Näyttelyopas
Keppi, knalli, isot housut ja pieni takki sekä viikset; näistä tunnistamme yhden elokuvahistorian rakastetuimman ja tunnetuimman hahmon, Charles Chaplinin kulkurin. Alkuun ilkikurinen ja ajan kuluessa sympaattiseksi muotoutunut kulkurihahmo syntyi sattumalta. Charles Spencer Chaplin (1889 1977) oli mestarillinen miimikko, joka teki hahmon liikkeistä tanssia. Työssään tinkimätön Chaplin paitsi näytteli, myös käsikirjoitti, ohjasi ja tuotti elokuvansa. Johdanto Chaplin saavutti valtavan suosion jo elokuvauransa alkutaipaleella; hän oli maailman tunnetuimpia ihmisiä 1910-luvun jälkipuoliskolla. Monet Chaplinin elokuvat ovat kantaaottavia. Niissä tarkastellaan yhteiskuntaa välillä hyvinkin kriittisesti, mutta komedian kautta. Chaplin kuvissa -näyttely esittelee valokuvin ja elokuvakatkelmin Chaplinin uraa ja myyttistä persoonaa aina pikku kulkurin alkuvaiheista äänielokuviin. Näyttely järjestetään Chaplin Associationin tuella yhdessä Cineteca di Bolognan Chaplin-projektin ja MK2:n kanssa. Näyttelyn kuraattori on Sam Stourdzé. Näyttelyn Suomi-osio: Helsingin taidemuseo. Kannen kuva: Chaplinin poika, Charles Chaplin ja Jackie Coogan (1919 21). Roy Export SAS. Scan courtesy Cineteca di Bologna
Kulkurihahmon synty Lontoolaisen varieteepariskunnan poika Charles Spencer Chaplin (1889 1977) aloitti esiintyjän uransa jo 10-vuotiaana. Chaplin pääsi 19-vuotiaana esiintyjäksi kabareetuottaja Fred Karnon komediateatteriin Karnolle työskentelevän veljensä Sydneyn suosituksesta. Elokuvauralle Chaplin päätyi teatteriseurueen Amerikan-kiertueella vuonna 1913, jolloin Keystone-filmiyhtiö palkkasi hänet näyttelijäksi. Teatteritaidot antoivat hyvän pohjan kulkurihahmon luomiselle. Ilkikurinen hahmo sopi hyvin Keystonen elokuviin, joissa nähtiin kermakakkuhuumoria ja riehakkaita takaaajoja. Hillitön kulkuri varasteli kavereiltaan, vikitteli naapurin vaimoa ja aiheutti kommelluksia. Elokuvien juonenkäänteet olivat yksinkertaisia ja hahmo moukkamainen, jopa väkivaltainen tärkein tavoite oli saada katsojat nauramaan. Myös elokuvien naisroolit olivat samantapaisia: vaimo pystyi vaivattomasti kumauttamaan juoppoa miestään paistinpannulla päähän. Kulkurihahmon mimiikka oli omintakeista nopeine takapotkuineen, ja sen elämä valkokankaalla laajeni pikku hiljaa. Olipa hän palomies, sotilas tai työmies, yleisö tunnisti hänet. Kulkuri poseeraa (n. 1915). From the Archives of the Roy Export Company Establishment, courtesy NBC Photographie, Paris
Lasten kilpa-ajot Venicessä, sivu Keystone-elokuvayhtiön kuva-albumista, 1914-1940-luku. From the Archives of the Roy Export Company Establishment Lasten kilpa-ajot Venicessä (Keystone), 1914 Lasten kilpa-ajot Venicessä on toinen elokuva, jossa Chaplin esiintyy ja ensimmäinen, jossa hän on kulkurin roolivaatteissa. Lyhytelokuva kuvattiin alle tunnissa lasten polkuautotapahtumassa 10.1.1914 Venicen kaupunginosassa, Los Angelesissa. Yhdeksänminuuttisessa elokuvassa kulkuri häiritsee kuvausryhmää ja pyrkii sinnikkäästi kameran eteen.
