INFRARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALITEKNOLOGIA UUMA3-OHJELMA 2018 2020 Tuotekehitys prosessit rakennuttaminen UUMA2-prosessi jatkuu UUMA3-ohjelmassa UUMA3 - Uusiomateriaalit maarakentamisessa 2018-2020 Luonnos 23.11.2017
SISÄLLYSLUETTELO 1. Alkusanat 2. Taustatilanne 3. Tavoitteet 4. Sisältö 5. Organisaatio 6. Aikataulu
1. ALKUSANAT UUMA3-ohjelman lähtökohtana on UUMA2 2013-2017 ohjelmassa tehty kehitystyö. UUMA2-ohjelmassa on ollut laajasti mukana niin julkinen taho kuin yrityksetkin, yhteensä 27 partneria. Ramboll Finland on koordinoinut ohjelmaa. UUMA2 ohjelman ohjausryhmä päätti, että UUMA3 ohjelma tulee käynnistää heti UUMA2 ohjelman jälkeen, jotta vielä kehitysvaiheessa olevat osat ohjelmasta saadaan niin pitkälle, että uusiomateriaalien laajamittaisempi hyödyntäminen olisi mahdollista. UUMA3 ohjelma on valmisteltu yhteistyössä UUMA2:n partnereiden kanssa ja sen sisällön suunnittelussa ovat olleet mukana keskeisesti Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki.
2. TAUSTATILANNE UUMA2:STA UUMA3:EEN UUMA2 ohjelman keskeisiä tavoitteita oli saada uusiomaarakentaminen tasavertaiseksi perinteisen ainoastaan luonnonvaroilla tehtävän infrarakentamisen kanssa. Tämä edellytti mm. uusiomaarakentamiseen liittyvän kansallisen lainsäädännön kehittämistä, uusiomaarakentamisen saamista julkisen puolen hankintaprosesseihin sekä aihealueen riittävän kattavien ohjeiden ja käsikirjaston luomista. Uusiomaarakentamisen edistäminen edellytti myös materiaaleihin, teknologiaprosesseihin ja logistiikkaan liittyvää kehitystyötä, jossa teollisuusjärjestöillä ja yrityksillä on keskeinen rooli. Keskeinen ongelma uusiomaarakentamisen käyttöönotossa oli tiedon puute. Tämän vuoksi UUMA2-ohjelmalle luotiin nettisivut www.uusiomaarakentaminen.fi, joita Motiva hoitaa. Nettisivuille kerätään kaikki oleellinen tieto uusiomaarakentamisesta (mm. UUMAkäsikirjasto), UUMA-tapahtumista (esim. seminaarit ja koulutukset), case-esimerkit sekä linkit UUMAssa mukana olevien yritysten palvelujen nettisivuille. Koulutuksella on myös tärkeä rooli ja siksi ohjelman loppuvaiheessa käynnistettiin UUMA-materiaalit kiertoon infrarakentamisessa - UKIkurssi yhteistyössä Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston kanssa. UUMA2-ohjelman valmisteluvaiheessa keskusteltiin paljon luonnonvarojen säästön ja hiilijalanjäljen pienentämisen tarpeista infrarakentamisessa. Ohjelman loppuvaiheessa kiertotalouden edistäminen on nostettu kansallisesti tärkeäksi teemaksi erityisesti SITRAn toimesta, minkä ansiosta myös UUMA2-ohjelma on nähty laajemmassa merkityksessä esimerkkinä kaikkien materiaalien kierrätyksen tärkeydestä. Samalla ovat nousseet esiin myös uusiomaarakentamisen muut positiiviset vaikutukset. Esimerkiksi maamassojen jalostaminen ja hyödyntäminen niiden syntypaikoilla vähentää oleellisesti massojen kuljetuksia. Tällä saadaan aikaan kustannussäästöjä, lisää liikenneturvallisuutta, vähennetään CO 2-päästöjä, energian kulutusta, tieverkon kulutusta, liikenneruuhkia, luonnonvarojen käyttöä sekä erityisesti kaupunkialueilla pienhiukkaspäästöjä, joilla on vahingollisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Kaupunkialueilla ei myöskään tarvita enää maankaatopaikkoja vaan nämä alueet voidaan käyttää kaupungin muuhun rakentamiseen.
