Joukkoliikenne Loviisassa
Joukkoliikenne? Joukkoliikenne on usean henkilön kuljettamista samalla kulkuvälineellä yhtä aikaa Edellyttää useita henkilöitä ja samoja liikkumissuuntia Joukkoliikennevälineet kulkevat tyypillisesti ennalta suunnitellun reitin ja aikataulun mukaan Voi olla myös kutsuohjattua Pääsääntöisesti käyttäjälle maksullista Voi olla myös ilmaista, vrt. Tallinna Joukkoliikenne harvoin (jos koskaan) matkan ainoa kulkumuoto Pysäkille matkustetaan jalan, pyörällä, potkulaudalla, autolla, vaihdetaan toisesta joukkoliikennevälineestä tms. 2
Väestöpohja ja työssäkäynti Väestöruutuaineisto 1 km x 1 km (2014) Mitä enemmän kartassa on tummia keskittymiä, sitä helpompi on järjestää toimivaa joukkoliikennettä Haja-asutus luo haasteita Jonkin verran pendelöintiä on myös Kotkaan, Lapinjärvelle ja Kouvolaan Kuntaraja Valtatie 7 Noin joka kymmenes pendelöi pääkaupunkiseudulle Vajaa viidennes pendelöi Porvooseen 60 % Yli puolet työssäkäyvistä loviisalaisista on töissä Loviisassa Lähde: Suomen ympäristökeskus SYKE, Liiteri -palvelu 3
Sisäiset bussireitit Kreivilä Loviisa yksi aamuvuoro koulupäivinä Pukaro / Lapinjärvi Loviisa kaksi aamuvuoroa koulupäivinä (eri reittejä) Ruotsinkylä Loviisa yksi iltapäivävuoro koulupäivinä Loviisan keskusta Määrlahti Useampi vuoro aamulla ja iltapäivällä Loviisa Mickelspiltom yksi iltapäivävuoro koulupäivinä Isnäs Porvoo Isnäs yksi meno aamulla ja yksi paluu iltapäivällä koulujen loma-aikaan Loviisa Lapinjärvi / Pukaro kolme iltapäivävuoroa koulupäivinä (eri reittejä) Loviisa Ruotsinkylä yksi iltapäivävuoro koulupäivinä Vårdö Liikennettä koko päivän Hästholmen Järjestetty yhdessä Fortumin kanssa 4
Pitkän matkan liikenteen solmukohdat ja liityntäpysäköinti Helsinkiin Kotkaan Porvooseen Pitkän matkan liikennettä 5
Palvelulinja Linjataksi on tarkoitettu ensisijaisesti ikäihmisille. Maksat matkasta linja-autotaksan mukaisen maksun kuljettajalle. Kyyti tilataan kuljettajalta edellisenä päivänä klo 16:een mennessä. Maanantain kyydit voidaan tilata myös maanantaiaamuna klo 7.30 7.45 välisenä aikana. Linjataksi hakee sinut sovitusta osoitteesta. 6
Vanhus- ja koulukuljetukset Sosiaalihuoltona järjestettävä liikkumisen tuki on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä Koulukuljetuksissa käytetään ensisijaisesti jo olemassa olevaa julkista liikennettä. Jos julkista liikennettä ei voida käyttää, kuljetukset hoidetaan tilausliikenteellä tai takseilla. - Joihinkin koulukuljetuksiin voi nousta muitakin matkustajia erillisellä maksulla 7
Joukkoliikenteen rahoitus Avoimen joukkoliikenteen lisäksi muita kuljetuksia Yleinen keino parantaa joukkoliikenteen tarjontaa on kasvattaa avoimen joukkoliikenteen osuutta 30000 20000 10000 0 300 250 Asukasluku 20888 20302 19172 17201 16892 15140 8945 Mäntsälä Sipoo Heinola Forssa Akaa Loviisa Karkkila Kuljetuskustannukset asukasta kohden Sosiaalitoimen kuljetukset (557 000 ) 12 % Kaikille avoin joukkoliikenne 258 000 200 150 100 50 Opetustoimen kuljetukset (1 309 000 ) 17 / asukas - Mäntsälä Sipoo Heinola Forssa Akaa Loviisa Karkkila Muut kuljetuskustannukset per asukas Avoin joukkoliikenne per asukas Tiedot vuodelta 2016 8