Kulkurihahmon kehitys kaikkien tuntemaksi ikoniksi oli vasta alussa vuonna 1914. Chaplin oli virtuoosimainen miimikko ja kykeni ilmaisemaan valtavan määrän tunnetiloja. Hän muovasi hahmoaan psykologisesti moniulotteisemmaksi 1910-luvun lopun ajan: alkukantainen farssi ja slapstickkomedia juontuivat kokonaan varhaisesta ympäristöstäni. Nykyisin pyrin eroon sellaisesta huumorista ja yritän sopeutua hienovaraisempaan ja sävykkäämpään näyttelemiseen. Kun Chaplin sai mahdollisuuden vaikuttaa elokuviinsa myös kameran toisella puolella, hän syvensi elokuvien tarinoita ja hahmonsa yhteiskunnallista taustaa. Naishahmoista tuli alkuaikojen ilonpilaajien sijaan ihailun kohteita. Konnankoukut olivat edelleen tärkeässä osassa, mutta samalla kulkurista kehittyi herkästi ihastuva, surumielisen romanttinen hahmo. Yleisön oli helppo kiintyä myötätuntoiseen kulkuriin. Charles Chaplin, Charlien pako (1915). From the Archives of the Roy Export Company Establishment, courtesy NBC Photographie, Paris
Charles Chaplin ja Lloyd Bacon, Charlie tavaratalossa, (1916). From the Archives of the Roy Export Company Establishment Chaplinista ja hänen kulkuristaan tuli kuuluisia ja monet näyttelijät ottivat hahmosta vaikutteita ja jopa matkivat suoraan. Vuonna 1923 Chaplin nosti oikeusjutun Charles Amadoria vastaan, joka oli esiintynyt Charlie Aplin -nimisenä kulkurihahmona elokuvassa The Race Track, joka imitoi Chaplinin poika -elokuvaa. Chaplinin lakimiehet otattivat valokuvia Charlie-kulkurista todistusaineistoksi hahmon alkuperästä. Chaplin voitti jutun ja todisti samalla, että hahmo oli hänen omaisuuttaan.
Elokuvantekijä ja koreografi Mutualin sopimuksen loputtua minulla oli kiire siirtyä First Nationalille, mutta meillä ei ollut studiota. Päätin ostaa maata Hollywoodista ja rakentaa studion sinne. Tontti oli Sunset Boulevardin ja La Brea Avenuen kulmassa, ja siellä oli hieno talo, jossa oli kymmenen huonetta, sekä viisi eekkeriä sitruuna-, appelsiini- ja persikkapuulehtoja. Rakensimme täydellisen yksikön, jossa oli kehityslaboratorio, leikkaushuoneet ja toimistot. (Charles Chaplin, Omaelämäkertani, s. 204) Tahdoin oppia kaiken mahdollisen elokuvan tekemisestä. Vierailin kehityslaboratoriossa ja kävin leikkaushuoneessa katsomassa, miten leikkaaja kasasi elokuvan. Minussa syttyi halu kirjoittaa ja ohjata omia komedioita... Chaplin halusi hallita koko elokuvantekoprosessia, jotta voisi kehittää hahmoaan ja koomista ilmaisuaan. Ensimmäiset ohjaustyönsä hän teki jo Keystone-elokuvayhtiön palveluksessa. Mutual-yhtiössä työskennellessään (1916 17) hän sai enemmän taiteellista vapautta. Vasta perustettuaan oman elokuvastudion (1918) ja elokuvayhtiö United Artistsin (1919) yhdessä näyttelijöiden Mary Pickfordin ja Douglas Fairbanksin sekä ohjaaja D.W. Griffithin kanssa, Chaplin pystyi johtamaan elokuviensa tuotantoa alusta loppuun. Hänestä kehittyi elokuvien moniosaaja, joka käsikirjoitti, näytteli, ohjasi, leikkasi ja sävelsi jopa musiikin elokuviinsa. Charles Chaplin, Nykyajan kuvauksissa (1936). Roy Export Company Establishment, courtesy NBC Photographie, Paris
