TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI 1 Työkyvyn tuen, sairauspoissaoloseurannan ja työhönpaluun toimintamallin laatimisen ja käytön tavoitteet: ennakointi ja työkyvyn varhainen tukeminen takaavat työntekijöille oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen tuen työssä selviytymisessä johdon ja esimiesten sekä henkilöstön tietoisuus työkykyasioista helpottaa esimiestyötä ja koko työpaikan hyvinvointia. 2 Esimiehen tehtävät esimiehellä on velvollisuus keskustella työntekijän kanssa työkykyasioista ja työssä selviytymisestä mahdollisimman varhain havaitessaan merkkejä työkykymuutoksista tai työssä selviytymisen ongelmista tarpeen mukaan käytetään kartoituslistoja ja muistioita, esim. työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistaa ja/tai neuvottelumuistiota, johon kirjataan myös sovitut jatkotoimenpiteet ja seuranta aikatauluineen esimies pitää tarpeen mukaan yhteyttä työntekijään ja työterveyshuoltoon ja osallistuu työterveys-/työkykyneuvottelujen järjestämiseen. 3 Työkyvyn tuen tarpeisiin ja toimintamalliin liittyvä yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä Toimintamallin laatimiseen osallistuvat johto, esimiehet ja henkilöstön edustajat sekä työterveyshuolto. Toimintamalli käydään läpi sekä johdon, esimiesten että koko henkilöstön tasolla palavereissa. Johto ja esimiehet saavat valmentavaa koulutusta työterveyshuollolta. 4 Sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt sairauspoissaoloista ilmoitetaan mahdollisimman ajoissa, viimeistään työvuoron alkaessa lähiesimiehelle esimies voi myöntää luvan 1-3 päivän sairauspoissaoloon, työterveyshoitajan todistus hyväksytään 1-3 päivän poissaolosta, 3 päivää pidemmästä sairauspoissaolosta vaaditaan lääkärintodistus (poikkeuksia voidaan tehdä esim. infektioaikana) työntekijä toimittaa sairauspoissaolotodistuksen esimiehelleen, joka lähettää sen palkanlaskijalle esimies kirjaa tiedot myöntämistään poissaoloista kaikki sairauspoissaolotodistusten kopiot toimitetaan työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on jatkunut kuukauden (ellei asianomainen henkilö kiellä yksittäisen todistuksen toimittamista) tämän jälkeen työterveyshuolto, työpaikka ja työntekijä alkavat yhdessä selvittää mahdollisuuksia työhönpaluuseen ja tarvittavia tukitoimia työterveyslääkäri laatii lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista työntekijän on toimitettava lausunto Kelaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä sairauspäivärahaa haetaan Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta entisen neljän kuukauden sijasta sairauspoissaolotiedot kootaan esimiehille ja työterveyshuollolle (työterveyshoitaja) kaksi kertaa vuodessa. Sairauspoissaoloraportoinnista keskustellaan yhteenvetoina työpaikan johdon, henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon välisissä tapaamisissa. 5 Työkykyasioiden puheeksi ottamisen aiheet ja poissaolorajat Aiheet
esimies tai työntekijä itse huomaa työkyvyn alenemiseen liittyviä merkkejä (Työkykyasian puheeksiotto tai Työkyvyn tuen tarpeen kartoituslista) työterveyshuollossa asia tulee työntekijän ja työterveyshuollon kesken esiin, jolloin työterveyshuolto pyytää työntekijää ottamaan asian esiin esimiehensä kanssa Puheeksiottorajat lyhyitä poissaoloja on ollut viimeksi kuluneen 12 kk aikana 5 kertaa tai lyhyitä poissaoloja on ollut 3 kk aikana 4 kertaa pitkiä tai pitkittyviä poissaoloja on ollut viimeksi kuluneen 12 kk aikana yhteensä 30 päivää tai yksi yli 10 päivän mittainen poissaolo Työhönpaluukeskustelut ja työterveysneuvottelu pitkän yhtäjaksoisen (yli 30 pv) sairauspoissaolon aikana esimiehen tulee ottaa yhteyttä työntekijään 1-2 viikkoa ennen arvioitua työhön paluuta, jolloin asia otetaan tarvittaessa esille työterveyshuollon kanssa vastaanottokäynnillä ja/tai työterveysneuvottelussa (Työterveysneuvottelu) työhönpaluukeskustelut ovat joskus tarpeen myös lyhyemmissä sairauspoissaoloissa jos keskustelussa ilmenee työntekijän päihdeongelma tai merkkejä siitä, henkilö ohjataan aina työterveyshuoltoon asian hoitamista varten ja tarvittaessa työpaikan päihdeohjelman/hoitoonohjausmallin mukaan hoitoon ja kuntoutukseen. 6 Työhön paluun tuki pitkän tai työkykyyn selvästi vaikuttavan sairauspoissaolovaiheen päättyessä tulee sopia, millaisia muutoksia työntekijän toimenkuvaan tai työolosuhteisiin tehdään neuvotteluihin kutsutaan asianosaiset, joiden työnkuvaan tilanne oleellisesti vaikuttaa sovitut asiat kirjataan työkyvyn tuen kartoituslistaan ja/tai neuvottelumuistioon sovitaan, miten asiasta tiedotetaan työpaikalla sovitaan esimiehen ja työntekijän omasta osuudesta tiedottamisessa sovitaan seurannasta ja seuranta-aikatauluista. 7 Muita työkykyä tukevia keinoja työeläkelaitosyhteistyö: työkokeilu on mahdollista, kun on todettavissa työkyvyttömyyden uhka osasairauspäiväraha on mahdollinen sv-omavastuuajan (1+9 arkipv) jälkeen, ja se voi mahdollistaa osa-aikatyön, 40-60 % kokoaikaisesta työajasta osasairauspäivärahajärjestely sovitaan yhdessä työntekijän, työterveyslääkärin ja esimiehen kesken työterveyshuollon työkokeilua voidaan käyttää yli 60 päivän sairauspoissaolon jälkeen, kokeilu muissa tehtävissä (ei omassa työssä) työterveyshuollon kautta voidaan käyttää kuntoutuspalveluohjausta 8 Allekirjoitukset Työnantajan allekirjoitus Eeva Kyrönviita Pvm Työntekijöiden edustajan allekirjoitus Pvm Työterveyshuollon allekirjoitus Sirpa Järvinen Pvm
TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUSOPIMUKSEN SISÄLTÖ Päivämäärä TOIMINTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMISPÄIVÄ Palvelu Kyllä Ei Lisätietoja ENNALTAEHKÄISEVÄ JA LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO KELA I TOIMINTASUUNNITELMA TYÖPAIKKASELVITYKSET TERVEYSTARKASTUKSET Työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin terveystarkastukset Yleislääkäritasoiset laboratorio- ja röntgentutkimukset terveystarkastuksiin liittyen Erikoislääkärikonsultaatiot, terveystarkastuksiin ja työkykyarviointeihin liittyen Työfysioterapeutin ohjaus ja neuvonta 1-3 kertaa/ongelma Työterveyspsykologin ohjaus ja neuvonta 1-5 käyntiä/ongelma Ravitsemusterapeutin ohjaus ja neuvonta Todistukset: Kuntoutukseen liittyvät lausunnot Ajokorttitodistukset Rokotukset, työhön liittyvät (tetanus-d, influenssa) TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TIETOJEN ANTAMINEN JA OHJAUS TYÖSSÄ SELVITYMISEN SEURANTA JA KUNTOUTUKSEEN OHJAUS YHTEISTYÖ ENSIAPUVALMIUS TYÖTERVEYSHUOLLON LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA
SAIRAANHOITO JA MUU TERVEYDENHUOLTO KELA II Työterveys- ja yleislääkärin vastaanotto Työterveyshoitajan vastaanotto Yleislääkärin päivystysvastaanotto (illat, la, su) Sähköposti/puhelintyö Reseptin uusimispalkkiot Toimenpidepalkkiot Erikoislääkärikonsultaatiot oman työterveyslääkärin lähetteellä Erikoislääkärin antama sairaanhoito Yleislääkäritasoiset perustason laboratorio- ja natiiviröntgentutkimukset sairaanhoitoon liittyen Allergiatestit: perussarja työhön liittyvä allergiatutkimus Terveyskeskustasoiset laboratoriotutkimukset ja kliinisen fysiologian tutkimukset (EKG, rasitusekg, EKG:n vuorokausinauhoitus, keuhkojen toimintakoe, suppea yöpolygrafia, uniapneatutkimus) Kliinisen neurofysiologian tutkimus: ENMG (laitososuuden maksaa potilas itse) Ultraäänitutkimukset Tietotokonetomografia Magneettikuvaukset Mammografiatutkimukset Terveyskeskuksessa tehtävät tähystystutkimukset: Gastro-, rekto- ja sigmoideoskopia Korvalääkärin tähystystutkimus (ostopalvelu) Niveltähystykset Muut tähystykset 1-2 käyntiä/ongelma. Ei raskauden hoito, gynekologiset tarkastukset, silmälääkärin tarkastukset Fysioterapia 1-3 x Ei ostopalveluna Hammaslääkäri Jalkojenhoitaja Rokotukset: influenssarokotukset, riskiryhmille influenssarokotukset, muut matkailuun liittyvät (Kela 0) MUUTA Poissaoloilmoitukset: Työterveyshoitajalla on oikeus antaa 1-3 pv Esimiehen luvalla voi olla pois 1-3 pv Pienkirurgiset toimenpiteet, luomien poistot
ILMOITUSTAULULLE PÄIHDEHAITTOJEN HOITOONOHJAUSMALLI 1 TIEDOTUS JA OMATOIMINEN HOITOON HAKEUTUMINEN Työpaikalla jaetaan materiaalia ja/tai järjestetään tiedotustilaisuuksia päihteistä, päihteiden vaikutuksista ja hoitomahdollisuuksista. Ilmoitustaululla pidetään esillä hoitoonohjausmalli ja yhteyshenkilöiden ja hoitopaikkojen tiedot. Työpaikalla pyritään kaikin mahdollisin keinoin tukemaan ja helpottamaan omatoimista hoitoon hakeutumista ja edistää riittävän aikaista hoidon aloittamista. 2 PUHEEKSIOTTO Esimiehen, luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun terveydenhuoltohenkilöstön ja työtoverin velvollisuus on kehottaa hakeutumaan hoitoon, kun työpaikalla todetaan merkkejä päihdeongelmasta. Puheeksiottopäivä kirjataan. Merkkejä voivat olla: - toistuvat lyhyet poissaolot - äkilliset työvuorojen vaihtamiset, loma- ja vapaapäivien äkilliset anomiset - lyhyet sairauslomat etenkin perjantaisin ja maanantaisin - myöhästely - työsuorituksissa epätasaisuutta: laiminlyöntejä tai ylisuorittamista - tapaturma-alttius - huonokuntoisuus - humala- tai krapulatila tai väistelevä käytös aamulla - tunne-elämän yliherkkyys, sopimaton käyttäytyminen, uhkailu. 3 KIRJALLINEN VAROITUS, OHJAUS TYÖTERVEYSHUOLTOON, HOITOSUUNNITELMA Esimiehen on käytävä keskustelu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kun on näyttöä päihdeongelmasta ja/tai henkilö jättää työvelvoitteensa täyttämättä. Esimies ilmoittaa asiasta henkilöstöryhmän edustajalle, työsuojeluvaltuutetulle tai luottamusmiehelle. Tapaus kirjataan. Päihdeongelmaiselle suositellaan hakeutumista työterveyshuoltoon. 4 TOINEN KIRJALLINEN VAROITUS, HOITOSOPIMUS JA HOITOSUUNNITELMA Päihdetapauksen toistuessa kerrataan aiemmat keskustelut ja selvitetään ongelman syy. Annetaan toinen kirjallinen varoitus. Sovitaan hoitoonohjaamisesta ehtona työsuhteen jatkamiselle. Esimies ohjaa päihdeongelmaisen työterveyshuoltoon, jossa laaditaan hoitosopimus ja hoitosuunnitelma. Hoitosopimus on voimassa 12/24 kk. Sovitaan, että esimiehellä on lupa seurata sopimuksen noudattamista tekemällä yhteistyötä työterveyshuollon ja hoitavan tahon kanssa. Mikäli hoitoonohjattu kieltäytyy hoidosta, laiminlyö hoidon tai hoito ei tuota tuloksia tai hän jättää työvelvoitteensa suorittamatta, siirrytään kohtaan 5. Toisen varoituksen antaminen ei ole välttämätöntä ennen irtisanomista. 5 TYÖSOPIMUSLAIN MUKAINEN IRTISANOMINEN 6 ALLEKIRJOITUKSET Työnantajan allekirjoitus Eeva Kyrönviita Pvm Työntekijöiden edustajan allekirjoitus Pvm Työterveyshuollon allekirjoitus Sirpa Järvinen Pvm