Esiin nousseita haasteita ja toiveita Liikkuminen harrastuksiin pääkaupunkiseudulle hankalaa Ei tietoa aikatauluista Pysäkeiltä puuttuu aikataulutieto Haastavaa päästä joukkoliikenteen runkoyhteyksiin (pitkän matkan vuorot) Lippujen hinnoittelu sekavaa ja vaikea löytää hintatietoja Kutsuliikenteen laajentaminen? Kaukoliikenne sisäistä liikennettä halvempaa Tieto reiteistä ja aikatauluista hankalasti saatavilla Ei sopivia lipputyyppejä Olisiko mahdollista liittyä Liikenneviraston aikataulu- ja reittineuvontaan? Vuoroja myös iltaisin 9
Kehitysteemat Lipputyyppeihin ja hinnoitteluun liittyvät parannukset Liikennöintiin liittyvät parannukset Syöttöliikennettä Porvooseen Kutsuliikennettä pienkalustolla Lipputyyppien kehittäminen: uusia ja yhteensopivimpia tuotteita Liittyminen Liikenneviraston aikataulu- ja reittineuvontaan Hinnoittelu hämmentää: nettiliput halvempia, kaukoliikenne sisäistä liikennettä halvempaa Viestintä ja markkinointi Hankala löytää tietoa lippujen hinnoista Tieto reiteistä ja aikatauluista hankalasti saatavilla 10
perjantai 8. kesäkuuta 2018 LOVIISAN SANOMAT 8 Ideat pöytään. Ideoita etsittiin pienryhmissä. Vasemmalta oikealle linja-autonkuljettaja Juha Astikainen, kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos, koulutuspäällikkö Timo Tenhunen ja Savonlinjan paikallispäällikkö Marko Koivikko. Kuva:Marita Itävuori Kaikki kortit pöytään joukkoliikenteen kehittämiseksi Vuosi sitten Loviisa muuttui periferiaksi, kun usea tärkeä joukkoliikenneyhteys katosi. Keskiviikkona raatihuoneella järjestettiin ideariihi joukkoliikenteen parantamiseksi. Avuksi otettiin myös kortit. Loviisa Leena Silander oli tullut tilaisuuteen Skinnarbystä. Henkilöautolla, sillä muulla tavalla kylältä on vaikea päästä keskustaan. Juna kyllä kulkee joka päivä, mutta se ei pysähdy. Bussit eivät sen sijaan kulje lainkaan, hän kertoi ja tunnustautui monivuotiseksi joukkoliikenteen kannattajaksi. Silander käyttäisi joukkoliikennettä päivittäin, jos se vain olisi mahdollista. Kaupassa käyntiin, sekä lukuisten luottamustehtävien hoitoon. Ei voi olettaa, että kaikilla on käytössään auto. Itselläni sellainen on, mutta kalliiksihan se tulee. Ja mitäs sitten, kun ikää tulee lisää? Silanderin mielestä kaupungin pitäisi ajatella joukkoliikenneasioita siltä kannalta, että ilman joukkoliikenneyhteyksiä ihmiset eivät muuta maalle. Esimerkiksi Valkosta ei pääse Kannattaja. Leena Silander asuu Skinnarbyssä ja tarvitsee autoa päivittäin. Hän toivoo joukkoliikenneyhteyksien paranevan. Kuva:Marita Itävuori keskustaan viikonloppuisin julkisilla. Hän toivoo, että taksiliikenteen vapautuminen antaa uusia mahdolli- suuksia yhteyksien parantamiseen. Tulisi esimerkiksi pikkubusseja. Kaupungin kannattaisi vaikka kilpailuttaa. Ideariihi työssä Ratkaisuja joukkoliikennepulmiin ideoitiin värikkään joukon voimin keskiviikkona työpajassa. Pajaan osallistui joukkoliikenteen parantamisesta kiinnostuneita kaupunkilaisia, kaupungin virkamiehiä sekä joukkoliikenteen parissa työskenteleviä. Tavoitteena oli tunnistaa tarpeita eri näkökulmista ja etsiä konkreettisia ratkaisuja, joita voitaisiin testata esimerkiksi erillisessä hankkeessa. Ensi syksynä tavoitteena on tehdä jotain konkreettista, kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos kertoi. Työpajaa vetivät suunnitteluyritys WSP:n Minna Raatikka ja Vili Lehtonen. Monikansallinen yhtiö suunnittelee muun muassa joukkoliikenneratkaisuja kunnille. Loviisasta vajaa viidennes työssäkäyvistä pendelöi Porvooseen ja noin joka kymmenes pääkaupunki-
