosikertomuksen mukaan ydinasetuotanto on yhtä tärkeä osa Rosatomia kuin ydinvoima. Miltei 40 % Rosatomin työntekijöistä työskentelee yrityksen ydinasetuotannon parissa. Complex Rosatom kehuu ydinaseteollisuuden toimintaa sillä, että ydinvoima luo mahdollisuuden ydinaseteollisuudelle. Rosatomin ydinasesektori toimii tiiviissä yhteistyössä puolustusteollisuuden kanssa. Nykyään Complex Rosatomilla on ydinvoimakeskuksia Sarovissa, Snezhinskissa, Majakissa ja useissa muissa paikoissa. Suomi on perinteisesti kaikilla kansainvälisillä areenoilla tukenut ydinaseriisuntaa. Suomessa Fennovoiman Pyhäjoen hankkeen puolustajat toteavat, että Fennovoima on vain tekemisissä Rosatomin ydinaseettoman sektorin kanssa. Mutta mitä takuita suomalaisilla on ettei osaa suomalaisrahoista jossain vaiheessa käytetä ydinaseiden valmistamiseen? Naiset Rauhan Puolesta -liike katsoo, että ydinvoima ja ydinaseet ovat kuin siamilaiset kaksoset. Tästä Rosatom kuten myös OL 3 rakentava ranskalainen yhtiö Areva ovat parhaita esimerkkejä. Suomen ei pidä antaa toistamiseen ydinasevaltiolle mahdollisuutta rakentaa ydinvoimaa maahamme. Suomi on jo menettänyt kasvonsa Arevan OL 3 rakennusprojektin myötä. Naiset Rauhan Puolesta -liike vaatii, että Suomessa ei tehdä mitään päätöksiä uusien ydinvoimaloiden rakentamiseksi ennen kuin ydinasemaat ovat ydinsulkusopimuksessa kirjattujen ydinaseriisuntavelvoitteidensa mukaisesti tehneet konkreettisia, sitovia suunnitelmia tarkkoine aikatauluineen ympäristöä ja ihmisiä uhkaavista ydinaseista luopumiseksi. Ydinaseista ja ydinvoimasta on luovuttava Nykyisten ydinasevaltioiden lisäksi 30-40 ydinvoimaa käyttävää maata pystyy halutessaan valmistamaan ydinaseen lyhyessä ajassa. Käytännössä kaikki ydinpolttoaineen tuottamiseen kykenevät maat ja laitokset voisivat teknisesti valmistaa myös ydinaseita. Tämän vuoksi jokainen uusi ydinvoimala lisää myös mahdollisuuksia uusien ydinaseiden valmistukseen. Ramesh Thakur, Centre for Nuclear Non-Proliferation and Disarmamentin johtaja, toteaa mm: Niin kauan kun jollakin maalla on ydinaseita niin toisetkin maat haluavat niitä. Niiden suuri tuhovoima asettaa ne vastakkain ydinvoiman kanssa ja poliittiset voimat vastakkain niiden maiden kanssa joilla ei ole ydinvoimaa. Niin kauan kun ydinaseita on on aina olemassa mahdollisuus että niitä käytetään jonain päivänä. Ainoa tae ydinaseiden leviämisen estämiseksi on ydinaseriisunta.

