YMPÄRISTÖRAPORTTI 2004

YMPÄRISTÖRAPORTTI 24

SISÄLLYSLUETTELO Pilaantuneiden maiden kartoitusta...4 Ympäristökehitys Liikenne...6 Melu...8 Vesi ja maaperä...1 Energia, ilma ja jätteet...12 Vuorovaikutus...14 Ilmailulaitoksen ympäristöpolitiikka...15 Tietoa ilmailun ympäristöasioista...15 English summary...16

LUOTETTAVAA TIETOA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Ilmailulaitoksen toiminta-ajatuksen lähtökohtana on olla hyvä naapuri. Ilmailulaitos muun muassa seuraa ilmailun ympäristövaikutuksia Helsinki-Vantaalla sekä raportoi niistä viranomaisille ja lähikunnille. Ilmailulaitos kerää ympäristötietoja oman toimintansa lisäksi lentoyhtiöiden ja muiden lentoasemalla toimivien yritysten toiminnasta. Lentokonemeluun liittyviä tietoja raportoidaan viranomaisille ja lähikunnille neljä kertaa vuodessa. Ne saadaan Helsinki-Vantaan mittausjärjestelmästä, joka tuottaa tietoja koneiden toteutuneista lentoreiteistä ja melutasosta läheisillä asuntoalueilla. Lisäksi kerran vuodessa julkaistaan Helsinki-Vantaan ympäristöraportti. Ilmailulaitoksen ympäristötyön lähivuosien painopiste on pinta- ja pohjavesitilanteen seurannassa sekä vesistön kuormitusta vähentävien toimintojen kehittämisessä. Helsinki-Vantaalla vesien laatua tutkitaan säännöllisesti noin 6 eri tarkkailupisteessä. Kiitotien 3 alle rakennettu valumavesien biologinen maaperäkäsittely on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi. Kiitotieltä kerättävien liukkaudentorjunta- ja jäänestoainepitoisten valumavesien biologinen kuormitus vähentyi maaperäkäsittelyssä yli 9 prosenttia. Ari Tulensalo lentoasemajohtaja 3

PILAANTUNEIDEN MAIDEN KARTOITUSTA Maaperän pilaantumisvaaraa lentoasemalla aiheuttavat muun muassa polttonesteiden varastointi ja jakelu sekä lentokoneiden jäänestoaineiden käsittely. Lisäksi lentoaseman lähiympäristössä on sijainnut muita sellaisia toimintoja, jotka ovat saattaneet aiheuttaa maaperän pilaantumista. Vuonna 24 toteutetuissa pilaantuneen maan selvityksissä tutkittiin Kiitotien 2 itäpuolella viiden kohteen maaperä ja lentoaseman kunnossapidon piha-alueella kahden vanhan polttoaineen jakelualueen maaperä. Yksi kohteista todettiin öljyn, metallien sekä PCB- ja PAH-yhdisteiden pilaamaksi. Pilaantunut alue on päätynyt Ilmailulaitoksen omistukseen 197-luvulla. Se sijaitsee pohjavesialueella ja sen kunnostuksesta laadittiin suunnitelma vuodelle 25. Kunnostustarve katsottiin kiireelliseksi pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi. Kunnostuksen kustannusarvio on yli 9 Euroa. Ympäristövuosi 24 Syksyllä 24 uusittiin vuodesta 1996 käytössä ollut lentokoneiden melun ja reittien seurantajärjestelmä, jolla kerätään tietoja koneiden lentoreiteistä ja melutasoista. Ilmailulaitos investoi siihen noin 13 euroa. Tietoja käytetään muun muassa laskennallisissa meluselvityksissä ja ilmatilan suunnittelussa. Ympäristöviranomaisten ja asukkaiden kanssa sovittiin lyhytaikaisten lentokonemelumittausten aloittamisesta asuinalueilla. Lyhytaikaisia mittauksia tehtiin vuonna 24 kahdella alueella Vantaalla. Mittausten tuloksista tiedotetaan asukkaille tiedotustilaisuuksissa loppuvuonna 25. Ilmailulaitoksella on ennestään seitsemän pysyvää lentokoneiden melun mittausasemaa eri puolilla lentoasemaa. Laskennallinen lentokonemelun selvitys osoittaa, että vuoden 24 toteutunut melualue on hiukan laajempi kuin vuoden 23 melualue. Tämä johtuu etupäässä liikennemäärän lisääntymisestä. Kiitotien 2 peruskorjaus merkitsi melun tilapäistä lisääntymistä Tuusulan eteläosissa ja Vantaan koillisosissa sekä Keravalla. Lentokoneiden melu väheni tilapäisesti Tuusulan länsiosissa ja Nurmijärvellä. Peruskorjauksesta ja sen vaikutuksista lentoliikenteeseen ja lentokonemeluun tiedotettiin alueen asukkaille lehdistön välityksellä sekä Ilmailulaitoksen internet-sivuilla. Peruskorjauksen vaikutukset näkyvät melualueen muodossa kiitoteiden lähestymissektoreissa. Ilmailulaitos aloitti liikelentoterminaalissa EU:n ulkopuolisesta lentoliikenteestä peräisin olevan ruokajätteen erilliskeräilyn elokuussa 24 EY:n niin kutsutun sivutuoteasetuksen mukaisesti. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tämä kansainvälisestä liikenteestä tuleva jäte kuuluu Ilmailulaitoksen jätehuollon piiriin vain liikelentoterminaalissa, muilta osin lento- ja maahuolintayhtiöt vastaavat jätehuollostaan itse. Vuoden 24 ympäristötavoitteina olivat vanhan polttoaineiden jakeluasemaalueen kunnon selvittäminen ja polttonesteiden varastoinnin kehittäminen edelleen, energian kulutuksen optimointi terminaaleissa, lyhytaikaisten lentokonemelumittausten aloittaminen asuntoalueilla sekä tiedottaminen Kiitotien 2 peruskorjauksen meluvaikutuksista ympäristön asukkaille. Kaikki tavoitteet saavutettiin, joskin esimerkiksi terminaalien energiatehokkuudessa on vielä parantamisen varaa. 4

