Muisti- ja ikäystävällisyyttä asuinympäristöihin. Erja Rappe, Helinä Kotilainen, Jere Rajaniemi ja Päivi Topo

Samankaltaiset tiedostot
Opas muisti- ja ikäystävällisestä asumisesta ja asuinympäristöstä. Dos. Erja Rappe, , Paasitorni, Helsinki

Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot

Ilo irti ympäristöstä!

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, Vapaan sivistystyön esteettömyys

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Yhteisölliset asumisen ratkaisut

Esteetön asuminen ja eläminen

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Ikäystävällinen Hervanta

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Ikääntyneiden asumisen näkymiä

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Muistikylä projekti

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai , Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Koko kylä huolehtii. vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Ikääntyvät Päijät-Hämeessä nyt

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka Anni Pentti

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu

Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö

Ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Suvi Fried Ikä-asuntoseminaari, Lappeenranta

Ikäystävällisen kunnan arviointilomake

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti MMT Erja Rappe Marttaliitto

Ikääntyneiden asumisen tila ja kehittäminen

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

piiri Ehdotus lähtee julkisuuden eri asteiden artikuloinnista. Tehokas kortteli on sovitettu pienimittakaavaiseen ympäristöön jakamalla rakentaminen p

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Ikäihmisen toimiva asuminen. Tarja Marjomaa TTS Työtehoseura

Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Asumisen yhteisöllisyydestä hyvinvointia iäkkäälle

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti

Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta

Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

MIKSI ESTEETTÖMYYTTÄ OSAKSI TAVALLISIA LEIKKIPUISTOJA?

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

Itsenäinen suoriutuminen

Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet

YHTEENVETOA KUNTALAISTILAISUUKSISSA KÄYDYISTÄ KESKUSTELUISTA

Terveyttä edistävien ja kuntouttavien ympäristöjen suunnittelu. Virkistystä viherympäristöstä hoivakodissa, Dos.

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Kunnat ja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toimeenpano

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni

Ikäystävällisen kunnan arviointilomake Apuväline vanhusneuvostoille

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Hyvinvointi ja liikkuminen

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen.

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, ESPOO puhelin ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

Viherympäristön hyvinvointivaikutukset. Virkistystä viherympäristöstä hoivakodissa, Dos. Erja Rappe

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Laatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla

Määräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset Määräaikaan klo mennessä tarjouksia on tullut yhteensä _ yritykseltä.

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Minun elämäntilanteeni

Briitta Koskiaho, prof. emerita Tampereen yliopisto. Kuntamarkkinat 2019

Transkriptio:

Muisti- ja ikäystävällisyyttä asuinympäristöihin Erja Rappe, Helinä Kotilainen, Jere Rajaniemi ja Päivi Topo

Muisti- ja ikäystävällinen asuinympäristö on viihtyisä, yhteisöllinen ja turvallinen kaikenikäisille asukkaille. Väestön ikääntyessä asuinalueiden kehittäminen muisti- ja ikäystävällisiksi on tärkeää. Tässä oppaassa esitellään muisti- ja ikäystävällisyyden kehittämismahdollisuuksia asuinalueilla, pihoilla, asuinrakennuksissa ja asunnoissa. Kohteena ovat iäkkäille suunnatut asumisratkaisut sekä tavalliset asunnot. Oppaan ideoita voi hyödyntää olemassa olevien asuinalueiden kehittämisessä ja uudisrakentamisessa. Iäkkäille ja heidän läheisilleen opas antaa tukea asumisen suunnitteluun. Yksityiskohtaisempia tietoja aiheesta on ympäristöministeriön julkaisemassa oppaassa Muisti- ja ikäystävällinen asuminen ja asuinympäristö (2018). Muisti- ja ikäystävällisyyttä asuinympäristöihin ISBN 978-952-7254-10-3 ISBN 978-952-7254-11-0 (PDF) Kuvat Ossi Gustafsson, Erja Rappe, Helinä Kotilainen Ulkoasu ja taitto Graafinen Suunnittelu Pirjo Uusitalo-Aura Paino Trinket Oy, 2018 Lähde: Rappe, E., Kotilainen, H., Rajaniemi, J. ja Topo, P. 2018. Muisti- ja ikäystävällinen asuminen ja asuinympäristö. Ympäristöministeriö, Ympäristöopas. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-11-4806-4 Oppaan sisältö Muisti- ja ikäystävällisyys... 3 Asuinalue... 4 Piha... 6 Asuinrakennus... 8 Asunto... 10 Teknologiasta tukea... 12 Ikääntyminen ja muistisairaudet muuttavat toimintakykyä... 14 Muisti- ja ikäystävällisyyden tarkistuslista... 16 2