Yhdysvaltain ydinaseohjelma, kongressin joulukuun talousarvion mukaan maksaa 350 miljardia dollaria seuraavan vuosikymmenen aikana. Asearsenaalin nykyaikaistaminen nelinkertaistaa tämän summan vuosina 2024-2030. Mistä materiaali näihin aseisiin? Uusista ja jo toiminnassa olevista ydinvoimaloista, tietysti. Yhdysvallat eivät ole tässä yksin, jokainen ydinasevaltio nykyaikaistaa omaa asearsenaaliaan ja tarvitsee siihen ydinmateriaalia. Ydinaseista voidaan luopua sanoo Noam Chomsky, professori, poliittinen teoreetikko, Jane Ayersin haastattelussa 5. huhtikuuta 2014. On hyvin mahdollista poistaa ydinaseuhka ihmiskunnalle ja ihmisen henkiinjäämiselle. Kaikkien ydinaseiden poistaminen maailmasta vaatii vain sen että kaikki asianosaiset sopivat niin. Tiedämme, mitä voidaan tehdä ydinaseiden poistamiseksi ja meillä kaikilla on velvollisuus siihen. Hän lisäsi myös että yksi tärkeä mittari on ymmärtää, että mitä kauemmaksi siirrämme fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisen sen pahemmaksi maailmanlaajuinen ympäristömme, jonka jätämme lastenlapsillemme menee. Ydinaseiden suhteen voimme ilman muuta poistaa ydinaseet, se on meidän velvollisuutemme. YVA ei käsittele Rosatomin toimintaa kokonaisuutena Naiset Rauhan Puolesta katsoo että valtava puute Fennovoiman YVA:ssa on, että siinä ei käsitellä Rosatomin toimintaa kokonaisuutena. Fennovoiman ja Rosatomin sopimuksessa lähdetään siitä, että Rosatom rakentaa ja operoi laitosta. Rosatom toimittaisi Pyhäjoelle ydinpolttoaineen, joka erotettaisiin käytetystä polttoaineesta ja se kuljetettaisiin Suomeen Venäjän saastuneilta ydinalueilta. YVA:ssa ei oteta huomioon; - uraanin louhintaa joka on saastuttanut ja edelleen saastuttaa ympäristöä kaikilla louhintaalueilla maailmassa, - ydinpolttoaineen tuotantoa, jonka sivutuotetta köyhdytettyä uraania käytetään DUaseisiin. DU-aseita on käytetty ainakin Kosovón, Irakin ja Afganistanin sodissa. - korkea-aktiivisten ydinjätteiden loppusijoitusta - ydinaseita, jotka uhkaavat koko ihmiskunnan olemassaoloa ja joiden tuotanto on saastuttanut ruostuneilla ydinsukellusveneillä Murmanskin vuonot. Muualla Venäjällä avoimista ydinjätealtaista valuu suuret määrät radioaktiviista ainetta jokiin ja saastuttaa vesistöjä. Vuonna 1957 Tsheljabinskissa tapahtuvassa jätetankin räjähdyksessä radioaktiivinen saastepilvi saastutti yli 200 neliökilometriä maatalousmaata ja lukuisia jokia ja järviä. Karachy järveen dumpataan jatkuvasti ydinjätteitä. Tätä aluetta sanotaankin maailman radioaktiivisemmaksi alueeksi. Murmanskin alueella makaa merenpohjassa kaksi ydinsukellusvenettä aiheuttaen todellisen radiologisen vaaran Arktisen meren ekosysteemille. Norjan säteilysuojeluviranomaisten (NRPA) mukaan säteilyn vaaroihin kuuluu mm. 19 alusta, jotka sisältävät radioaktiivista jätettä ja runsas määrä muuta materiaalia. Sen sijaan, että Rosatom tarjoutuu rahoittamaan ydinvoimalahankkeita eri puolilla maailmaa Suomi mukaan lukien, yrityksen tulisi niillä rahoilla tehdä kaikkensa