5

Ympäristökehitys 24 Liikenne Vuonna 24 Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli 166 liikenneilmailun operaatiota, mikä on lähes 7 % enemmän kuin edellisvuonna. Matkustajien määrä kasvoi vajaa 11 % 1,7 miljoonaan. Arkipäivät ovat lentoasemalla ja -liikenteessä selvästi vilkkaampia kuin lauantait ja sunnuntait. Vuorokaudenajoista vilkkaimpia ovat vastaavasti aamut kello 7 9 ja iltapäivät kello 15 18. Öisin kello 1-6 operaatioita on vähän, suurin osa laskeutumisia. Vuoden 24 vilkkaimmat kuukaudet olivat maaliskuu, syyskuu ja lokakuu. Vähiten liikennettä oli heinäkuussa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle saapuu tai sieltä lähtee yhteensä keskimäärin 3 suihkukonetta ja 15 potkurikonetta päivittäin. Matkustajia kulkee lentoaseman kautta keskimäärin 29 päivässä. Heistä kolmasosa saapuu bussilla, kolmasosa omalla autolla ja kolmasosa taksilla. Päivittäin lähes 9 linja-autoa ja noin 6 taksia kuljettaa matkustajia lentoasemalle tai sieltä pois. Lentokoneet nousevat ja laskevat vastatuuleen Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme kiitotietä, joita käytetään sääolosuhteiden ja liikenteen vaatimalla tavalla. Koneiden on turvallisinta nousta ja laskeutua vastatuuleen. Turvallisuusnäkökohtien jälkeen tärkein kiitotien valintaperuste on lentokoneiden aiheuttaman melun hallinta. Melualueella (L DEN 55 db) asuvien asukkaiden määrä pyritään minimoimaan valitsemalla sellainen nousu- ja laskusuunta, jonka suunnassa asuu vähiten ihmisiä. Siksi kiitoteiden valinnassa on käytössä niin kutsuttu ensisijaisuusperiaate, jonka mukaan laskeutumisiin käytetään ensisijaisesti Kiitotietä 2 luoteen suunnasta ja lentoonlähtöihin Kiitotietä 3 lounaaseen. Suihkukoneiden laskeutumisia Kiitotielle 2 kaakon suunnasta ja lentoonlähtöjä Kiitotieltä 2 kaakkoon vältetään tiheän asutuksen vuoksi. Öisin myös potkurikoneiden operaatiot kaakon suuntaan ovat kiellettyjä, mikäli lentoturvallisuus ei muuta vaadi. Lentoturvallisuus on tärkein syy siihen, ettei melunhallinnan kannalta parasta kiitotietä voida aina valita. Myös kiitoteillä tehtävät huoltotyöt vaikuttavat osaltaan kiitoteiden käyttöön. Kiitotie 2 oli suljettuna peruskorjauksen vuoksi lähes puoli vuotta huhtikuun puolivälistä syyskuun loppuun. Kiitotien sulkeminen vaikutti kiitoteiden käyttöön erityisesti ensisijaisen laskeutumissuunnan osalta. Kiitotietä 2 luoteesta käytettiin 28 %:iin laskeutumisista vuonna 24, kun vuonna 23 sitä käytettiin noin 41 %:iin laskeutumisista. Yöaikaan Kiitotietä 2 käytettiin koko vuoden laskeutumisista noin 28 %:iin. Peruskorjausajan ulkopuolisena aikana sitä käytettiin noin 49 %:iin yöaikaisista laskeutumisista. Kiitotietä 3 käytettiin lentoonlähdöistä noin 56 %:iin lounaan suuntaan ja 1 %:iin koillisen suuntaan ja laskeutumisista 11 %:iin lounaan suunnasta ja 6 %:iin koillisen suunnasta vuonna 24. 6

KIITOTEIDEN KÄYTTÖ ERI VUOROKAUDENAIKOINA 45 4 LIIKENTEEN JAKAUTUMINEN TUNNEITTAIN L P E Prosenttia laskeutumisista I KIITOTIE 3 KAIKKI LIIKENNE 1 % 5 % 6 % 25 % KIITOTIE 1 Prosenttia nousuista KIITOTIE 2 19 % 46 % Operaatioita tunnissa 35 3 25 2 15 1 5 klo -1 2-3 4-5 6-7 8-9 1-11 Lentoonlähdöt 12-13 14-15 16-17 Laskeutumiset 18-19 2-21 22-23 1 % 56 % 12 % 17 % 1 % 2 % 6 LIIKENTEEN JAKAUTUMINEN ERI VIIKONPÄIVILLE LIIKENNE ILLALLA (klo 19 22) Prosenttia laskeutumisista KIITOTIE 3 1 % 5 % 7% KIITOTIE 1 28 % Prosenttia nousuista KIITOTIE 2 17 % 46 % Operaatiota päivässä 5 4 3 2 1 maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai 7 % 5 % 14 % 23 % 1 % 2 % 12 LIIKENNEILMAILUN KEHITYS 18 LIIKENNE YÖLLÄ (klo 22 7) Prosenttia laskeutumisista % 28 % 8 % 5 % Prosenttia nousuista 16 % 46 % Miljoonaa matkustajaa 1 8 6 4 2 16 14 12 1 8 6 4 2 Tuhatta operaatiota KIITOTIE 3 KIITOTIE 1 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Matkustajat Operaatiot KIITOTIE 2 4 % 57 % 17 % 19 % % % 7