Kulkurin liikehdintä oli kuin tanssia. Mitä arvaamattomampia hänen liikeratansa olivat, sitä tarkempaa ja sujuvampaa motoriikkaa ne vaativat. Chaplin muunsi koko kehonsa ilmaisuvälineekseen ja kuvasi sen kautta tunteita ja tapahtumia laidasta laitaan: pakenemista, humalaista horjuntaa tai tanssahtelua nyrkkeilykehässä. Pojat, tämä on yksinkertainen kohtaus. Todella yksinkertainen. Kaksi poikaa tappelee. Kaikki pojathan tappelevat. Tälläkin hetkellä maailmassa on taatusti miljoonia tappelevia poikia. Tappeleminen on pojilla verissä, se kuuluu asiaan. Mutta tepä ette tappelekaan. Te tanssitte keskenänne. (Elokuvassa Chaplinin poika Jackie Cooganin kanssa tapellut nuori näyttelijä muistelee Chaplinin ohjeita. Raymond Lee, 1967) Charles Chaplin nyrkkeilemässä näyttelijä Mack Swainin kanssa Kultakuumeen asussaan. Erotuomari on oikea nyrkkeilijä Kid McCoy. (1923-25). Roy Export Company Establishment, courtesy NBC Photographie, Paris
Kultakuume, lavasteiden rakennus, Chaplinin Studiot, (1924 25) Roy Export Company Establishment Kaupungin valot, kuvauksissa, (1928 31). Roy Export Company Establishment Kultakuume (1925) Vain muutama Kultakuumeen Sierra Nevadan vuoristossa kuvatuista otoksista päätyi lopulliseen elokuvaan. Monet kohtaukset kuvattiin uudestaan studiossa. Alaskan olosuhteita muistuttavia lavasteita varten tarvittiin noin 73 000 juoksumetriä puutavaraa, 7 000 juoksumetriä kanaverkkoa ja juuttikangasta. Keinolumen ja -jään tekemiseen hankittiin noin 200 tonnia kipsiä, 285 tonnia suolaa ja 11 500 litraa jauhoja. Lumimyrskykohtauksia varten tarvittiin vielä neljä kärryllistä konfettia. Kaupungin valot (1931) Kaupungin valojen tekeminen kesti peräti kolme vuotta. Pelkästään sokean tytön ja kulkurin kohtaamisen kuvaamiseen meni kolmisen kuukautta. Chaplin ei saanut ratkaistua sitä, miten sokea tyttö sekoittaa kulkurin ja miljonäärin toisiinsa. Lopulta hän keksi ratkaisun: tyttö kuulee limusiinin oven paukahduksen luullen sitä kulkurin autoksi.
K u u l u i s u u s Esitimme eilen illalla tuottamanne Charlie Chaplinin elokuvan Rullaluistimilla. Yleisön jatkuva nauru ja huuto vahingoittivat rakennusta monesta kohtaa Olemme esittäneet elokuvia vuosien ajan ilman vahinkoa ihmisille tai omaisuudelle. Rullaluistimilla on osoittautunut uhkaksi kiinteistölle, ja yhden päivän esityksistä on koitunut meille huomattavat kustannukset korjausten muodossa. Oheistamme tähän rapparin ja kirvesmiehen laskut. Otamme paluupostissa mieluiten šekin. (Kirje ohiolaisen Princess Theatre -elokuvateatterin johtajalta Mutual Film Corporationille) Jo 1910-luvun puolivälin elokuvat tekivät Chaplinista ja hänen kulkurihahmostaan tunnetun kaikkialla läntisessä maailmassa. Hahmo innoitti niin tuotteiden valmistajia kuin imitaattoreitakin. Anarkistisesta ja urbaanista pikku kulkurista kehkeytyi modernin ajan symboli, joka tunnistettiin jo pelkistä viiksistä ja knallista. Charles Chaplin, Rullaluistimilla (1916) From the Archives of the Roy Export Company Establishment, courtesy NBC Photographie, Paris
VU, n 159, 1. huhtikuuta 1931. Courtesy Private Collection, Paris Ranskalainen kuvajournalismin edelläkävijälehti Vu omisti 1931 erikoisnumeron Chaplinille. James Abben kuuluisaan muotokuvaan perustuvassa kansikuvassa kulkurihahmon kaikki tunnuspiirteet oli riisuttu, vain viikset jäivät merkiksi kuuluisasta hahmosta. Chaplin ja kulkurihahmo saavuttivat Suomessakin suuren suosion jo 1910-luvun lopulla. Osa elokuvateattereista keskittyi ainoastaan Chaplinin elokuvien esittämiseen. 1920-luvulta lähtien lehdet alkoivat kirjoitella enemmän Chaplinin elokuvista, mutta vasta Chaplinin poika sai myös kriitikoiden mielipiteen puolelleen.