vuosien mittaan aiheuttamiensa valtavien ympäristötuhojen ja terveyshaittojen lievittämiseksi ja siivoamiseksi. Perämeren ja Hanhikiviniemen luonto Hanhikivi sijaitsee luontoarvoiltaan rikkaalla maankohoamisalueella. Maankohoamisrannikon luontotyypit sekä lintu- ja kasvilajien runsas kirjo tekevät Hanhikivestä luonnon monimuotoisuudelle tärkeän alueen. Hanhikivenniemen suojissa, keskellä luontotyyppien ja erilaisten elinympäristöjen mosaiikkimaista kirjoa, elää yli sata pesivää lintulajia ja yli 250 kasvilajia. Alava niemi on yksi maamme edustavimpia uhanalaisen maankohoamisrannikon luontotyypin kohteita ja toimittaa tärkeää roolia uhanalaisten luontotyyppien sekä lintu- ja kasvilajien elinympäristön säilyttäjänä. Lintujen päämuuttoreitti kulkee Hanhikiviniemen kautta. Muuttolintujen joukossa on merkittävä määrä uhanalaisia lintulajeja. Perämeri on vaelluskalojen kuten lohen ja uhanalaisen meritaimenen vaellusaluetta. Vähäinenkin häiriintyminen voi aiheuttaa näille kalakannoille peruuttamattomia muutoksia. Suurella jäähdytysveden pumppausmäärällä ja veden lämpenemisellä on suuri merkitys perämeren kalakannoille. Ruotsin kalastuslaitoksen tekemien tutkimusten mukaan merkittävä määrä kalanmätiä ja kalanpoikasia menehtyy Ringhalsin atomivoimalan jäähdytysvesitunneleissa. Vuonna 1999 lähes 100 miljoonaa sillinpoikasta menehtyi Ringhalsissa ja viime vuosina laitoksessa on vuosittain hävinnyt merkittäviä määriä turskanmätiä. Venäjällä ympäristöjärjestöt ovat jo vuosia kiinnittäneet huomiota siihen, että Sosnovyi Borin atomivoimala aiheuttaa valtavia häviöitä Itämeren kalateollisuudelle sekä edistää Itämeren rehevöitymistä. Itämeressä on todettu täysin kuolleita kohtia, josta kaikki kasvillisuus on kadonnut eikä siellä elä kalatkaan. Perämeren koillisosassa eteläisten/lounaisten myrskyjen vaikutus on voimakasta Hanhikiviniemen alueella. Myrskyjen aiheuttama merenpinnan kohoaminen tulee huomioida ilmastomuutoksen aiheuttamien vaikutusten lisäksi. Äärimmäisten sääolosuhteiden vaihtelut, jään ja tuulen yhteisvaikutus, on otettava huomioon arvioinnissa. Hanhikiven niemi on pääosin luonnontilainen ja se sijaitsee kaukana olemassa olevasta infrastruktuurista. Uusi neitseellinen alue vaatii laajan infrastruktuurin rakentamisen, mikä ei ole yhteiskunnan kokonaisedun eikä ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden mukaista. Hanhikiven osalta ydinvoimalahankkeen taloudellista kannattavuutta heikentää merkittävästi niemen alavuus. Jo alueen perustason korottamiseksi on tehtävä Fennovoiman arvion mukaan miljoonan kuution maansiirtotyöt, mikä myös vaikuttaa

ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen ja lisää kasvihuonekaasupäästöjä tuntuvasti. Merivesijäähdytys (ONCE-THROUGH) Pyhäjoelle rakennetaan 1200 megawatin AES-2006 painevesireaktori, joka käyttää valtavat määrät vettä. Ydinvoimaloiden merivesijäähdytys (Once-through) todettiin Oslon asiantuntijasymposiumissa 1974 kestämättömäksi sähköntuotannon yhteydessä. Oslon symposiumi totesi vesistöille haitallisen "kerran läpi" menetelmän aikansa eläneeksi sen vahingollisten ympäristövaikutusten takia. Voimalat, joissa jäähdytysvesi johdetaan merestä voimalan läpi ja lasketaan 10-12 astetta kuumempana takaisin mereen vahingoittavat pahasti meren ekosysteemiä kertoivat tutkijat jo silloin. Ydinvoimaloissa vahingot ovat kaikkein suurimmat suuresta vesivolyymista johtuen. Niiden suora merivesijäähdytys (Once-through cooling, OTC) aiheuttaa valtavan määrän kalakuolemia jo itse vedenoton yhteydessä. Suuri määrä kalanpoikasia, kutua, äyriäisiä, selkärangattomia ja mikroeläimiä kulkeutuu voimalaan ja huuhtoutuu ulos elottomana orgaanisena aineena. Yksilöinä nämä ovat laskettavissa miljardeissa. Purkautuva lämminvesi (lämpösaaste, Thermal pollution) aiheuttaa laajenevalla alueella erilaista vahinkoa villikaloille, esim. hapen puutetta, sairauksia, lisääntymisvaikeuksia, aineenvaihduntahäiriöitä. Meriveden varsinainen tehtävä ei kuitenkaan ole toimia jäähdytysvetenä, vaan tuottavana monipuolisena merellisenä kasvupaikkana. On nurinkurista että kalastajia sakotetaan heidän harrastaessaan primaarielinkeinoaan, kun ydinvoimalateollisuus saa rauhassa jatkaa merivesien saastuttamista. Lähteet: Belter, W.G., Management of Waste Heat at Nuclear power stations, its possible impact on the Environment, USAEC, s.3 teoksessa Environmental Effects of Cooling systems at Nuclear Power Plants Proceedings of a symposium, Oslo, 26-30 August 1974, IAEA 1975, Vienna. ISBN 92-0-020075-3. 