LOVIISAN SANOMAT perjantai 8. kesäkuuta 2018 9 Fakta Liityntäpysäkit Pitkän matkan liikenteelle Loviisan alueella on liityntäpysäkkejä seuraavasti: Liljendal, Cafe Lilja 10 autopaikkaa, 10 pyöräpaikkaa. Loviisan läntinen eritasoliittymä: 12 + 8, Helsingintie / Sarvilahdenkatu 8 autopaikkaa, Loviisan itäinen eritasoliittymä 20 + 10, Loviisan linja-autoasema 10 + 10, Ruotsinpyhtään eritasoliittymä 19 + 16. Vanhankylän eritasoliittymä, suunnitteilla 12 + 8. Muuttohalukkaat tuttavat eivät voi muuttaa Loviisaan, koska julkinen liikenne ei toimi. Nina Wiklund Kaupunkilaisten idearyhmä Ideointiriihi. Loviisan kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos avasi tilaisuuden, jonka tavoitteena on löytää joukkoliikenneyhteyksiä parantavia ratkaisuja. Kuva:Marita Itävuori seudulle. Jonkin verran pendelöintiä tapahtuu myös Kotkaan, Lapinjärvelle ja Kouvolaan. 60 prosenttia työmatkoista tapahtuu Loviisan sisällä. Pitkän matkan liityntäpysäkkejä on tällä hetkellä Liljendalissa, Loviisan läntisessä ja itäisessä liittymässä, Ruotsinpyhtäällä, Sarvilahdenkadulla, ja Loviisan linja-autoasemalla. Lisäksi Vanhassakylässä liityntäparkki on suunnitteilla. Osa strategiaa Loviisassa kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen panostetaan 17 euroa asukasta kohti, eli 258 000 euroa. Esimerkiksi Sipoossa joukkoliikenne on nostettu osaksi kunnan strategiaa ja siihen laitetaan rahaa. Vili Lehtosen mukaan joukkoliikenteen kehittäminen edellyttääkin kunnilta tietoista valintaa. Joukkoliikenteen täytyy olla kunnan strateginen päätös. Siihen on satsattava ja hyväksyttävä, että se maksaa. Sipoon joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL, jonka jäsenkuntia ovat Sipoon lisäksi Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Tuusula ja Siuntio. Yhteistyössä Uudenmaan ely-keskuksen kanssa HSL järjestää myös monta Sipoon läpi kulkevaa bussivuoroa. Joukkoliikenteen kehittäminen edellyttää Lehtosen mukaan lisäksi selkeää linjastoa. Linjaston pitää olla niin selkeä, että sitä helppo käyttää. Sipoossa selkeys on toisaalta saanut aikaan sen, että kävelymatkat pysäkeille ovat pidentyneet. Tämä on aiheuttanut jonkin verran tyytymättömyyttä. Sipoossa muutos helli joukkoliikenteen käyttäjien kukkaroa, sillä lippujen hinnat putosivat. Kunta maksaa enemmän. Liikennöitsijöille kulut ovat samat. Kokeillako ilmaista? Eteläisessä naapurissa Tallinnassa joukkoliikenne on ollut ilmaista jo jonkin aikaa. Kokemukset ovat olleet hyviä, ainakin Tallinnan verotulojen kannalta, kun kunnallisverotuloja on siirtynyt naapurikunnista pääkaupunkiin. Naapurikuntalaisille Tallinnan joukkoliikenne on maksullista. Lehtosen mielestä ilmaisen bussikyydin tarjoaminen kuntalaisille kokeilumielessä ei ehkä anna oikeaa kuvaa joukkoliikenteen tarpeesta. Se ei kuvaisi ihan todellista liikkumista, sillä moni kulkisi esimerkiksi vain yhden pysäkkivälin bussilla. Eli sellaisesta kokeilusta ei saataisi suoraan tietoa joukkoliikenteen käytöstä ja kokeilu olisi lisäksi aika kallis. Yleensä kustannuksista kerätään noin puolet matkustajilta. Lehtonen ei halunnut ottaa kantaa siihen, tuoko taksiliikenteen vapautuminen uusia mahdollisuuksia kehittää joukkoliikennettä. Loviisan muuton este Loviisassa heräsi iso huoli joukkoliikenteen pitkän matkan vuoroista noin vuosi sitten, kun niitä lakkautettiin erityisesti Helsingin suuntaan. Siitä saakka ongelmia ja ratkaisuja niihin on pohdittu pienessä vapaaehtoisten ryhmässä. Ryhmään kuuluva Nina Wiklund toi tapaamiseen ryhmän ideoimat ehdotukset. Hän korosti, että toimivaa joukkoliikennettä tarvitsee moni pääkaupunkiseudulla työskentelevä. Muuttohalukkaat tuttavat eivät voi muuttaa Loviisaan, koska julkinen liikenne ei toimi. Moneen pulmaan ratkaisu oli syöttöliikenne, joko keskustasta kaukoliikenteen pysäkille tai Porvooseen, josta tulee ja menee runsaasti vuoroja Helsingistä ja Helsinkiin muun muassa iltaisin. Myös aikatauluja pitäisi ryhmän ehdotuksen mukaan tarkastella niin, että Helsingissä ehtii aamuisin töihin. Myös eri bussiyhtiöiden aikataulujen porrastaminen on toiveissa. Paikallisliikenteeseen ryhmä toivoo maksuttomia matkoja lastenvaunujen kanssa liikkuville. Monessa kaupungissa tällainen käytäntö on jo voimassa. Ryhmätöiden ehdotukset on tarkoitus työstää. Tavoitteena on löytää idea tai ideoita, joita voitaisiin testata suhteellisen nopealla aikataululla, sekä pidemmällä tähtäimellä. Uusi tapaaminen järjestetään ensi syksynä. Marita Itävuori marita.itavuori@lovari.fi Robotti-investointi nopeuttaa työtä Kuormalavakeskuksen väsymätön robottityömies on päässyt tuotantokäyttöön. Ihmisen työpaikkaa se ei ole vienyt - päinvastoin. Loviisa Kuormalavojen ostoon ja myyntiin keskittyvän loviisalaisen Kuormalavakeskuksen kasvu on jatkunut. Yritys on laajentanut tilojaan ja palkannut lisää henkilöstöä. Kuormalavakeskuksen toimitusjohtaja Ken Ryynänen kertoo olevansa tyytyväinen viimeiseen tilikauteen. Kasvusta huolimatta rahaa on kulunut myös investointeihin ja tuotannon kehittämiseen. Yhden pitkän projektin maali häämöttää, kun puisten kuormalavojen pinoamiseen tarkoitetun robotin säätötyö on loppusuoralla ja se on otettu tuotantokäyttöön. Robotin hankimme vuosi sitten maaliskuussa. Sen jälkeen sitä on säädetty, jonka jälkeen toimivuutta on testattu ja säädetty taas lisää. Nyt on viimeiset muutokset tehty ja se toimii. Kuormalavakeskus kuuluu maassamme ensimmäisten yritysten joukkoon, joka käyttää robottia käytettyjen kuormalavojen lajittelussa. Raskaan työn raataja Tällä hetkellä pitkällä varrella varustettu keltainen käsivarsi nostelee painavat lavat kevyennäköisesti ja millimetrien osien tarkkuudella säntilliseen pinoon. Se ei heitä lavaa vähän sinne päin. Laite tekee raskaan työn. Märkä lava voi pahimmillaan painaa 50 kiloa. Robotti pystyy lajittelemaan noin 1 200 lavaa yhdessä vuorossa, Ryynänen kertoo. Lihasvoimalla päästään ajoittain Korkea pino. Robotti pinoaa kuormalavat millintarkasti laadun mukaan eri pinoihin. Kuva:Mika Mykkänen Loviisassa tehdään abortteja nuorille enemmän kuin maassa keskimäärin Loviisa Vuoden 2016 tietojen mukaan loviisalaisnuorille tehtiin raskaudenkeskeytyksiä enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Samana vuonna myös nuorten raskauksia oli Loviisassa ja Lapinjärvellä enemmän kuin muualla. Vuosi 2016 on viimeisin, josta tilastotietoa on saatavissa. Kaupunginvaltuutetut Sofia Nevalainen (sd.) ja Lotte-Marie Uutinen (r.) tekivät aloitteen maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta loviisalaisnuorille vuoden ajaksi. Viime tammikuussa jätetyn aloitteen allekirjoitti 26 muuta valtuutettua. Aloitteessa tuotiin esille, että nuorilla ehkäisyvalmisteiden hinta saattaa olla este ehkäisyn jatkamiseen. Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen alle 25-vuotiaille loviisalaisille ja lapinjärveläisille nuorille maksaa arviolta 50 000 euroa vuodessa. Mikäli kokeilu aloitetaan ensi vuoden alussa, perusturvakeskuksen samaan tahtiin. Robotti pystyy siihen jatkuvasti. Lavojen lajittelun tekee edelleen ihminen, joka katsoo lavan kunnon, kertoo sen ohjauspaneelilla robotille ja laittaa puulavan hihnalle. Meillä on kymmenen eri laatuluokitusta. Määrittelyn tekee ihminen. Jättimäinen koura nostaa linjan päässä samanlaatuiset yhteen pinoon. Lopulta trukki noutaa pinon ja vie sen odottamaan matkaa asiakkaalle. Arvioisin, että robotti tuplaa meidän tuotantovauhdin. Robotin tuloa pidettiin uhkana ihmistyövoimalle, mutta näin ei ole käynyt. Se on oikeastaan lisännyt työvoiman tarvetta. Se mitä tulevaisuus tuo on toinen juttu. Ryynänen uskoo, että tulevaisuudessa on hyvinkin todennäköistä, että robotti määrittelee keinoälyllä lavan kunnon ja siirtää sen mukaan oikeaan paikkaan odottelemaan seuraavaa vaihetta. Sellaisia testataan jo maailmalla. Ne eivät ole vielä kuitenkaan varmatoimisia. Laajennuksia tehty lisää mietitään Porvoontien varren tiloja on jo jouduttu laajentamaan. Kaiken kaikkiaan yritys on investoinut tiloihin, niiden korjauksiin ja laitteistoihin noin miljoona euroa reilussa vuodessa. Kokonaisuudessa ovat mukana rakennukseen tehdyt korjaukset ja uusi laajennusosa on valmistumassa rakennuksen takapuolella. Sitä tarvitaan varastotilaksi, sillä ne ovat jäämässä pieneksi. Ryynänen sanoo noususuhdanteen näkyvän myös kuormalavabisneksessä. Kun ulkomaan vienti vetää, niin myös kuormalavat liikkuvat. Mika Mykkänen talousarviokehykseen tehdään vastaava lisäys. Perusturvakeskus on selvittänyt ilmaisen ehkäisyn kustannuksia perusturvalautakunnalle. Sen mukaan rajoittamaton maksuton ehkäisy voidaan aloittaa vuoden 2019 alussa. Loviisan ja Lapinjärven yhteistoimintasopimuksen takia mahdollisuus maksuttomaan ehkäisyyn on tarjottava myös lapinjärveläisnuorille. Ilmaisen ehkäisyn tarjoamisen vaikutusten selvittämiseen ei kuitenkaan ole resursseja. Lisäksi seurantatutkimus ajoittuisi todennäköisesti vuoteen 2020, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut on siirretty maakunnan hoitoon. Kaupunginhallitus käsitteli aloitteeseen annettavaa vastausta viime maanantaina. Tämän jälkeen aloitteen käsittely etenee kaupunginvaltuustoon. Niissä kunnissa, joissa maksuton ehkäisy on toteutettu, käynnit ehkäisyneuvolassa sekä ehkäisyn tarve ovat lisääntyneet huomattavasti. Usea kunta, esimerkiksi Vantaa ja Porvoo, tarjoaa tällä hetkellä maksuttoman ehkäisyn alle 20- tai alle 25-vuotiaille. Sipoossa esityksenä on, että ilmainen ehkäisy tarjotaan nuorille ensi vuoden alusta lähtien. Loviisassa ja Lapinjärvellä ehkäisyneuvontaa annetaan ehkäisyneuvolassa, sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Nuorille ja nuorille aikuisille tarjotaan kolmen kuukauden maksuton ehkäisy ehkäisyn aloituksen yhteydessä. Valittavana ovat ehkäisypillerit tai ehkäisyrengas. Lisäksi ilmaisia kondomeja on saatavilla koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta. Valtuustoaloitteessa esitetään, että kokeilun aikana nuorille tarjotaan hormonaalista ehkäisyä, ehkäisykierukoita ja kondomeja. Tärkeintä olisi löytää parhaiten sopiva ehkäisymuoto. LS