Matkustelu ja erilaisten ihmisten tapaaminen vahvistivat Chaplinin poliittista tietoisuutta. Sodanvastaisuudestaan huolimatta hän osallistui Yhdysvaltain hallituksen pyynnöstä ensimmäiseen maailmansotaan rahoitusta keränneeseen, Liberty Loan -kampanjaan lyhyellä propagandafilmillä The Bond (1918). Y h t e i s - k ukn na an lt la ias u- u s o t t a v u u s Kivääri olalle vie! tehtiin keskellä paahteista helleaaltoa. Työskenteleminen puuksi naamioituneena oli kaikkea muuta kuin mukavaa. Inhoan ulkokuvauksia, siinä on liikaa häiriötekijöitä. Keskittyminen ja inspiraatio lentävät tiehensä tuulen mukana. 1930-luvun koittaessa Chaplinista tuli entistä aktiivisempi yhteiskunnallisesti. Hän toi julki poliittisia näkemyksiään sekä taloudellisia teorioitaan. Chaplin sisällytti elokuviinsakin entistä suorempaa yhteiskuntakritiikkiä. Kaupungin valoissa (1931) kuvataan rappioituvaa keskiluokkaa, Nykyajassa (1936) yksilön suhdetta koneistumiseen. Diktaattori (1940) pilkkasi Hitleriä ja Mussolinia ja vetosi samalla rauhan ja vainottujen puolesta. Chaplinin kannanotot eivät miellyttäneet kaikkia. Yhdysvalloissa Chaplin joutui 1950-luvun alussa kokemaan omakohtaisesti senaattori Joseph McCarthyn johtamat kommunismivainot. Matkalla Englantiin vuonna 1952 Chaplin sai tietää, ettei hänen Yhdysvaltain viisumiaan enää uusittu. Hän päätyi maanpakoon Sveitsiin, jossa asui vaimonsa Oonan ja lapsiensa kanssa elämänsä loppuun asti. (Charles Chaplin, Omaelämäkertani, s. 220 221)
Charles Chaplin, Nykyaika (1936). Roy Export S.A.S., courtesy NBC Photographie, Paris Nykyaika (1936) Chaplin valjasti esineet oleelliseksi osaksi temppujaan. Nykyajassa (1936) tehtaan linjastolla työskentelevä kulkuri sekoaa ja näkee väänneltäviä ruuveja lopulta kaikkialla. Tehtaan ulkopuolella hän näkee rintavan naisen, jonka miehustan isoja nappeja hän yrittää vääntää jakoavaimellaan. Naisen roolia varten koekuvattiin useita näyttelijättäriä nimenomaan sivusuunnasta.
h ä f Ä ä n i - e l o k u v a f ä h Charles Chaplin, Diktaattori (1940) Roy Export S.A.S., courtesy NBC Photographie, Paris Chaplin oli kehittänyt mykälle kulkurille oman elekielensä, jota katsojat ymmärsivät maasta ja kielestä riippumatta. Kultakuumeessa (1925) Charlien ihastuksen kohde Georgia ystävineen vaatii kulkuria pitämään puheen, mutta hän esittääkin sen sijaan haarukoilla kuuluisan sämpylätanssin. Chaplin pystyi syrjäyttämään äänen merkityksen vielä tuolloin, kun äänielokuva ei ollut varsinaisesti saavuttanut läpimurtoa. Kuusi vuotta myöhemmin, Kaupungin valojen (1931) ilmestyessä, tilanne oli jo ihan toinen, mutta Chaplin valitsi silti mykkyyden. Äänielokuva oli jo kymmenen vuotta vanha ilmiö, kun Nykyaika tuli ensi-iltaan 1936. Elokuvakatsojat valmistautuivat lopultakin kuulemaan Chaplinin äänen. Elokuvan lopussa kulkuri saa töitä ravintolasta sillä ehdolla, että laulaa asiakkaille. Kulkuri laulaa lopulta keksimällään kielellä jota kukaan ei ymmärrä. Diktaattorissa Chaplin esittää kaksoisroolin diktaattori Adenoid Hynkelinä ja juutalaisena parturina. Hynkel, jonka puheilmaisu on väkivaltaista ja typerää, on Chaplinin ensimmäinen varsinainen puherooli. Sinun on pidettävä puhe, se on ainoa toivomme sanoo elokuvassa komentaja Schultz parturille. Allapäin Kulkuri toistaa sanan toivo, siirtyy sitten korokkeelle ja pitää puheen rauhan puolesta. Kulkuri puhuu Chaplinin omalla suulla. Chaplin on myöhemmin pitänyt elokuvaa ensimmäisenä, jossa tarina nousee pikku kulkuria suuremmaksi.