Kuva 1. UUMA2-prosessi jatkuu UUMA3-ohjelmassa. UUMA2-ohjelman tavoitteena oli saada samaan ohjelmaan eri tahot toteuttamaan yhteisiä tavoitteita: ministeriöt, julkiset tilaajat, teollisuusjärjestöt, materiaaleja tuottava teollisuus, urakoitsijat, uusiomateriaaliliiketoimintaa tekevät yritykset sekä suunnittelijat. Tämä vaati useita neuvotteluja, mutta lopputuloksena saatiin eri tahot kattavasti mukaan siten, että kaikkien partnereiden UUMA2-ohjausryhmässä oli jo alussa 18 osallistujaa. Määrä lisääntyi ohjelman aikana yhteensä 27 partneriin. Ohjausryhmän kokousten asiat valmisteltiin ns. hallintoryhmässä, joka toimi erittäin hyvin ja ohjausryhmän kokoukset saatiin pidettyä aina suunnitellussa kahdessa tunnissa. UUMA2 sisälsi eri työryhmien kokouksia sekä teemakohtaisia työpajoja ja seminaareja. Työpajat toimivat erittäin hyvin eri osapuolten välisenä keskustelufoorumina samalla kun ryhmätöissä saatiin eri näkökulmia ja ideoita työn eteenpäin viemiseksi. UUMA2-ohjelmalla on viety uusiomaarakentamistoimintaa eteenpäin hyvällä tavalla. Eri osa-alueet ovat vieneet monista ohjelman ulkopuolisista syistä enemmän aikaa kuin alun perin suunniteltiin, mutta UUMA-juna on hyvässä vauhdissa ja suunniteltu 3-vuotinen UUMA3 vie asiat jo hyvin paljon pidemmälle käytäntöön.
3. TAVOITTEET UUMA3:n tavoitteena on jatkaa UUMA2:n tavoitteiden toteuttamista siten, että uusiomaarakentamisesta tulisi kiertotaloutta edistävä toimintatapa, joka olisi tasavertainen luonnonkiviainesten käytön kanssa. Näillä toimenpiteillä on mahdollista saavuttaa merkittäviä teknisiä, taloudellisia ja ympäristöllisiä hyötyjä, joita mm. kuvassa 1 kuvataan. UUMA3:n eri osa-alueille asetetaan seuraavat 10 tavoitetta: 1. Liikennevirasto ja UUMA3-kaupungit ovat sisällyttäneet uusiomaarakentamisen suunnitteluja hankintaprosesseihinsa kaavasuunnittelusta / yleissuunnittelusta rakentamiseen. 2. Väylien päällysrakenteista ja kuntien uusiomaarakennussovellutuksista on käsikirjat suunnittelua varten. 3. MARA- ja MASA-asetukset ovat käytössä ja ne tunnetaan hyvin viranhaltijoiden ja toimijoiden keskuudessa. 4. Uusiomaarakentamisen käsikirjasto ja case-kortit ovat päivitetty ja täydennetty uusimman tiedon pohjalta. 5. Uusiomaarakentamisen erilaisia pilotti- ja demokohteita on suunnittelussa ja toteutumassa väylä- ja kaupunkirakentamisessa 8-15 kpl. 6. Sulfidisavien tutkimuksille ja toimenpiteille on kansalliset ohjeet. 7. Elinkaari- ja päästölaskentaan ovat yleisesti hyväksytyt periaatteet olemassa tai aktiivisen kehitystyön alla. 8. UUMA-materiaalien tuotekehitys tuo markkinoille teknisesti edistyneitä ja kustannustehokkaita materiaaleja. 9. Uusiomateriaalien palveluprosessit ovat kehittyneet ja uusia tuotteistettuja uumamateriaaleja ja rakenteita on markkinoilla. 10. Uusiomateriaalien koulutusta laajennetaan yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja erillisiin koulutustapahtumiin. Nettiportaali, seminaarit ja uutiskirjeet tavoittavat hyvin kaikki keskeiset tahot.