Esteetön ja salliva asuinympäristö houkuttelee iäkkäitä ulkoilemaan ja asioimaan Yhteisöllisyyden lisääntyessä asuinympäristö halutaan suunnitella kaikille sopivaksi esteettömäksi ja sallivaksi Osallistuminen luo iäkkäille tunnetta omaan lähiyhteisöön kuulumisesta ja yhteisöllisyys lisääntyy Muisti- ja ikäystävällisen asuinympäristön kasvun kehä Arkiliikunta ylläpitää ja parantaa fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä Toimintakyvyn vahvistuessa liikutaan yhä kauemmas asunnosta ja osallistutaan ympäristössä tapahtuvaan toimintaan Muisti- ja ikäystävällisyys Muisti- ja ikäystävällinen asuinympäristö on viihtyisä ja elämyksellinen. Se edistää iäkkäiden ihmisten kotona asumista ja osallisuutta. Itsenäistä asumista tuetaan ottamalla huomioon iäkkäiden ja muistisairaiden ihmisten tarpeet ja voimavarat sekä tukemalle heidän toimintakykyään. Hyvä asuinympäristö on helposti hahmotettava ja esteetön. Siellä on riittävästi iäkkäiden ihmisten tarvitsemia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä erilaisia lähipalveluja. Palvelujen käytettävyyteen ja saavutettavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Asuinympäristössä on iäkkäille soveltuvaa toimintaa ja harrastuksia sekä mahdollisuuksia eri sukupolvien kohtaamisiin. Palveluista, toimintamahdollisuuksista ja vaikuttamiskeinoista on Osallistuminen lisää sosiaalisia kontakteja ja tukee sosiaalista toimintakykyä 3 tarjolla ymmärrettävää tietoa eri tavoin, myös henkilökohtaisesti. Lisäksi uuden teknologian mahdollisuudet iäkkäiden arjen tukemisessa on hyödynnetty. Muisti- ja ikäystävällisellä asuinalueella toimintakyvyltään heikentyneet ihmiset asuvat siellä missä muutkin asukkaat. Tavallisten asuntojen lisäksi on senioriasuntoja ja palveluasumista. Iäkkäitä ja muistisairaita ihmisiä arvostetaan yhdenvertaisina asukkaina. He osallistuvat päätöksentekoon ja yhteisiin tapahtumiin. Asuinalueita kehitetään monen toimijan yhteistyönä siten, että myös iäkkäät ja muistisairaat asukkaat ja heidän läheisensä ovat mukana suunnittelussa. Tietoa suunnittelun tueksi voidaan saada esimerkiksi yhteisellä arviointikävelyllä.

Asuinalue Asuinalueen vaikutus iäkkäiden asukkaiden hyvinvoinnille on suuri. Muistisairauksissa ympäristön merkitys arjen sujumiselle korostuu. Iäkkäille ja muistisairaille ihmisille hyvässä asuinympäristössä on runsaasti liikkumista ja toimintaa sekä ajan ja paikan hahmottamista tukevia piirteitä. Näistä tärkeimmät ovat esteettömyys ja kohteiden saavutettavuus kävellen. Asuinalueella palvelut ja ulkoiluun houkuttelevat viheralueet ovat lähellä. Kulkuväylät ovat esteettömiä ja hyvin valaistuja. Opasteet ovat selkeitä ja ymmärrettäviä. Tarjolla olevia palveluja on mahdollista käyttää, vaikka toimintakyky olisi heikentynyt. Muisti- ja ikäystävällinen asuinalue on viihtyisä, herättää kiinnostusta ja tuottaa myönteisiä elämyksiä ylläpitää jatkuvuuden tunnetta paikkaan liittyvien henkilökohtaisten ja yhteisöllisten merkityksien kautta kannustaa toimintaan ja vuorovaikutukseen koetaan turvalliseksi ja ympäristön aiheuttamat riskit asukkaille on minimoitu 4

on helposti hahmotettava ja selkeä paikkojen, tilojen ja rakennusten käyttötarkoitus on ilmeinen on suunniteltu kaikille sopivaksi Liikkuminen ja kulkureitit Liikkumisen merkitys hyvinvoinnille kasvaa ikääntyessä. Lähiympäristön esteettömyys, turvallisuus ja kokemuksellisuus vaikuttavat asukkaan mahdollisuuteen ja haluun lähteä ulos. Kaatumisen pelko rajoittaa liikkumista etenkin talvella. Liikkumista tukevat näkyvät ja helposti hahmotettavat reitit, jotka johtavat tärkeisiin paikkoihin ja palveluihin riittävän leveät, yhtenäiset kulkuväylät usean aistin kautta saatavat vihjeet paikan sijainnista ja tarkoituksesta selkeät opasteet ja kyltit istuimet levähtämiseen näköetäisyydellä toisistaan kulkureittien varrella jalankulun erottaminen selkeästi muusta liikenteestä melun vähentäminen rakentein ja kasvillisuuden avulla Kaatumisia vähentää ja kaatumisen pelkoa lievittää kulkuväylien hyvä ja oikein ajoitettu kunnossapito kulkuväylien tasainen, kova ja luistamaton pinnoite hyvä valaistus voimakkaiden tummuuskontrastien välttäminen Viheralueet Viheralueet tekevät asuinalueista viihtyisiä ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. WHO suosittaa, että vähintään 0,5 1 ha suuruinen viheralue tulisi sijaita viiden minuutin kävelymatkan päässä kodista. Erityisesti muistisairaat ja iäkkäät asukkaat kokevat viheralueet rauhoittavina. Lähiliikuntapaikat on hyvä sijoittaa viheralueiden yhteyteen. Viheralueet lisäävät asukkaiden ulkoilua, liikkumista ja toiminnan mahdollisuuksia vähentävät asukkaiden stressiä sekä parantavat keskittymistä ja mielialaa tuottavat moniaistisia elämyksiä edistävät asukkaiden välistä vuorovaikutusta tukevat asukkaiden immuunivastetta rikkaalla mikrobistollaan 5

Piha Asukkaille, joiden liikkumiskyky on heikentynyt, piha on tärkeä paikka ulkoiluun ja iloa tuottaviin elämyksiin. Tilallisesti ja toiminnaltaan monipuolinen piha houkuttelee asukkaita ulos. Muistisairaille asukkaille piha saattaa olla ainoa paikka, jossa voi ulkoilla ja tehdä asioita turvallisesti. Yhteinen piha helpottaa myös muihin asukkaisiin tutustumista. Kun piha näkyy ikkunoista sisätiloihin, sinne tulee lähdettyä helpommin. Suunnittelussa otetaan huomioon pihan toimintamahdollisuudet ja ra- kenne, kuten kulkureitit ja oleskelupaikkojen sijoittuminen sekä kasvi- ja kalustevalinnat. Esteettisessä ja ominaisuuksiltaan vaihtelevassa pihassa voi käyttää eri aisteja monipuolisesti. Tämä tukee ympäristön hahmotettavuutta. Liikunnan harrastaminen, pihatyöt, kasvien kasvatus ja lintujen ruokinta koetaan usein mielekkäiksi. Taitomuistin avulla tuttu tekeminen onnistuu muistisairaanakin. Hyödylliseksi koettu toiminta voi lievittää ikääntyneiden asukkaiden tarpeettomuuden ja yksinäisyyden tunteita. 6