Charles Chaplin ja Buster Keaton, Parrasvalot (1952). Roy Export S.A.S., courtesy NBC Photographie, Paris Charles Chaplin ja Paulette Goddard, Nykyaika (1933 36) Roy Export S.A.S Parrasvalot (1952) Parrasvaloissa (1952) Chaplin tutki sitä, mikä saa ihmiset nauramaan. Pääosassa on klovni Calvero, ikääntyneen Charlien alter ego. Calvero on koko ikänsä viihdyttänyt yleisöä, joka on nyt hylännyt hänet. Samana iltana, kun hän voittaa yleisön vielä kerran puolelleen, Calvero saa sydänkohtauksen ja kuolee kulisseissa. Nykyaika (1936) Alun perin Chaplin oli kuvitellut Nykyaika-elokuvalle synkemmän lopun. Kulkurin mielitietty Paulette olisi lähtenyt luostariin, ja viimeisen tapaamisen jälkeen kulkuri jatkaisi taivaltaan. Chaplin päätyi kuitenkin positiiviseen lopetukseen. Kulkuri ei ota Pauletten lohduttomia sanoja kuuleviin korviinsa: Koskaan ei saa sanoa ei koskaan. Kyllä me pärjätään! Niin he kävelivät yhdessä kaukaisuuteen hymy huulillaan. Tulevina vuosina vastaavan optimistisen elämänasenteen tavoittaminen oli Chaplinille yhä vaikeampaa.
Charles Chaplin 1889 syntyy Lontoossa 16. huhtikuuta 1894 esiintyy äitinsä kanssa samassa varieteeteatterissa 1908 pestautuu Fred Karnon varieteeryhmään, jossa veli Sydney on työskennellyt vuodesta 1906. 1912 matkustaa Yhdysvaltoihin 1914 luo Charlie-kulkurin hahmon; ensimmäiset elokuvat Keystone-yhtiölle Hollywoodissa; ryhtyy pian ohjaamaan elokuvia itse 1915 sopimus Essanayn kanssa: 14 elokuvaa, mm. Chaplin nyrkkeilijänä ja Kulkuri 1916 17 sopimus Mutualin kanssa: 12 elokuvaa mm. Rullaluistimilla, Charlie siirtolaisena ja Charlie kahlekarkurina 1918 22 sopimus First Nationalin kanssa: kahdeksan elokuvaa mm. Chaplinin poika ja Pyhiinvaeltaja 1918 avaa oman studion Hollywoodissa 1919 perustaa yhdessä D. W. Griffithin, Douglas Fairbanksin ja Mary Pickfordin kanssa United Artists Corporationin, jonka puitteissa tuottaa kaikki elokuvansa aina Parrasvaloihin asti 1925 Kultakuume 1931 Kaupungin valot 1936 Nykyaika 1940 Diktaattori 1943 menee naimisiin Oona O Neillin kanssa, heille syntyy kahdeksan lasta 1947 Ritari Siniparta 1952 Parrasvalot; palaa Eurooppaan 1953 muuttaa Sveitsiin Corsier-sur-Veveyhin Lausannen lähelle 1957 Kuningas New Yorkissa 1967 Hongkongin kreivitär 1977 kuolee Corsier-sur-Veveyssä 25. joulukuuta Charles Chaplin, Kaupungin valot (1931). Roy Export S.A.S., courtesy NBC Photographie, Paris
Tekstit ja toimitus: Nanne Raivio, Sanna Tuulikangas Graafinen suunnittelu: Sanna Tuulikangas Paino: Libris Oy, Helsinki 2014 Näyttelyn ovat järjestäneet Chaplin Associationin tuella Bolognan elokuva-arkiston Chaplin-projekti sekä mk2.