Ympäristökehitys 24 Melu KIITOTIE 3 YMPÄRIVUOROKAUTISEEN KÄYTTÖÖN 4 LENTOKONEMELUALUE, L DEN 55 Melualueen kehitys Vuosi Alue km 2 Asukkaat 199 165 97 1992 13 6 1998 135 45 2 85 15 23 56 9 24 58 11 21 65 8 ennuste MELUNMITTAUSASEMAT Vihdintie 1 Hämeenlinnantie 7 3 5 m Lentoasema Kehä III Tuusulantie 2 1 Lahdentie 6 Kiitotie 3 otettiin ympärivuorokautiseen käyttöön huhtikuun 24 alusta lähtien. Se on ensisijainen lentoonlähtökiitotie lounaan suuntaan. Kolmannen kiitotien käyttö ei vaikuta lentokonemelun leviämiseen merkittävästi, koska se on samansuuntainen Kiitotien 1 kanssa. Uusi kiitotie luo kuitenkin lisää keinoja lentokonemelun hallintaan Helsinki-Vantaalla. Kiitotien 2 peruskorjauksesta ja sen vaikutuksista lentoliikenteeseen ja lentokonemeluun tiedotettiin alueen asukkaille lehdistön välityksellä sekä Ilmailulaitoksen internet-sivuilla. Vuoden 24 lentokonemelualuelaskelmat Vuoden 24 toteutuneisiin liikennemäärä- ja lentoreittitietoihin perustuvan lentokonemelun selvityksen mukaan melualue kasvoi noin kahdella neliökilometrillä vuoden 23 toteutuneeseen tilanteeseen verrattuna, ja kattaa noin 58 neliökilometrin alueen. Melualueen asukasmäärä kasvoi noin 11 asukkaaseen, kun se vuonna 23 oli noin 9 asukasta. Melualue laajeni lentoaseman länsipuolella, mikä johtui liikennemäärä kasvusta ja lentoonlähtöjen siirtymisestä aikaisempaa enemmän kiitotielle 22R. Melualue laajeni myös Keravan suuntaan mutta pieneni Nurmijärven suuntaan. Kiitotien 2 peruskorjauksen takia lähestymisten määrä Nurmijärven suunnasta oli edellistä vuotta vähäisempi, ja suurempi Keravan suunnasta kiitoteille 1 ja 3. Vuonna 21 julkaistussa Helsinki-Vantaan melunhallintasuunnitelmassa arvioitiin melualueiden kehittymistä vuosina 23, 21 ja 22. Ennusteista muodostettiin verhokäyrä, joka on sisällytetty maakuntakaavaan. Vuoden 24 melualue on verhokäyrää laajempi Kivistön suunnalla, mikä johtuu suunnistusteknologian arvioitua hitaammasta kehittymisestä. Lisää melun mittauspisteitä Nro 1 Nro 2 Nro 3 Nro 4 Nro 6 Nro 7 Nro 1 Kehä I Korso Tikkurila Martinlaakso Kalajärvi Kerava Marja-Vantaa Nurmijärvi Ilmailulaitoksella on seitsemän pysyvää lentokoneiden melun mittausasemaa eri puolilla lentoasemaa. Näiden lisäksi viime vuonna aloitettiin lyhytaikaiset lentokonemelumittaukset asuntoalueilla. Ympäristöviranomaisten kanssa on sovittu, että lyhytaikaisia melumittauksia suoritetaan lähivuosina kahdeksalla asuntoalueella lentoaseman ympäristössä. Mittaukset aloitettiin Askistosta ja Vantaanpuistosta. Vähämeluisen konekaluston osuus kasvussa Lentokoneiden aiheuttamaa melua vähentää merkittävimmin se, että lentoyhtiöt korvaavat konekalustoaan uusilla vähämeluisemmilla konetyypeillä. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO jakaa ääntä hitaammat lentokoneet neljään meluluokkaan. Meluisimman luokan 1 koneet poistuivat liikenteestä jo 198- luvulla, ja luokan 2 koneet kiellettiin vuonna 22. Tällä hetkellä Suomessa liikennöivät koneet kuuluvat meluluokkaan 3. Meluluokan 3 koneista meluisimpia ovat muun muassa MD8-sarjan koneet ja hiljaisimpia esimerkiksi A32 -sarjan koneet. Niiden lentoonlähtömelu on suuren ohivirtaussuhteen moottoreiden vuoksi merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi MD8-sarjan koneiden. Laskeutumisessa aerodynaamisen melun osuus on suurempi, joten moottoreiden melun vähenemisellä ei siinä ole samanlaista merkitystä kuin lentoonlähdössä. Uusi meluluokka 4 tulee voimaan vuonna 26. Esimerkiksi A319 ja A32 koneet täyttävät luokan 4 vaatimukset. Konekalustossa tapahtui edelleen muutoksia vuonna 24. A32-sarjan koneiden osuus nousi 22 %:sta 26 %:iin operaatioista ja muiden meluluokan 4 vaatimukset täyttävien suihkukoneiden osuus nousi 15 %:sta 2 %:iin. DC9-sarjan koneet poistuivat lähes kokonaan ja ja MD8-sarjan koneiden osuus putosi 21 %:sta 13 %:iin. Suihkukoneita hiljaisempien potkuriturbiinikoneiden osuus liikenteestä oli noin 31 %. 8

MELUALUE VUONNA 24 Lentokonemelu Ilmailulaitoksen lentokonemelun hallintakeinot Helsinki-Vantaan lentoasemalla ensisijainen kiitotiejärjestelmä: käytetään ensisijaisesti lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntia, joissa asukasmäärä on pienin lentoreitit suunnitellaan mahdollisimman paljon asuinalueita kiertäviksi L DEN > 65 db 6 65 db 55 6 db yhteistyö kaavoitusviranomaisten kanssa, jotta maankäytön suunnittelussa huomioitaisiin myös lentokonemelualueet LENTOONLÄHTÖ- JA LASKEUTUMISREITTIEN SIJOITTUMINEN VUONNA 24 Mitä tarkoittaa L DEN? Suomessa käytetään lentokonemelun kuvaamiseen päivä-ilta- yömelutasoksi kutsuttua tunnuslukua L DEN. Tunnusluku kuvaa meluenergian vuorokauden ajalla painotettua keskiarvoa, jossa ilta-ajan (klo 19 22) lentomelutapahtumiin on lisätty +5 db ja yöajan (klo 22 7) lentomelutapahtumiin +1 db. Painotusta käytetään, jotta melun häiritseväksi kokemisen erot eri vuorokauden Operaatioita vuorokaudessa LIIKENTEEN JAKAUTUMINEN KONETYYPEITTÄIN 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 Potkurikoneet Muut suihkukoneet Helikopterit, sotilaskoneet MD8, DC9 (meluvaimennettu) A32-sarja, <89 EPNdB Chapter 2 Muut suihkukoneet <89 EPNdB aikoina voidaan ottaa huomioon. Muiden liikennemuotojen melua kuvataan käyttäen tunnuslukuna melun keskiäänitasoa Leq, joka on meluenergian painottamaton keskiarvo tarkastelujaksolla. Keskiäänitaso lasketaan yleensä erikseen päivä- ja yöajalle. 9

