Suomen pääministerin ensimmäisestä lentomatkasta 100 vuotta Tervetuloa, Rehtori Henrik Wolff Yrkeshögskolan Arcada Senaatin puheenjohtaja Svinhufvud punaisessa Helsingissä Professori Martti Häikiö Väinö Mikkola, ensimmäinen suomalainen sotilaslentäjä Museolehtori Susanna Vallius, Suomen Ilmavoimamuseo Martti Häikiö Venäjän lentovoimat ensimmäisessä maailmansodassa Ilmasotahistorioitsija Carl-Fredrik Geust Suomen ilmavoimien perustaminen Kenraali Heikki Nikunen Ennakkonäyte lyhytelokuvasta TARMO 1918. Pääministeri Svinhufvudin pako punaisesta Helsingistä
hufvudin hallitus n järjestysvaltaa näjä, Ruotsi ja Ranska tunnustivat omen itsenäisyyden 4.1.1918, ksa 6.1. uskunta antoi senaatille 12.1.1918 ltuudet lujan järjestysvallan omiseen mmikuussa 1918 Suomessa oli in 75 000 venäläistä sotilasta ojeluskuntia noin 400, joissa oli 000 jäsentä dan alussa punakaarteja 375, issa 25 000 30 000 jäsentä (ase dessä 90 000, enimmillään
Milloin Suomen puolustusvoimat perustettiin?.5.1917 Suomen sotaväen ja suojeluskuntien perustamisasiakirja.7.1917 eversti Nikolai Mexmontan asettui perustettavan Suomen aväen johtoon.9.1917 senaatti perusti Saksanniemen ratsupoliisikoulun.9.1917 Komitea suojeluskuntien perustamiseksi.1918 Senaatin puheenjohtaja Svinhufvud nimitti Sotilaskomitean ltion elimeksi.1.1918 eduskunta antoi senaatille valtuudet järjestyksen lauttamiseksi maahan.1.1918 Senaatin puheenjohtaja Svinhufvud antoi kenraali nnerheimille valtuudet järjestyksen palauttamiseksi.1.1918 Sotilaskomitea järjestäytyi esikunnaksi
Pääministeri Svinhufvud retšet-laivalla (ent. Polaris) 24-25.1.1918
Vallankumouspäätös 26.1.1918.11. poliittinen suurlakko, llankumoushallitus, skustan miehitys -18.12. Punakaartien ustajakokous mpereella, Helsingin nakaarti sanoutui enäiseksi.1. SDP puolueneuvosto, llankumous hylättiin 18-23.1. puolueneuvostossa ei päätöstä vallankumouksesta; laajennettu puoluetoimikunta 26.1. ratkaiseva askel: liikekannallepano yöllä klo 24, lykkäys 27.1. klo 22; aseita venäläisiltä
Kullervo Mannerin kapinahallitus ja P. E. Svinhufvudin laillinen hallitus
tka maan alle alkoi 27. tammikuuta 1918 Senaattorit hengenvaarassa Säätytalolla sunnuntaina 27.1.1918 Salaman toimisto 26-27.1. Uudenmaankatu 3-5 27-28.1. Vaivaishoidon tarkastajan toimisto Uudenmaankatu 3-5 28.1.-5.2.
nsaned. Antti Mikkolan murha 1.2.1918 Antti Mikkola oli asianajaja, Turun Sanomien perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja sekä nuorsuomalainen kansanedustaja 1907 1908, 1909 1910 ja 1917 1918. Teki aloitteen ja välikysymyksen eduskunnassa
ääministerin pakoyritys lentäen 5.2.1918
Insinööri Petterssonin lentomatka tö Uudenmaankatu 3-5 edestä, hufvud naamioitu, viikset lyhennetty, älasit, sanomalehtiä takin alla, kasrasvaa ja konjakkipullo inööri Petterssoniksi Nobelin Bakun ksilta, halusi lentää ja lupasi lahjoittaa nrenkaan lentoasemalle ähtö Bulevardi 14, avoauto jossa Yrjö s, kaksi bolševikkimatruusia ä-espaa Smolnan ohi, Unioninkatua aatintorille, Pitkällesillalle, Viertotietä ttelua, koska Mikkola kuulusteluihin iltynä aseiden toimittamisesta,
ne nousi ilmaan, tavoitteena Jyväskylä. losaaren yläpuolella puolessa kilometrissä kkola käänsi kohti pohjoista, Svinhufvud otti pyn ja huusi Roosin korvaan: Eläköön omi! ottori jäätyi, kone teki pakkolaskun vajaan ometrin päähän lähtöpaikasta kkola pidätettiin ½ tunniksi, Svinhufvud söi nnerheimille menossa olleen sifferipaperin luumatkalla autoon mukaan neljä matruusia ja si suomal. Punaisella liinalla varustettu mies, nämä etupenkillä, jäivät pois utatientorin jälkeen rtyi Bulevardi 14:ään, esiintyi herra rlssonina S matkan järjestäneelle Eino Suolahdelle:
Bulevardi 14 5.2.-2.3.1918 ilmälääkäri lbert Nordman III krs asunto 6 rofessori Carl Hahl oimitusjohtaja Selim ödlin Ab Java heaffär ammaslääkäri Ernst asenius
Pako jäänmurtaja Tarmolla 3.3.1918 Kenraali Pentti Airio Tarmolla, joka on Merikeskus Wellamossa Kotkassa
lio, Talas, Louhivuori, A. Castrén, Setälä i Kallio, maatalous 29.1.? Kammion sairaala 1.-4.2. Kotiteollisuusmuseo Et. lanadi 22.-12.4. opettajatar WalléenBulevardi Talas, oikeus 28.1. esittelijäsihteeri A. E. tavaara 1.-30.1.? Auroran sairaala 1.-12.4. Mehiläinen Huvilakatu Louhivuori, sosiaali nhufvudin ja J. Castrénin kanssa hiläinen, Huvilakatu Arthur Castrén, sisäasiat - 27.1.-11.2.? Hannes Snellman Pohj. Esplanadi 37-11.2.-14.2.? Diakonissalaitos - 14-15.2.? Kammion sairaalan vastaanottohuone - 15.2.-12.4. insinööri Frosterus Töölönkatu 7 E. N. Setälä, kirkko ja opetus - 28.1.-7.2.? Askolan maatilallaan - 7-8.2. tuvan lattialla Skavarböle Vessölandet - 8.2.-9.2. kalastajamökki Emsalö - 9.2.- Haikon kartano - 17.2.- Kulloon kartano, Calr
Saksan neljä interventiota: venanmaa 5.3., Hanko 3.4., Loviisa 7.4. 3.4.1918 ksalaisten maihinnousu Eckerö. ersti Brandesteinin 3 000 miehen osasto viisaan, Pietarin radan katkaisu, Lahden tti Rüdiger von der Goltz ja Mannerheim. Itämeren divisioonan 9 500 miestä nousi maihin Hangossa 3.4.1918. Kuva Mikkelistä.
omen kolme hallitusta huhtikuussa 1918 E. Svinhufvudin johtama aatti Vaasassa östi Kallion 15.4.-20.4. ja N. Setälän 20.4.-4.5. tama senaatti Helsingissä llervo Mannerin johtama nsanvaltuuskunta ipurissa n der Goltzin johtama salaisvalta Etelä- Vaasan senaatti. Vasemmalta Eero Yrjö Pehkonen, Juhani Arajärvi, Jalmar Castrén, P. E. Svinhufvud, Heikki Renvall ja Alexander Frey. Kuva: Museovirasto.
Suomen itsenäisyys toteutui 4.5.1918 asan senaatti saapui lsinkiin 4.5. tynyt senaatti piti simmäisen kokouksen 6.5. pina oli kukistettu näläinen sotaväki oli rkotettu, Inon linnoitus.5. an hallituksen valta ttui koko maahan llituksen joukkojen itonparaati 16.5.
Svinhufvud korkeimman vallan haltijana 18.5.-12.12.1918 Svinhufvudista valtionhoitaja, J. K. Paasikivestä pääministeri, Otto Stenrothista ulkoministeri Suomen senaatti päätti esittää, että korkein valta siirrettäisiin eduskunnalta senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvudille, josta näin ollen tulisi valtionhoitaja ja yksinvaltias. Päätöstä edeltäneessä keskustelussa pohdittiin, pitäisikö korkein valta antaa Svinhufvudille senaatin puheenjohtajana vai henkilönä. Jälkimmäinen kanta voitti. Valtionhoitajan valtaoikeudet perustuivat vuoden 1772 hallitusmuotoon ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjaan. Käytännössä hän sai Venäjän vallan aikana kenraalikuvernöörille kuuluneen senaatin
altioneuvoston 920 vahvistama ijonavaakuna Siniristi Suomen lipuksi 28.5.1918 Eduskunta vahvisti siniristilipun Suomen valtiolipuksi 28. toukokuuta 1918. Kruunu siitä poistettiin myöhemmin
Muistamisen politiikkaa kansallisen murhenäytelmän jälkeen uistetaanko hävinneitä ai voittaneita arvoja? iksi Suomeen valittiin aksalainen kuningas? iten sodanjälkeinen heytyminen tapahtui? ikä on vuoden 1918 ikea nimitys?
Nettisivu www.itsenäisyys100.fi
otkaniemi - Svinhufvudin ja Suomen itsenäistymisen museo, Luumäki ufvudien koti Kotkaniemi Luumäellä Kivijärven rannalla. Svinhufvudit asuivat siellä 1944. Senaatti kunnosti Kotkaniemen talon ja puutarhan, Kotkaniemi-säätiö ylläpitää. useon avajaiset 18.5.2018. Kahvila, kokoustilat Siperia ja Käräjätupa lta Kari-Paavo Kokki, Leena Svinhufvud ja Maritta Pohls.