Muistisairailla asukkailla fyysinen toimintakyky voi säilyä hyvänä pitkään rauhattomuus ja alakulo voivat lievittyä liikkumisen ja tekemisen avulla aistivirikkeet tukevat toiminnan aloittamista rutiinitehtävät auttavat palauttamaan asioita mieleen ja ylläpitämään tekemisen taitoa pitkäkestoiset tehtävät tukevat ajankulun ja jatkuvuuden hahmottamista muiden kanssa yhdessä oleminen ja tekeminen lievittävät yksinäisyyttä Muisti- ja ikäystävällisessä pihassa aistivirikkeitä sekä tilallista ja toiminnallista vaihtelua on runsaasti kulkureitit ovat helposti hahmotettavia, tasaisesti valaistuja ja niiden reunat erottuvat selkeästi on tarjolla sekä toistuvia että oma-aloitteisia toimintoja liikuntavälineet ja pihatyökalut ovat esillä viihtyisiä oleskelu- ja lepopaikkoja on riittävästi kalusteet ovat tukevia, väritykseltään erottuvia ja mitoitukseltaan sopivia myös apuvälineitä käyttäville mielenkiintoa herättävät kohteet on sijoiteltu keskialueille Esteettisessä ja ominaisuuksiltaan vaihtelevassa pihassa voi käyttää eri aisteja monipuolisesti. 7

Asuinrakennus Muisti- ja ikäystävällisessä ympäristössä oma asuinrakennus erottuu selkeästi ja on helppo tunnistaa. Suunnittelussa huomiota kiinnitetään sisäänkäyntialueiden, porrashuoneiden, käytävien, hissien ja yhteistilojen esteettömyyteen ja käytettävyyteen. Rakennuksen sisäänkäynti on erottuva ja helposti hahmotettavissa. Sisätiloissa hahmottamista ja liikkumisen turvallisuutta tuetaan valaistuksen, värierojen ja rajapintojen kontrastien avulla. Hyvin suunnitellut sisätilat viestivät siitä missä ollaan ja ohjaavat eteenpäin. Tilojen hyvä akustiikka auttaa kuulemisessa ja puheenymmärtämisessä. Rakennuksessa sisäänkäynti on hyvin valaistu ja katettu ulko-ovelle pääsee ilman portaita ulko-ovi on kynnyksetön ja riittävän leveä apuvälineiden kanssa liikkuminen on helppoa ja niiden säilyttämi seen on tilaa sisätiloihin ei kantaudu häiritseviä ääniä 8

ovet avautuvat kevyesti tai automaattisesti hissejä on käytettävissä, mikäli kerroksia on useampia valoisuuserot sisä- ja ulkotilojen välillä ovat vähäiset valaistuksessa hyödynnetään luonnonvaloa asukkaiden käytössä on yhteisiä tiloja kulku jätehuollon tiloihin ja varastoihin on esteetön ja turvallinen Apuvälineiden kanssa liikkuminen on helppoa ja niiden säilyttämiseen on tilaa. 9

Asunto Asunnon tilat ja muut ominaisuudet vaikuttavat oleellisesti iäkkäiden ja muistisairaiden ihmisten kotona asumisen mahdollisuuksiin. Ruuanlaiton, siivouksen, pyykinpesun ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen tulisi onnistua myös toimintakyvyn heikentyessä. Liikkumisen esteet ja puutteelliset wc- ja pesutilat hankaloittavat eniten ikääntyneiden asukkaiden arjen sujumista. Asunnon tuttuus ja mahdollisuus ylläpitää entisiä toimintamalleja tukevat arjessa selviytymistä. Siksi muutoksia turvallisuuden parantamiseksi ja asunnon puutteiden korjaamiseksi on hyvä tehdä harkiten yhdessä asukkaan kanssa. 10 Iäkkään ihmisen asunnossa pystyy liikkumaan turvallisesti myös erilaisten apuvälineiden kanssa. Tilaa saadaan vähentämällä kalusteita ja poistamalla ovia ja kynnyksiä. Liikkumisen turvallisuutta voidaan parantaa lisäämällä tukikahvoja ja kaiteita. Liikkumista tuetaan myös kulkua ohjaavalla valaistuksella sekä värien ja kontrastien käytöllä. Riski liukastua tai menettää tasapaino minimoidaan materiaali-, tila- ja valaistusratkaisuin. Etenkin tasoerojen helppo havaitseminen on tärkeää. Myös katkaisimien, pistorasioiden sekä kahvojen ja vetimien tulee erottua taustastaan.