828 s.). http://www.nirs.org/reactorwatch/licensedtokill/l2kexecsummary.pdf. Fennovoiman laitoksen jäähdytysvedet ohjataan Hanhikiviniemen pohjoisille vesille. Sieltä lämmin jäähdytysvesi kulkeutuu edelleen Perämeren kautta Ruotsin rannikolle. Ei edes naapurimaan rannikko säästy vahingoittumattomana. Jätehuolto Fennovoiman mukaan laitospaikalle suunnitellaan myös matala- ja keskiaktiivisen jätteen sijoitusta maanalaisiin luoliin. Hanhikiven alue on kapea niemi, joka käytännössä tuhoutuisi kokonaan jos laitos ja jätteen sijoitus sinne sallittaisiin. Ydinvoimalaitoksella tulee olla tiedossa paikkakunta ja ratkaisu tuotettavan korkeaaktiivisen ydinjätteen loppusijoituksesta. Mutta Fennovoima ei ole tarkentanut mihin yhtiön loppusijoituslaitos tullaan rakentamaan. Posiva Oy:n ONKALO-projekti on vielä keskeneräinen ja toteutumiseltaan epävarma ja Posiva on ilmoittanut ettei ONKALOon mahdu Fennovoiman ydinjäte.

Laitokselle, jolla ei ole minkäänlaista suunnitelmaa maailmaan vaarallisimman jätteen, eli korkea-aktiivisen ydinjätteen sijoittamiselle, ei tule hyväksyä YVA eikä antaa lupaa rakentamiseen. On pantava merkille, että Ruotsissa käydään vilkasta, ja suhteellisen avointa ja demokraattista keskustelua KBS 3 menetelmästä, johon myös ONKALO- projekti perustuu. Käsittely jatkunee vielä vuoteen 2019 asti. Niin kutsutun samrådsprocessin aikana on ilmennyt vakavaa kritiikkiä mentelmää kohtaan; kuparikapseleiden korroosioriski, bentoniittisaven ominaisuudesta yms. Viime vuoden marraskuussa (Svenska Dagbladet 9.11.2013) kerrottiin Kungliga Tekniska Högskolanin (KTH) tutkijoista, jotka ovat jättäneet Uppsala yliopiston referenssiryhmän, jonka tehtävä on seurata yliopistolla tekeillä olevia kuparikapselikokeita, jotka tehdään SKB:n (Ruotsin Posivan) toimeksiannosta. Tutkijat sanovat etteivät voi allekirjoittaa kokeita, sillä tehdyt virheet ovat aivan liian vakavia. Suomen viranomaisten ja Suomen eduskunnan on otettava Ruotsin kokemukset vakavasti ja avattava keskustelu korkea-aktiivisten jätteiden loppusijoituksesta uudestaan. Suomi ei tarvitse lisää ydinvoimaa. Sähkönkulutus Suomessa on laskenut viime vuosina ja on laskussa ja sähkönkulutusta koskevat arviot on syytä tehdä uudelleen. Suomen ei pidä rakentaa lisää ydinvoimaa, jotta se voisi toimittaa sähköä vientiin. Kaikki riskit liittyen vuotoihin, onnettomuuksiin, ydinjätteisiin sen sijaan jäävät suomalaisten kannettiviksi. Naiset Rauhan Puolesta -liikkeen lausunto koskien ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeelle vaatii, että Työ- ja elinkeinoministeriö ottaa huomioon kaikki ne laajat ydinvoimaan liittyvät välittömät ja välilliset ihmiskuntaa ja luontoa vaurioittavat miljooniksi vuosiksi jäävät riskit. Helsingissä 22.4.2014 Lea Launokari Marjatta Kurtén Naiset Rauhan Puolesta Naiset Rauhan Puolesta Kaksosmäki 24, 02400 Kirkkonummi Koivikkotie 12 s 7, 00630 Helsinki s-posti: lea.launokari(at)nettilinja.fi s-posti: marjatta.kurten(at)gmail.com puh: 09-298 1588, 050 5522330 puh: 050-588 3038