4. SISÄLTÖ 4.1. Sisältökokonaisuus UUMA3:n sisältö koostuu viidestä osa-alueesta: 1. Väylärakentaminen 2. Kaupunkirakentaminen 3. Materiaalit ja palvelut 4. Ympäristö, elinkaari ja sulfidisavet 5. Viestintä, koulutus ja yhteistyö UUMA3:n sisältö on koottu kuvaan 2. Kuva 2. UUMA3-ohjelman alustava sisältösuunnitelma
4.2. Väylärakentaminen UUMA-väylät osa toteutetaan EU-Life IP CIRCWASTE C.22 hankkeena. Hanke sisältää 1. Suunnittelu- ja hankintaprosessien kehittämisen eri tyyppisiin hankkeisiin ja hankintaohjeisiin. Tämä osa sisältää myös hankintapilottien toteuttamista. 2. Uusiomaarakenteet päällysrakenteissa- taustaraportin ja käsikirjan teko. 3. Käytännön uusiomaarakennuspilottien suunnittelu, rakentaminen ja tutkimukset. Taulukossa 1 esitetään Väylät-osion sisällön tilanne, tavoite 2020 ja toimenpiteet UUMA3 Väylärakentaminen Tilanne Tavoite 2020 Toimenpiteet 1. Hankinta- Taustaselvitys on tehty Uusiomaarakentaminen Suunnittelu- ja prosessi ja prosessiluonnokset on Liikenneviraston hankintaprosessia ovat olemassa. suunnittelu- ja pilotoidaan eri tyyppisiin Prosessiluonnoksia hankintaprosesseissa hankkeisiin ja tulokset testataan eri mukana kaikissa hyödynnetään lopullisen tyyppisissä hankkeissa. hankkeissa suunnittelu- ja yleissuunnittelusta hankeohjeen teossa. rakentamiseen. 2. Väylä- UUMA2 pilotteja on UUMA3:ssa pilotoidaan Pilottikohteet valitaan pilotit tehty liikenneväylä- teknisesti, taloudellisesti tehtävien hankkeissa eri ja ympäristöllisesti uusiomaarakentamisen materiaalien ja parhaat esiselvitysten pohjalta. sovellutusten osalta uusiomaarakenne- Valinnat tehdään siten, varsin vähän. sovellutukset eri että ne kattavat kaikki tyyppisiin eri tyyppiset rata- ja väylärakennushankkei- tiehankkeet valtateistä siin. Näistä saatuja tietoja alempiasteisiin teihin. hyödynnetään Pilotit toteutetaan osana päällysrakennekäsikirjan varsinaista päivityksessä. Pilotit rakennushanketta. antavat arvokasta Pilotteihin tehdään palautetta myös riittävän kattavat
materiaalien toimittajille seurantatutkimukset ja ja urakoitsijoille heidän dokumentointi. oman toimintansa kehittämiseen. 3. Päällys- Käsikirjan UUMA-päällysrakenne- Käsikirja tehdään rakenne- ohjausryhmä on käsikirjan luonnos on suunnitellulla tavalla. Eri käsikirja muodostettu ja valmiina 2018 ja rakennetyypit, sisältösuunnitelma päivitetty versio 2020. materiaalit ja tehty. mitoitusparametrit Taustaselvityksinä on määritetään tehty useita DI-töitä taustatutkimusten ja toteutetuista tehtävien teoreettisten kohteista. analyysien avulla. 4.3. Kaupunkirakentaminen UUMA-kaupunkirakentaminen ohjelmaosa sisältää seuraavia tehtäviä: 1. Hankinnan ja massojen hallinnan periaatteet 2. Kaupunkirakentamisen UUMA-käsikirja (Katu 2020 ohjetta täydentävä) 3. Pilotit ja aluerakentamishankkeet 4. Kierrätyspuistotoiminta
Taulukossa 2 esitetään kaupunkirakentamisosion tilanne, tavoite 2020 ja toimenpiteet UUMA3 Kaupunkirakentaminen Tilanne Tavoite 2020 Toimenpiteet 1. Hankinta ja Keskustelua on, mutta Kaupungeilla olisi Suunnittelu- ja massojen ei konkreettista suunnittelu- ja hankintaprosessista hallinta toimenpideohjelmaa. hankintaohjeet tehdään taustaselvitys, uusiomaa- joka kattaa rakentamisesta - toimenpiteet eri kaavoituksesta vaiheissa rakentamiseen - kaavoituksesta vuonna 2020. rakentamiseen. Eri hankkeille olisi erilaiset polut Suunnittelu- ja