Ikä- ja muistiystävällisen asunnon ominaisuuksia asunto on viihtyisä ja oman tyylinen asunnossa on mahdollista jatkaa totuttua elämää jokapäiväisine askareineen tilan hahmottamista on tuettu riittävällä valaistuksella, värityksellä ja kontrastieroilla valaistus on epäsuoraa ja lisänä käytetään kohdevaloa luonnonvaloa hyödynnetään mahdollisimman paljon pinnat eivät heijasta valoa ja ääntä haitallisesti tila ja mitoitukset mahdollistavat apuvälineillä liikkumisen ja asukkaan avustamisen sisustus ja materiaalivalinnat tukevat turvallisuutta tukikahvoja ja kaiteita on riittävästi, kynnyksiä on vältetty kalusteet ovat tukevia ja sopivan korkuisia, eikä niitä ole liikaa koneet, laitteet ja säilytystilat ovat helppoja käyttää ja turvallisia arkea tukevaa teknologiaa on käytössä ikkunat ovat avattavia ja niistä on näkymiä lähiympäristön elämään asunnon terassille tai parvekkeelle pääsee esteettömästi Asunnon tuttuus ja mahdollisuus ylläpitää entisiä toimintamalleja tukevat arjessa selviytymistä. 11

Teknologiasta tukea Teknologialla ja apuvälineillä voidaan tukea iäkkään ja muistisairaan ihmisen itsenäistä arkea. Teknologian avulla voidaan paikantaa ja tukea reittien löytämistä, muistuttaa ajasta ja lääkkeiden ottamisesta, pitää yhteyttä läheisiin sekä hälyttää apua tarvittaessa. Kotiharjoitteluun, virkistykseen ja rentoutumiseen on käytettävissä erilaisia sovelluksia, joita voidaan etäyhteyksien avulla käyttää myös yhdessä muiden kanssa. Asumisen turvallisuutta lisäävät palohälyttimet, turvaliedet, ajastimilla toimivat pistorasiat, veden ylivuotovahdit, hälyttävät matot ja patjat sekä muut liikkumisen ja elintoimintojen seurantalaitteet. Muistisairaus heikentää kykyä oppia uutta, mutta ei estä sitä. Teknologian käytön opastus ja selkeiden käyttöohjeiden merkitys on siksi hyvin tärkeää. Keskeistä on valita teknologia yksilöllisten tarpeiden mukaan. Samalla on tarpeen varmistaa, miten toimitaan ongelmatilanteissa ja seurata, milloin käytössä olevasta teknologiasta ei ole enää hyötyä. Teknologisten ratkaisujen rinnalla tarvitaan myös toisen ihmisen antamaa henkilökohtaista apua ja tukea. 12

Muisti- ja ikäystävällisen teknologian ominaisuuksia teknologia on helppokäyttöistä ja kaikki sen käyttöön tarvittava tieto on saatavilla käyttötilanteessa teknologiset laitteet sallivat käyttäjän toimia hitaasti ja opastavat eteenpäin käyttötilanteiden ongelmakohdissa käyttöliittymässä kontrastit, tekstin koot ja valoisuus ovat riittävät silloinkin, kun näkö- ja hahmotuskyky ovat heikentyneet painikkeet ovat riittävän suuria ja erottuvia vilkkuvia valoja ja kovia ääniä ei käytetä paitsi hälytystilanteissa Teknologialla ja apuvälineillä voidaan tukea iäkkään ja muistisairaan ihmisen itsenäistä arkea. 13