Ympäristökehitys 24 Vesi ja maaperä Puhdistuskalustoa uusittiin Maahuolintayhtiöt käyttävät lentokoneiden jäänestoon ja poistoon Helsinki-Vantaan lentoasemalla kolmen tyyppistä jäänestoainetta. Tyypin I jäänestoaine sisältää 8 % propyleeniglykolia, väriainetta ja korroosioinhibiittejä sekä noin 2 % vettä. Tyyppien II ja IV jäänestoaineet sisältävät 5 % propyleeniglykolia, väriainetta, korroosioinhibiittejä ja paksunnosainetta sekä lähes 5 % vettä. Jälkimmäisiä käytetään vaikeammissa sääolosuhteissa, esimerkiksi lumisateella, koska paksunnosaine estää nesteen valumisen pois ruiskutetuilta pinnoilta. Ympäristösyistä lentoasema on määritellyt sallitut jäänestokäsittelyalueet lento- ja maahuolintayhtiöille. Suurin osa näistä alueista on yhdistetty jätevesiviemäriin. Muilta alueilta jäänestoaineet kerätään talteen harjaimuautoilla. Vanhaa kalustoa korvattiin vuonna 24 uudella aiempaa tehokkaammalla kalustolla. Lentoasema toimittaa kerätyn jäänestoaineen jätevedenpuhdistamolle tai mädättämölle. Jäänestoaineita sisältävät lumet kootaan erikseen asematasoalueelta ja viedään keräilypaikalle, josta sulamisvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Lentoaseman alueella on kaksi tällaista lumien keräilypaikkaa. Liukkaudentorjunnassa vaihdettiin kemikaalia Nestemäisten liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärä lisääntyi vuonna 24 noin 9 %:lla johtuen Kiitotien 3 lisääntyneestä käytöstä, talven sääolosuhteista ja uudesta kemikaalista. Rakeisen liukkaudentorjuntaaineen käyttömäärä pysyi sen sijaan edellisvuoden tasolla. Nestemäisen kaliumasetaatin tilalle vaihdettiin syksyllä 24 nestemäinen kaliumformiaatti. Formiaatin biologinen hapenkulutus on noin puolet pienempi kuin asetaatin, joten kemikaalia vaihtamalla voitiin hieman vähentää lentoasema-alueelta tulevaa vesistökuormitusta. Toisaalta uuden kemikaalin käyttöön ei vielä ole rutiinia, mikä saattoi osaltaan myös lisätä kemikaalin käyttöä. Louhepenkereiden toimintaa tarkkaillaan Kiitotiellä 3 syntyvät liukkaudentorjunta-ainepitoiset valumavedet imeytetään puhdistusta varten rakennettuihin maanalaisiin louhepenkereisiin, joissa liukkaudentorjunta-aineet hajoavat biologisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi. Puhdistuneet valumavedet johdetaan lähiympäristön ojiin. Louhepenkereiden toimintaa tarkkaillaan Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Puhdistusjärjestelmä on vielä käynnistysvaiheessa, sillä sopiva bakteerikanta liukkaudentorjunta-aineiden käsittelyyn louhepenkereissä muodostuu vähitellen. Talvikauden 23-24 tarkkailutulosten perusteella biologinen kuormitus väheni maaperäkäsittelyssä yli 9 %. Pohjavedenotto ennallaan Lentoasemalla on oma pohjavedenottamo, josta otetaan juomavesi koko lentoasema-alueelle. Vuonna 24 vedenotto oli noin 267 m3. Tästä noin 113 m3 meni omaan kulutukseen ja loput lentoasemalla toimiville yrityksille. Vedenottomäärässä ei ole viime vuosina tapahtunut muutoksia. Pohjavedenottamo sijaitsee Kiitotien 2 itäpuolella. Pilaantuneita maa-alueita kartoitettiin Ilmailulaitos toteutti useita pilaantuneen maan selvityksiä Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuonna 24. Kiitotien 2 itäpuolella tutkittiin viiden kohteen maaperää ja lentoaseman kunnossapidon piha-alueella kahden vanhan polttoaineen jakelualueen maaperää. Yksi Kiitotien 2 itäpuolella sijaitsevista kohteista, niin kutsuttu Raatteentien alue, todettiin öljyn, metallien sekä PCB- ja PAH-yhdisteiden pilaamaksi. Aiemmin epävirallisena kaatopaikkana toiminut alue on päätynyt Ilmailulaitoksen omistukseen 197-luvulla, jolloin maaperän puhtauteen ei vielä osattu kiinnittää huomiota. Alueen kunnostuksesta laadittiin suunnitelma, ja tavoitteena on kunnostaa alue vuoden 25 aikana. Muut tutkitut alueet todettiin pilaantumattomiksi. 1

4 35 JÄÄNESTOAINEIDEN KÄYTTÖ VUOSITTAIN 3 Jäänesto- ja poistokäsittelyt Määrä, m 3 25 2 15 1 Talvella lentokoneiden pinnoilta on poistettava lumi ja jää sekä 5 2 21 22 23 24 estettävä uuden jään muodostuminen ohjainpinnoille. Tästä syystä maahuolintayhtiöt käsittelevät lentokoneet ennen lentoonlähtöä kuumalla JÄÄNESTOAINEIDEN KÄYTTÖ KUUKAUSITAIN 12 1 8 vedellä ja propyleeniglykolilla. Näin varmistetaan ilma-aluksen lentoominaisuudet ja turvallisuus, sillä lentokoneen moottoriin joutuessaan irtoava jää voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Propyleeniglykoli ei ole vaaralliseksi luokiteltu aine. Vesistöön joutuessaan se hajotessaan Määrä, m 3 6 4 kuluttaa happea ja aiheuttaa epämiellyttävää hajua. 2 tammi helmi maalis huhti touko syys loka marras joulu 2 21 22 23 24 Liukkaudentorjunta-aineet Jotta lentokone voi nousta ja laskeutua turvallisesti, tulee kiitotien Määrä, tonneja 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 7 6 5 LIUKKAUDENTORJUNTA-AINEIDEN KÄYTTÖ VUOSITTAIN 2 21 22 23 24 Urea t/v Formiaatti rakeinen t/v Asetaatti rakeinen t/v Asetaatti nestemäinen t/v Formiaatti nestemäinen t/v LIUKKAUDENTORJUNTA-AINEIDEN KÄYTTÖ KUUKAUSITTAIN pinnassa olla tarpeeksi kitkaa. Tarvittavaa kitkaa ei talviaikana saada pelkästään kiitoteitä auraamalla ja harjaamalla. Tämän vuoksi kiitoteille levitetään liukkaudentorjuntakemikaaleja sulattamaan mekaanisten käsittelyjen jälkeen kiitotielle jäävä jää ja lisäksi estämään uuden jään muodostuminen. Kenttäalueen liukkaudentorjunnassa käytetään Helsinki-Vantaan lentoasemalla rakeista natriumasetaattia ja nestemäistä kaliumasetaattia tai -formiaattia. Ne eivät ole vaaralliseksi luokiteltuja aineita, mutta kuluttavat happea vesistöön joutuessaan. Määrä, tonneja 4 3 2 1 Kuvassa on esitetty valmiiden tehdastuotteiden käyttömäärät. Nestemäinen liukkaudentorjunta-aine sisältää noin puolet vettä ja puolet tammi helmi maalis huhti loka marras joulu kaliumasetaattia tai -formiaattia. 2 21 22 23 24 11