hankintaprosessiohjeita pilotoidaan eri kaupunkien hankkeissa 2. Kaupunki- Eri materiaaleista ja Kaupunkirakentami- Käsikirjaa tekee oma rakentamisen sovellutuksista on sen UUMA-käsikirja on työryhmä ja työtä UUMA- erillisiä oppaita mutta ainakin ohjataan UUMA- käsikirja rajoitetusti. luonnosversiona kaupunkiryhmässä. Liikuntapaikka- koekäytössä. Aineistona käytetään rakentamisen ohje on tehtyjä oppaita ja viety pisimmälle. tutkimuksia. Yhteistyö soveltuvin osin liikenneviraston päällysrakennekäsikirjan teon kanssa. 3. Pilotit ja alue- Pilotteja on toteutettu Kaupunki- rakentamis- tietyistä sovellutuksista rakentamisessa hankkeet mm. Helsingin toteutetaan eri alueilla kaupungin savien eri kaupunkien hyötykäyttö toimesta kattavasti
stabiloimalla sekä pilottirakennushankkei betonimurskeen käyttö, ta parhaista mutta monipuoliset sovellutuksista sekä materiaalisovellutukset monipuolisesti erilaisia puuttuvat. aluerakennushankkeit Aluerakennuskohteista a. Hankkeista saatavia ei ole valmiita tietoja hyödynnetään demokohteita, mutta käsikirjan teossa. joitakin kohteita valmistellaan. 4. Kierrätys- Materiaalien Keskeisille alueille Kierrätyspuisto- puistot hyötykäyttöä estää tai kehitetään toimintoja kehitetään rajoittaa materiaalien kierrätyspuisto- aluehankkeissa. keräys- ja toimintaa, joka tekee jalostuspaikkojen ja - mahdolliseksi toiminnan puute. jatkuvatoimisen materiaalien hyötykäytön. 4.4. Ympäristö, elinkaari ja sulfidisavet Uusi MARA-asetus tullee voimaan vuoden 2018 alussa ja MASA-asetus vuoden 2018 aikana. Molempien asetusten integrointi käytäntöön mahdollisimman pian on tärkeää. UUMA3- ohjelma toimii omalta osaltaan tiedon levittäjänä sekä taustatiedon kokoajana. Sulfidisavista tehdään UUMA2:n puitteissa pääkaupunkiseudulle alustavat ohjeet. Valtakunnallisille ohjeille on tarve ja ne on tarkoitus tehdä UUMA3:n puitteissa pääkaupunkiseudun ohjetyön jatkona. Elinkaarilaskentoja on testattu UUMA2-ohjelmassa muutamissa hankkeissa. On tarve kehittää elinkaarilaskentakäytännöt yhtenäiseen avoimeen dataan perustuvaksi käytännön projekteihin soveltuvaksi työkaluksi suunnittelijoiden käyttöön.
Taulukossa 3 esitetään ympäristö, elinkaari ja sulfidisavet -ohjelmaosion tilanne, tavoite 2020 ja toimenpiteet UUMA3 Ympäristö, elinkaari ja sulfidisavet Tilanne Tavoite 2020 Toimenpiteet 1. Asetukset MARA valmistuu 2017 lopulla. MASAn valmistelutyö aktivoituu. MARA käyttöön 2018 lähtien MASA valmiiksi 2018 aikana MARA-koulutukset, MASAtyöryhmätyöskentelyt 2. Sulfidisavet Sulfidisavien esiselvitystyö valmistuu 2017 lopussa. Sulfidisaviohje käyttöön 2019 Sulfidisavioppaan tekoon työryhmä 3. Elinkaari Elinkaarilaskentoja on testattu pilottihankkeissa ja taustatyötä tehty. Elinkaarilaskennat tavanomaiseen projektisuunnitteluun Elinkaarilaskentaohjeen työryhmä 4.5 Materiaalit ja palvelut Materiaalit ja palvelut-ohjelmaosa sisältää UUMA-rakentamisen koko prosessin materiaalien raaka-aineiden synnystä aina lopulliseen valmiiseen rakenteeseen asti. Tämä osa-alue sisältää mm. seuraavia tehtäviä. 1. Palveluketjujen kehittäminen 2. Materiaalitietokantojen luominen 3. Materiaalien infra-ohjekortit ja ohjeet 4. Materiaalien, teknologioiden, logistiikan ja rakentamismenetelmien kehittäminen ja testaaminen 5. Palvelu- ja tuotantoprosessien testaaminen todellisissa pilottikohteissa