Ikääntyminen ja muistisairaudet muuttavat toimintakykyä Ikääntymiseen ja muistisairauksiin liittyy toimintakykyyn vaikuttavia muutoksia, jotka on hyvä ottaa huomioon asuinympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä. Muutokset liittyvät aistien toimintaan, oppimiseen ja muistamiseen sekä fyysiseen toimintakykyyn. Selvimmin ikääntymismuutokset näkyvät hidastumisena aistien kautta saatavan tiedon käsittelyssä ja motoriikassa. Muutoksista osa liittyy biologiseen vanhenemiseen ja osa taas iän myötä yleistyviin sairauksiin, kuten muistisairauksiin. 14 Ikääntyessä fyysinen toimintakyky ja tasapaino heikkenevät, mikä vähentää aktiivisuutta ja halua toimia. Tällöin turvalliseksi koettu liikkumisympäristö kannustaa itsenäiseen asiointiin ja vuorovaikutukseen muiden kanssa. Muistisairaudet heikentävät monin tavoin toimintakykyä, ja niiden vaikutukset ovat aina yksilöllisiä. Ympäristön hahmotettavuus ja helposti ymmärrettävä tieto ovat keskeisiä muistisairaan henkilön toiminnalle. Tärkeää on, että asuinympäristössä on riittävästi toimintaa tukevaa aistitietoa, jonka tulkintaa olosuhteet tukevat.

Suunnittelussa huomioitavat ikääntymismuutokset aistitoiminnot hidastuvat liikkeet hidastuvat koordinaatio ja tasapaino heikkenevät kehon lämmönsäätely heikkenee sopeutuminen uusiin asioihin ja ympäristöihin hidastuu Suunnittelussa huomiotavat muistisairauden vaikutukset toiminnanohjaus heikkenee aika- ja paikkaorientaatio heikkenevät kyky yhdistää tapahtumia paikkoihin heikkenee kyky kontrolloida impulsseja heikkenee tunnevasteet ympäristöön säilyvät rutiinien avulla oppiminen säilyy 15

MUISTI- JA IKÄYSTÄVÄLLISYYDEN TARKISTUSLISTA Asuinalue Muistisairaat ja ikääntyneet asuvat siellä missä muutkin, osana paikallista yhteisöä. Ikäihmiset ja muistisairaat sekä heidän läheisensä ovat osallistuneet asuinalueen suunnitteluun. Vanhusneuvosto ja muistiyhdistykset ovat osallistuneet muiden toimijoiden ohella asuinalueen suunnitteluun. Asuinympäristössä on toiminnan ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia muistisairaille ja ikääntyneille. Asuinympäristö mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen eri sukupolvien välillä, esim. tarjoamalla kohtaamispaikkoja. Asunto ja piha Liikkuminen ja palvelut Kulkureitit ovat turvallisia, johdon- mukaisia ja hyvin valaistuja, reittien varrella on penkkejä levähtämistä varten. Fyysisen esteettömyyden ohella on huomioitu myös aisti- ja kognitiivinen esteettömyys. Asuinympäristössä on selkeitä opasteita ja aistittavaa tietoa liikkumisen ja toiminnan tueksi. Palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat myös muistisairaiden ja iäkkäiden asukkaiden käytettävissä sekä saavutettavissa kävellen ja esteettömästi. Tietoa palveluista ja harrastusmahdollisuuksista välitetään ymmärrettävästi ja monikanavaisesti. Rakennus ja asunto ovat helposti hahmotettavia ja esteettömiä. Asuinympäristö on meluton. Asuntoon kuuluu riittävän iso piha, jossa voi oleskella ja olla aktiivinen. Asunnosta pääsee vaivattomasti ulkoilemaan viheralueelle ja lähistöllä on liikuntapaikkoja. Väestön ikääntyessä asuinalueiden kehittäminen muisti- ja ikäystävällisiksi on tärkeää. Oppaassa esitellään asuinalueiden, pihojen, rakennusten ja asuntojen muisti- ja ikäystävällisyyttä edistäviä ratkaisuja. Oppaan ideoita voi hyödyntää olemassa olevien asuinalueiden kehittämisessä ja uudisrakentamisessa. Iäkkäille ja heidän läheisilleen opas antaa tukea asumisen suunnitteluun.