Ympäristökehitys 24 Energia, ilma ja jätteet Oma lämpövoimalaitos varmistaa lämmön saannin talviaikaan Helsinki-Vantaan lentoaseman Energia ja Vesi -yksikkö huolehtii lentoasema-alueen lämmön, sähkön ja veden jakelusta. Lämpöä käytettiin lentoasema-alueella vuonna 24 yhteensä 111 GWh, josta vajaa 4 GWh eli noin 3 % tuotettiin itse ja loput ostettiin Vantaan Energialta. Lentoaseman omaa lämpövoimalaitosta käytetään lähinnä kovimpina pakkaspäivinä tasaamaan lämmönkulutusta ja varmistamaan lämmönsaantia. Verkostohäviöt käytetystä lämpömäärästä olivat vajaa 7 %. Lentoaseman osuus lämmön käytöstä oli noin 25 % ja lentoasemalla toimivien yritysten osuus noin 75 %. Sähköä käytettiin koko lentoasema-alueella vuonna 24 yhteensä 132 GWh. Tästä 39 % meni lentoaseman omiin tarpeisiin ja 61 % lentoasemalla toimiville yrityksille. Hankitun sähkön energialähdejakauma oli: fossiiliset energialähteet ja turve 32 %, uusiutuvat energialähteet 37 % ja ydinvoima 31 %. Sähkönhankinnan fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyneen hiilidioksidin ominaispäästöt olivat CO2 242 g/kwh. Sähkön tuottamisessa syntyi käytettyä ydinpolttoainetta 3,8 mg/kwh. Lentoasema-alueen energiankulutus on kasvanut vuosittain lisääntyneiden toimintojen vuoksi. Terminaaleissa uusittiin vanhoja jäähdytyslaitteita energiaystävällisemmiksi. Laitteiden uusimisen yhteydessä myös vanhat freonia sisältävät jäähdytysnesteet vaihdettiin uusiin freonittomiin nesteisiin. Maakaluston päästöt kasvoivat Kiitotien 3 käyttöönoton myötä Lentoasema-alueella päästöjä ilmaan aiheuttavat lentoliikenne, lentoasemalle suuntaava autoliikenne, ajoneuvoliikenne kenttäalueella ja lentoaseman oma lämpövoimalaitos. Lentokoneiden LTO-syklin aikaiset päästöt kasvoivat vuonna 24 liikennemäärän kasvun myötä. Eniten kasvoivat hiilimonoksidipäästöt, noin 21 %. Muut päästöt kasvoivat 6-8 %. Ilmailulaitoksen maakaluston päästöt laskettiin vuodelle 24 polttoaineen kulutus- ja kalustotietojen perusteella. Maakalustoa ovat muun muassa talvikunnossapidossa, asematasovalvonnassa sekä korjaus- ja huoltotoiminnassa käytettävät ajoneuvot. Vuoteen 23 verrattuna maakaluston polttoaineen kulutus kasvoi 3 %. Hiilimonoksidipäästöt vähenivät 2 % ja muut päästöt kasvoivat 13 36 %. Kasvu johtui muun muassa Kiitotien 3 lisääntyneestä käytöstä ja sen myötä kasvaneesta kunnossapitotarpeesta. Pelastusvalmius pysyy yllä harjoitusten avulla Lentoasemalla on paloharjoitusalue, jossa simuloidaan erilaisia palotilanteita ja harjoitellaan niiden varalle. Se sijaitsee Kiitoteiden 1 ja 3 välissä. Käytännön harjoittelu on välttämätöntä ilmailumääräysten vaatimien sammutustaitojen saamiseksi ja ylläpitämiseksi. Alueella harjoittelevat lentoaseman pelastuspalvelun lisäksi muun muassa Avia Collegen ja Finnairin pelastuskoulutukseen osallistuvat kurssilaiset. Vuonna 24 paloharjoituksia järjestettiin 38 kertaa. Polttoaineena käytettiin 22 litraa polttoöljyä ja jonkin verran puuta ja olkia. Sammutteina käytettiin sammutusjauhetta, kalvovaahtoa ja vettä. Energiajakeen määrä kasvoi Vuonna 24 jätteiden määrä kasvoi noin 12 %, mikä johtui pääosin rakennusjätteen lisääntymisestä. Rakennusjätteen osuus kaikesta jätteestä on noin neljännes. Energiaksi menevän jätejakeen osuus lähes kaksinkertaistui erilliskeräyksen ja terminaalien sekajätteen jatkolajittelun ansiosta. Terminaaleista sekajätteenä kaatopaikalle menevän jätteen määrä vähentyi noin 5 %, mutta rakennusjätteen määrä piti kaatopaikkajätteen kokonaismäärän edellisvuotisella tasolla. Biojätteen määrä kasvoi noin 2 %, kun taas raakaaineena käytettävien paperin, pahvin ja lasin määrä pieneni. Metalliromua toimitettiin kierrätykseen muun muassa varastotilojen siivouksen yhteydessä kaikkiaan 7 tonnia, mikä oli noin 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilmailulaitos aloitti liikelentoterminaalissa EU:n ulkopuolisesta lentoliikenteestä peräisin olevan ruokajätteen erilliskeräilyn elokuussa 24 EY:n niin kutsutun sivutuoteasetuksen mukaisesti. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tämä kansainvälisestä liikenteestä tuleva jäte kuuluu Ilmailulaitoksen jätehuollon piiriin vain liikelentoterminaalissa, muilta osin lento- ja maahuolintayhtiöt vastaavat jätehuollostaan itse. Viereisen sivun kuvassa esitettyjen jätemäärien lisäksi glykolipitoista sakkaa on toimitettu käsittelyyn noin 116 tonnia. 12

12 1 8 LÄMMÖNKULUTUS LENTOASEMALLA SÄHKÖNMYYNNIN ENERGIALÄHDEJAKAUMA Ydinvoima 31 % Fossiiliset energialähteet 32 % GWh 6 4 2 2 21 22 23 24 Oma kulutus (Ilmailulaitos) Lentoasemalla toimivat yritykset Uusiutuvat energialähteet 37 % 14 SÄHKÖNKULUTUS LENTOASEMALLA 12 1 GWh 8 6 4 2 2 21 22 23 24 Oma kulutus (Ilmailulaitos) Lentoasemalla toimivat yritykset 25 JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KOKONAISMÄÄRÄN KASVU 2 Tonnia 15 1 5 2 21 22 23 24 Ongelmajätteet Sekajäte Biojäte Energiajae Käytettäväksi raaka-aineena (mm. paperi, pahvi, metalli, lasi) LTO-sykliLentokoneiden päästöt lasketaan kansainvälisesti määritellylle ns. LTO-syklille (Landing and Take off Cycle). Laskentaan otetaan mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat päästöt 3 jalan PÄÄSTÖT ILMAAN 24 (t/a) CO HC Nox PM CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Lentokoneiden päästöt 66 87 58 5 152 Ilmailulaitoksen maakalusto 11 4 23 1,1,1,3 29 Lämpövoimalaitos,8,5 2,2 39 PM = hiukkaset (n. 9 m) korkeuteen asti. Tämä tarkoittaa päästöjä noususuunnassa noin 6 kilometrin matkalta ja laskeutumissuunnassa noin 18 kilometrin matkalta. 13

Ympäristökehitys 24 Vuorovaikutus YMPÄRISTÖAIHEISET YHTEYDENOTOT 24 Kaupunki Eri Yhteydenottoja henkilöitä yhteensä Espoo 71 17 Helsinki 11 12 Järvenpää 1 1 Kauniainen 3 4 Kerava 19 24 Kirkkonummi 2 2 Nurmijärvi 4 6 Pornainen 1 2 Porvoo 3 4 Riihimäki 1 2 Sipoo 2 3 Tuusula 22 28 Vantaa 119 51 Muu tai ei tiedossa 15 17 Yhteensä 274 722 Asukkaiden yhteydenotot vähentyivät Helsinki-Vantaan lentoasemalta voi tiedustella ympäristöasioista puhelimitse, sähköpostilla tai kirjeitse. Kaikki yhteydenotot kirjataan ja raportoidaan ympäristöviranomaisille neljännesvuosittain. Vuonna 24 yhteyttä otti 274 henkilöä, mikä oli 68 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Yhteydenottojen kokonaismäärä väheni 1512:sta 722:een. Lähes kaikki yhteydenotot liittyivät lentokonemeluun. Yhteydenottajien kotikunnat selviävät viereisestä taulukosta. Ilmailulaitoksen internet-sivuilta, osoitteesta www.ilmailulaitos.fi/ymparisto, saa runsaasti tietoa Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöasioista. Muun muassa kaikki uusimmat ympäristöasioihin liittyvät julkaisut ovat saatavilla sieltä pdf-muodossa. Ympäristötavoitteet 25 Pilaantuneen maa-alueen kunnostus lentoaseman itäpuolella niin kutsutun Raatteentien alueella Lyhytaikaisten lentokonemelumittausten jatkaminen asuntoalueilla ainakin kolmessa paikassa Tiedottaminen Kiitotien 1 peruskorjauksen meluvaikutuksista ympäristön asukkaille Jäänestoaineiden likaamien lumien keräilypaikan laajentaminen Seuraava ympäristöraportti Seuraava ympäristöraportti julkaistaan kesäkuussa 26. Siinä tarkastellaan Helsinki- Vantaan lentoaseman ympäristökuormitukseen vaikuttavia tekijöitä ja vuodelle 25 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutumista. 14

Ilmailulaitoksen ympäristöpolitiikka Tietoa ilmailun ympäristöasioista I Ilmailun ja yhteiskunnan parhaaksi Ilmailulaitos toimii siten, että ilmailu ei kuormita ympäristöä tarpeettomasti. Ilmailun kehitysedellytykset halutaan turvata ottamalla ympäristöasiat huomioon jo ennakolta. Ilmailulaitoksen tavoitteena on turvallinen, säännöllisesti ja taloudellisesti toimiva lentoliikenne, joka haittaa mahdollisimman vähän ympäristöä. II Osaaminen ja vastuuntunto Jokainen työntekijä ottaa omassa toiminnassaan huomioon Ilmailulaitoksen ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet sekä ympäristövelvoitteet. Ilmailulaitos huolehtii henkilöstönsä ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä niin, että he pystyvät työskentelemään ympäristön kannalta vastuullisesti. III Ympäristön kuormittumisen ehkäiseminen ja toiminnan jatkuva parantaminen Ilmailulaitos ehkäisee toimintansa haitalliset ympäristövaikutukset tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Laitos seuraa ja arvioi toimintansa ympäristövaikutuksia, sekä tiedottaa seurannan tuloksista. Ilmailulaitos kehittää arvioiden perusteella jatkuvasti toimintaansa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. IV Ympäristöasioiden hallinta Ilmailulaitos hyödyntää toiminnassaan ympäristöjohtamisjärjestelmää ja ympäristötavoitteiden seuraaminen on osa sen normaalia raportointia. Ilmailulaitos www.ilmailulaitos.fi/ymparisto Ruotsin ilmailulaitos www.lfv.se Iso-Britannian ilmailulaitos www.caa.co.uk Kansainvälinen ilmailujärjestö ICAO www.icao.int/cgi/goto_atb.pl?icao/en/ env/overview.htm;env Liikenne- ja viestintäministeriö www.mintc.fi/www/sivut/suomi/ymparisto Uudenmaan ympäristökeskus http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=1455&lan=fi Vantaan kaupunki www.vantaa.fi Finnair http://www.finnairgroup.com/yhteiskunta/ SAS www.sasgroup.net V Aktiivinen kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen yhteistyö on keskeinen keino vaikuttaa moniin ilmailun haitallisiin ympäristövaikutuksiin. Ilmailulaitos osallistuu aktiivisesti kansainvälisten ilmailuorganisaatioiden ympäristövaikutuksia vähentävään työhön. Ilmailulaitos seuraa alan kansainvälistä ympäristötutkimusta ja tekee yhteistyötä ulkomaisten lentoasemien ja ilmailuorganisaatioiden kanssa. Lochard Ltd:n melumittausjärjestelmä (käytössä Helsinki-Vantaalla) www.lochard.com.au Liikenteen päästöt, LIPASTO-tietokanta http://www.lipasto.vtt.fi Kauppa ja Teollisuusministeriön energiansäästökeskus Motiva www.motiva.fi 15

Environmental report 24 English summary Environment year 24 The aircraft noise area in 24 was slightly larger than in 23, which was mainly due to an increase in traffic volumes. Autumn 24 saw the reform of the aircraft noise and route monitoring system operational since 1996. The Civil Aviation Administration (CAA) carried out several contaminated land inspections, in which one contaminated site was detected. A restoration plan for the site was drawn up for 25. The environmental objectives for 24 were to ascertain the condition of the old fuel distribution station area and further improve fuel storage, optimise energy consumption in buildings, start short-term aircraft noise measurements in residential areas and provide information to residents in the vicinity about the noise impacts arising from the renovation of Runway 2. All of these objectives were reached, although there is still room for improvement in issues including terminal energy efficiency. Million passengers 12 1 8 6 4 2 TRENDS IN AIR TRANSPORT MOVEMENTS AND PASSENGERS 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Per cent of landings Passengers RUNWAY USE Operations Per cent of departures 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Thousand movements Traffic During 24, there were 166, commercial aviation operations at Helsinki-Vantaa Airport, which is almost 7 per cent more than in the previous year. Passenger numbers rose by just under 11 per cent to 1.7 million. W N E S RUNWAY 3 25 % 5 % 1 % 6 % RUNWAY 1 RUNWAY 2 19 % 46 % Aircraft take off and land against the wind Helsinki-Vantaa Airport has three runways, which are used in accordance with weather conditions and traffic situation. It is safest for air- 1 % 56 % 12 % 17 % 1 % 2 % craft to take off and land against the wind. Aside from air safety aspects, aircraft noise management also affects the choice of runway. DIVISION OF TRAFFIC ACCORDING TO THE HOUR Choice of take-off and landing direction in which least people live 45 helps to minimise the number of residents in noise areas (LDEN 55 4 db). Under the so-called preferential principle, Runway 2 is primarily 35 used for landings from the northwest and Runway 1 or 3 to the southwest for take-offs. In 24, Runway 2 was closed for renovation from mid-april until the end of September. This had an impact on the use of the runways, particularly with regard to the primary landing direction: Runway 2 Movements per hour 3 25 2 15 1 from the northwest was used for 28 per cent of landings while the 5 corresponding rate for 23 had been 41 per cent. Runway 3 was used for 56 per cent of take-offs to the southwest. hrs -1 2-3 4-5 6-7 8-9 1-11 12-13 14-15 16-17 18-19 2-21 22-23 Noise Departures Landings Runway 3 now used round the clock The round-the-clock use of Runway 3 began in the beginning April 6 DIVISION OF TRAFFIC ACCORDING TO THE DAY OF THE WEEK 24. It is the first take-off runway to the southwest. 5 The use of a third runway does not have a major impact on the spread of aircraft noise as it runs parallel to Runway 1, but it will provide additional means to control aircraft noise at Helsinki-Vantaa Airport. The renovation of Runway 2 resulted in a temporary increase in Movements per day 4 3 2 noise in southern Tuusula and northeastern Vantaa as well as in Ker- 1 ava. Local residents were informed about the impacts of the renovation on aircraft noise in the press and on the CAA website. Monday Tuesday Wednesday Thursday Friday Saturday Sunday 16

Aircraft noise calculations for 24 According to an aircraft noise assessment based on actual traffic volumes and flight route information for 24, the noise area has increased by around two square kilometres and covers approximately 58 square kilometres. The population of the noise area has also increased to around 11, people while the 23 figure was 9,. The noise area expanded to the west of the airport, which was due to growth in traffic and an increased number of take-offs from Runway 22R. The noise area also spread towards Kerava but became smaller in the Nurmijärvi direction. The renovation of Runway 2 cut down the number of approaches from the Nurmijärvi direction from the year before and increased the number from the Kerava direction to Runways 1 and 3. Increasingly quieter aircraft The most significant way in which airline companies can reduce aircraft noise is to upgrade their aircraft fleet. The International Civil Aviation Organization (ICAO) divides aircraft slower than the speed of sound into four noise categories. Aircraft currently flying in Finland are certified to the Chapter 3 standard. A new Chapter 4 standard will be introduced in 26. The aircraft fleet continued to undergo major changes in 24: A32 aircraft accounted for 26 per cent of operations, up from 22 per cent. Their take-off noise is considerably lower than that of aircraft including those in the MD8 series. Almost all DC9 aircraft were retired, and MD8 aircraft accounted for 13 per cent of operations, down from 21 per cent. Some 31 per cent of traffic was operated using low noise turboprop aircraft. Aircraft noise Helsinki-Vantaa Airport manages aircraft noise primarily by planning flight routes to skirt residential areas as far as possible, using the least disturbing take-off and landing directions whenever possible and by working in cooperation with the planning authorities. Operations per day Volume m 3 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 4 35 3 25 2 15 1 NOISE CONTOUR DEVELOPMENT AND FORCASTS, L DEN 55 Year Area km 2 Inhabitants 199 165 97 1992 13 6 1998 135 45 2 85 15 23 56 9 24 58 11 21 65 8 forecast OPERATIONS PER AIRCRAFT TYPE 2 21 22 23 24 Propeller aircraft Helicopter, military aircraft A32-series aircraft, <89 EPNdB Other jet engine aircraft <89 EPNdB Other jet engine aircraft MD8, DC9 (hush kit) Chapter 2 YEARLY USE OF AIRCRAFT DE-ICING AGENTS Water and soil 5 2 21 22 23 24 Ice prevention and de-icing To ensure flight characteristics and safety, ground handling companies wash the aircraft with a solution of hot water and propylene glycol before take-off. Propylene glycol is not classified as a hazardous substance, but if let into waterways it consumes oxygen and emits an unpleasant odour when decomposing. For environmental reasons, the airport has designated areas where de-icing treatment is permitted, most of which are provided with drains connected to the wastewater sewer system. In other areas, suction sweepers collect the de-icing fluid. In 24, old equipment was replaced by two new and more efficient suction sweepers. Snow containing de-icing fluid is collected separately from the apron area and taken to two dumps, where the melt water is conducted into the wastewater drainage system. Volume m 3 MONTHLY USE OF AIRCRAFT DE-ICING AGENTS 12 1 8 6 4 2 January February March April May September October November December 2 21 22 23 24 17

Environmental report 24 English summary New anti-skid chemical introduced Adequate friction is required on runways for aircraft to be able to take off and land safely. To ensure this, anti-skid chemicals are spread on the runways to melt the ice and to prevent it from re-forming after mechanical treatment. These chemicals are not classified as hazardous substances, but consume oxygen if they pass into a waterway. Anti-skid fluids consist of about 5 per cent water. The use of anti-skid fluids increased by approximately 9 per cent during 24. This was due to the increased use of Runway 3, the winter weather conditions and the new chemical introduced. In autumn 24, liquid potassium acetate was replaced by liquid potassium formiate. The biological oxygen demand of formiate is only around one half of that of acetate, so there has been no increase in the load on water systems despite the increase in the amount of chemicals used. Tons 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 7 YEARLY USE OF RUNWAY DE-ICING AGENTS 2 21 22 23 24 Urea t/v Formiate granular t/a Acetate granular t/a Acetate liquid t/a Formiate liquid t/a MONTHLY USE OF RUNWAY DE-ICING AGENTS Efficiency of the waste rock embankments monitored Runoff water containing anti-skid substances from Runway 3 is absorbed into specially built underground waste rock embankments. The system still remains at a launching stage as it will take time for a suitable bacteria population to form in the embankments. Based on observations from winter 23/24, the soil treatment decreased the biological load by over 9 per cent. Tons 6 5 4 3 2 1 Groundwater intake remains unchanged January February March April October November December Drinking water for the entire airport area is extracted from the airport s 2 21 22 23 24 own groundwater intake plant situated east of Runway 2. In 24, some 267, cubic metres were extracted, of which around 113, cubic metres went for own use and the remainder for com- 14 ELECTRICITY CONSUMPTION AT THE AIRPORT panies operating at the airport. 12 Contaminated land inspections Contaminated land inspections were carried out on five sites east of Runway 2 and on two old fuel distribution stations in the airport GWh 1 8 6 maintenance area. One of the sites east of Runway 2 was found con- 4 taminated by oil, metals as well as PCB and PAH compounds. A restoration plan for the area was drawn up for the year 25. 2 2 21 22 23 24 Energy, air and waste Own consumption (CAA) Companies at the airport Own heat generation plant ensures warmth during the long winter 12 HEAT CONSUMPTION AT THE AIRPORT Heat consumption throughout the entire airport area in 24 was 111 1 GWh, of which a little less than 4 GWh or around three per cent was generated by the airport and the remainder bought from Vantaa 8 Energy. Network loss was a little under seven per cent. The airport accounted for just under 25 per cent of all heat consumption and companies operating at the airport for about 75 per cent. GWh 6 4 Electricity consumption at the airport was 132 GWh, of which 39 2 per cent was used by the airport and 61 per cent by companies operating at the airport. The sources of electricity used were distributed as 2 21 22 23 24 18 Own consumption (CAA) Companies at the airport

follows: fossil fuels and peat 32 per cent, renewable sources 37 per cent and nuclear power 31 per cent. Since operations in the airport area have grown from one year to the next, energy consumption has risen accordingly. grew by some 2 per cent while there was a decrease in the amount of recyclable paper, cardboard and glass. In August 24, separate recovery of food waste originating from non-eu flight traffic began in the Business Flights Terminal. Opening of Runway 3 increased ground vehicle emissions Airborne emissions in the airport area are caused by air traffic, vehicles heading for the airport, vehicular traffic in the airport area and the airport s own heat generation plant. Aircraft emissions are calculated from an internationally defined landing and take-off cycle (LTO cycle). Calculations include emissions from take-off, landing and associated taxiing, up to a height of 3 feet (approx 9 m). This means emissions in the take-off direction for a distance of approximately six kilometres and approximately 18 kilometres in the landing direction. Carbon monoxide emissions during the LTO cycle rose by approximately 21 per cent and other emissions by 6 to 8 per cent. Emissions from the CAA s ground traffic were calculated on the basis of fuel consumption figures and vehicle data. Ground traffic includes vehicles used in winter maintenance, apron control, repair and servicing work. Compared to 23, ground vehicle fuel consumption rose by thirty per cent and emissions by 13 to 36 per cent. The increase was due to issues including increased use of Runway 3 and the resulting need for maintenance. Rescue readiness maintained by fire practices The airport has a fire practice area between Runways 1 and 3 where various fire incidents are simulated and practices carried out in the event they become reality. Apart from the airport rescue service, Avia College and Finnair trainees also practice in the area. During 24, 38 fire practices were held in which 22, litres of fuel oil and some wood and straw were used. Extinguishing powder, film-forming foam and water were used as extinguishing agents. Increase in combustible waste fraction In 24, the amount of waste rose by some 12 per cent. This was largely owing to an increase in building waste. The proportion of combustible waste fraction almost doubled due to separate collection and further sorting of mixed waste produced at the terminals. The amount of building waste kept the amount of waste destined for the landfill unchanged from the previous year. The amount of bio-waste Tons 25 2 15 1 5 Interaction Fewer contacts by residents Helsinki-Vantaa Airport answers enquiries about environmental issues by telephone, email or letter. All contacts are registered and reported quarterly to the environmental authorities. In 24, 274 people contacted the airport. Almost all queries were to do with aircraft noise. Environmental objectives for 25 Restoring contaminated soils east of the airport Continuing short-term aircraft noise measurements on at least three sites in residential areas Informing residents in the vicinity about the noise impacts arising from the renovation of Runway 1 Extending the collection area of snow containing de-icing fluid. Following environmental report The following environmental report will be published in June 26 and will examine the factors affecting environmental loading at Helsinki-Vantaa Airport and the achievement of environmental objectives for 25. WASTE RECYCLING AND THE TOTAL AMOUNT OF WASTES 2 21 22 23 24 Hazardous waste To the landfill Composted Recycled as energy Recycled as raw material EMISSIONS TO AIR 24 (t/a) CO HC NOx PM CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Air traffic 66 87 58 5 152 CAA ground traffic 11 4 23 1,1,1,3 29 Heat power plant,8,5 2,2 39 PM = particles 19

Jatkuvaa työtä ympäristön hyväksi. Noudatamme Ilmailulaitoksen ympäristöpolitiikkaa. Jatkuvan seurannan avulla vähennämme suunnitelmallisesti toimintamme ympäristövaikutuksia. Ympäristötyössämme painottuvat erityisesti pinta- ja pohjavesien suojelu, lentokonemelun hallinta ja jätehuollon kehittäminen. Ympäristöasiantuntija ymparisto@fcaa.fi Faksi (9) 8277 3395 PL 29, 1531 VANTAA www.helsinki-vantaa.fi