Taulukossa 4 esitetään tämän materiaalit ja palvelut -ohjelmaosion tilanne, tavoite 2020 ja toimenpiteet UUMA3 Materiaalit ja palvelut Tehtävä Tilanne Tavoite 2020 Toimenpiteet 1. Palveluketjujen Monien materiaalien Tärkeimmillä Yritykset kehittävät kehittäminen hyödyntäminen ei materiaaleilla on eri alueilla onnistu toimivat palveluketjut palveluketjujen palveluketjut kuntoon puutteen takia 2. Materiaali- Teollisuuden Tärkeimmät Materiaali- tietokannat sivutuotteista ei ole teollisuuden tietokannan teko valtakunnallista sivutuotemateriaalit tietokantaa ovat yhdessä tietokannassa 3. Materiaalien Monista materiaaleista Infraohjekortit ja Infraohjekorttien ja infra-ohjekortit puuttuvat infra- ohjeet tärkeimmistä ohjeiden teko ja ohjeet ohjekortit ja ohjeet materiaaleista ovat valmiit 4. Materiaalit, Kehitystyötä tarvitaan Tärkeimmät Materiaali- ja teknologiat, erityisesti materiaalit ja teknologiakehitystyö logistinen materiaalien teknologiat ovat rakentaminen jalostamisessa ja markkinoilla varastoinnissa 5. palvelun ja Pilottikohteita Tärkeimpien Pilottien suunnittelu tuotannon tarvitaan materiaalien materiaalien ja ja toteutus testaaminen ja teknologien sovellutusten pilotit yhteistyössä testaamiseen on tehty rakennuttajien kanssa 4.6 Viestintä, koulutus ja yhteistyö UUMA3-ohjelmassa yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeässä roolissa. Se on tärkeää erityisesti UUMA-aluetoiminnan kehittämiseksi. Materiaaliketjut aina raaka-aineesta valmiiseen rakenteeseen asti voivat vaatia useita eri käsittelyvaiheita, joissa voi olla monia toimijoita.
Materiaalien tehokas hyödyntäminen edellyttää hyvää toimivaa logistista järjestelmää, johon sisältyvät materiaalien varastointi- ja jalostuspaikat esim. kierrätyspuistotoimintana. Yhteistyötä tehdään myös erilaisten pilottien toteutuksessa niin, että kokemuksia eri sovellutuksista jaetaan muille partnereille. UUMA3-ohjelmassa koulutukseen panostetaan siten, että erilaista UUMA-koulutusaineistoa saadaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen käyttöön. Ohjelman puitteissa järjestetään myös erillisiä koulutustilaisuuksia. Viestintä on UUMA3-ohjelmassa hyvin tärkeässä asemassa, jotta uusiomaarakentamistietoa saadaan jaettua tehokkaasti kaikille sitä tarvitseville tahoille. Viestinnässä on kolme tärkeää osaaluetta: 1. Informaatio (näkyvyys) julkisessa mediassa yleisen tietoisuuden lisäämiseksi 2. UUMAn käsikirjasto ja case-esimerkkiaineistot 3. UUMA-nettiportaalin tehokas käyttö tiedon välittäjänä sekä uutiskirjeet ja seminaarit
5. ORGANISAATIO UUMA3-ohjelma organisoidaan kuvan 3 mukaisesti. Ohjausryhmään kuuluvat kaikkien partnereiden edustajat. Ohjausryhmä päättää strategiasta, budjetista, työryhmistä, erillisprojekteista sekä ohjaa ohjelman toteutusta. Hallintoryhmä koostuu keskeisistä tahoista ja se valmistelee ohjausryhmälle esitettävät asiat. Ohjelman koordinaattori ja projektipäällikkö valmistelevat asiat hallinto- ja ohjausryhmille. Ohjelman eri toiminta-alueille perustetaan omat ohjausryhmät: 1. UUMA Väylät (=CIRCWASTEn ohjausryhmä) 2. UUMA kaupunkirakentaminen 3. UUMA Materiaalit ja palvelut 4. UUMA Yhteistyöfoorumi: työpajat, seminaarit 5. UUMA Koulutus ja viestintä Kuva 3. Luonnos UUMA3-ohjelman organisaatioksi
6. AIKATAULU UUMA3 on kolmivuotinen hanke ja se käynnistyy 1.1.2018 ja päättyy 30.12.2020. Tähän päivitetään eri toimintojen kokonaisaikataulu: