Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

Samankaltaiset tiedostot
Peltosalaojituksen suunnittelu

RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Salaojayhdistys ry. Peltosalaojitus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Salaojitus. Jarmo Nissinen

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

Ojaväli ja ympärysaine

Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä

Salaojituksen kunnossapito

Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

Laatuvaatimukset ja vastuukysymykset

Salaojituksen kunnossapito

SISÄLLYS. N:o 203. Laki

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Loppuraportti

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA)

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset

SALAOJAYHDISTYS RY 1/2017

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

PELTOSALAOJITUKSEN TYÖOHJEET

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon vesitalouden optimointi. Loppuraportti 2010

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

SALAOJIEN KUNNOSSAPITO-OPAS

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2. Pinta-ala yhteensä

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

SALAOJAYHDISTYS SALAOJAYHDISTYS RY. 1/ toimintavuosi TÄCKDIKNINGSFÖRENINGEN

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

ESIPÄÄLLYSTEEN TOIMIVUUS SALAOJITUKSESSA

MAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus. Säätösalaojitus

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Jussi Kivelä. Salaojituksen kustannusten muodostuminen

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla

Helena Äijö ja Airi Kulmala. Maanalaisten linjahankkeiden peltosalaojitusten korjausohjeet

Miten kasvukuntoa kehitetään?

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Turvemaiden viljely - ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

Ajankohtaisia asioita. Helena Äijö Salaojituksen neuvottelupäivät , Tampere

Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi

Valtion varoin tuettavan salaojituksen ehdot Välimietintö, Helsinki 2006

Veden kiertokulku ja maankuivatus

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5 muutos putkiojaksi

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

29 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 29

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Jatkohanke

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

SALAOJAYHDISTYS RY. 1/ toimintavuosi

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Salaojasuunnittelun ja urakoinnin pätevyysjärjestelmien hyödyntäminen. Salaojituksen neuvottelupäivät Varala

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Pellot tuottamaan salaojituksella

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Esimerkkejä vesienhallintaratkaisuista ja peruskuivatusuomien - kunnostushankkeista,

PELTOSALAOJITUSSUUNNITELMAN MAASTOONMERKINTÄ

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Maankuivatuksen ja hydrologian käsitteitä Maa- ja metsätalouden kuivatus

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

32 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 32

ASENNUSOHJE Carat S säiliöt ltr Viivytyssäiliöt Umpisäiliöt

Tilusjärjestelyt. Salaojituksen neuvottelupäivät. Jyväskylä. Johtaja Timo Potka

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto

SALAOJAYHDISTYS. 1/ toimintavuosi TÄCKDIKNINGSFÖRENINGEN SALAOJAYHDISTYS RY

Metsätalouden vesiensuojelu

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus

Pellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Nurmen perustaminen ja lannoitus

1: Leskelän uusjako Sisältö: Hanke. Sijaintikartta. Kunta: Tila/tiltu: Hankerahoitteiset vihreä Omarahoitteiset ruskea.

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Transkriptio:

Toimiva salaojitus Pellon vesitalous kohdilleen 1.3.2017 Markus Sikkilä Salaojayhdistys

Kuivatuksen tarkoitus Liiallisen veden poisjohtaminen pellolta käyttämällä paikalliskuivatusta ja peruskuivatusta - Kuivatuksella Luodaan hyvät kasvuolosuhteet Sopiva kosteustila kasveille (pohjaveden pinta) Huippusatojen tavoittelu! Mikäli kuivatus ei kunnossa muulla panostuksella ei saada satoa kasvatettua Turvataan riittävä kantavuus maatalouskoneille Ajallisesti joustava viljely päästään pellolle aikaisin ja myöhään Pidetään maan rakenne kunnossa ja vältetään ravinnehuuhtoumat

Toimiva salaojitus Toimiva salaojitus tarkoittaa hyvin suunniteltua ja toteutettua salaojitusta sekä peruskuivatusta Tilanne jossa salaojitus ei toimi: Peruskuivatustilanne heikentynyt, jolloin salaojitus ei toimi Vanha salaojitus, joka on tiensä päässä pellolla tehtävien toimien muutoksesta koneistus, viljelymuoto ojaväli ei ole riittävä maan painuminen tukkeutumat (ruoste ja maa-aines) Maan rakenne heikentynyt

Märkyyden vaikutus

Salaojituksen tilanne Salaojituksen toiminnan palauttamiseksi Peruskuivatustilanteen ollessa huono piiri- ja valtaojat perataan Jos maan rakenne huono tai vanhat salaojat toimivat huonosti Täydennysojitus tai uusintaojitus Salaojitukseen ryhdyttäessä suunnittelu tärkeää Varmistetaan salaojien pitkäikäinen toiminta Varmistetaan seikkaperäisesti voidaanko vanha salaojitus hyödyntää Saadaan kuivatustehokkuudeltaan sopiva salaojitus

Salaojituksen suunnittelu Mitoitusvaluma, q (l/s/ha) Tekijät: Kuivavara, a (m) viljeltävä kasvi kantavuus Hydraulinen johtavuus, K (m/vrk) maalaji maan rakenne Mitoitetaan: Ojasyvyys, H (m) Ojaväli, L (m) putkikoot

Salaojituksen suunnittelu (1) Pellon pinnan korkeustiedot (pistetiheys) Kohteen maaperätiedot vähintään salaojasyvyyteen Paikalliskuivatusmuoto ja tilanne (avo-ojat tai vanhat salaojat) Peruskuivatuksen kunto ja laskuaukon mahdollinen paikka Ympäröivä maasto esim. varjostava metsä salaojien toimivuuden riskitekijät (esim. ruostetukkeuman riski)

Salaojituksen suunnittelu (2) vesiensuojelulliset erityiskysymykset (esim. happamat sulfaattimaat, pohjavesialueet) lohkon ulkopuoliset vedet ja paineellinen pohjavesi muut tiedot kohteesta, kuten kaapelit, vesijohdot ja muut maanalaiset rakenteet viljeltävät kasvit Pellon viljelyn ajosuunnat Näiden lähtötietojen perusteella imuojien ja kokoojaojan paikat määräytyvät

Salaojituksen suunnittelu (3) Ojasyvyyden suositukset (tasauksen jälkeen) Kivennäismaat 1,0 m Turvemaat 1,2 m Ojavälisuositukset Turvemaat 8 14 m Savi-, hiesu- ja hiuemaat 10 14 m Hietamaat 14 18 m Urpaantuneet liejut ja liejusavet 16 24m Ojaväliin vaikuttaa maan tiiviys sekä viljeltävä kasvi Aina lohkokohtaisesti ratkaistava tekijä

Ojavälin vaikutus pohjavedenpintaan Pohjavesi laskee nopeammin pienellä ojavälillä -> kasvukausi pitenee 32 m 16 m 16 m 11 m TOSKA-hanke, Nummelan koekentän tuloksia

Ympärysaineet Sora Hake, sahanpuru Esipäällysteet Kookoskuitu Geotekstiilit Muut Ympärysaineen tehtävät Hydraulinen tehtävä (veden johtaminen) Suodatin tehtävä (suodatus) Mekaaninen suojaus Asennuksen varmistaminen

Sorasilmäkkeet Vanhat avo-ojan paikat, märät kohdat, painanteet

Salaojakaivanto Salaojakaivanto on tärkeä hitaasti vettä läpäisevillä mailla Tiivistyneet maat Rakenteeton maa (ei aiemmin kuivattu) Savimaat, kun niissä ei ole veden virtausreittejä Vesi pyritään johtamaan kaivannon kautta Ruokamultatäyttö Runsas soran käyttö Hake Kaivannon rakenteeseen vaikuttaa Maalaji, olosuhteet ojittaessa, salaojakone, täyttömateriaali

Tutkimuksia salaojituksesta PVO (2006-2010), PVO2 (2011-2013) sekä TOSKA (2014-2017) Salaojien ojavälitutkimus (Nummelan koekenttä Jokioisissa) Satovaikutus Maan rakenteen muutokset Pellon hydrologia Ravinnehuuhtoumat Kaivava ja aurasalaojakonetutkimus (Sievin koekenttä) Ympärysainetutkimus Söderfjärdenin säätösalaojakenttä happamat sulfaattimaat

Lopuksi Toimiva salaojitus Mahdollistaa tehokkaan viljelyn Korkeat sadot Ajallisesti paremmat mahdollisuudet Vaikutetaan vesistökuormitukseen ennen kaikkea hyvän sadon kautta Salaojakartat, salaojatietoa ja yhteystietoja www.salaojayhdistys.fi Salaojasuunnittelijat ja urakoitsijat löytyvät Oppaat ja kirjallisuus Kuva: Rainer Rosendahl